Etal ñan katak ko ilo bok in

Etal ñan laajrak in katak ko

Kajjitõk ko jãn Ro Rej Riit

Kajjitõk ko jãn Ro Rej Riit

Ta eo Baibõl̦ ej katakin kõn maroñ eo an Jeova ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj?

Baibõl̦ ej lukkuun kaalikkar bwe Jeova ejel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj. (Ais. 45:21) Ijoke, ejjab kwal̦o̦k tipdikin wãween an kõm̦m̦ane men in ak ñããt eo ej kõjerbale maroñ in an. Bareinwõt, ejjab kaalikkar ewi joñan men ko ej kããlõt ñan jel̦ã kõn juon men. Kõn men in, jejjab jel̦ã aolep men kõn maroñ eo an Jeova ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj. Meñe ãindein, ak l̦õmn̦ak kõn jet iaan men ko jejel̦ã kaki.

Jeova emaroñ kõm̦m̦ane jabdewõt men ekõn̦aan, bõtab jet iien ej kããlõt ñan jab kõm̦m̦ane jet men. Ikijjeen mãlõtlõt eo an el̦ap me ejjel̦o̦k joñan, Jeova emaroñ kããlõt ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj kõn jabdewõt men ekõn̦aan. (Rom 11:33) Bõtab wãween an Jeova irooj ioon e make elukkuun jejjet im weeppãn, kõn men in emaroñ bar kããlõt ñan jab jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj.—Keidi Aiseia 42:14.

Jeova ej kajejjet ankilaan. Ewi wãween an men in ekkejell̦o̦k ippãn maroñ eo an ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj? Aiseia 46:10 ej ba: “Ij kwal̦o̦k jem̦l̦o̦kin jãn jinoin, im jãn iien m̦oktata, men ko jañin kõm̦m̦ane; im Ij ba, Aõ pepe enaaj jutak, im Inaaj kõm̦m̦an aolepen kõn̦aan ko Aõ.”

Innem juon un unin an Jeova maroñ jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj ej kõnke ewõr an maroñ ñan kajejjeti men ko ej karõki. Ejjab aikuj kajjioñ lale ta kobban ilju im jekl̦aj. Ñan waanjoñak, ejjab ãinwõt kõj armej me jej aikuj forward e juon pijain alwõj bwe jen jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilo jem̦l̦o̦kin pija eo. Ijoke, Jeova emaroñ karõk bwe juon men en wal̦o̦k ilo juon iien em̦õj an kããlõte. Innem tokãlik ñe eitok iien in, enaaj kõm̦m̦an bwe en wal̦o̦k men in.—Ex. 9:​5, 6; Matu 24:36; Jrb. 17:31.

Eñin unin Baibõl̦ ej kõjerbali naan ko ãinwõt “peeki” im “karõki” ñan kwal̦o̦k kõn men eo Jeova ej kõm̦m̦ane ikijjeen jet men me renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj. (2 Kñ. 19:​25, UBS; Ais. 46:​11, UBS) Naan eo jinointata me kar ukottok ñan naan kein ej ekkejell̦o̦k ñan juon naan me ej mel̦el̦ein “ri-kõm̦m̦an jãpe.” (Jrm. 18:4) Ãinwõt an juon ri-kõm̦m̦an jãpe me ekapeel ãeiki juon bwidejin kũl̦e ñan juon kõnno̦ eaiboojoj, ãindeinl̦o̦k wõt Jeova emaroñ ãeik ilo kõkkar ak kõm̦m̦an bwe men ko ren wal̦o̦k bwe ren kajejjet ankilaan.—Eps. 1:11.

Jeova ej kautiej anemkwõj eo ewõr ippãd ñan kããlõt. Ejjab karõk ta ko renaaj wal̦o̦k ilo mour eo an kajjojo armej, im ejjab kõm̦m̦an bwe armej ro rem̦m̦an ren kõm̦m̦ani men ko me renaaj tõll̦o̦k er ñan jorrããn. Ej kõtl̦o̦k bwe aolep ren make peek ta ko ren kõm̦m̦ani ilo mour ko aer, ijoke ej rõjañ er ñan mour ilo jim̦we.

L̦õmn̦ak kõn ruo waanjoñak ko. Waanjoñak eo kein kajuon ej ikijjeen armejin Nineva. Jeova ear karõk bwe naaj ko̦kkure jikin kweilo̦k in kõn an armej ro ie lukkuun nana. Bõtab ke armej ro rar ukel̦o̦k, Jeova “ear ukot An l̦õmn̦ak kõn jorrããn eo Ear ba Enaaj kõm̦m̦an ñan er, im Ear jab kõm̦m̦ane.” (Jona 3:​1-10) Jeova ear ukot an l̦õmn̦ak kõn men eo ear karõke kõnke ri-Nineva ro rar kããlõt ñan ukel̦o̦k ke rar eo̦roñ naanin kakkõl ko An.

Waanjoñak eo kein karuo ej ikijjeen Sairõs, eo me enaaj kar karõl̦o̦k ri-Ju ro jãn aer jipo̦kwe im kakien bwe ren bar kalõk tampel̦ eo an Jeova. (Ais. 44:26–45:4) Kiiñ Sairõs jãn Põrsia ear kajejjet kũtien kanaan in. (Ezra 1:​1-4) Ijoke, Sairõs ear jab kabuñ ñan Anij eo em̦ool. Jeova ear kõjerbal Sairõs ñan kajejjet kanaan eo an, bõtab Ear kõtl̦o̦k bwe Sairõs en make kããlõt wõn eo enaaj kabuñ ñane.—JK. 21:1.

Em̦ool bwe erkein ej jet wõt iaan men ko Jeova ej l̦õmn̦ak kaki ñe ej kõjerbal maroñ eo an ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj. Ilo m̦ool, ejjel̦o̦k juon armej emaroñ lukkuun mel̦el̦e kõn aolep l̦õmn̦ak ko im kõm̦m̦an ko an Jeova. (Ais. 55:​8, 9) Meñe ãindein, ak men ko em̦õj an Jeova kwal̦o̦ktok ñan kõj rej kal̦apl̦o̦k ad tõmak bwe aolep iien ej kõm̦m̦ani men ko rejim̦we—ekitibuj ilo wãween an kõjerbal maroñ eo an ñan jel̦ã ta ko renaaj wal̦o̦k ilju im jekl̦aj.