1. ¿Kasa ekirajünaka anain Abrahán nutuma Jehová akatsüinraka waaʼin?

 NNOJOTKAJASAʼA motuin naaʼin Abrahán tü kaʼi naashajaakalü oʼu nümaa Jehová. Nüküjain Jehová nümüin Abrahán nükajee wanee aapiee najaʼttirüinjanain na wayuu kepiakana Sodoma otta Gomorra. Mayaapejeʼe kanoulain maʼin Abrahán, kapüleesü nümüin niyaawatüin saaʼu jamüin naaʼinrajatka Maleiwa tia. Anuukalaka nünüiki nümüin Maleiwa: «¿Shiimüin sünain pajaʼttirüinjatüin wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana [...]? Piakai, pia kasalajanaka atüma sümüin saainjala wayuu sainküin mmakat süpüshua, acheküshi paaʼinrüin waneepia tü anasükat». Nüküjain Jehová nümüin Abrahán süka anakalü akuwaʼipa nnojoluinjatüin najaʼttirüin wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana. Akatsüinraasü waaʼin sutuma watüjaain saaʼu müin nukuwaʼipa Jehová (Gén. 18:23-33).

2. ¿Jamüsü wayaawatakaʼa saaʼu nümüliajülin Jehová otta anain tü naaʼinrakat süsalapa saainjala wayuu nutuma?

² ¿Jamüsü wayaawatakaʼa saaʼu nümüliajülin Jehová otta anain tü naaʼinrakat süsalapa saainjala wayuu nutuma? Shia süka nütüjaain saaʼu tü suluʼukat saaʼin wayuu (1 Sam. 16:7). Otta nütüjaa aaʼu kasain nikiiruʼuin wanee wayuu (1 Rey. 8:39; 1 Crón. 28:9). Kekiitaʼaleeshijaʼa maʼin Jehová woulia, müshijeseʼe nümüin chi aluwataashikai Pablo nüchiki: «Nnojotsü ayaawatünüin aaʼu jamüin sukuwaʼipa nutuma süpüla kasalajanainjatüin saainjala wayuu» (Roma 11:33).

3, 4. (1) ¿Kasa eeka süpüla jülüjain waaʼin nachiki na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin süchikijee outaa? (Juan 5:28, 29). (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

³ Mayaainjeʼe watüjaain saaʼu kekiin Jehová woulia eesü süpüla  wasakirüin anain waaʼin süchiki tü naaʼinrajatkat, maʼaka saaʼin tü nüsakirakalü anain Abrahán. Eesüjaʼa jülüjale waaʼin tüü: «Watta naalii na wayuu najaʼttirakana Maleiwa sümaiwa, maʼaka naaʼin na wayuu chajanakana Sodoma otta Gomorra. Naʼakajee naya wayuukana, ¿eejeenache na asoʼiraajeenakana aaʼin nasoʼireʼennapa aaʼin süchikijee outaa ‹na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa›?» (Aluw. 24:15).

⁴ Wekirajaa sünain tü watüjaakalü aaʼu süchiki nasoʼiraainjanain aaʼin na outushiikana. Apansaajünüsü wamüin jekenainka jaraliinjanain na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin süpüla katüinjatüin noʼu otta jaraliinjanain na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin «süpüla kasalajanain naainjala namüin» (paashajeʼera Juan 5:28, 29). a Saaʼujee tia wanouteʼerüin waneirua kasa jülüjapuʼuka waaʼin. Shia wekirajaainjatka anain tia sünain ekirajaayakat tüü jee sünain tü wane. Wekirajaa sünain palajana tü nnojotkat watüjaain aaʼu süchiki tü jülüjakat naaʼin Jehová nachiki na wayuu kasalajanainjanakana aainjala nutuma otta tü watüjaakalü aaʼu süchiki tü jülüjakat naaʼin Jehová süpüla kasalajanain saainjala wayuu nutuma.

TÜ KASA NNOJOTKAT WATÜJAAIN AAʼU

5. ¿Kasa waküjapuʼuka nachiki na wayuu ajaʼttinnakana chaa Sodoma otta Gomorra?

