1. Yihowa magansiˈranno manni lowo diro hiikkonne dancha akata leellishino?

 YIHOWA ledo noohe jaalooma naadatto? Naadattoti dihuluullissannote! Hundinni kayise batinyu manni atente gede Yihowa ledo noonsa jaalooma naadannota leellishino. (Far. 104:33, 34) Lowo manni Yihowa magansiˈrate yee uminsa horo agurino. Hundi waro Israeelete heedhannori Naaziroota ikkite soqqantinorino Yihowara soqqamate yite uminsa horo agurtino. Insa ayeooti? Insa lawishshinni maa rosa dandiineemmo?

2. (a) Naazirootu ayeooti? (Kiiro 6:1, 2) (b) Mitu Israeelete manni Naaziroota ikka doodhinohu mayiraati?

² “Naaziricha” yine tirroonnihu Ibiraawootu Afii qaali “callu heeˈrannoha,” “baxxinoha” woy “isonooto sayise uyinoha” yitanno tiro afiˈrinoho. Kuni qaali Yihowara diinaggaabbe baxxino garinni soqqamate mito coye agurtino Israeeloota dancha gede xawisannoho. Muse Seeri mittu manchi woy mancho mite yanna geeshsha Yihowara Naaziricha ikke soqqamate baxxino qaale ea dandaannota kulanno. a (Kiiro 6:1, 2 nabbawi.) Konne qaale woy sheemaate eanno manchi wolu Israeelete manni harunsa hasiissannonsakki biddishsha harunsanno. Ikkina mittu Israeelichi Naaziricha ikka doodhannohu mayiraati? Isi togo assannohu Yihowa lowo geeshsha baxanno daafiranna isiwiinni afiˈrinohu lowo atootira galatu noosita leellishate ikkara dandaanno.—Mar. 6:5; 16:17.

3. Yannankera nooha Maganu mannanna Naaziroota mitto assannonsari maati?

³ Muse Seeri ‘Kiristoosi seerinni’ riqiwami yannara Naaziricha  ikke soqqamate qixxaawo gattino. (Gal. 6:2; Rom. 10:4) Ikkirono Naazirootu gede Yihowa manni xaa yannarano woˈmu wodaninsanni, woˈma lubbonsanni, woˈma hedonsanninna woˈma wolqansanni isira soqqamate lowo hasatto noonsata leellishanni no. (Maq. 12:30) Ninkeneeto Yihowara sayinse uyineemmo woyite uminke fajjonni tenne assate qaale eˈneemmo. Konne eˈnoommo qaale agadhine heeˈrate Yihowa fajjo assanna uminke horo agura hasiissannonke. Naazirootu eˈino qaale agadhite heedhinohu hiittoonniitiro xiinxalline, ninkeno eˈnoommo qaale agadhine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo. b (Mat. 16:24) Hanni mito lawishsha laˈno.

UMIˈNE HORO AGURATE MAAHOYYE YIIYYE

4. Kiiro 6:3, 4 kultanno garinni Naazirootaho uminsa horo agura qarra ikkitannonsa gede assannori maati?

⁴ Kiiro 6:3, 4 nabbawi. Naazirootu dimbisanno ago aga hattono woyine yaano shama woyinenna mooshshinoonni woyineno ita dihasiissannonsa. Qooxeessinsara noo manni woˈmanka woyite tenne sagale ita dandaanno; tini sagale qarra afidhinokkita ikkitino daafira itansa garankolla. Qullaawu Maxaafi ‘hagiirsiissannoti woyinete xajje’ Maganu elto ikkitinota kulanno. (Far. 104:14, 15) Ikkirono Naazirootu uminsa fajjonni tenne sagale ita hooga doodhitino. c

5. Madiyaninna Maarsela uminsa fajjonni maa agura doodhino? Mayira?

⁵ Naazirootu gede ninkeno albinni roore Yihowara soqqamate uminke horo agurreemmo. Hanni Madiyaninna Maarsela yinanni roduuwi lawishsha laˈno. d Kuri Kiristaana ikkino minaanninna minaama qawaaxxote heeshsho heeˈrannoreeti. Madiyanira danchu loosi noosi daafira insa biifadu minira heeˈranno. Ikkirono insa Yihowara albinni roore soqqama hasidhino. Tenne mixonsa wonshiˈrate insa mito coye biddi assiˈrate murcidhino. Insa togo yiino: “Woxe kaˈnummo gede fushsha agurrummo. Shiimu minira heeˈrate hingummo, hattono makeenanke hirroommo.” Madiyaniranna Maarselara tenne assate giddeeti dinonsa; kayinni insa tenne assa doodhitinohu hatto assansa Yihowara albinni roore soqqamate injiitannonsa daafiraati. Insa tenne assansanni hagiirraamma ikkitino; hattono harshammi yitino.

