Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

7 YATICHÄWI

CANCIÓN 51 Diosar katuyasitäpjjtanwa

¿Kunsa nazareonakat yateqsna?

¿Kunsa nazareonakat yateqsna?

“Nazareökani taqe uka urunakanjja, jupajj Jehová Diosatakejj santo jaqewa” (NÚM. 6:8).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Kunjamsa nazareonakat yateqasiñajj jan ajjsarirïñatakisa Jehová Dios layku sacrificionak lurañatakis yanaptʼistaspa ukanakwa yatjjataskañäni.

1. ¿Kunjamsa nayra maranakatpachas servirinakapajj Diosar uñjapjjäna?

 ¿JUMAJJ Jehová Diosar walt munasta? Cheqas wal munaspachätajja. Ukampis janiw jumakejj Diosar munasktati, jan ukasti nayra maranakatpachaw walja jaqenakajj Diosar munasipjjäna (Sal. 104:33, 34). Waljaniw Jehová Diosar serviñatakejj sacrificionak lurapjjäna, jupanakat yaqhepajj nayra Israel markankir nazareonakäpjjänwa. Ukampis ¿jupanakajj khitinakäpjjänsa, kunsa jupanakat yateqassna?

2. 1) ¿Khitinakas nazareöpjjäna? (Números 6:1, 2). 2) ¿Kunatsa yaqhep israelitanakajj nazareöñ amtapjjäna?

2 Nazareo arojj hebreo arutwa juti, “katuyata” jan ukajj “yaqhachata” sañ munaraki. Nazareonakajj Diosat jan jitheqtir israelitanakäpjjänwa, Diosar wali sum serviñatakiw sacrificionak lurapjjarakïna. Moisesan Leyiparjamajja, mä chachasa jan ukajj mä warmis mä qhawqha tiempo nazareöñatakiw mä promesa luraspäna (Números 6:1, 2 liytʼäta). a Maynejj uka promesa luräna ukhajja, mä qhawqha mayitanakampiw phoqañapäna, janiw mayni israelitanakjamajj taqe kuns lurañapäkänti. ¿Kunatsa maynejj nazareöñ amtäna? Jehová Diosar wal munasitapata, walja bendicionanakapat jupar yuspärañatakiw nazareöñ amtäna (Deut. 6:5; 16:17).

3. ¿Kunansa nazareonakampejj niya igualakïtanjja?

3 Moisesan Leyip lantejj ‘Criston Leyiparjam’ sarnaqasjjäna ukhajja, Diosan servirinakapajj janiw nazareöñ puedjjapjjänti (Gál. 6:2; Rom. 10:4). Ukampis jiwasajj nazareonakjamarakiw taqe chuymasampi, taqe almasampi, taqe amuyusampi, taqe chʼamasampi Jehová Diosar serviñ muntanjja (Mar. 12:30). Cheqas Jehová Diosar jakäwis katuyastan ukhajj ukham serviñatakiw mä promesa lurtanjja. Ukhamajj promesa luratasarjam sarnaqañatakejja, Jehová Diosan voluntadap phoqañasawa, sacrificionak lurañasarakiwa. Jichhajja, kunjamsa nazareonakajj promesap phoqapjjäna, kunjamsa jupanakat yateqasiñajj promesa luratas phoqañatak yanaptʼistaspa ukanakwa yatjjataskañäni (Mat. 16:24). b

SACRIFICIONAK LURAÑATAK JANKʼAKÏPJJAÑÄNI

4. Números 6:3, 4 textorjamajj ¿kuna sacrificionaksa nazareonakajj lurapjjañapäna?

4 (Números 6:3, 4 liytʼäta). Nazareonakajj janiw alcohol umapjjañapäkänti, janirakiw uvasanaksa ni pasasanaksa manqʼapjjañapäkänti. Taqe ukanakjja mayninakajj umapjjaspänwa jan ukajj manqʼapjjaspänwa, kuna laykutejj janiw kuna jan walïkänsa. Biblianjja vinojj Diosan regalopawa, ‘jaqen chuymapsa kusisiyiwa’ sasaw qhanañchi (Sal. 104:14, 15). Ukhamäkchisa, nazareonakajj taqe ukanakamp disfrutañat sipans janiw ukanak manqʼapkänsa ni umapkänsa. c

¿Nazareonakjam sacrificionak lurañatakejj jankʼakïtanti? (Párrafos 4 al 6).


