Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 7

KANTIKO 51 ¡Nunkwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke!

Nitre nazareo yebätä dre raba nemen gare nie

Nitre nazareo yebätä dre raba nemen gare nie

“Täi ni nazareo erere ngwane, niara deme Jehová kräke”(NÚM. 6:8).

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI

Nitre nazareo erere, ni raba ja ngwen ño dite aune kukwe ñan nuäre nuainne Jehová kräke.

1. ¿Kirabe nükebe nengwane nitre Jehová mikaka täte tä dre nuainne?

 ¿MÄTA ja kete Jehovabe ye ütiäte mä kräke? Jän raba ruin nunye. Mä ñan aibe ie ja ruin kore. Mekerabe nükebe nengwane nitre kwati krubäte ie ja ruin ye erere (Sal. 104:​33, 34). Nitre kwati tä kukwe ñan nuäre nuainne Jehová mikakäre täte, nitre nazareo israelita kira näire ye erere. ¿Nitre ye nire aune dre raba nemen gare bätä nie?

2. a) ¿Nitre nazareo ye abokän nire? (Números 6:​1, 2). b) ¿Dre nämäne nitre israelita ruäre ye töi mike ja mike nazareo?

2 Kukwe nazareo ye kukwe hebreo, “kwatibe” “dianinkä jenena” o “dianinkä mento” kukwe keteiti kräke meden gärätä. Nitre israelita ja ngwanka metre nämäne kukwe ñan nuäre nuainne Jehová mikakäre täte kwin, aisete kukwe nieta ne nüke gare kwin nie. Nitre merire aune brare tuanmetre nämä ja mike nazareo a kä ruäre te kukwe biani Moisés ie yebätä (ñäkädre Números 6:​1, 2 yebätä). b Ni iti nämäne ja kukwe kitekä Jehovai ngwane, nämä kukwe ruäre mike täte abokän nitre israelita mada ye ñan nämäne nuainne. ¿Akwa dre nämäne niaratre töi mike ja mike nazareo? Metrere niaratre nämäne Jehová tarere aune kukwe kwin keta kabre Jehová nämä mike nemen bare kräke yebätä nämäne debe bien (Deut. 6:5; 16:17).

3. ¿Kukwe medenbiti ni abokän nitre nazareo erere?

3 “Lei Kristokwe” yebiti Lei Biani Moisés ie ye ñan namanina ütiäte, aisete nitre Jehová mikaka täte ñan namanina ja mike nazareo (Gál. 6:2; Rom. 10:4). Nitre nazareo nämäne Jehová mike täte ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja töi tätebiti aune ja di tätebiti (Mar. 12:30). Niaratre ye erere nita ja kukwei kitekä Jehovai ngwane, nita nüne niara töi ye erere aune nita kukwe ñan nuäre nuainne mikakäre täte. Ja käne mada, nitre nazareo nämäne dre nuainne ja kukwei kitaka nämäne kwetre mikakäre täte, ye erere nengwane ni raba nuainne ño ye rabai gare nie (Mat. 16:24). c

NI TÄDRE JUTO KUKWE ÑAN NUÄRE NUAINKÄRE

4. ¿Kukwe meden ñan nuäre nuain nämäne nitre nazareo yekwe mikata gare Números 6:​3, 4 yekänti?

4 (Ñäkädre Números 6:​3, 4 yebätä). d Nitre nazareo ye ñan rababa jondron ruäre kwete o ñäin nämäne gare ietre, ñodre, dö kwaka, uva, aune jondron mada. Bäkänä jondron ye ñaka käme, akwa nitre ñaka nazareo ye aibe nämäne kwete. Biblia tä niere, vino ye abokän regalo biani Jehovakwe nie kä mikakäre juto ja brukwäbätä (Sal. 104:​14, 15). Nitre nazareo ye ñaka raba jondron ruäre kwete, akwa yebätä ñan nämäne nemen ulire, ñakare aune nämäne nuainne kä jutobiti. e

¿Nita juto biare kukwe ñan nuäre nuainkäre nitre nazareo erere? (Párrafo 4 nemen 6 mikadre ñärärä)


5. ¿Madián aune Marcela ja töi mikani kukwe meden ñan nuäre nuainne aune ñobätä?

