1, 2. ¿Jas sjejel wa skoltayotik yabʼjel stojol jastal wa xyabʼ sbʼaj ja Jyoba yuja abʼalik alubʼal sbʼaja yeʼn?

 PENSARAʼAN ke june maʼ jel xa kʼana xyala jastik mi lek bʼa weʼna. Ja weʼn wani xa naʼa mini meranuk, pe jujuntik wani skʼuʼane, ja mas jel tuki, jani kʼe spuke ja abʼal jaw. ¿Jastal oja wabʼi? Seguro jelni oj chamuka kʼujol yuja kristyano oj ya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji abʼaj sok jelni tuk oja wabʼi, ¿anke meran? (Prov. 22:1).

² Ja sjejel it wa skoltayotik yabʼjel stojol jastal yabʼ ja Jyoba yajni june ja yuntikil bʼa satkʼinal sleʼa abʼal bʼa yeʼna sok ya kuxbʼukyi ja jastal wa xnaji sbʼaj. Ja Eva skʼuʼani ja abʼal jaw. Yuja jaw ja bʼajtan jnantatiki skʼokʼowe ja smandar ja Jyoba. Yuj smul ja it, jpetsaniltik wala kotik mulal sok wala chamtik (Gén. 3:​1-6; Rom. 5:12). Ja abʼalik kʼe spuk ja Satanás ja bʼa jardín bʼa Edén, jani yiʼunejan spetsanil ja wokolik ay ja bʼa luʼumkʼinal, jastal ja chamelal, ja guerraʼik sok ja syajalik. Mini ay duda, ja Jyoba jelni tuk xyabʼ yuj spetsanil ja abʼalik sok ja jastik yiʼunejan. Ama jachuk ja yeʼn mini tajkeluk ay. Jaʼuktoma, ja Biblia wa xyala ke yeʼnani ja «Dyos maʼ jel gustoʼayi» (1 Tim. 1:11).

3. ¿Jas cholal kiʼojtik?

³ Ayni kiʼojtik ja niwan cholal bʼa koltanel yajel sakbʼuk sok skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba. ¿Jastal modo? Skʼuʼajel ja mandar it: «Toyowik ja sbʼiʼil ja Jyoba» (Sal. 113:1). ¿Jastal  wa xkʼulaxi? Jani stajel tiʼal lek ja maʼ yiʼunej ja bʼiʼilal jaw jel sak. ¿Ja weʼn wan maʼ xa kʼana oja kʼuluk? La kiltik oxe rasonik bʼa oj snikotik stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyos sok spetsanil jkʼujoltik.

WA XKATIK GUSTOʼAXUK JA JYOBA

4. Cholo sok jun sjejel jas yuj ja Jyoba wa xgustoʼaxi ja yajni wa xtoyotik (cha kʼela ja poto).

⁴ Ja Jyoba yeʼnani ja kala Tatik bʼa satkʼinal, sok jelni xgustoʼaxi ja yajni wa xtoyotik ja sbʼiʼili (Sal. 119:108). ¿Wan maʼ stojolan ja it ke ja Dyos maʼ jel ja yipi oj slaj jastal ja kristyanoʼik bʼa mulanume, bʼa wa sleʼawe ja stoyjele ja tuk bʼa lek oj yabʼ sbʼaje ma miyuk? Miyuk. Bʼa yabʼjel lek stojol, la jpensaraʼuktik bʼa jun yal akʼix bʼa wa xmojxi soka stat, wa stela sok wa xyala yabʼ: «¡Juni lekil tatala!». Ja tatali jelni gustoʼaxi, cha kʼotni man bʼa skʼujol yuja jejiyi jastal meran wa xyajtaji. ¿Jas yuj? ¿Yuj maʼ mi seguro ayuk sok wa xmakuniyuj bʼa oj toyjuk yuja yal yakʼixi bʼa oj yijbʼuk ja jastal wa xtax? Miyuk. Jun itani tatal bʼa wa xyiʼaj gusto yiljel ke wa xkʼanjiyuj ja yal yakʼixi sok wa x-ajiyi tsʼakatal. Sok wani snaʼa ke ja modoʼalik jaw jelni oj ajuk gustoʼaxuk ja yajni xkʼiʼi. Junxtani jastal jaw, ja Jyoba ja lekil tatal kiʼojtik, jelni xgustoʼaxi ja yajni wa xtoyotik.