⁵ ¿Jameerü nakuwaʼipa na wayuu najaʼttirakana Jehová süka nnojoluin lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu maʼaka naaʼin na chajanakana Sodoma otta Gomorra? Waküjapuʼuin paala nnojoleerüin süsoʼiraain naaʼin naya wayuukana süchikijee outaa. Shiasaʼa süka shikirajaanüin maʼin achiirua tia sümaa suchuntunuin kaalinwaa nümüin Maleiwa, nnojoluitpa watüjaain aaʼu meerüle shia. Wekirajaa sünain tia.

6. (1) ¿Jaralii na wayuu najaʼttirakana Jehová süka nnojoluin lotuin nakuwaʼipa? (2) ¿Kasa nnojotka watüjaain aaʼu nachiki?

⁶ Ashajünüsü suluʼu tü Bibliakat nachiki waneinnua wayuu najaʼttirakana Jehová süka nnojoluin lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu, maʼaka naaʼin na wayuu najaʼttirakana sükajee tü juya miyoʼushaata aʼitakat nükalioʼu Noé. Ashajünüsia suluʼu tü Bibliakat nuluwataain Jehová na israelitakana süpüla najaʼttirüinjanain na wayuu kepiakana suluʼu akaratshisü mma, na chajanakana suluʼu tü Mma Aapünüinjatkat namüin. Soʼu wanee ai nüjütüin Jehová wanee aapiee süpüla nuʼutuinjanain naaʼin 185.000 surulaat chejeʼewalii Asiria (Gén. 7:23; Deut. 7:1-3; Is. 37:36, 37). Nnojotpejeʼe ashajünüin suluʼu tü Bibliakat wanee kasa wayaawataka atuma müinnamaʼaleeinña nnojoliin nüsoʼireʼerüin aaʼin Jehová naya wayuukana süchikijee outaa. Wekirajaa süchiki tia.

7. ¿Kasa nnojotka watüjaain aaʼu nachiki na wayuu ajaʼttinnakana nükalioʼu Noé otta nachiki na wayuu ajaʼttinnakana chaa Canaán? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

⁷ Nnojotsü watüjaain saaʼu kasain jülüjain naaʼin Jehová nachiki naya wayuukana waneʼewai nakua otta nnojotsü watüjaain saaʼu nekirajünüle nüchiki Jehová süpüla nayaawajaain suulia naainjala. Ashajünüsü suluʼu tü Bibliakat nüchiki Noé, wanee wayuu aküjakai süchiki kasa eekai lotuin sukuwaʼipa. Wayaawata aaʼu sükajee tia eejachin wanee wayuu aapiraka na wayuukana (2 Ped. 2:5). Nnojotpejeʼe ashajünüin suluʼu tü Bibliakat naapirüle Noé waneʼewai nakua na wayuukana wanaa sümaa nukumajüin tü anuwakat otta müsia nnojotsü watüjaain saaʼu nekirajünüle nüchiki Jehová na chajanakana Canaán süpüla nanouteʼerüin nakuwaʼipa.

8. ¿Kasa nnojotka watüjaain saaʼu nachiki na wayuu ajaʼttinnakana chaa Sodoma otta Gomorra?

⁸ ¿Jameetche nakuwaʼipa na wayuu ajaʼttinnakana chaa Sodoma otta Gomorra? Nüküjain Jehová nümüin Abrahán nnojoliin eejanain polooshii wayuu anamia naʼaka na kepiakana Sodoma otta Gomorra (Gén. 18:32). Najaʼttirüin naya Jehová süka nnojoluin lotuin nakuwaʼipa. ¿Nayaawatüinche saaʼu na wayuu ajaʼttinnakana tü kasa eekai anain suulia tü kasa eekai mojuin?  Eesüjaʼa nnojorüle nayaawatüin saaʼu tia, jama eejanain tepichi naʼaka na wayuu ataüjaweekana na wayuu niʼiyoukana Lot. Chajachi kepiain Lot naʼaka, wayuu loto akuwaʼipachi nia (Gén. 19:4; 2 Ped. 2:7). Nnojotsü watüjaain saaʼu naapirüle Lot napüshuaʼa naya wayuukana süpüla noʼttaainjanain. ¿Eejeeiche wanee wayuu nüsoʼireʼereechikai aaʼin Jehová naʼakajee naya wayuukana? Nnojotsü watüjaain aaʼu tia, watüjaapejeʼe saaʼu niain Jehová wanee Maleiwa amüliajüi wayuu.