5. Madián jilatampi Marcela esposapampejj ¿kuna sacrificionaksa lurapjjäna, ukat kunatsa?

5 Nazareonakat yateqasisajja, jiwasajj ukhamarakiw Jehová Diosar jukʼamp serviñatakejj sacrificionak lurtanjja. Colombia markankir Madián jilatampit Marcela esposapampit parltʼañäni. d Jupanakajj wali sumaw jakasipjjäna. Madián jilatajj walja qollqe ganäna, ukatwa mä suma utan jakasipjjäna. Ukampis Jehová Diosar jukʼamp serviñ munasajj mä qhawqha cambionakwa lurapjjäna. Jupanakajj akham sapjjewa: “Janiw walja qollq gastjjapjjayätti, mä jiskʼa utaruw sarjjapjjayäta, auts aljapjjarakiyätwa” sasa. Madián jilatampi Marcela kullakampejj janiw uka sacrificionak lurañatakejj obligatäpkänti, ukampis jukʼamp predicañatakiw ukham lurapjjäna. Ukham lurañ amtapjjatapat wali kusisita chuymas chuymaw jikjjatasipjje.

6. ¿Kunatsa cristianonakajj jichha tiempon sacrificionak lurtanjja? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

6 Cristianonakarojj sacrificionak lurañajj wal gustistu, ukhamat Jehová Diosar serviñan jukʼampinak lurañataki (1 Cor. 9:3-6). Jehová Diosajj janiw sacrificionak lurañatakejj obligkistuti, jupa layku kunanak jaytañas janiw jan walïkiti. Yaqhep jilat kullakanakajja, utsa, suma trabajsa jan ukajj uywapsa jaytapjjewa. Yaqhepasti mä qhawqha tiempo solteröskakiña jan ukajj casarasjjasas mä qhawqha tiempo jan wawanïñwa amtapjje. Yaqhepanakajj kawkjantï predicañatak yanaptʼajj munaski uka cheqanakar sarañwa amtawayapjje, ukatakejj familiapsa amigonakapsa jaytawayapjjewa. Niyakejjay Jehová Diosar jukʼamp serviñ munstanjja, jiwasanakat waljanejj ukham sacrificionak lurañatakejj jankʼakïtanwa. Jehová Diosajj jupa layku wali jachʼa jan ukajj mä jiskʼa sacrificio luratasat wal kusisi (Heb. 6:10).

MAYNINAKAT MAYJÄÑ JAN AJJSARAPJJAÑÄNITI

7. ¿Kunatsa mä nazareotakejj promesapamp phoqañajj chʼamakïpachäna? (Números 6:5; dibujo uñjjattʼarakïta).

7 (Números 6:5 liytʼäta). Promesa lurapjjatapat nazareonakajj janiw ñikʼut mururasipjjañapäkänti. Ukhamatwa Jehová Diosan autoridadanïtapar respetapjjatap uñachtʼayapjjäna. Mä israelitajj walja tiempo nazareöjjäna ukhajja, ñikʼutapajj wali jachʼäjjänwa, mayninakas nazareötap amuyapjjarakïnwa. Mayninakatï jupar apoyapjjaspänjja, nazareöñajj jupatak facilakïspänwa. Ukampis nayra Israel tiemponjja, awisajj janiw nazareonakar valoranit uñjapkänti, ni respetapkänsa. Amós profetan tiempopanjja, israelit apostatanakajj “vinwa umapjjañapatakejj” churapjjerïna, inas nazareonakar promesap pʼakintayañatak ukham churapjjerïchïna (Amós 2:12). Awisajja, mayninakat mayjäñajj nazareonakatak chʼamakïpachänwa, jan ajjsarirïñaw wakisirakpachäna.