5 Nitre nazareo erere, ni Jehová mikaka täte tä kukwe ñan nuäre nuainne sribikäre bäri Jehová kräke. Madián aune Marcela, nitre gure nünanka Colombia, yebätä ani blite. f Niaratre ye nämäne nüne kwin. Madián nämäne ngwian ganainne ere aune ju kwin nämäne kwetre. Akwa tö namani sribidi bäri Jehová kräke. Yebätä ja töi mikani kwetre kukwe ruäre nuainne. Tä niere: “Nun ja töi mikaba nüne jondron braibebiti, nunkwe karo rürübäinba biti nun rikaba nüne ju bäri chi te”. Kukwe ne ñan nämäne nuaindre niaratre ie, akwa tö namani kukwe driedi bäri yebätä ja töi mikani kwetre kukwe ye nuainne. Yebätä käta bäri juto bätätre.

6. ¿Ñobätä ni kristiano tä juto biare kukwe ñan nuäre ye nuainkäre? (Üai mikadre ñärärä).

6 Ni kristiano töta kukwe ñan nuäre nuainbätä kukwe ja üaire nuainkäre bäri (1 Cor. 9:​3-6). Metrere Jehová ñaka kukwe ye nuainmana nie. Aune kukwe ruäre tuanmetreta ye ñaka käme. Ñodre, ju, sribi, nu, aune minchi. Ja mräkätre ruäre tä ja töi mike ñaka ja mäkete jötrö. Mada abokän tä mäkete akwa ñan tä ja töi mike monso ngübare, tätre ja kwite ni ribeta kukwe driekäre bäri yekänti, ñan tätre mräkätre o ja ketamuko kwe ben yebiti ta. Ni jökrä tö kukwe ñan nuäre nuaindi Jehová kräke ñobätä ñan aune ni tö jondron bäri kwin ye biain ie. Nita kukwe chi o kri nuainne Jehová kräke akwa ye ütiäte krubäte kräke tädre gare nie (Heb. 6:10).

NIKWE ÑAN KÄ JURÄ NGWANDRE JABÄTÄ JA NGWANKÄRE JENE

7. ¿Nitre nazareo nämäne ja kukwei kitekä ye ñobätä ñan nämäne nemen nuäre niaratre kräke ruäre ngwane mikakäre täte? (Números 6:5; üai mikadre ñärärä).

7 (Ñäkädre Números 6:5 yebätä). g Nitre nazareo nämä ja kukwei kitekä yebätä ñaka nämäne ja dokwä druen tikekä, yebiti Jehová nämäne ütiäte kräke nämä bämike aune kukwe jökräbiti nämäne mike täte. Nitre israelita ye ruäre nämäne ja mike nazareo kä kabre te yebätä dokwä druen nämäne nirien nga ietre. Nitre nämäne niaratre bäre ye nämäne dimike ngwane, kukwe ñaka nämä nemen bare aune nämänentre kwin. Akwa, kä ruäre te nitre israelita ye näire nitre nazareo ye ñan mika nämäne ütiäte jai. Ño räbäne ni Ngöbökwe kukwei niekä Amós näire nitre israelita apóstata ye nämä vino bien nitre nazareo ie ne kwe ja kukwei kitaninkä kwe ye ñan mikadre täte jankunu kwetre (Amós 2:12). Niaratre yekwe ja ngwandre dite ja tuakäre kukwe ñan nuäre yebe.

Nitre nazareo ie namani ja ngwandre dite ja ngwankäre jene (Párrafo 7 mikadre ñärärä)


8. ¿Kukwe namani bare Benjaminbätä yebätä dre nibi tuin ütiäte mäi?