9. ¿Kasa nnojotka watüjaain aaʼu nüchiki Salomón?

⁹ Ashajünüsü suluʼu tü Bibliakat nachiki waneinnua wayuu amojujakana akuwaʼipa süchikijee anapuʼuin naya, maʼaka naaʼin Salomón chi aluwataashikai. Niʼraajüin nukuwaʼipa Jehová otta nütüjaa aaʼu tü naaʼinrajatkat süpüla nuʼwaajüinjachin nia. Watta saalii kasa anasü niʼraka nutuma Maleiwa. Nuʼwaajaka mapa Salomón shiyaakua maleiwayaasü, jashichikalaka Jehová nümüin jee neʼrakalaka müliaa na israelitakana soʼu wainma juya saalinjee tü kasa mojusü naaʼinrakat Salomón. Mayaainjeʼe naaʼinrüin kasa mojusü, eʼitaanüshi nia naʼaka na nutuushinuukana outapa nia, eejachire niʼitaanüin David chi aluwataashi waneepiakai nümaa Jehová (1 Rey. 11:5-9, 43; 2 Rey. 23:13). ¿Jülüjainjatche waaʼin süsoʼiraajeʼerüin naaʼin Salomón süchikijee outaa sükajee niʼitaanüin naʼaka na nutuushinuukana? Nnojotsü ashajünüin suluʼu tü Bibliakat süchiki tia. Eeshii na jülüjakana aaʼin süsoʼiraajeʼerüin naaʼin Salomón süchikijee outaa sünainjee tü sümakat Roma 6:7 eere sümüin: «Chi wayuu eekai outuin, alaʼajaanüsü naainjala nuulia». Nnojotpejeʼe ashajünüin suluʼu tia wetsiikulokot nasoʼiraainjanain aaʼin napüshuaʼa na outushiikana. Shiaʼala neʼe watüjaaka aaʼu niain Jehová aneekaka jaralinjachin nüsoʼireʼerüin aaʼin süchikijee outaa süpüla niʼyataainjachin nümüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Job 14:13, 14; Juan 6:44). ¿Asoʼiraajeetche naaʼin Salomón süchikijee outaa? Nia neʼe Jehová atüjaaka saaʼu tia. Tü watüjaakalü aaʼu shia loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat Jehová.

TÜ KASA WATÜJAAKALÜ AAʼU

10. ¿Jamüsü naaʼin Jehová najaʼttirüle wayuu? (Ezequiel 33:11; piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).

¹⁰ (Paashajeʼera Ezequiel 33:11). Nüküjain wamüin Jehová jamüin naaʼin najaʼttirüle wayuu. Tü nüshajakat chi aluwataaushikai Pedro meematüsü aka saaʼin tü nüshajakat Ezequiel, wanee nünüikimaajachi Maleiwa. Müshi Pedro nüchiki Jehová: «Nnojoishi nia ashapajaain suulia amüloulin jia» (2 Ped. 3:9). Amülialaasü waaʼin sutuma tia pütchikat, nnojoishi ashapajaain Jehová süpüla najaʼttirajachin wanee wayuu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Eesü waneirua kasa jülüjaka naaʼin palajana süpüla naaʼinrüin tia. Niʼrüle Jehová choʼujaain nümüliajüin wanee wayuu sümaa nülatirüin sooʼopünaa naaʼin naainjala, naaʼinrüin tia.

11. (1) ¿Jaralii na wayuu nnojoleenakana asoʼiraain aaʼin süchikijee outaa? (2) ¿Jamüsü wayaawatakaʼa saaʼu tia?