Nazareonakajj jan mayninakjamäpjjatap uñachtʼayañatakejj jan ajjsarirïpjjañapänwa. (Párrafo 7).


8. ¿Kunas Benjaminan experienciapat gusttam?

8 Ajjsarirïkstansa, Jehová Diosan yanaptʼapampejj mayninakat mayjäñ janiw ajjsarkañäniti. Noruega markankir 10 marani Benjamin sat mä jiskʼa jilatat parltʼañäni. Ucrania markan guerra utjatapatjja, uka markankirinakar apoyañatakiw escuelapan tantachasipjjäna. Wawanakajj mä canción cantañatakejj Ucrania markan banderapan coloranakapamp isthapitäpjjañapänwa. Jan ukan participañatakejj Benjaminajj jaya cheqan quedasiñwa amtäna. Ukampis mä profesorajj jupar uñjasajj akham sasaw jayatpach jawsäna: “¡Jutam! ¡Ratuk jutam, suyasipksmawa!” sasa. Jan ajjsartʼasaw Benjaminajj profesorapar jakʼachasisajj akham säna: “Nayajj janiw politicar mitiskti. Janiw akanak lurkti. Ukhamarus walja Testigonakaw guerrar jan sarapjjatapat carcelan llawintatäsipki” sasa. Profesorapajj jupar istʼänwa, janiw participañapatakejj obligkarakïnti. Ukampis compañeronakapajj “¿kunatsa nanakamp jan cantkta?” sasaw jisktʼapjjäna. Benjaminajj ajjsarañat jachañsa munkchïnjja, jan ajjsartʼasaw kuntï profesorapar siskäna uka pachp jupanakar säna. Qhepatjja, kunjamsa Jehová Diosajj Biblian yatichäwinakap arjjatañatak yanaptʼäna ukwa Benjaminajj tatap mamapar cuentäna.

9. ¿Kunjamsa Jehová Diosar kusisiysna?

9 Jehová Diosar istʼtan ukhajja, jaqenakajj jupanakat mayjätaswa amuyapjje. Trabajonsa escuelansa, Jehová Diosan Testigopätwa sañatakejj jan ajjsarirïñaw wakisi. Niyakejjay jaqenakan amuyunakapasa luratanakapas jan walit jukʼamp jan walir sarchinejja, Biblian wiñay yatichäwinakaparjam jakañasa, Reinon suma yatiyäwinakap predicañas jukʼamp chʼamäjjaniwa (2 Tim. 1:8; 3:13). Ukampis ak amtañasawa: Diosar jan servir jaqenakat mayjäñatak chʼamachasisajja, Jehová Diosaruw kusisiytanjja (Prov. 27:11; Mal. 3:18).

JAKÄWISAN JEHOVÁ DIOSAW NAYRANKAÑAPA

10. Números 6:6, 7 textonkki uka mandatorjam lurañajj ¿kunatsa nazareonakatakejj chʼamakïna?

10 (Números 6:6, 7 liytʼäta). Nazareonakajj janiw mä jiwatarojj jakʼachasipjjañapäkänti. Ukajj janis mä jachʼa sacrificiökaspa ukham amuyañjamäspawa. Ukampis mä nazareotakejja, mä familiarapajj jiwäna ukhajj wali chʼamänwa. Kuna laykutejj nayra tiempon costumbrenakarjamajja, jiwat jakʼankañajj wakisipunïnwa (Juan 19:39, 40; Hech. 9:36-40). Ukampis nazareonakajj janiw uka costumbrenakarjam lurañ puedipkänti. Ukhamajj familiapan jiwatapat wali jachʼa llakinkasin promesa luratap jan pʼakintasajja, Diosar wal confiyapjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Jupanakajj janiw sapäpkänti, Jehová Diosaw munapkäna uka chʼam jupanakar churäna, janiw ukat payachasktanti.

