Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 18

TLAKUIKALI 1 Kualtsin iyelis Jehová

Matikneltokakan “Juez itech nochi tlaltikpak” tlen teiknomati

Matikneltokakan “Juez itech nochi tlaltikpak” tlen teiknomati

“¿Amo kichiuas tlen melauak akin Juez itech nochi tlaltikpak?” (GÉN. 18:25).

NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ

¿Ken kiteititis Jehová teiknomatis uan kichiuas tlen kuali ijkuak kinyolitis akinmej amo yolkualmej?

1. ¿Tlen okiyekilui toTajtsin Dios Abrahán?

 ABRAHÁN amo keman okilka tlen Jehová okilui. Jehová okilui se ángel makiluiti Abrahán kinmixpoloskia akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra. Abrahán otlaneltokaya pero amo okajsikamatiaya tlen okinekiaya kichiuas toTajtsin Dios. Ikinon okitlajtlani: “¿Melauak tikinmixpolos akinmej yolkualmej inuan akinmej amo yolkualmej? […] ¿Amo kichiuas tlen melauak akin Juez itech nochi tlaltikpak?”. Jehová amo okualanki uan okiyekilui Abrahán ye amo keman kinmixpolos akinmej yolkualmej. Non sapanoua techyolchikaua (Gén. 18:​23-33).

2. ¿Tleka tikneltokaj Jehová kuali tlaixkomaka uan teiknomati?

2 ¿Tleka tikneltokaj Jehová kuali tlaixkomaka uan teiknomati? Porque tikmatij Jehová kita tlen “onka itech toyolo” (1 Sam. 16:7). Ye techixmati tisejse uan kimati tlen tikpiaj toyolipan (1 Rey. 8:39; 1 Crón. 28:9). Techtlajtlachialtia tlen Jehová ueli kichiua. Jehová sapanoua ixtlamatki uan ualeua amo tikajsikamatij ken tlaixkomaka. Ikinon apóstol Pablo okijto “amikaj uelis kajsikamatis ken tlaixkomaka” (Rom. 11:33).

3, 4. ¿Tlen tlamantli timotlajtlaniaj uan tlen timomachtiskej? (Juan 5:​28, 29).

3 Pero xamo ualeua timotlajtlaniaj seki tlamantli ijkon ken Abrahán omotlajtlani. Xamo timotlajtlaniaj: “¿ToTajtsin Dios kinyolitis sekimej tlen okinmixpolo ompa Sodoma uan Gomorra? ¿Kinyolitiskej ‘akinmej amo yolkualmej’?” (Hech. 24:15).

4 Matikojpauikan tlen tikajsikamatij ijkuak kinyolitiskej akinmej yoixpolikej. Amo yiuejkika otechyekiluijkej ken moneki tikajsikamatiskej akinmej “nochipa yoltoskej” uan “kinmixkomakaskej akinmej okichijkej tlen amo kuali” (xiktlajtolti Juan 5:​28, 29). a Otikajsikamatkej okseki tlamantli ikinon axkan timomachtiskej non tlamantli uan chikome timomachtiskej okseki tlamantli. Achto tikitaskej seki tlamantli tlen amo tikmatij ijkuak Jehová tlaixkomaka. Satepan tikitaskej seki tlamantli tlen tikmatij ijkuak Jehová tlaixkomaka.

SEKI TLAMANTLI TLEN AMO TIKMATIJ IJKUAK JEHOVÁ TLAIXKOMAKA

5. ¿Tlen okijtouayaj toamatlajkuiloluan kinpanos akinmej oixpolikej ompa Sodoma uan Gomorra?

5 ¿Tlen kinpanos akinmej Jehová okinmixpolo porque okinmitak amo yolkualmej ijkon ken okinpanok akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra? Achto otikijtouayaj yejuan amo kinyolitiskej. Pero tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki omomachtijkej miak uan omotlatlaujtijkej ikinon okitakej amo uelis ijkon tikijtoskej. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

6. ¿Akinmej okinmixpolo Jehová uan tlen amo moneki tikijtoskej?