¹¹ ¿Jaralii na wayuu nnojoliinjanakana asoʼiraain aaʼin süchikijee outaa? Ashajünüsü suluʼu tü Bibliakat jaraliin noʼutku naya wayuukana. b Naashin Jesús nnojoleechi asoʼiraain aaʼin Judas Iscariote (Mar. 14:21; anasü paashajeʼerüle Juan 17:12 otta tü noota de estudio suluʼujeejatkat tia wetsiikulokot [alijunaikiruʼusü]). Nütüjaa aaʼulu Judas mojuin maʼin tü naaʼinrakat nümüin Jehová otta nümüin chi Nüchonkai (anasü paashajeʼerüle Marcos 3:29 otta tü noota de estudio suluʼujeejatkat tia wetsiikulokot [alijunaikiruʼusü]). Nüküjain Jesús eejeenain waneinnua nekiipüʼü na judío nnojoleenakana asoʼiraain aaʼin (Mat. 23:33; anasü paashajeʼerüle Juan 19:11 otta nota de estudio eere sümüin «del hombre» [alijunaikiruʼusü]). Otta müsia nüküjain chi aluwataaushikai Pablo müinnamaʼaleeinña na wayuu ooʼulaakana suulia anoujaa süpüla nekirajüin alawaa nnojoliire nayaawajaain suulia naainjala (Heb. 6:4-8; 10:29).

12. ¿Kasa naaʼinraka Jehová süka nümüliajülin wayuu?

¹² Wekirajaaitpa anain nümüliajülin Jehová otta nnojoluin nücheküin achikit amülouilin wanee  wayuu. ¿Jamüshii nümüliajakaʼa Jehová waneinnua wayuu kaainjalakana? Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa David chi aluwataashikai, aʼluwajiraashi nukuwaʼipa jee uwomuyuushi nia. Nümüliajüin nia Jehová otta nülatirüin sooʼopünaa naaʼin naainjala süka niyaawajaain suulia (2 Sam. 12:1-13). Watta saalii kasa kashüülasü naaʼinraka Manasés chi aluwataashikai. Naaʼinrüin tia soʼu watta saalii juya. Mayaainjeʼe mojulaain maʼin nia, nülatirüin Jehová sooʼopünaa naaʼin naainjala süka shiimain niyaawajaain suulia (2 Crón. 33:9-16). Nanainjee naya wayuukana wayaawata aaʼu nümüliajüin Jehová wanee wayuu otta nülatirüin sooʼopünaa naaʼin naainjala choʼujaale shia. Nüsoʼireʼereechi aaʼin David süka niyaawajaain suulia naainjala, naaʼinreʼeriaʼaya tia nüpüleerua Manasés.

13. (1) ¿Jamüsü sümülialaakaʼa naaʼin Jehová naalin na ninivitakana? (2) ¿Kasa nüküjaka Jesús nachiki na ninivitakana?

¹³ Amülialaasü naaʼin Jehová naalin na wayuu chajanakana Nínive. Nüküjain paala nümüin Jonás kasalajaneerüin namüin tü kasa mojusü naainjakat, jama wainmain maʼin shia. Nülatitpejeʼe Jehová sooʼopünaa naaʼin naainjala naya wayuukana nayaawajaapa suulia. Nnojotsü amülialaain naaʼin Jonás naalin na ninivitakana, aluʼujasaʼa Jehová naaʼinrüin tia. Wanaa sümaa jashichin Jonás nüküjain Maleiwa nümüin nnojoluin nayaawatüin saaʼu naya wayuukana tü kasa eekai anain suulia tü kasa eekai mojuin (Jon. 1:1, 2; 3:10; 4:9-11). Aashajaashi Jesús nachiki süpüla nüküjain nümüliajülin Jehová otta lotuin tü kasa naainjakat. Müshi Jesús nachiki: «Kasalajanapeena saainjala wayuu nutuma Maleiwa, asoʼiraajeerü jaaʼin wanaa namaa na wayuu chajanakana Nínive» (Mat. 12:41).

14. ¿Kasa jülüjeetka naaʼin Jehová nasoʼiraapa aaʼin na ninivitakana?