6. Xaa yannara Kiristaanu uminsa horo agurannohu mayiraati? (Misileno lai.)

 ⁶ Xaa yannara Yihowa manni albinni roore isira soqqamate ikkitanno yanna afiˈrate uminsa horo aguranno daafira hagiirraammaho. (1 Qor. 9:3-6) Yihowa umiˈne horo agurre diyaannonke; qoleno agurreemmo coyi umisi soˈro afiˈrinoha diˈˈikkino. Lawishshaho mitu roduuwi baxxanno loosonsa hattono minensa agurtino. Batinyu roduuwi mite yanna geeshsha adhantukkinni woy ooso iltukkinni heeˈra doodhitino. Wolootu qolte jaallansanna maatensa noowiinni lowo geeshsha xeertiˈrannoha ikkirono, sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqama doodhitino. Ninke giddo batinyu konni garinni uminke horo agurroommohu Yihowara soqqamate dandiinummore baala assa hasiˈneemmo daafiraati. Yihowara soqqamate yitine agurtinoonni coyi jawa woy shiimano ikkiro, isi tenne lowo geeshsha naadannota huluullantinoonte.—Ibi. 6:10.

BAXXITINOONNIRE IKKITINE HEEˈRATE MAAHOYYE YIIYYE

7. Mittu Naazirichira eino qaale agadha qarra ikkitannosi gede assannori maa ikkara dandaanno? (Kiiro 6:5) (Misileno lai.)

⁷ Kiiro 6:5 nabbawi. Naazirootu dananchonsa haxira hoogate qaale eˈanno. Tini insa woˈmunni woˈma Yihowara galtinore ikkansa leellishshanno doogooti. Mittu manchi Naaziricha ikke seeda yanna keeshshiro, dananchisi lophanno daafira mannu isi Naaziricha ikkinota bade afa dandaanno. Wolootu isi Naaziricha ikki woyite eino qaale agadhanno gede kaaˈlitannosiha ikkiro baxxinoha ikke heeˈra qarra diˈˈikkitannosi. Kayinni hunda Israeelete waro mannu Naaziroota naadinokki woy kaaˈlinokki woyiti no. Masaalaanchu Amootsi yannara kaadaasine Israeele, ‘Naazirootaho woyinete xajje hayikkissino’; insa tenne assitannohu, Naazirootu woyinete xajje aga hoogate eˈino qaale agadhitannokki gede assate hedde ikkara dandaanno. (Amo. 2:12) Mito woyite Naazirootaho eˈino qaale agadhe heeˈratenna baxxitinore ikkite heeˈrate worbimma hasiissinonsa.

8. Benjaamiini yinanni qaaqqi woˈnaalshi jawaachishinohehu hiittoonniiti?

⁸ Manna ille qanse laˈˈa waajjineemmore woy huta ikkinummoro nafa, Yihowa kaaˈlonni ninkeno baxxinoommore ikkine heeˈra dandiineemmo. Hanni Noorweyete heeˈrannohu tonne diro ikkannosihu Benjaamiini yinanni qaaqqi woˈnaalsha laˈno. Isi rosanno rosi mini Yukireenete olu kaino daafira hakko heeˈranno mannira kaaˈlamate mitte qixxaawo qixxeessino. Rosaano Yukireenete baandiiri dana afidhino uddano uddidhe faarso faarsitanno gede kulloonninsa. Benjaamiini konni coyira anga wodha giwino daafira faarso faarsinanni bayichinni xeertiˈre uurrino. Kayinni  rosiisaancho iso laˈe cancite woshshitanni, “Dagge ninke ledo faarsa hasiissannohe. Baalunku agarre heeˈnoommohena amo!” yitinosi. Benjaamiini waajjikkinni rosiisaanchonniwa mare togo yiino: “Ani poletiku coyira anga wodheemmokki daafira konni coyira dikarsameemmo. Isinni batinye Yihowa Farciˈraasine olaho haˈra gibbino daafira usuru mine no.” Rosiisaancho kulinosere macciishshitino; hattono konni coyira karsama hasiissannosikkita kultinosi. Ikkirono ledosi rossanno ooso isi faarsannokkihu mayiraatiro xaˈma hanaffu. Benjaamiini lowo geeshsha waajje wiˈla nafa hanafino; ikkirono rosiisaanchote kulinore worbimmatenni ledosi rossanno ooso baalateno kulino. Gedensoonni Benjaamiini annisiranna amasira ammanasira gaaramanno gede Yihowa kaaˈlinosita kulino.

