Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 6

CÁNTICO 10 Ñucanchi Jehová Diosta alabashunchi

Jehová Diospa shutita alabashunchi

Jehová Diospa shutita alabashunchi

“Mandaj Diosta servijcuna, paita alicachinguichi. Mandaj Diospaj shutitami alicachina canguichi” (SAL. 113:1).

CAITAMI YACHAJUPASHUN

Cai temapica Jehová Diosta alabangapaj ima razongunatalla charishcatami yachajupashun.

1, 2. Jehovamanda llullacunata nijpi, pai imashina sintirishcata shuj ejemplohuan intindichipai.

 CAIPI pensaripashunchi: Shuj amigo quiquinmanda nali cosascunata parlashcanman. Y chai llullacunata shujcuna crishpami caiman chaiman parlai callarinman. Shina pasajujpica ¿imashinata sintiripanguiman? Seguromi quiquinga, gentecunaca ñucamanda nalitami rimanga, gentecunapa ñaupapipash nalimi ricurisha yashpami, llaquilla preocupado sintiripanguiman (Prov. 22:1).

2 Cai ejemplohuanmi shuj ángel Jehovamanda llullacunata nijpi, paipa shutita nalipi quidachijpi Jehová imashina sintirishcata intindita ushapanchi. Evaca chai llullacunata crishpami paipash y Adanbash Jehovapa contra tucurca. Paicunapa culpamandami tucuilla pecadorcuna capanchi. Y huañuitapash huañunchi (Gén. 3:​1-6; Rom. 5:12). Shinaca Diablo, jardín de Edenbi llullacunata nishcamandami cai mundopica huañuipash, guerrapash, ashtaca nali cosascunapash tian. Diablo jardín de Edenbi llullashcamanda, llaquicuna tiajta ricushpami Jehová Diosca llaquillapacha sintirin. Chashna llaquilla sintirishpapash paica na culira o resentido quidashcachu. Ashtahuangarin Bibliapica paica ‘cushilla Taita Dios’ can nijunmi (1 Tim. 1:11).

3. ¿Ima privilegiotata charipanchi?

3 Ñucanchicunaca Jehová Diospa shutita difindina o alipi quidachina privilegiotami charipanchi. Chaipaca: “Mandaj Diospaj shutitami alicachina canguichi” nishca mandashcatami catita ushapanchi (Sal. 113:1). Chaipaca Jehová Diospa shutimanda alita parlashpami pactachita ushapanchi. ¿Quiquinga chaita rurangapaj munapanguichu? Jehová Diospa shutita tucui shunguhuan alabaita ushangapaca quimsa alipacha razongunata ricupashun.

JEHOVÁ DIOSTAMI CUSHICHIPANCHI

4. Jehová Diospa shutita alabajpi imamanda pai cushilla sintirijtaca shuj ejemplohuan intindichipai. (Fotota ricupangui).

4 Jehová Diosca paipa shutigutaca alabachunmi munan (Sal. 119:108). ¿Tucui poderta charij Taita Diosca gentecunashna ali sintiringapaj munaimandallachu paipa shutitaca alabachun munan? Na, na shina canllu. Caita ali intindingapaca caipi pensaripashun. Shuj huahuagu paipa taitata ugllarishpa: “Papito ninandami juyani” nijpica paipa huahuagu tucui shungu chaita nishcamandami taitaca ninanda cushijun. Shinaca ¿huahuagu ninandami juyani nichun minishtijushcamandallachu taitaca cushilla sintirin? Na, na shina canllu. Ashtahuangarin taitaca paipa huahuagu juyaimanda shina nijta uyanataca ninandami gushtan. Shina cuendallatami Jehová Diosca paipa shutita alabajpica ninanda cushijun.

Shuj taitaca paipa huahua juyaihuan respetohuan parlajpica cushillami sintirin. Jehová Diospash paipa shutita alabajpica cushijun (Párrafo 4​ta ricupangui).


