Skip to content

Skip to table of contents

LYASI LYA KUSAMBILILA LYA 6

LWIMBO 10 (Lwa Kiswahili) Mulumbanie Yehova Leeza Weetu!

“Tasie Liina Lyakue Yehova”

“Tasie Liina Lyakue Yehova”

“Mwe babombi bakue Yehova, tasie, tasie liina lyakue Yehova.”MALUM. 113:1.

KIKATA KIINE

Leeli lyasi lili kulandila saana palua bintu bipalile kutukinkizia kutasia liina litakatiifu lyakue Yehova musita onse kine fuasi ya kukita evio yamoneka.

1-2. Ni kiki kili kutukwasia kwinika Yehova vyaaiunvuile musita liina lyakue lulyaafisiiziwe?

 EZIA kutontonkania eevi: Muntu umo olia uuli waemena wababuila bange kintu kibiipile saana juu yobe. Weewe umanine nangue bobo ni bufi. Inzi bamo bazumina bobo bufi. Kabili, kintu kikililepo kubiipa, batendeka kubabuilako bange bobo bufi. Ni bantu bengi bazumina. Weewe, kunti waiunvua siani? Kine uli waemena bantu ni sifa yobe iweeme, kulanda kisinka bobo bufi kunti bwakulengia wiunvue ovio saana.—Tus Maf. 22:1.

2 Ozo mufuano, kunti watukwasia kwinika Yehova vyaaiunvuile musita sifa yakue luyaafisiiziwe. Malaika umo waamulandile Eva, mwanakazi wa kuanza, bintu bya bufi palwakue Leeza. Eva waazumiine bobo bufi. Bobo bufi bwaalengiizie baviazi betu ba kuanza bamusangukile Yehova. Keekio i kilengiizie bantu bonse baye bali ba mazaambi, kabili baye bafua. (Kut. 3:1-6; Bar. 5:12) Maavia onse atuli mukumona mu kyalo, nga evelia nfua, vita, pamo ni kwema byaaleetelue na bufi bolia bwaalandile Sataana mu busitani bwa Edeni. Eba Yehova ali mukukisua juu ya bobo bufi pamo ni bintu bibiipile byaafuminemo? Een, ali mukukisua. Inzi Yehova teezi kusuunga kipuki loonse. Weene atwaliliile kuya wali “Leeza wa nsaansa.”—1 Tim. 1:11, NWT.

3. Fwefue tuli ni lisyuko lya kukwasia kukita ki?

3 Kunti twakwasia kulangilila nangue Sataana waamubepeele Yehova. Kunti twakita evio kupitila sie kunakila aza malaizio: “Tasie liina lyakue Yehova.” (Malum. 113:1) Tuli twatasia liina lyakue Yehova musita utuli twababuilako bange bintu byonse biweeme palwakue. Eba, weewe wakaba kutasia liina lyakue Yehova? Kansi tumone bintu bitatu bikata beelia bili kutusonsezia tutasie liina lyakue Leeza weetu kwa mutima weetu onse.

TULI TWAMUSAANSAMUSIA YEHOVA LUTULI TWATASIA LIINA LYAKUE

4. Juu ya ki Yehova ali wasekelela musita utuli twamutasia? Leeta mufuano. (Mona ni foto.)

4 Tuli twamusaansamusia Baba weetu wa ku muulu musita utuli twatasia liina lyakue. (Malum. 119:108) Inzi, eba Leeza wa maka onse ali nga bantu basipuililikile baalia bali batona kutasiiwa, eevi beyunvue buino? Ata. Tumone mufuano umo. Tulande muana muniini mwanakazi wamukumbatila baba wakue kwa ntono mu mukosi ni kulanda eevi: “Weewe uli baba aweeme saana kupita ba baba bange bonse mu kyalo!” Baba wakue waunvua buino, kabili wasaansamuka saana. Ni kiki kyalengia eyunvue evio? Tasaansamukile ao kwiunvua buino paantu watasiiwa na muana wakue. Inzi waasaansamuka paantu amutonene muana wakue, kabili waunvua buino paantu muana wakue walangilila ntono pamo ni mibeele ya kutasia. Baba wakue amanine nangue ezio mibeele, yakaba kumukwasia muana wakue akabe kuya wali ni nsaansa musita lwali wakaba kukula. Ezio yenka i nsaambu ili yalengia ni Yehova, Baba weetu mukulu saana, aye wasekelela musita utuli twamutasia.