5. ¿Jasa wa xjeʼatik yajni wa xtoyotik ja Jyoba?

⁵ Ja Satanás sleʼunejni jun abʼal bʼa wa sjomowotik. Wa xyala ke mini jun kristyano oj bʼobʼ ajyuk toj sok oj bʼobʼ skoltay ja sbʼiʼil ja Dyos yajni x-aji och probar. Bʼa yeʼna, jpetsaniltik ojni katikan ja Dyos ta wa xkabʼtik ke lekni oj wajkujtik ja oj katikani (Job 1:​9-11; 2:4). Pe ja tojil winik Job sjeʼunej ke ja Satanás juni leʼa abʼal. ¿Jaxa keʼntiki? Yajni wa xtoyotik ja Jyoba, cha wani xjeʼatik ke ja Satanás mini meranuk ja jas yalunej. Bʼa kada jujune ja keʼntiki juni niwan cholal skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba sok yajel gustoʼaxuk ja wala ajyitik toj (Prov. 27:11).

6. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja rey David sok ja levitaʼiki? (Nehemías 9:5).

⁶ Ja matik wa syajtaye ja Dyos wani xnikjiye yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil sok spetsanil skʼujole. Ja rey David stsʼijbʼan: «Wa xkʼana oj toy ja Jyoba, sok spetsanil jkʼujol; ke spetsanil ja jas ay ja bʼa yoj kojoli astoy ja sakal sbʼiʼili» (Sal. 103:1). Ja David yabʼni stojol ke yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba jani junxta soka yajelyi stoyjel ja Jyoba. Stajel tiʼal ja sbʼiʼili jani stajel tiʼal ja jastal wa xnaji sbʼaj, ja bʼa tsamalik smodo sok ja bʼa jastik tsamal skʼuluneji. Ja David wani skʼana oj yil jastal sak ja sbʼiʼil ja sTati sok yajelyi stoyjel. Yala ke wani skʼana oj  skʼul sok spetsanil ja jas ay ja bʼa yojoli. Ja levitaʼiki cha jachni junxta skʼulane sok yaweyi stoyjel ja Jyoba. Kʼot snaʼe ke ja yaljelik jawi mini malanukta ja bʼa yajelyi stoyjel ja sakal sbʼiʼili (kʼuman ja Nehemías 9:5). ¡Jelni maʼ gustoʼaxi ja Jyoba ja yajni yabʼ ja toyjelal jaw bʼa tini elel man bʼa skʼujole!

7. ¿Jastal oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Jyoba ja bʼa xcholjeli? ¿Jaxa bʼa jas wa xkʼulantik kada kʼakʼu?

⁷ Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ katikyi stoyjel ja Jyoba stajel tiʼal jach tsamalxta sok yajelyi tsʼakatal. Yajni wa xcholotik, ja jasa mero wa xkʼanatiki jani ke ja kristyano oj mojxukesok bʼa yeʼna sok oj kʼot syajtaye jastalni keʼntik (Sant. 4:8). Jelni xkʼulantik gusto sjejelyile soka Biblia ja tsamalik smodo yiʼoji, jastal ja syajal skʼujol, ja jas toj wa skʼulan, ja sbiboʼil sok ja yipi. Pilan modo bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok yajel gustoʼaxuk jani snochjel ja jastal mas lek wa xbʼobʼkujtik (Efes. 5:1). Yajni wa xkʼulantik, ja kristyanoʼiki ojni yile ke tukotik ja keʼntik sok bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaje jas yuj (Mat. 5:​14-16). Bʼobʼta ja bʼa kada kʼakʼu wani xtax modoʼik bʼa xcholjel jas yujil. Yuja jaw, ja matik ayiʼoje jun lekil kʼujolal ojni mojxukesok ja Dyos. Yajni wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba ja bʼa jastal jaw, wani xkatik gustoʼaxuk (1 Tim. 2:​3, 4).

WA XKATIK GUSTOʼAXUK JA JESÚS

8. ¿Jas yuj ja Jesús yeʼnani ja lekil sjejel ja bʼa jastal stoyo ja sbʼiʼil ja Jyoba?