5. Jehová Diosta alabashpaca ¿imatata ricuchipanchi?

5 Diabloca gentecuna llaquicunata charishpaca Taita Diosta sirvinata saquishpami paipa shutitapash na difindingachu nishpa llullashca. Shinallata, Jehovata sirvinata saquinami ashtahuan ali can nishpa gentecuna pensashpaca Jehovata sirvinataca saquingallami nishpami llullashca (Job 1:​9-11; 2:4). Pero Job runaguca, Diablo llulla cashcatami ricuchirca. Cutin ñucanchicunaca ¿imatata ruragripanchi? Ñucanchicuna Jehová Diosta alabashpaca Diablo llulla cashcatami ricuchipanchi. Jehová Diospa shutita difindina, paita na saquishpa sirvina, paita cushichinaca tucui ñucanchicunapa shuj jatun bendicionmi can (Prov. 27:11).

6. Davidpa y levitacunapa ejemplotaca ¿imashinata catita ushapanchi? (Nehemías 9:5).

6 Diosta juyaj personacunaca paipa shutita tucui shunguhuan alabana munaitami charin. Rey Davidca: “Ñuca almalla, Mandaj Diosta alicachiyari. Paipaj jucha illaj shutitaca, ñuca tucui yuyaipash alicachiyari” nishpami escribirca (Sal. 103:1). Rey Davidca Jehová Diospa shutita alabanaca, Jehovatallata alabajuj cuenda cashcatami intindirca. Jehovapa shutimanda parlashpaca, pai imashina Dios cashcata, paipa ali cualidadcunamanda y paipa tucui rurashcacunamandami parlapanchi. Davidca Taita Diospa shuti santo cashcata yachaimandami paita alabangapaj tucui shungu munarca. Levitacunapashmi Jehová Diospa shutitaca alabarca. Paicunaca Jehovapa shuti santo cashcamandami pai miricishcashna alabaitaca na ushanchi nishpa reconocirca (Nehemías 9:5ta liipangui). Jehová Diosca levitacuna, paipa shutita tucui shungu alabajta uyashpaca ninandami cushijushcanga.

7. Jehová Diostaca ¿imashinata predicashpa y ñucanchi causaihuan alabaita ushapanchi?

7 Jehovata agradicishpa y paimanda juyaihuan parlashpami paita alabashcata ricuchipanchi. Shinallata gentecuna Jehovaman quimirichun munaimandami predicapanchi. Shinallata paicunapash tucui shungu Jehová Diosta juyachunmi munapanchi (Sant. 4:8). Paicunaman, Jehová Dios juyaj, justo, ali yachaita, tucui poderta charij Dios cashcata, Bibliahuan ricuchishpami Jehovata alabanata ninanda gushtashcata ricuchipanchi. Shinallata Jehovapa ejemplota catishpapashmi paita cushichishpa alabaita ushapanchi (Efes. 5:1). Cashna rurajpica Taita Diosta na sirvij gentecuna, paicunamanda ñucanchicuna diferente cashcatami ricunga (Mat. 5:​14-16). Chaimandami imamandata diferente cashcata gentecunaman parlana oportunidadta charipashun. Shina rurajpica ali shunguta charij gentecunaca Jehová Diosman quimirina munaitami charinga. Jehovata cashna alabashpami paita ninanda cushichipanchi (1 Tim. 2:​3, 4).

JESUSTAMI CUSHICHIPANCHI

8. Jesusca ¿ima ali ejemplotata saquirca?

8 Jehová Diostaca Jesusmi tucuimanda ashtahuan ali rijsin (Mat. 11:27). Jesusca paipa Taitataca ninandami juyan. Jehovata, alabanamandaca Jesusca ñucanchimanga alipacha ejemplotami saquishca (Juan 14:31). Jesusca pai huañungapaj shuj tuta faltajujpica Jehová Diostaca: “Quiquinba shutimandaca ñami paicunamanga yachachipashcani” nircami (Juan 17:26). ¿Imashinata pactachirca?