8 Jehová diebiti ni raba ja ngwen jene, ja ñan tä nemen törö blitakäre nitre okwäbiti nie yebiti ta. Monso chi testiko kädekata Benjamin, biti kä kwäjätä nünanka Noruega, yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Kwelate nämäne yekänti fiesta nuainbare juta Ucrania nämäne rüre dimikakäre. Monsotre rabadre ja ngwäkite bandera bä kwrere aune kantare ribebare ietre. Ñan rikakäre siba Benjamin namani nünaninkä menteni. Akwa maestra kwe ie jutuabare ngwane, käräbare kwe. Niebare kwe: “¡Jakwe nete! ¡Jötrö, nunta mä ngübare!”. Ja ngwani dite kwe aune niebare kwe maestra kwe yei: “Ti ñan ja mrite política yete. Aune, nitre testiko kwati tä kitani ngite ñan tä niken rüre yebätä”. Niara kukwei nükani gare maestra kwe ie yebätä ñan krörö niebare kwe ie. Akwa nitre nänkä kwelate ben käkwe kukwe arabe ngwanintari ie. Kä jürä namani krubäte Benjaminbätä aune bäsi muabare kwe. Akwa ja ngwaninta dite kwe aune kukwe ye mikaninta gare kwe niaratre ie. Ye bitikäre, dre namani bare bätä ye tänbare kwe rünye. Tödeka kwe mikakäre gare Jehová ara käkwe dimikani niebare kwe ietre.

9. ¿Ni raba kä mike ño juto Jehovabätä?

9 Jehová mikata täte nikwe ngwane, ni ja ngwen jene tuin nitre ie. Sribikänti o kwelate ni testiko mikakäre gare ja ngwandre dite. Ñobätä ñan aune nitre kite ja ngwen bäri käme, yebätä ñan raba nemen nuäre ni kräke kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye mikakäre täte aune kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye driekäre nitre ie (2 Tim. 1:8; 3:13). Akwa kä mikata juto Jehovabätä ye ngwandre törö jai. Yebätä ñaka ja ngwankäre nitre erere, ja ngwandre dite (Prov. 27:11; Mal. 3:18).

NIKWE JEHOVÁ MIKADRE KÄNE

10. ¿Números 6:​6, 7 ye ñobätä ñan nämäne nemen nuäre nitre nazareo kräke mikakäre täte?

10 (Ñäkädre Números 6:​6, 7 yebätä). h Nitre nazareo ye ñaka rabadre niken ni krütani ken. Kukwe ne raba tuin nuäre nuainkäre. Akwa mräkätre kwe nämä krüte ngwane, ñan nämä nemen nuäre nuainkäre kräketre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kä ye näire kukwe keteiti mika nämä täte ye abokän, nitre nämäne krüte ngwane, dobo ken ni rabadre niken (Juan 19:​39, 40; Hech. 9:​36-40). Aisete kukwe ye nitre nazareo ñan raba mike täte. Ja kukwei kitaninkä kwetre ye rabadre mike täte kukwe tare ye näire aune kukwe ruäre ñan raba nuainne mräkätre kwe ben yebiti tödeka kwe nämäne dite bämika nämä kwetre. Akwa Jehová nämäne ja di bien ietre nämäne ribere jai ngwane, ñaka nämänentre kaibe nämä gare ie.

11. ¿Kukwe ruäre tä nemen diandre jai nie ni mräkätrebätä ngwane, dre nuaindre? (Üai mikadre ñärärä).

11 Ni kristiano tä ja kukwei kitekä Jehovai ye ütiäte krubäte nikrä aune ye tä tuin gare kwin nita dre den nuaindre jai aune nita ni mräkätre ngübare ño yebiti. Nita ni mräkätre ngübare kwin akwa ni ñan tä niaratre mike bäri kukwe Jehovakwe yebiti ta (Mat. 10:​35-37; 1 Tim. 5:8). Ruäre ngwane, nita kukwe den nuaindre jai ye ñan rabadre kwin ni mräkätre kräke, akwa yebiti ta nita nuainne ñobätä ñan aune ni tö kä mikai juto Jehovabätä.