Nga evelia sie baba vyali wasaansamuka kine muana wakue wamulanda nangue amutonene, kabili kine wamutasia, Yehova ni weene ali wasaansamuka musita utuli twatasia liina lyakue. (Mona lifungu lya 4)


5. Musita utuli twamutasia Yehova, ni bufi bwa siani bwaalandile Sataana butuli twalangilila?

5 Musita utuli twamutasia Baba weetu wa ku muulu, tuli twalangilila bufi bunge bolia bwaalandile Sataana palua kila umo pakati keetu. Sataana atwaliliile kukonkobezia nangue te kuli muntu ali ni buviinde bwa kusakila mu kisinka liina lyakue Leeza. Kabili nangue te kuli muntu ali kutwalilila kuya wali wa kisinka kine waeziiwa. Ali walanda nangue tuli kulekela kumubombela Leeza kine twamona nangue kukita evio kuli kutuleetela faida. (Yob. 1:9-11; 2:4) Inzi Yobu, mwalalume wa kisinka waalangiliile nangue Sataana ni wa bufi. Eba, ni weewe kunti watwalilila kuya wali wa kisinka kuli Leeza nga Yobu? Kila umo pakati keetu kunti waviinda kusakila liina lyakue Baba weetu, ni kumusaansamusia kupitila kumubombela mu kisinka. (Tus Maf. 27:11) Kulanda kisinka, kukita evio ni lisyuko likata kakiine.

6. Kunti twakoonka siani mufuano wakue Likolo Daudi pamo ni wa Balawi? (Nehemia 9:5)

6 Kumutona Leeza kuli kwasonsezia bantu ba kisinka batasie liina lyakue kwa mutima onse. Likolo Daudi waaleembele eevi: “Lekele neene mutasie Yehova; lekele kintu kyonse kili mukati kane kitasie liina lyakue litakatiifu.” (Malum. 103:1) Daudi waainikile nangue kutasia liina lyakue Yehova i kwenka kumutasia Yehova muine. Liina lyakue Yehova libiikile mukati sifa yakue, i kulanda mibeele yakue yonse iweeme pamo ni bintu biweeme saana byali wakita. Daudi abanga wamona liina lyakue Baba wakue kuya lyali litakatiifu, kabili abanga walitasia. Waali wakita evio kupitila “kintu kyonse kili mukati” kakue, i kulanda, kwa mutima wakue onse. Enka evio, Balawi ni beene baabiikile mufuano uweeme wa kumutasia Yehova. Baaitabiile baikefiizie nangue ata sie kine balande milandu inga, tebaviinda ata kaniini kutasia nga vikipalile liina litakatiifu lyakue Yehova kupitila milandu yabo. (Soma Nehemia 9:5.) Kulanda kisinka, Yehova waaunvuile nsaansa paantu baamutasiizie baikefiizie, kabili kwa mutima onse.

7. Kunti twamutasia siani Yehova mu miilo yeetu ya kusimikila ni mu buikazi bwetu bwa kila busiku?

7 Loonu, kunti twamusaansamusia Yehova, kupitila kulanda palwakue mu nzila ilangiliile nangue tuli mukumutasia, kabili nangue tumutonene. Musita utuli mukusimikila, kintu kikata saana kituli twakeba ni keeki: Kukwasia bantu bamupalame Yehova, Baba weetu wa ntono, kabili bamumone nga vituli twamumona. (Yak. 4:8) Kupitila Bibilia, tuli twatona kubalangilila bantu bange mibeele yakue Yehova. Bibilia ili yalanda nangue weene ali ni ntono, nsaambu, mulangue, maka ni mibeele inge iweeme. Kabili tuli twamutasia Yehova ni kumusaansamusia musita utuli twaikwinda kumupala. (Baef. 5:1) Musita utuli twakita evio, kili kyamoneka buino nangue tupuseene ni bantu bange ba mu keenu kyalo kibiipile, kabili keekio kunti kyabalengia bepuzie juu ya ki tuli evio. (Mat. 5:​14-16) Mu buikazi bwetu bwa kila busiku, musita utuli twasaakaana nabo, kunti twaviinda kubalondoluela juu ya ki tupuseene nabo. Kabili keekio kili kyalengia bantu bali ni mitima iweeme bamupalame Leeza. Musita utuli twamutasia Yehova, tuli twasaansamusia mutima wakue.—1 Tim. 2:3, 4.