9. Jehová Dios juyaj Dios cashcata ricuchingapaca Jesusca ¿ima chimbapuraimandata parlarca?

9 Jesusca Taita Diospa shutimandallaca na parlarcachu. Judiocuna Taita Diospa shutita yachan cashcamandami Jesusca, Jehová imashina Dios cashcata parlarca. (Juan 1:​17, 18). Escrituras Hebreaspi Jehová Diosmanda parlashpaca paica ninanda llaquij, juyaj Dios cashcatami nin (Éx. 34:​5-7). Por ejemplo, Jesusca yangata malgastashca shuj churimandami parlarca. Cai ‘churi caruta shamujujta [taita] ricushpaca’ uchallami calpashpa ugllangapaj rirca. Shinami paita ciertopacha perdonashcata ricuchirca. Shina cuendallatami Jehová Diospash ñucanchicunata ninanda juyaimanda perdonan (Luc. 15:​11-32). Jesusca Jehová imashina Dios cashcataca gentecunamanga ali alimi yachachirca.

10. a) Jesús Jehovapa shutita utilizashcataca ¿imashinata yachapanchi? Y shujcunapash ¿imata rurachunda munarca? (Marcos 5:19; dibujota ricupangui). b) Jesusca ñucanchicuna ¿imata rurachunda munan?

10 Jesusca Taita Diostaca Jehová nishpa parlachunmi munarca. Chai tiempopi religionda ñaupaman pushajcunaca Taita Diospa shutica ninan aligupacha caimandami paipa shutipi parlashpaca, na respetashcata ricuchinajunchichu nishpami crin carca. Pero Jesusca chai crishcacuna Diospa shimipi na tiajushcataca alimi yacharca. Chaimandami Taita Diospa shutita alipi churanata jarcachunga na saquirca. Shuj viajeca Jesusca demonio catishca shuj jaritami jambirca. Chaita ricushpami gentecunaca ninanda manllarishpa Jesustaca caimanda uchalla ripai nishpa mañarca (Mar. 5:​16, 17). Shinapash Jesusca, Taita Diospa shuti Jehová cashcata tucui gentecuna yachachunmi munarca. Chaimandami Jesusca chai pushtumanda nara rishpallata jambishca runataca, Jehová paimanda imata rurashcata parlachun nirca (Marcos 5:19ta liipangui). a Jesusca, ñucanchicunapash tucui gentecunaman Jehová Diospa shutimanda yachachichunmi munan (Mat. 24:14; 28:​19, 20). Tucui gentecunaman Jehovapa shutimanda yachachijpica Jesusca ninandami cushijunga.

Demonio catishca runata, Jesús jambishpaca Jehová paimanda imata rurashcata gentecunaman parlangui nircami (Párrafo 10​ta ricupangui).


11. Jesusca paipa catijcunamanga ¿imashina mañachunda yachachirca? Shinallata Ezequiel 36:23​pi nishcashnaca ¿imamandata importante can?

11 Jesusca, Jehová paipa shutita santificangapaj munashcata shinallata imapash llullacunamanda limpiangapaj munashcataca alimi yacharca. Chaimandami Jesusca paipa catijcunamanga: “Jahua cielopi tiajuj ñucanchi Taitalla, quiquinba shutiguca santificado cachun” nishpa mañachunmi yachachirca (Mat. 6:9). Jesusca Taita Diospa shutita santificana ninan importante cashcataca alimi yacharca (Ezequiel 36:23ta liipangui). Tucuimanda yalica Jesusmi Jehovapa shutitaca ashtahuan santificashca. Shinapash Jesusta paipa contracuna japishpaca ¿ima nishpata juchachirca? Jesustaca Taita Diospa shutita mapayachijun nishpami juchachirca. Pero Jesuspaca Taita Diospa shutita mapayachinaca shuj jatun pecadomi carca. Jesusca cai jatun pecadomanda juchachishpa paita prezo japinataca, alimi yacharca. Chaimandami paica ‘ninandapacha pinarishca’ carca (Luc. 22:​41-44).