¿Nita juto biare Jehová mikakäre bäri ütiäte kukwe tare ye näire? (Párrafo 11 mikadre ñärärä) i


12. ¿Alexandru ja tuani kukwe tare ben ye ngwane, dre nuainbare kwe aune dre ñan nuainbare kwe?

12 Kukwe namani bare Alexandru aune Dorinabätä ye ani mike gare jai. Niaratre ye nämäne ja tötike Bibliabätä aune kä kwati ja tikani kwe, ye bitikäre Dorina ja tötika Bibliabätä ye tuanimetre. Ye erere tö namani muko tuai nuainne, akwa Alexandru tö namani ja tötikai jankunu niebare kwe ie ye ñaka namani bä jire chi kräke, yebätä töi mikani jankunu kwe ja tötika tuenmetre. Alexandru ja töi mikani muko kwe töi mike nüke gare jai, akwa ñan namani bä kräke yebätä käre Dorina nämäne ñäke blobätä aune mike tuin ngwarbe jai, yebätä niara tö namani ja tötika tuainmetre, akwa ñan nuainbare kwe. Jehová mika täte ye nämäne bäri ütiäte kräke akwa nämäne muko tarere aune mike ütiäte jai. Ye käkwe muko kwe töi mikani ja tötiketa aune kukwe metre ye kai ngäbiti. (Video “Alexandru aune Dorina Văcar: ‘Ja tare ye jändrän jökrä ngibiare bätärekä amne ja moto mike kuin’”, tä sección “Kukwe metre tä nitre töi kwite jw.org ye mikadre ñärärä).

13. ¿Jehová aune ni mräkätre tare nikwe ye nita bämike ño?

13 Jehovakwe ni ja mräkäre ye mikani nünankäre kä jutobiti (Efes. 3:​14, 15). Ni tö nünain kä jutobiti ngwane, Jehovata dre nuainmana ye erere nuaindre. Nita kukwe ñan nuäre nuainne niara mikakäre täte ye tuin ie aune ütiäte kräke. Akwa nita ni mräkätre ngübare, nita tarere aune mike ütiäte jai (Rom. 12:10).

RABAKÄRE NI NAZAREO ERERE JA DIMIKADRE KWÄRIKWÄRI

14. ¿Nire dimikadre metrere?

14 Ni jökrä tö Jehová mikai täte nengwane ye tädre juto biare kukwe ñan nuäre nuainkäre Jehová kräke, akwa nuaindre niara tare nikwe yebätä. Bokänä ruäre ngwane ñaka nuäre. ¿Ni raba ja dimike ño kwärikwäri kukwe ñan nuäre ye nuainkäre? Ja kukwei yebiti nuain raba (Job 16:5). ¿Ni tärä konkrekasionte, abokän tä ja di ngwen nünankäre jondron braibebiti kukwe ja üaire nuainkäre bäri? ¿Monso bati gare mäi abokän tä kwelate aune ñan tä ja ngwen monsotre mada erere, ñan nuäre kräke yebiti ta? ¿Ja mräkä iti kukwebätä o ni ja tötikaka Bibliabätä ye rüere mräkätre tä ja mike tä ja ngwen metre Jehovai yebätä gare mäi? Nikwe kä diandrekä jai niaratre dimikakäre tätre kukwe ñan nuäre nuainne Jehová kräke ye ütiäte ni kräke niekäre ietre (Filem. 4, 5, 7).

15. ¿Ja mräkätre tä sribire köbö täte ye kräke ja mräkätre mada tä dre nuainne?

 

15 Ruäre ngwane, ni raba ja mräkätre tä sribire köbö täte Jehová kräke ye dimike kukwe ruärebiti (Prov. 19:17; Heb. 13:16). Ni testiko iti nünanka Sri Lanka niena umbre ja töi mikani ye erere. Pensión ütiä biani bäri ie yebätä ja töi mikani kwe meri testiko nibu prekursora ye dimike, sö kratire kratire nämäne ngwian denkä jenena niaratre dimikakäre. ¡Meri testiko yekwe kukwe kwin bämikani!

16. ¿Nitre nazareo kukwe bämikani ye tä dre driere nie?