TULI TWAMUSAANSAMUSIA YESU LUTULI TWATASIA LIINA LYAKUE YEHOVA

8. Twamana siani nangue Yesu i wa kuanza kutubiikila mufuano uweeme wa kutasia liina lyakue Yehova?

8 Pakati ka bibumbua byonse bili ni maano, bili ku muulu ni paanu pa kyalo, te kuli muntu amumanine buino saana Baba, inga sie Yesu. (Mat. 11:27) Yesu amutonene Baba wakue, kabili weene i wa kuanza kulangilila mufuano uweeme wa kutasia liina lyakue Yehova. (Yoan. 14:31) Mu nsita ya busiku, ntanzi ya kufua, Yesu waapepele kuli Baba wakue. Waalandile mu kifupi kintu kya mana saana keelia kyaakitile mu miilo yakue paanu pa kyalo. Walandile eevi: “Naababwilile liina lyobe.” (Yoan. 17:26) Yesu waakitile siani evio?

9. Ni mufuano ki waabombiizie Yesu eevi kulondolola buino saana vili vyasaangua Baba wakue?

9 Yesu taabasambiliziizie sie bantu nangue liina lyakue Leeza ni Yehova, inzi kabili waakitile ni bintu binge bingi. Bayuda baalia baasambiliziiziwe na Yesu baali basyamanine liina lyakue Leeza. Inzi ‘wene i waabamaniizie [ao kubalondoluela palwakue] Leza.’ (Yoan. 1:17, 18) Kwa mufuano, Maleembo a Kiebrania alangiliile nangue Yehova ni wa luse, kabili wa nkumbu. (Kuf. 34:5-7) Yesu waalondoluele buino saana lwaaleetele mufuano wa muana azeezele ni vyaakitile baba wakue. Mu ozo mufuano, musita muana wakue, olia waalapiile “lwaali wasyapalama kwabo,” ozo baba lwaamumwene, waaile kumusensekela, waamukumbatiile, kabili waamweleele kwa mutima onse. Kupitila ozo mufuano, twainika buino saana nangue Yehova ali ni luse ni nkumbu saana. (Luk. 15:11-32) Yesu waalangiliile Baba wakue vyali wasaangua kakiine.

10. (a) Twamana siani nangue Yesu waali wabombia liina lyakue Baba wakue, kabili nangue waali watonene ni bange bakite enka evio? (Marko 5:19) (Mona ni foto.) (b) Loonu Yesu atonene fwe bonse tuye twakita ki?

10 Kabili, eba, Yesu waali watonene bantu baye babombia liina lyakue Baba wakue? Een, waali watonene. Paange bantunguluzi bange ba ma diini baali bazumiine nangue kuzimbula liina lyakue Leeza ni kubula mukinzi. Inzi kooko kutontonkania koolia kusipateene na Maleembo, te kwaalengiizie ata kaniini Yesu andue kukindika liina lyakue Baba wakue. Tontonkania musita Yesu lwaamukosiizie mwalalume umo olia abanga wali ni bibanda mu kazonga ka Bagerasene. Bantu baaunvuile muenzo, kabili baatendekele kumupapaata Yesu afume mu kazonga kabo. Pakaako, Yesu waafuminemo. (Mark. 5:16, 17) Anzia evio, Yesu abanga watonene bantu ba mu kaako kazonga bamane liina lyakue Yehova. Pakaako, Yesu taamwanine olia mwalalume waakosiizie aye ababuile bantu keelia kyaakitile. Inzi waamwanine aye ababuile keelia kyaakitile Yehova. (Soma Marko 5:19.) Ni loonu, Yesu i vyatonene tuye twakita, i kulanda, tuye twababuilako bange liina lyakue Baba wakue mu kyalo kyonse! (Mat. 24:14; 28:19, 20) Kine twakita evio, tuli kumusaansamusia Likolo weetu Yesu.