⁸ Bʼa spetsanil ja sutsatkʼinal, mini ay maʼ pilan mas wa snaʼa sbʼaj ja Tatal jastalni ja Yunin (Mat. 11:27). Ja Jesús wani syajtay ja sTat sok yaʼakankitik ja lekil sjejel ja bʼa jas ti chʼikan ja bʼa stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba (Juan 14:31). Yajni yayi orasyon ja sTat ja bʼa akwal bʼajtanto oj chamuk yala bʼa tʼusanta yaljel ja yaʼtel skʼulani: «Kaʼunej snaʼe jawa bʼiʼili» (Juan 17:26). ¿Jastal skʼulan?

9. ¿Jas sjejel ya makunuk ja Jesús bʼa xchiktesel lek jastal kʼotel ja Jyoba?

⁹ Ja Jesús mini kechan yala yabʼ ja kristyano ke ja sbʼiʼil ja Dyos Jyoba. Ja jaw wanxani snaʼawe ja judíoʼik. Jani xcholo yabʼye «jastal ja yeʼn» (Juan 1:​17, 18). Jun sjejel, ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo wa xyala ke ja Jyoba jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal (Éx. 34:​5-7). Pe ja Jesús xchiktesni ke meran lek ja jaw yajni xcholo ja sjejel sbʼaja uninal xchʼaya sbʼaj. Yajni wa xkʼumantik ja bʼa loʼili, ke ja tatal yila och ja ‹yajni najato ay ja skeremi›, ajnelxta wa staʼ, stela sok meran yaʼa perdon. Wani xkilatik jaman lek ke ja Jyoba wani snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal (Luc. 15:​11-32). Mini ay duda, ja Jesús skoltay ja kristyano bʼa oj yabʼye stojol jastal ja Jyoba.

10. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ke ja Jesús ya makunuk ja sbʼiʼil ja sTati sok jasa wa skʼana ke oj cha skʼuluke ja tuk? (Marcos 5:19; cha kʼela ja dibujo). b) ¿Jasa wa skʼana oj cha jkʼuluktik ja keʼntik?

¹⁰ ¿Wan maʼ skʼana ja Jesús ke ja tuk oj cha yawe makunuk ja sbʼiʼil ja sTati? Waniʼa. Bʼobʼta jujuntik olomalik bʼa relijyon ja bʼa tyempo jaw wa skʼuʼane ke ja sbʼiʼil ja Dyosi jelni sak ke mini sbʼejuk oj taxuk tiʼal. Pe ja Jesús mini yaʼakan ke ja kostumbre jaw, bʼa mini ti eleluk bʼa Biblia, atimjukyuj oj yayi stoyjel ja sbʼiʼil ja sTati. La jpensaraʼuktik ja bʼa ekʼele stojbʼes jun winik ochel sbʼaj pukuj ja bʼa slugare ja gerasenoʼik. Ja kristyano jelni xiwye bʼa spataweyi skʼujol ja Jesús aʼeluk ja tiw (Mar. 5:​16, 17). Pe ja yeʼn wani skʼana ke spetsanile asnaʼe sbʼaj ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja yuj, bʼajtanto oj eluk ja tiw, yala yabʼ ja winiki ke a-xcholyabʼ ja kristyano ja jas skʼulunej  ja Jyoba bʼa yeʼna sok mini yeʼnuk ja Jesús (kʼuman ja Marcos 5:19). a Ja jReytik Jesús, wani skʼana ke cha jach oj kʼuluktik ja keʼntik, ke la jetikyi spetsanil ja kristyano ja sbʼiʼil ja Jyoba (Mat. 24:14; 28:​19, 20). Yajni wa xkʼulantik, wani xkatik gustoʼaxuk.

11. a) ¿Jasa yala yabʼ ja snochumanik ja Jesús oj xchʼike ja bʼa yorasyone? b) Jastalni wa xyala ja Ezequiel 36:​23, ¿jas yuj jelni tʼilan?