¹⁴ ¿Kasa nüküjeeka achiki Jesús wanaa sümaa nümüin «kasalajanapeena saainjala wayuu nutuma Maleiwa»? Aashajaashi Jesús süchiki tü kaʼi kasalajanainjatkalü oʼu naainjala waneinnua wayuu asoʼiraainjanaka aaʼin süchikijee outaa (Juan 5:29). Aainjüneerü tia soʼunnaa tü miit juya nuluwataainjatkalü oʼu Jesús nasoʼiraapa aaʼin süchikijee outaa «na wayuu lotokana akuwaʼipa» otta «na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa» (Aluw. 24:15). Asoʼiraajeerü naaʼin süchikijee outaa «na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa» süpüla niʼrüin Jehová otta Jesús shiimainre noonoojeenain sümaa tü namakat namüin otta naaʼinreerüle tü ekirajünakalü anain naya. Süsoʼiraale naaʼin wanee ninivita jee nnojoire nuʼwaajeein Jehová, outeechi nia (Is. 65:20). Eekajasaʼa waneepiale nia nümaa Jehová, eesü süpüla katüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Dan. 12:2).

15. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatkaʼa jülüjain waaʼin nnojoleenain nasoʼiraain aaʼin süchikijee outaa waneinnua wayuu chajanakana Sodoma otta Gomorra? (2) ¿Kasa aküjüneeka achiki suluʼu Judas 7? (Paashajeʼera tü pütchikat « ¿Kasa nüküjeeka achiki Judas?»).

 ¹⁵ Naashin Jesús soʼu tü kaʼi kasalajanainjatkalü oʼu saainjala wayuu, alanaʼaleejeeria tü müliaa neʼreetkat na wayuu eʼrüliikana wayumüin nümüin otta na ayoutakana tü nikirajakalü anain «suulia tü müliaa neʼrakat na wayuu chajanakana suluʼu tü mmakat Sodoma sümaa Gomorra» (Mat. 10:14, 15; 11:23, 24; Luc. 10:12). ¿Aashajaashiche neʼe Jesús süchiki tia süpüla sütüjaanüin aaʼu mojulaʼaleeinña na wayuu kepiakana nükalioʼu noulialeʼeya na wayuu chajanakana Sodoma otta Gomorra? Nnojo, tü nüküjeekalü achiki Jesús shia kasalajaneerüin naainjala namüin na wayuu chajanakana Sodoma otta Gomorra maʼaka kasalajaneerüin naainjala namüin na wayuu chajanakana Nínive. Aainjüneerü tia soʼu tü kaʼi kasalajaneetkalü oʼu saainjala wayuu nutuma Maleiwa. Aainjashii kasa mojusü na chajanakana Nínive maʼaka naainjain kasa mojusü na chajanakana Sodoma otta Gomorra. Ayaawajaashii suulia naainjala na chajanakana Nínive. Jülüja waaʼin nüküjain Jesús nasoʼiraajeenain aaʼin süchikijee outaa «na wayuu aaʼinrapuʼukana kasa mojusü süpüla kasalajanain naainjala namüin» (Juan 5:29). Eeshiijaʼa nasoʼiraajeenale aaʼin waneinnua wayuu chajanakana Sodoma otta Gomorra, wekirajeena naya nüchiki Jehová otta Jesús.

16. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Jehová süpüla nüneeküin jaraliinjanain asoʼiraain aaʼin süchikijee outaa? (Jeremías 17:10).

¹⁶ (Paashajeʼera Jeremías 17:10). Anuu tü watüjaakalü aaʼu sünainjee tia wetsiikulokot: nütüjaa aaʼulu Jehová tü suluʼukat saaʼin wayuu otta tü shikiiruʼukat. Palitchoin na wayuu ashajünaka achiki suluʼu tü Bibliakat nnojoliinjanakana asoʼiraain aaʼin. Nüneekapa Jehová jaraliinjanain nüsoʼireʼerüin aaʼin süchikijee outaa, süsaleena nutuma na aaʼinrakana kasa mojusü, eʼreenapejeʼe kasa anasü na jaa makana nümüin. Niʼrüle Jehová choʼujaain nümüliajüin wanee wayuu sümaa nülatirüin sooʼopünaa naaʼin naainjala, naaʼinrüin tia. Nnojotsü watüjaain aaʼu jaraliinjanain nüsoʼireʼerüin aaʼin Jehová naʼakajee na wayuu aaʼinrapuʼukana kasa mojusü.