16 ¡Kukwe ütiäte krubäte nibi gare nie nitre nazareo yebätä! Akwa arato kukwe ütiäte nibi gare nie Ni Rün kri kä kwinbiti, Jehová yebätä. Ni tö Jehová mikai täte ja brukwä tätebiti aune nita juto biare kukwe ñan nuäre nuainkäre ja kukwei kitaninkä ye mikakäre täte ye ütiäte kräke. Ne madakäre tare nikwe ye bämikadre ie yekäre tä ni tuenmetre ja tare bämike ie (Prov. 23:​15, 16; Mar. 10:​28-30; 1 Juan 4:19). Nitre nazareo kukwe bämikani yebiti nüke gare nie nita kukwe ñan nuäre nuainne Jehová mikakäre täte ye tuin ie aune ütiäte krubäte kräke. Yebätä ja di ngwen jankunu Jehová mike täte aune dre bäri kwin nikwe ye biandre ja brukwä tätebiti ie.

¿MÄ RABA MIKE GARE?

  • ¿Nitre nazareo nämäne juto biare kukwe ñan nuäre nuainkäre aune nämäne ja ngwen dite ye bämikani ño kwetre?

  • ¿Ni raba ja dimike ño kwärikwäri ja ngwankäre ni nazareo erere?

  • ¿Dre nemen gare nie Jehovabätä, nitre nazareo ja kukwei kitaninkä yebiti?

KANTIKO 124 Käre nikwe ja ngwandre metre

a Ruäre ngwane Jehová nämäne niaratre kädeke nazareo, akwa bäsi käre niaratre nämäne ja töi jeñebiti ja mike nazareo (recuadro “ Jehovakwe kädekani nazareo” ye mikadre ñärärä).

b Números 6:​1, 2: “Jehová nikani blite jankunu Moisés ben. Niebare kwe ie: Mä blita nitre israelita ben aune mä kukwe ne nie ietre: Ni brare o merire käkwe ja kukwei kitadrekä nünankäre nazareo erere Jehovakrä ngwane”.

c Täräkwata bianta juta Ngöbökwe nie yete nitre nazareo ye ketata ni Jehová mikaka täte yebätä. Akwa kukwe ja tötikara nekänti mikata gare ni jökrä Jehová mikaka täte ye raba nemen nazareo erere.

d Números 6:​3, 4: “Ñaka rabadre vino aune dö kwaka mada ñain. Ñan rabadre vinagre vino yekwe aune vinagre dö kwaka madakwe ye ñain. Ñan rabadre uva döi ñain bätä uva ngwä mrä aune pasa ye kwete. Tädre ni nazareo erere ngwane, jondron kite vid yekri ye ñan rabadre kwete, uva tädre rörä aune kwata ye ñan kwetadre jire kwe”.

e Nitre nämäne ja mike nazareo ye ñan aibätä sribi mika nämäne bäri kisete o sribi bäri ütiäte bian nämäne ietre.

fElegimos una vida sencilla”, tä jw.org sección “Experiencias de los testigos de Jehová”, ye mikadre ñärärä.

g Números 6:5: “Ni nazareo erere ja kukwei kitaninkä kwe ngwane, ñaka ja dökwä druen tikarekä jire kwe. Rabadre ja ngübare deme aune ja dokwä druen tuadremetre nirien kwe nememe köbö keta kükü te tädre ja dianinkä mento Jehová kräke ye ngwane”.

h Números 6:​6, 7: “Ñan rababadre nökrö mrü ngwaka ken jire tädre ja dianinkä mento Jehová kräke ngwane. Rün, meye, eteba o ngwai krütadre akwa ñan ja mikadre käme kwe, ñobätä ñan aune niara ye ni nazareo Ngöbö kräke nemen gare dokwä druen yebätä”.

i KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Ni nazareo tä ja kukwei kitekä yebätä ñan raba niken mräkä tä krüte yekänti. Aisete mräkä ngwaka jänta niken ye ngwane niara tä ju dokwäte kwin mike ñärärä.