¹¹ Ja Jesús wani snaʼa ke ja jas wa skʼana ja Jyoba jani oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil, wa xkan alxuk, xchʼayjel ja abʼalik yaʼunej kuxbʼuk ja sbʼiʼili. Ja yuj sjeʼayi ja snochumanik oj yaweyi orasyon jachuk: «Jtatikon Dyos teya bʼa satkʼinal, asakbʼuk jawa bʼiʼil» (Mat. 6:9). Ja Jesús wani xyabʼ stojol ke mini ay pilan jasunuk mas tʼilan yuja jaw (kʼuman ja Ezequiel 36:23). Sok bʼa yibʼanal ja kʼulbʼeni mini ay pilan maʼ jel skʼujolanunej bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba jastalni ja Jesús. Ama jachuk, yajni yamji, ¿jasa smul lejiyi yuja skontraʼik? Jani bʼa kʼumanel kistal, wa xkan alxuk, yajel kuxbʼuk ja sakal sbʼiʼil ja sTati. Bʼa yeʼna mini ay pilan mulal mas kistal yuja jaw. Sok bʼajtanto oj yamjuk, jelxani tuk xyabʼ sbʼaj yujni wa snaʼa ke oj lejuk smul sok oj miljuk yuja jaw. Bʼobʼta jani yuja jaw, ja ‹jel chamkʼujol ajyi juntiro› ja bʼa jutsʼin jaw (Luc. 22:​41-44).

12. ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼa oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati?

¹² Ja Jesús puesto ajyi bʼa oj ixtalajuk, oj aljuk yabʼ jastik mi lekuk sok oj lejukyi smul bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati. Wani snaʼa ke kʼuʼabʼal ajyel sok mini sbʼejuk oj kʼixwuk (Heb. 12:2). Cha wani snaʼa ke ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel wokoli, yeʼnani ja Satanás ja maʼ wan ixtalajelyuj (Luc. 22:​2-4; 23:​33, 34). Ja Dyablo wani skʼana ke ja Jesús oj yakan ajyelsok toj ja Jyoba, ¡pe mini tʼun bʼobʼyuj! Ja Jesús xchiktesni lek ke ja Satanás juni leʼa abʼal sok ja Jyoba ayni yiʼoj yaʼtijumik bʼa wa x-ajyiye toj asta ja bʼa pruebaʼik mas tsatsi.

13. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa yajel gustoʼaxuk ja jReytik?

¹³ ¿Wan maʼ xa kʼana oj wa gustoʼaxuk  jawa Rey, ja Jesukristo? Pes mokni awakan stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba sok skoltajel ja tuk bʼa oj yile meran lek jastal ja yeʼn. Jachuk jani wana snochjel ja sjejel bʼa Jesús (1 Ped. 2:21). Sok jastalni ja yeʼn, ojni cha lajxukawuj yajel gustoʼaxuk ja Jyoba sok xchiktesel ke ja skontra, ja Satanás, juni leʼa abʼal bʼa mi xmakuni.

WALA KOLTANITIK BʼA OJ STAʼE SAKʼANILE JA TUK

14, 15. ¿Jastik cham yiljel wa x-ekʼ yajni wa xjeʼatikyi ja kristyano ja smeranil sbʼaja Jyoba?

¹⁴ ¿Jas yuj wani xbʼobʼ kaltik ke yajni wa xtoyotik ja sbʼiʼil ja Jyoba wa xkoltaytik ja tuk bʼa oj staʼ sakʼanile? Yujni ja Satanás ‹smakunejyi ja spensar› «ja matik mi kʼuʼumanukeʼi» (2 Cor. 4:4). Ja yuj jitsan kristyano skʼuʼuneje ja abʼalik jaw sok wa spensaraʼane ke ja Dyos mini sakʼanuk, jel najat ay jmojtik, mi xcham skʼujol jmojtik ma jel malo sok wa xya yiʼ wokol bʼa tolabida ja matik jel malo. Ja abʼalik jaw kechani wa xya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba sok ja jastal wa xnaji sbʼaj bʼa jachuk mi maʼ oj mojxuksok. Pe yajni wa xcholotik sok wa xjeʼatik ja smeranil sbʼaja jTatik, wani xjeʼatik ke ja Satanás kʼotelni jun leʼa abʼal sok wa xtoyotik ja sakal sbʼiʼil ja Jyoba. ¿Jasa slekilal wa x-ilxi?