Yesu waamulandile olia mwalalume abanga wali ni bibanda lwa ntanzi ababuile bantu vyaakwasiiziwe na Yehova (Mona lifungu lya 10)


11. Yesu waabasambiliziizie basambi bakue baye bapepa palua ki, kabili juu ya ki ni kintu kya mana kukita evio? (Ezekieli 36:23)

11 Yesu abanga wamanine nangue Yehova atonene saana kuswesia liina lyakue. I kulanda, kulengulula bufi bonse buli bwalandua palwakue. Keekio i kyaalengiizie Mulopue weetu abasambilizie basambi bakue kupepa eevi: “We Baba weetu wa ku muulu, liina lyobe liswesiiwe.” (Mat. 6:9) Yesu waali wamanine nangue bibumbua byonse bikabiile keekio kintu kya mana saana kikitike. (Soma Ezekieli 36:23.) Te kuli kibumbua ata kimo kili ni maano, kiye kyali kya ku muulu ao paanu pa kyalo, kyaaviindilepo kale kuswesia saana liina lyakue Yehova kumupita Yesu. Yesu sie i waaviindile kuswesia saana liina lyakue Yehova kupita bibumbua byonse bili ni maano, beelia bili ku muulu ni bili paanu pa kyalo. Ale musita Yesu lwaakakilue, baluani bakue baalandile nangue waakitile kilubo ki? Nangue waamutukile Leeza! Kakiine Yesu waali wamanine nangue kutuka ao kulanda bintu bibiipile palua liina litakatiifu lyakue Baba wakue, i lizaambi libiipile saana pa mazaambi onse. Waaemene saana paantu waasitakilue ni kulandua nangue waakitile keekio kilubo. Paange ezio i nsaambu ikata yaalengiizie Yesu aye wali mu “lyemo likata” musita lwaali wasyali peepi ni kukwatua.—Luk. 22:41-44.

12. Yesu waakitile ki eevi kuswesia saana liina lyakue Baba wakue?

12 Eevi kuswesia liina lyakue Baba wakue, Yesu waasipikiziizie buavia bwa kila namuna, matuka ni kubeepelua. Waali wamanine nangue abanga wamunakila Baba wakue mu bintu byonse. Pakaako, taali na kintu ata kimo kya kunvuila busoni. (Baeb. 12:2) Kabili abanga wamanine nangue Sataana abanga wamuluisia mu ezio yenka nsita ikolele. (Luk. 22:2-4; 23:33, 34) Sataana abanga waswapiile kakiine nangue ali kuviinda. Inzi kya bulanda kuli weene, waafumine kapa. Yesu waasininkiziizie saana nangue Sataana ni wa bufi saana. Kabili nangue Yehova akwete babombi, baalia bali batwalilila kuya bali ba kisinka ata sie kine bapata meezio akata saana!

13. Weewe kunti wakita ki eevi kumusaansamusia Likolo obe olia ali mukuteeka?

13 Eba, utonene kumusaansamusia Likolo obe olia ali mukuteeka? Twalilila kutasia liina lyakue Yehova, kabili sambiliziako bange eevi bamane mibeele yakue iweeme. Kine weewe wakita evio, uli kulangilila nangue uli mukukoonka mufuano wakue Yesu. (1 Pet. 2:21) Kabili nga Yesu, uli kumusaansamusia Yehova, ni kulangilila buino nangue Sataana, muluani Wakue, ali wabeepa bila busoni!

TULI TWAKWASIA BANGE BAKAPUSUKE LUTULI TWATASIA LIINA LYAKUE YEHOVA

14-15. Musita utuli twabasambilizia bantu palwakue Yehova, bali bapata faida ki?

14 Musita utuli twatasia liina lyakue Yehova, tuli twakwasia bange eevi bakapusuke. Mu nzila ki? Nga vitumanine, Sataana “akakile maano a baalia basizumiine.” (2 Bakor. 4:4, NWT) Keekio kili kyalengia babo bantu bazumine bufi bwakue Sataana, nga bobu: Leeza taliiko, Leeza ali kule kabili teezi kwemena bantu, Leeza abiipile saana, kabili ali wakyuzia ao kubatesa babiifi loonse. Kulanda kisinka, Sataana ali walanda bobo bufi, paantu sie atonene kufiisia liina liweeme lyakue Yehova ni kulengia bantu te kunti batone kumupalama Yehova. Inzi kupitila miilo yeetu ya kusimikila, tuli twamwanzia Sataana kufikilizia mupaango wakue. Tuli twabasambilizia bange kisinka palwakue Baba weetu, Yehova, kabili tuli twatasia liina lyakue litakatiifu. Keekio kili kyabaleetela faida ki?