12. Jesusca, Jehovapa shutita santificangapaca ¿imatata rurarca?

12 Jesusca paipa Taita Jehovapa shutita santificangapaj munaimandami paita macajpi, nali shimicunahuan rimajpi, yangata juchachijpipash aguantangapaj dispuesto carca. Jesús cai llaquicunata charishpapash paipa taitata tucuipi cazushcamandami imamanda pingai tucunatapash na charirca (Heb. 12:2). Shinallata chai horascunapica Satanás paita llaquichijushcataca alimi yacharca (Luc. 22:​2-4; 23:​33, 34). Diabloca, Jesús Jehovata sirvinata saquichun munarca. Shinapash Jesusca Jehovataca na saquircachu. Jesusca Diablo llulla cashcatami ricuchirca. Shinallata Jehovata sirvijcuna llaquicunata charishpapash Jehovata na saquishpa sirvishpa cati ushashcatapashmi ricuchirca.

13. Jesusta cushichingapaca ¿imatata rurana capanchi?

13 ¿Quiquinga Jesusta cushichingapaj munapanguimanllu? Shinaca Jehovapa shutita alabashpa y shuj gentecunamanbash paimanda yachachishpa catipangui. Caita rurashpaca Jesuspa ejemplota catishcatami ricuchinajupanchi (1 Ped. 2:21). Shinami Jesushnallata Jehová Diosta cushichipangui. Shinallata Diablo llulla cashcatapashmi ricuchipangui.

GENTECUNA SALVARICHUNMI AYUDAPANCHI

14, 15. Gentecunaman Jehová Diosmanda yachachijpica ¿imata pasan?

14 Gentecunaman, Jehová Diospa shutimanda villachishpaca ¿imamandata paicunapa causaita salvanajunchi nipanchi? Diabloca ‘na crij gentecunapa yuyaicunata yana ucupishna charijuimandami’ (2 Cor. 4:4). Diablopa llullacunata crimandami ashtaca gentecunaca Taita Diosca na tianllu, tiashpapash ñucanchimanda carupimi can. Ñucanchihuan ima pasajpipash Taita Diospaca na importanllu. Shinallata nali gentecunataca para siempremi ninanda llaquichij nishpami crin. Cai llullacunata Diablo nishpaca Jehová Diospa shutita mapayachishpa, paiman gentecuna ama quimirichun munaimandami shina nin. Pero ñucanchicuna Jehovapa shutimanda cabalta yachachishpaca, Diablopa nishcacuna llulla cashcata ricuchishpami Jehová Diospa shutita alipi churashpa paita alabapanchi.

15 Bibliapa cabal yachachishcacunaca ashtaca podertami charin. Gentecunaman Jehová Diosmanda yachachijpica paicunapa causaipi ashtaca cambiocunatami rurai callarin. Gentecuna Jehová Diosmanda yachajujushpaca, Diablopa nishcacuna llulla cashcata cuenda japishpami Jehová Diostaca juyaj, ali Dios cashcata ricui callarin. Shinallata Jehová ashtaca poderta chari cashcatapashmi cuenta japin (Is. 40:26). Jehová Diospa justiciamanda gentecuna yachashpaca seguromi sintirin (Deut. 32:4). Jehová ashtaca ali yachaita charishcata yachashpaca gentecunaca ninandami cushijun (Is. 55:9; Rom. 11:33). Jehová Dios juyaj, Dios cashcata yachashpaca paicunaca cushilla, tranquilomi sintirin (1 Juan 4:8). Jehová Diosman quimirishpaca para siempre causai ushashcata y Jehovapa huahuacunashna tucui ushashcatami seguro can. Shinaca ¿nachu gentecuna Jehová Diosman quimirichun ayudanaca shuj jatun bendición can? Shina ayudajpica Jehová Diosca ñucanchicunataca paipa ‘ayudajcunatashnami’ ricun (1 Cor. 3:​5, 9).