9. Yihowa wodana tashshi assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Yihowa fajjo assa doodhinoommo daafira qooxeessinke manni insawiinni baxxinoommore ikkinoommota afanno. Loosunniwa woy rosu mine mannu Yihowa Farciˈraasine ikkinoommota afanno gede assate worbimma hasiissannonke. Tenne alame akatinna amanyooti roore bushanni haˈri kiiro, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni heeˈranna mannaho dancha duduwo kula roore qarra ikkitankera dandiitanno. (2 Xim. 1:8; 3:13) Ikkirono, Yihowara soqqamannokki manniwiinni baxxinoommore ikkine heeˈneemmo woyite ‘Yihowa hagiirsiinseemmota’ woˈmanka woyite qaagge.—Law. 27:11; Mil. 3:18.

YIHOWA FAJJO BALAXISIISA AGURTINOONTE

10. Kiiro 6:6, 7 kulloonni biddishsha harunsa Naazirootaho qarra ikkitannonsahu mayiraati?

¹⁰ Kiiro 6:6, 7 nabbawi. Naazirootu reeshshunniwa mara dihasiissannonsa. Iimi adda laˈnanni woyite kuni coyi hakkeeshsha qarra ikkannoha dilawanno. Ikkollana hundi waro, Naazirootaho muli fiixi reyanno woyite tenne hajajo agadha lowo geeshsha qarra ikkitannonsa. Hakka waro madaarshu amanyoote wonshate reeshshunniwa gamba yaa hasiissanno. (Yoh. 19:39, 40; Soq. 9:36-40) Naaziricha ikkate qaale eino manchi kayinni konne bude harunsa didandaanno. Mininsa manni reyenna lowo geeshsha xissiisidhanno woyite nafa, Naazirootu eˈino qaale agadhite kaajjado ammana noonsata leellishshanno. Yihowa kuri iso magansiˈrate murcidhinore iillinonsa fonqolo dandiita saˈanno gede kaaˈlinonsati dihuluullissannote.

11. Mittu Kiristaanchi maatesi lainohunni mitto coye doodhanno woyite maa assa hasiissannosi? (Misileno lai.)

 ¹¹ Kiristaana ikkinoommo daafira ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo woyite eˈnoommo qaale mulluri gede assine dilaˈneemmo. Maatenke lainohunni mitto coye doodhineemmonna assineemmo woyiteno tenne heda hasiissannonke. Maatenkera hasiisannore wonshate diinaggaambe loonseemmo; ikkirono mininke manni hasattonni roore Yihowa fajjo balaxisiinseemmo. (Mat. 10:35-37; 1 Xim. 5:8) Hatto yaa mito woyite, Yihowa hagiirsiisate assineemmo coyi fiixanke hagiirsiisannokkiha ikkiro nafa hakko coye assa hasiissannonke yaate.

