Ir al contenido

Ir al índice

¿Yacharqankichu?

¿Yacharqankichu?

¿Imaraykutaj Bibliapi wakin imasta kutin kutita kikisitunta nin?

WAKIN kuti Bibliata qhelqajkunaqa, kikin imasta kutin kutita kikisitunta qhelqarqanku, wakin kutitaj kikin palabrastapuni. Ichapis ajinata qhelqarqanku kay kinsa imasrayku:

¿Maykʼajtaj qhelqakorqa? Ñaupa tiempo Israelpeqa, casi tukuy runaspata mana Leymanta uj copia kaporqachu. Leymantaqa Diosta yupaychana toldopi, templopiwan leekojtillan astawan uyarej kanku tukuynin nación tantasqa kashajtin (Deu. 31:10-12). Chaypeqa ashkha imaschá karqa mana sumajta uyariyta atinankupaj jina, ashkha runas chaupipi horasta sayasqalla kasqankurayku (Neh. 8:2, 3, 7). Chay kutispi leekusqanta ashkha kutista uyarisqankurayku, yuyarikuyta atillajchá kanku, chayman jina ruwaytapis. Ajinata kutin kutita leekusqanqa may sumajpuni karqa. Astawanraj Diospa kamachiykunasninmanta chayri juiciopi nisqasninmanta ashkha imasta sutʼinchakojtin (Lev. 18:4-22; Deu. 5:1).

¿Imayna qhelqasqataj kashan? Bibliamanta wakin partespeqa takiykuna tiyan. Chaykunaqa kashanku Salmos libropi, El Cantar de los Cantares libropi, Lamentaciones libropiwan. Wakin takiykunaqa coroyoj karqa, nisunman kikin palabras kutin kutita rikhurej. Chayqa uj takiy imamantachus parlashasqanta sutʼita yachanapaj karqa, letrantapis aswan facilta yuyarikunapaj. Ajina escribisqa kashan Salmo 115:9-11 versículos. Chaypi nin: “Israelitas, Jehová Diospi atienekuychej. Paymin yanapasojniykichej, paymin jarkʼakuna escudoykichej. Aaronpa mirayninmanta kajkuna, Jehová Diospi atienekuychej. Paymin yanapasojniykichej, paymin jarkʼakuna escudoykichej. Jehová Diosta manchachikojkuna, Jehová Diospi atienekuychej. Paymin yanapasojniykichej, paymin jarkʼakuna escudoykichej”, nispa. Pichus chay takiyta takirejqa, sumajtachá umanpi japʼiyta atej imamantachus chay kʼachitu takiy parlashasqanta.

¿Imaraykutaj ajinata qhelqakorqa? Bibliata wakin qhelqajkunaqa kikin palabrasta kutin kutita oqharerqanku, chay escribisqanku may importante kasqanrayku, chaytaj sutʼi reparakunanpaj. Jehovaqa israelitasman yawarta mana mikhunankumanta kamachiyta qoshaspa, Moiseswan kutin kutita paykunaman nicherqa imaraykuchus chay kamachiyta qosqanta. Diosqa sutʼita entiendenankuta munarqa kausayqa yawarpi kashasqanta, nisunman yawar kausaywan ninakusqanta (Lev. 17:11, 14). Chaymanta unayninmantaj, Jerusalenpi apostoleswan ancianoswanqa Diosta kusichinapaj imastachus qhesachana kasqanmanta parlarqanku. Chaypitaj watejmanta nerqanku yawarta qhesachanapuni kasqanta (Hech. 15:20, 29).

Bibliapi kikin palabrasta kutin kutita oqharejtinpis, chayqa mana niyta munanchu Jehová kikillantapuni kutin kutita ninanchejta munasqanta, uj rezopis kanman jina. Jesusqa nerqa: “Diosmanta mañakushaspaqa, ama kutin kutita kikillantapuni niychu”, nispa (Mat. 6:7). Chantapis nillarqataj ashkha imasmanta mañakuyta atisqanchejta, chaykunataj Diospa munayninman jina kasqanta (Mat. 6:9-13). Jehovaman orakushaspaqa mana kikin palabrastachu kutin kutita oqharinchej. Jinapis kikin imasmanta mashkha kutitapis mañakuyta atillasunman (Mat. 7:7-11).

Biblia wakin palabrasta, wakin imastapis kutin kutita oqharisqanqa may sumajpuni. Ajinamanta Sumaj Yachachejninchej Jehovaqa imachus noqanchejpaj allin kasqanta yachachiwanchej (Isa. 48:17, 18).