LOTUSÜ SUKUWAʼIPA TÜ NAAʼINRAKAT CHI KASALAJANAKAI ATUMA SAAINJALA WAYUU

17. ¿Jameerü nakuwaʼipa na wayuu outakana?

¹⁷ Watta naalii na wayuu outakana soʼujee niʼrüijaain wayumüin Adán otta Eva nümüin Jehová,  müsüjeseʼe süshajünüin suluʼu tü Bibliakat müin aka saaʼin wanee waʼünüü tü outaakat (1 Cor. 15:26). ¿Jameerü nakuwaʼipa na wayuu outakana? Eejeena 144.000 anoujashii asoʼiraainjanakana aaʼin süchikijee outaa süpüla chainjanain naya iipünaa. Eejeena naya nümaa Maleiwa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Apoc. 14:1). Watteena naalii na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin süchikijee outaa süka lotuin nakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Kateerü noʼu waneepia suluʼu tü Paʼaraiisükat ayatüle waneepiain naya nümaa Maleiwa soʼunnaa tü miit juya nuluwataainjatkalü oʼu Cristo jee suuʼulakünapa naaʼin nachikuaʼa nutuma chi Yolujaakai (Dan. 12:13; Heb. 12:1). Soʼunnaa tü miit juya nuluwataainjatkalü oʼu Cristo asoʼiraajeerü naaʼin süchikijee outaa «na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa», naya na nnojoliikana aʼyataain nümüin Jehová otta naya na aaʼinrakana kasa mojusü. Naneeküinjatü süka naaʼin namüiwaʼa neeʼiratüinjatüle nakuwaʼipa otta naʼwaajüinjachire Maleiwa (Luc. 23:42, 43). Eepejeʼe waneinnua wayuu mojulaakana maʼin jee eʼrüliikana wayumüin nümüin Jehová, nnojoleena nüsoʼireʼerüin aaʼin naya (Luc. 12:4, 5).

18, 19. (1) ¿Jamüsü wayaawatakaʼa saaʼu aneerüin tü naaʼinrakat Jehová napüleerua na outushiikana? (Isaías 55:8, 9). (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

¹⁸ ¿Jamüsü wayaawatakaʼa saaʼu anain tü naaʼinrakat Jehová kasalajanapa saainjala wayuu nutuma? Shia süka lotuin nukuwaʼipa, nümüliajülin otta kekiin maʼin nia. Naapüin Jehová shikii nümüin chi Nüchonkai süsalainjatüin saainjala wayuu nutuma otta nikirajüin nia süpüla anainjatüin shia nutuma (Juan 5:22). Nütüjaa aaʼu Jehová otta Jesús tü suluʼukat saaʼin wayuu (Mat. 9:4). Watüjaakalaka saaʼu loteerüin tü kasa naaʼinrakat.

¹⁹ Weʼitaa waaʼin nünain Jehová waneepia otta nnojo wainmajüin waaʼin sünain tü naaʼinrakat. Süka kekiin nia woulia anasü tü kasa naaʼinrakat süsalapa saainjala wayuu nutuma (paashajeʼera Isaías 55:8, 9). Nia Jesús chi Aluwataakai waaʼu, lotusü nukuwaʼipa otta amüliajüi nia maʼaka naaʼin chi Nüshikai. Müsüjeseʼe anain wamüin niain Jehová otta Jesús kasalajanain atuma saainjala wayuu (Is. 11:3, 4). ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat? Wekirajaajeerü anain tü watüjaakalü aaʼu otta tü nnojotkat watüjaain aaʼu süchiki tü naaʼinrajatkat Jehová otta Jesús kasalajanapa saainjala wayuu natuma soʼu tü kaʼi shiʼreetkalü oʼu wayuu müliaa.