16. Taita Diospa shutita yachajushpaca ¿imata pasaita ushan? Shuj ejemplomanda parlapai.

16 Pimanbash predicashpaca talvezpashmi Taita Diospa shutica Jehovami can nishpami predicaringa. Ali shunguta charij personaca Taita Diospa shutita uyashpaca ashtaca cambiocunatami ruraita ushan. Por ejemplo, Alía b shuti jovencitaca paipa familia Taita Diosmanda yachachijpipash paica Taita Diospa amiga cashcatashnaca na sintircachu. Shinapash cai jovencita testigo de Jehovacunahuan Bibliamanda yachajushpami, Taita Dios shutita charishcata yachaj chayarca. Paica Taita Diospa shutita yachaj chayashpami cambiocunata rurashpa, Jehová Diostaca paipa ali amigotashna ricui callarirca. Paniguca cushijushpami: “Ñucapa amigopa shutica Jehovami cashca. Cunansi tranquilami sintirini. Y paipa shutita yachanaca shuj jatun bendicionmi cashca” ninmi. Steve shuti jovenga musicata tocanata yachaj y judía familiamandami carca. Pai viñashca religionbi ashtaca nali ruraicunata ricuimandami cai jovenga maijan religionmanbash na yaicushachu nishpa decidishcarca. Cai jovenba mama huañushca asha tiempo jipami testigo de Jehovahuan Bibliamanda yachajunata decidirca. Cai joven Taita Diospa shutimanda yachajushpaca paipa shungumanmi chayarca. Paica ninmi: “Taita Dios ima shuti cajtaca na yacharcanichu. Shinallata primera vezmi Taita Diosca ciertopacha tiashcata cuenta japishpa, ñucapa ali amigotashna ricui callarircani”.

17. Jehovapa shutigutaca ¿imamandata alabashpa catingapaj munapangui? (Fotota ricupangui).

17 ¿Gentecunaman yachachijushpa o predicajushpaca Taita Diospa shutimanda y pai imashina cashcata nishpachu parlapanchi? Cashna predicashpaca Jehovapa shutitami alabanajupanchi. Shinaca shujcunaman Jehová Dios imashina cashcata yachachishpa catipaichi. Shina rurashpaca paipa shutigutami alabashpa catipashun. Ashtahuanbash gentecunapa causai salvarichunbashmi ayudapashun. Shinallata Jesuspa ejemplota catishpami Jehová Diostapash cushichipashun. Salmo 145:2​ta escribij runagushnallatami ñucanchicunapash: “Cambaj shutitaca, causaita causaicamanmi, tucui causaipi alicachijusha” nita ushapashun.

Jehovapa shutimanda y pai imashina cashcata gentecunaman yachachishpami Jehovapa shutita alabapanchi (Párrafo 17​ta ricupangui).

¿IMATATA NIPANGUIMAN?

  • Jehovapa shutita alabashpaca ¿imashinata paita cushichipanchi?

  • Jehovapa shutita alabashpaca ¿imashinata Jesusta cushichipanchi?

  • Jehovapa shutita alabashpaca ¿imashinata gentecuna salvarichun ayudapanchi?

CÁNTICO 2 Jehovami canba shuti

a Marcos runagu Jesuspa nishcacunata escribijushpaca Jehovapa shutitami churashcanga. Chaimandami Traducción del Nuevo Mundo Bibliapica Jehová tiajuna pushtupillata paipa shutica tiajun. Españolpi, Biblia de estudio “todo lo que Jehová ha hecho por ti” nishca notata ricupangui.

b Huaquin shuticunata cambiashcanchimi.