11. Familiasar nayrar uchañat sipans ¿kunas jiwasatakejj nayrankañapa? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

11 Jehová Diosar jakañ vidas katuyastan ukhajj kuntï arsuwayktan uk phoqañatakiw cristianonakajj chʼamachasiñasa. Ukajj kuna amtanakarus purtan, familiaranakasar kunjamsa uñjtan ukanwa qhan amuyasi. Familiasar sum uñjañatakejj wal chʼamachastanjja, ukampis janiw familiasan munañap Jehová Diosan munañapat sipans nayrar uchktanti (Mat. 10:35-37; 1 Tim. 5:8). Awisajja, inas familiasar jan gustki uka amtanakar purchiñäni, ukampis uka amtanakasajj Jehová Diosaruw kusisiyaspa.

Sinti jan walinakan uñjaskasas ¿Jehová Diosar nayrar uchañatakejj jankʼakïtanti? (Párrafo 11). e


12. Familiapan jan waltʼäwejj utjäna ukhajj ¿kunsa Alexandru jilatajj luräna, ukat kunsa jan lurkarakïna?

12 Alexandru jilatampit Dorina esposapampit parltʼañäni. Bibliat mä mara yateqjjapjjäna ukhajja, Dorinajj janiw Bibliat jukʼamp yateqañ munjjänti, esposopan ukham lurañapwa munarakïna. Ukampis Alexandru jilatajj “Bibliat yateqaskakïwa” sasaw wali pacienciampi wali amuyump säna. Ukham amtatapajj janipuniw esposapar gustkänti, Bibliat yateqañ jaytañapatakiw obligañ munäna. Esposapar entiendiñatakejj chʼamachaskchïnsa, jilatatakejj wali chʼamänwa. Dorina esposapan jiskʼachatasa, jan wal uñjatas awisajj Bibliat yateqañ jaytañwa munjjäna. Ukhamïpans Jehová Diosar jakäwipan nayrar uchaskakïnwa, wali munasiñampi respetompiw esposapar uñjaskakïna. Tiempompejja, yateqaskañ sarnaqatapatwa esposapajj wasitat Bibliat yateqjjäna, qhepat bautisasjjarakïnwa. (Alexandru y Dorina Vacar: “Munasir jaqejj paciencianiwa, khuyapayasiriwa” siski uka video jw.org cheqan uñtäna, ukajj “Bibliat yatjjatasaw nayra jakäwinakap cambiawayapjje” sat cheqankiwa).

13. ¿Kunjamsa Jehová Diosampiru familiasampir munasitas uñachtʼaysna?

13 Niyakejjay Jehová Diosajj familia uttʼayirïchejja, familianakan kusisitäpjjañapwa muni (Efes. 3:14, 15). Jiwasatï cheqapun kusisitäñ munstan ukhajja, kunjamtï Jehová Diosajj siski ukarjamaw taqe kuns lurañasa. Familiasar cuidkasasa, munasiñampi respetompi uñjkasas kuna sacrificionaktï jupar serviñatak lurktan uk Jehová Diosajj uñjiwa, wali valoranit uñjaraki (Rom. 12:10).

NAZAREONAKJAMÄÑATAK MAYNINAKAR CHʼAMAÑCHTʼAPJJAÑÄNI

14. ¿Khitinakarus jukʼamp chʼamañchtʼañasa?

14 Jehová Diosar serviñ munktan taqe ukanakajja, jupar munasitasat sacrificionak lurañatakejj jankʼakïñasawa. Ukampis awisajj chʼamakïspawa. ¿Kunjamsa Jehová Dios layku sacrificionak lurañatakejj maynit maynikam chʼamañchtʼassna? Arunakasampiw chʼamañchtʼassna (Job 16:5). Congregacionaman inas maynejj kunatï wakiski ukampik jakasiñatak chʼamachasiskchi, ukhamat Diosar serviñatak jukʼamp tiemponïñataki. Inas mä waynajj compañeronakapat mayjäñatak chʼamachasiskchi, ukajj jupatak chʼamäkchisa jan ajjsartʼasaw uk luraski. Inas mä jilatana, mä kullakana jan ukajj Bibliat mä yateqerin familiapajj Diosat jan jitheqtatapat jupa conträpjjchi. Ukhamajj taqe horasan jupanakar chʼamañchtʼañatak chʼamachasiñäni, ‘jan ajjsarirïpjjatamasa, Jehová Dios layku sacrificionak lurapjjatamas nanakatak wali valoraniwa’ sasin sapjjarakiñäni (Filem. 4, 5, 7).