15 Bisinka bili mu Mulandu Wakue Leeza bili ni maka a kupapia. Tuli twafikiila kumona kintu kimo kya mana saana musita utuli twasambilizia bange palwakue Yehova ni palua mibeele yakue. Maano a bantu, alia akakilue na bufi bwakue Sataana ali aya akakuka bukebuke. Keekio kili kyalengia batendeke kwaluka ni mawazo nga alia atuli nao palwakue. Maka akue Yehova asili na mipaka ali abapapia saana ni kulengia bamukindike. (Is. 40:26) Bali batendeka kumuswapila paantu weene ni wa nsaambu ipuililikile. (Mal Miz. 32:4) Bali basambilila bintu bingi saana kupitila mulangue wakue ukata. (Is. 55:9; Bar. 11:33) Kabili kumana nangue weene i ntono, kuli kwabateekia mutima. (1 Yoan. 4:8) Lubali baya bamupalama Yehova, bali bakila kuswapila nangue bakekala loonse bali baana bakue. Tuli ni lisyuko likata saana lya kukwasia bantu bamupalame Baba wabo! Musita utuli twakita evio, Yehova ali wamona nangue “tuli twabomba pamo nakue.”—1 Bakor. 3:5, 9.

16. Bange bali baunvua siani kisia kumana liina lyakue Leeza? Leeta mifuano.

16 Paange ku ntendeko kunti twabasambilizia sie bantu nangue liina lyakue Leeza ni Yehova. Kumana sie liina lyakue Leeza kunti kwaalulula buikazi bwa muntu, olia ali ni mutima uweeme. Kwa mufuano, mukaziana umo ali wakuutua Aaliyah a abanga wali mu diini isili ya Kikristu pamo ni bantu ba mu lupua lwakue. Inzi taali waitonene ezio diini, kabili waali wamwene nangue abanga wali kule ni Leeza. Buikazi bwakue bwaalulukile musita lwaatendekele kusambilila pamo ni Bakasininkizia Bakue Yehova. Waatendekele kumumona Yehova kuya wali mwinakue. Kabili waapapile lwaainikile nangue liina lyakue Leeza lyaafumiiziwe mu ma Bibilia engi ni kubiikuamo sie meena a mukinzi, nga evelia Mulopue. Kumana nangue liina lyakue Leeza ni Yehova, kwaaluluile buikazi bwakue. Kisia musita, waalandile eevi: “Haa, napapa saana, kansi mwinane olia aweeme saana ali ni liina!” Waapatile faida ki? Weene walanda eevi: “Loonu, ndi ni mutende saana. Mwene nangue ndi ni lisyuko saana.” Mwalalume umo Muyuda muine-muine, olia ali wakuutua Steve, abanga wali fundi wa muziki. Taali watonene kwingila mu diini ata imo paantu waali wamwene nangue muli bunafiki saana. Inzi, kisia mama wakue kufua, waasaangiluepo musita Kasininkizia Wakue Yehova umo lwaali wamusambilizia muntu umo Bibilia. Waaunvuile buino saana paantu waamanine liina lyakue Leeza. Walanda eevi: “Naali nsinamane liina lyakue Leeza.” Kabili walanda eevi: “Naafikiile kumana lya kuanza nangue Leeza kwali kakiine! Naamwene nangue weene ni Muntu kakiine. Kisia naafikiile kwinika nangue nakipata mwinane.”

17. Juu ya ki utonene saana kutwalilila kutasia liina lyakue Yehova? (Mona ni foto.)

17 Luuli wabasimikila ni kubasambilizia bange, eba uli wababuila nangue liina litakatiifu lyakue Leeza ni Yehova? Eba, uli wabakwasia eevi bamone mibeele iweeme yakue Leeza? Kine wakita evio, uli kulangilila nangue uli mukutasia liina lyakue Leeza. Kansi, twalilila kutasia liina litakatiifu lyakue Yehova kupitila kubakwasia bange eevi bamane mibeele yakue iweeme. Kine wakita evio, wakaba kupususia bukose. Wakaba kukoonka butunguluzi bwakue Likolo obe, Kristu Yesu. Kukila pa byonse, wakaba kumusaansamusia Baba obe wa ntono, Yehova. Kansi, ‘lumbania liina [lyakue] loonse, kabili muyayaya’!—Malum. 145:2.

Tuli twatasia liina lyakue Yehova kupitila kubabuilako bange leelio liina, ni kupitila kubalangilila mibeele yakue (Mona lifungu lya 17)

LONDOLOLA KUTASIA LIINA LYAKUE LEEZA . . .

  • vikuli kwamusaansamusia weene.

  • vikuli kwamusaansamusia Kristu Yesu.

  • vikuli kwapususia bukose.

LWIMBO 2 (Lwa Kiswahili) Yehova I Liina Lyobe

a Meena ange alulwilue.