12. Mini giddo qarra ikkanno coyi tuncu yiisirono Aleksaandiru ma assino? Isi assinokki coyi maatiyya?

¹² Hanni Aleksaandiru yinanni rodiinna minaamasi Dooriina woˈnaalsha laˈno. Kuri minaanninna minaama mittu diri geeshsha Qullaawa Maxaafa xiinxallihu gedensaanni Dooriina xiinxallo agurate murcidhino; Aleksaandiruno agurara hasidhino. Ikkirono isi wodanaaˈme hayyotenni xiinxalla agurannokkita kulinose. Dooriina tenne dibaxxino; hakko daafira isi xiinxallo aguranno gede giddeessate woˈnaaltino. Aleksaandiru ise togo ikkitannohu mayiraatiro afate woˈnaalino; ikkirono hakka woyite coyi shota diˈˈikkinosi. Isi Dooriina qacifattannosinna hanqite coyidhanno woyite isino Qullaawa Maxaafa xiinxalla agurate hedino woyiti no. Ikkirono Aleksaandiru minaamasi lowo geeshsha baxannosetanna ayirrisannoseta leellishanni heeˈrenni Yihowa fajjo balaxisiisino. Jeefote isihu danchu lawishshi ise galagalte Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffanno gedenna gedensoonni cuuante Yihowa Farciˈraasincho ikkitanno gede kakkayisinose. JW.ORG aana noota Aleksaandirunna Doorina Vakaari—“Baxillu Cincahonna Shaqqadoho” yitanno viidiyo lai.

13. Yihowaranna maatenkera baxille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Maate kalaqinohu Yihowaati; isi hagiirru noo maate heedhankera hasiˈranno. (Efe. 3:14, 15) Addinta hagiirraamma ikka hasiˈnummoro mitto coye Yihowa hasiˈranno garinni assa hasiissannonke. Maatekkira hasiisannore wonshitanni hattono insa baxattotanna ayirrisattota leellishanni heedhenni isira soqqamate assattore Yihowa horonta hawannokkita addaxxa dandaatto.—Rom. 12:10.

NAAZIROOTU GEDEERE IKKATE MIMMITO JAWAACHISHSHE

14. Coyiˈneemmo coyinni roorenkanni ayeoo jawaachisha hasiissannonke?

¹⁴ Xaa yannara Yihowa magansiˈra doodhitannori baalu isira noonsa baxillinni uminsa  horo agurate maahoyye yaa hasiissannonsa. Mito woyite tenne assa shota diˈˈikkitanno. Togoo akata leellishate mimmito kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Coyiˈneemmo coyinni mimmito jawaachinshe tenne assa dandiineemmo. (Iyo. 16:5) Albinni roore Yihowara soqqamate songoˈne giddo heeshshosi bikkunnita assiˈrate sharramanni noohu no? Rosu mine wolootuwiinni baxxinoha ikke heeˈra lowo geeshsha qarra ikkitusirono baxxinoha ikke heeˈrate sharramanni noohu afootto wedellichi no? Maatensa gibbunsarono Yihowara ammanante heeˈrate sharrantanni noo roduuwi woy Qullaawu Maxaafi rosaano no? Togoore muxxe roduuwa naandeemmonsatanna uminsa horo agurte Yihowara soqqamate assitannorira galanteemmonsata kulle jawaachishate afiˈnummo faro baala horoonsiˈno.—Film. 4, 5, 7.

15. Mitu roduuwi woˈma yanna soqqansho giddo noo roduuwa kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Mito woyite woˈma yanna soqqansho giddo noori ammanate roduuwinkera mitore assine kaaˈla dandiineemmoha ikkara dandaanno. (Law. 19:17; Ibi. 13:16) Mitte Sirilaankaho heedhannoti ammanantinoti jawa rodoo roduuwa konni garinni kaaˈla hasidhino. Ise xuratu woxe lendiseta soqqanshonsa agurannokki gede angate anje noonsare suwisaano ikke soqqamannore lame meya roduuwa kaaˈla hasidhino. Hakko daafira ise insara, silketenni hasaawate ikkannoha shiima woxe aganu kiiro soyate heddino. Tini rodoo dancha akata leellishshino!

16. Hundi waro heedhino Naazirooti lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁶ Hundi waro uminsa fajjonni Naaziroota ikkite soqqantinori lawishshinni lowore ronseemmo! Ikkirono tini qixxaawo iimi Anninke Yihowa daafirano rosiissannonkeri no. Isi, addinta iso hagiirsiisa hasiˈneemmotanna ninkeneeto isira sayinse uyinummo woyite eˈnoommo qaale wonsha hasiˈneemmota afino. Yihowa ninke mittu mittunku isira noonke baxille leellisha dandiineemmo faro fane ayirrisinonke. (Law. 23:15, 16; Maq. 10:28-30; 1 Yoh. 4:19) Naaziricha ikke soqqamate qixxaawo Yihowa isira soqqamate yine uminke horo agurreemmota afannotanna naadannota leellishshanno. Hakko daafira uminke fajjonni woˈmanka woyite Yihowara soqqamate dandiinummore baala assino.