15. Diosar sapürunjam servir jilat kullakanakar yanaptʼañatakejj ¿kunsa yaqhepajj lurawayapjje?

15 Sapürunjam Diosar servisipki ukanakar inas yanaptʼaraksna (Prov. 19:17; Heb. 13:16). Ukwa Sri Lanka markan jakasir mä jilïr kullakajj luräna. Niyakejjay gobiernot katoqkäna uka pensionapajj jiljjattchïnjja, pä tawaq kullakanakar yanaptʼañwa amtäna, ukhamat qollqet pistʼatäkasas precursorat servisipkakiñapataki. Kullakajj sapa phajjsiw qollqepat iraqtʼasajj jupanakar churirïna, ukhamat telefonot pagapjjañapataki. ¡Diosat jan jitheqtir uka kullakan ukham luratapajj wali sumapuniwa!

16. ¿Kunsa nazareonakat yateqassna?

16 ¡Waljanakwa nazareonakat yateqawaytanjja! Ukampis alajjpachankir Jehová Dios Awkisat yateqawayaraktanwa. Jupar taqe chuym kusisiyañ munatassa, jupar jakäwis katuyasktan uka arsutasamp phoqañ wal munatassa jupajj yatiwa. Ukhamarus qhawqsa jupar munastan uk uñachtʼayañaswa jupajj muni, ukhamatwa jiwasar wali valoranit uñjatap uñachtʼayistu (Prov. 23:15, 16; Mar. 10:28-30; 1 Juan 4:19). ¿Nazareonakat yatjjatawayktan ukajj kunsa uñachtʼayistu? Jehová Diosajj kuna sacrificionaktï jupar serviñatakejj lurtan ukanak sum uñjatapa, wali valoranit uñjatapwa uñachtʼayistu. Ukhamajj Jehová Diosar servisipkakiñäni, kunanaktï jupa layku lurirjamäktan ukanaks taqe chuym lurasipkakiñäni.

¿KUNJAMSA AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼASMA?

  • ¿Kunjamsa nazareonakajj sacrificionak lurañatak jankʼakïpjjatapsa jan ajjsarirïpjjataps uñachtʼayapjjäna?

  • ¿Kunjamsa nazareonakjamäñasatakejj maynit maynikam chʼamañchtʼassna?

  • Nazareonakan promesa lurapjjatapajj ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu?

CANCIÓN 124 Diosatsa jilat kullakanakats jan jitheqtañäniti

a Jehová Diosaw yaqhep nazareonakarojj ajllïna, ukampis jilapartejj jupanak pachaw nazareot serviñatakejj mä promesa lurapjjäna (“ Jehová Diosan ajllit nazareonaka” sat recuadro liytʼäta).

b Awisajja qellqatanakasan sapürunjam Diosar servirinakaruw nazareöpkaspas ukham uñtasiyi. Ukampis aka yatichäwinjja, Diosan taqe servirinakapajj nazareonakäpkaspas ukham parlaskañäni.

c Jilapartejja, mä nazareorojj janiw mä yaqha suma lurañamp phoqañapajj waktʼkänti.

d “Experiencias de los testigos de Jehová” siski uka cheqanjja, “Elegimos una vida sencilla” siski uk liytʼäta, ukajj jw.org cheqankiwa.

e DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä nazareojj wali munat mä familiarapan jiwataparojj janiw sarañ puedkiti. Ukhamajj jiwatan cuerpop apjjapjje ukhajja, jayatakwa uta patjjat uñchʼukiski.