¹⁵ Ja smeranilik bʼa Biblia, jelni yip. Yajni wa xjeʼatikyi ja kristyano machunkiluk ja Jyoba sok ja jastal kʼotel, wani x-ekʼ jastik jel cham yiljel. Yajni wa x-elye libre ja bʼa abʼalik yalunej ja Satanás bʼa jani makubʼalyuj ja spensare, wa xbʼobʼ sjam ja sate sok wa xkʼe yile ja kala Tatik jastalni wa xkilatik ja keʼntik. Jelni cham xyabʼye ja wa spensarane ja bʼa ipal yiʼoj (Is. 40:26). Ja jastik toj wa skʼulan wani x-aji ajyuke seguro (Deut. 32:4). Jelni xyiʼaje gusto snajel ja sbiboʼil (Is. 55:9; Rom. 11:33). Sok jelni x-aji kulan skʼujole snebʼjel ke ja Dyosi yeʼnani ja yajalkʼujolal (1 Juan 4:8). Yajni wa xmojxiyesok ja Jyoba, wa xkʼot skʼuʼuke ke ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida sok kʼotel jastal yuntikil. ¿Anke juni chaʼan cholal skoltajel ja kristyano bʼa oj mojxukesok ja sTate bʼa satkʼinal? Chomajkil, yajni wa xkʼulantik, ja Jyoba wani xkʼot yilotik jastal ‹skoltanumotik aʼtel› (1 Cor. 3:​5, 9).

16. ¿Jasa slekilal oj bʼobʼ yijan snebʼjel ja sbʼiʼil ja Dyos? Aʼa jun sjejel.

 ¹⁶ Yajni ay maʼ wala loʼilanitiksok sbʼaja Dyosi, bʼobʼta ja bʼajtani kechani wa xjeʼatikyi ke ja sbʼiʼili Jyoba. Sok ja smeranili, ta ja kristyano jaw ayiʼoj jun lekil skʼujol, ojni bʼobʼ tukbʼesjukyi ja sakʼanil yuja jaw. Jun sjejel, jun akʼix sbʼiʼil Alía b ti kʼi bʼa jun pamilya bʼa ayiʼoje jun relijyon bʼa wa sjeʼa jastik mi ti eleluk bʼa Biblia. Mini gusto ayuk soka skʼuʼajelik jeʼubʼalyi sok wani xyabʼ ke mi mojan ayuk soka Dyos. Tukbʼini ja sakʼanil yajni kʼe skʼul estudiar soka Testigoʼik. Yajni kʼot snaʼ ke bʼa jitsan Bibliaʼik akʼubʼal elkan ja sbʼiʼil ja Dyos sok kechan akʼubʼal och jastal Kajwal, mini xbʼobʼ skʼuʼuk. Snebʼjel ja sbʼiʼil ja Dyos jelni tʼilan waj ja bʼa sakʼanili pes kʼexani yil jastal jun yamigo. Yuja jel cham yabʼi yala: «¡Ja lekil kamigo ayni sbʼiʼil!». Ja yeʼn wa xcholo: «Ja wego wa xkabʼ laman ayon sok wani xkabʼ ay kiʼoj jun chaʼan cholal». Ja Steve jun kʼinanum ti jakel bʼa jun pamilya bʼa judíoʼe. Stsaʼani mi oj ajyuk bʼa jun relijyon yuja yilunej jastal chabʼ kara aye ja relijyonik. Pe yajni june ja bʼa spamilya chami, skʼanani ti oj ajyuk bʼa jun estudio bʼa Biblia wa xyaʼa jun testigo bʼa Jyoba. Snebʼjel ja sbʼiʼil ja Dyosi kʼotni man skʼujol. Ja yeʼn wa xyala: «Mini xnaʼa ajyi jastal ja sbʼiʼil ja Dyos». Sok cha yala: «Sbʼajtanil ekʼele ja bʼa jsakʼanili, kʼotni kil ke ja Dyos sakʼan ay. Ja bʼa jutsʼin jaw, kaʼa jbʼaj kuenta ke jtaʼatani jun kamigo».

17. ¿Jas yuj waxa kʼana mi oja wakan stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja poto).

¹⁷ Yajni wantik xcholjel ma sjejel, ¿wan maʼ xkaltikyabʼ ja kristyano ja sbʼiʼil ja Dyosi sok jastal ja smodo? Ta wa xkʼulantik, wantikni yajelyi stoyjel ja sbʼiʼili. Ja yuj, moka wakan skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe jastal ja Jyoba, jachuk wanani yajelyi stoyjel ja sakal sbʼiʼili. Yajni waxa kʼulan ojni akoltay bʼa oj staʼ sakʼanile ja kristyano, oja noch ja sjejel ja jReytik Jesukristo, sok ja mas tʼilani ojni wa gustoʼaxuk ja kala Tatik Jyoba. Jastalni ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 145:​2, jpetsaniltik la kaltik: «Oj jtoy jawa bʼiʼili bʼa tolabida».