6 Biblia techtlapouia miak uelta Jehová miakej okinmixpolo porque amo okinmitak yolkualmej. Ijkon tikijtouaj porque miakej oixpolikej ijkuak oatemik tlaltikpak. San Noé uan ifamilia amo oixpolikej. Satepan Jehová okinnauati israelitas makinmixpolokan akinmej ochantiayaj itech chikome altepemej kanin yejuan kiseliskiaj tlali tlen Jehová kinmakaskia. Satepan Jehová noijki okinauati se ángel makinmikti 185,000 soldados asirios uan san se youak nochtin okinmixpolo (Gén. 7:23; Deut. 7:​1-3; Is. 37:​36, 37). Biblia amo nochi techyekiluia kox Jehová sepa okinmixpolo nonmej personas ikinon amo kinyolitis. Moneki okachi matimomachtikan nin tlamantli.

7. ¿Tlen amo tikmatij opanok ijkuak miakej oixpolikej ijkuak otlatenki uan ijkuak okimoaxkatijkej Canaán? (Xikita dibujo).

7 Amo tikmatij ken okinmitaya Jehová akinmej okinmixpolo. Noijki amo tikmatij kox okixmatkej Jehová akinmej oixpolikej nion amo tikmatij kox omoyolkopkej. Biblia kijtoua “Noé otetlapouiaya tlen kuali” ijkuak yoatemiskia tlaltikpak (2 Ped. 2:5). Pero Biblia amo kijtoua kox nochtin okintlapoui ijkuak okichijchijtoka arca. Noijki amo tikmatij kox akinmej ochantiayaj Canaán okixmatkej Jehová uan kox okipatlakej innemilis.

Noé uan ifamilia okichijchijtokaj arca. Pero amo tikmatij kox nochtin okintlapoui atemiskia tlaltikpak. (Xikita párrafo 7).


8. ¿Tlen amo tikmatij ijkuak okinmixpolojkej akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra?

8 ¿Tlen kinpanos akinmej Jehová okinmixpolo ompa Sodoma uan Gomorra? Ompa Sodoma ochantiaya Lot tlen okatka yolkuali. Pero amo tikmatij kox Lot okinmilui nochtin tlen panoskia. Akinmej ompa ochantiayaj amo okatkaj yolkualmej. Pero nesi amo okimatiayaj tlen kuali uan tlen amo kuali. Biblia kijtoua miakej tlakamej tlen ochantiayaj Sodoma okinekiayaj motekaskej inuan tlakamej tlen okinkaloti Lot. Ijkon okinekiayaj kichiuaskej miakej telpochmej tlen xamo amo okimatiayaj tlajtlakoli tlen okichiuayaj (Gén. 19:4; 2 Ped. 2:7). ¿Kijtosneki Jehová amo kiyolitis nion se maski ye teiknomati? Jehová okilui Abrahán itech non altepetl amo okatkaj nion majtlaktli yolkualmej (Gén. 18:32). Jehová amo okinmitak yolkualmej ikinon okinmixpolo porque ye kichiua tlen kuali. ¿Kijtosneki uelis tikijtoskej Jehová nion se amo kiyolitis ijkuak kinyolitis akinmej amo yolkualmej? Amo uelis ijkon tikijtoskej porque amo kuali tikmatij.

9. ¿Kox kiyolitiskej Salomón?

9 Biblia techtlapouia sekimej tlen okatkaj yolkualmej satepan omochijkej amo yolkualmej. Ijkon okipanok tekiua Salomón. Ye okixmatiaya Jehová uan okimatiaya ken omonekiaya kiueyichiuas. Ikinon Jehová okiteochiuaya. Pero satepan opejki kinueyichiua okseki dioses. Jehová okualanki ikinon miak xiuitl otlajyouijkej akinmej ochantiayaj kanin Salomón otlanauatiaya porque ye otlajtlakolchi. Pero Biblia kijtoua ijkuak oixpoliuik okitokakej iuan iuejkatatajuan. Okitokakej ik kanin otoktoka tekiua David tlen amo keman okika toTajtsin Dios (1 Rey. 11:​5-9, 43; 2 Rey. 23:13). ¿Kijtosneki toTajtsin Dios kiyolitis porque ompa okitokakej? Biblia amo kijtoua. Xamo sekimej kijtoskej kiyolitiskej porque Romanos 6:7 kijtoua: “Ijkuak ikaj ixpoliui, kitlapojpoluiliaj itlajtlakol”. Pero non texto amo kijtosneki nochtin kinyolitiskej. Amo kijtosneki ikaj yokimotlanili makiyolitikan porque yoixpoliuik. Jehová kinyolitis akinmej kintlasojtla uan kineki nochipa makitekichiuilikan (Job 14:​13, 14; Juan 6:44). ¿Kijtosneki Jehová kiyolitis Salomón? San Jehová kimati kox kiyolitis. Tejuan san tikmatij Jehová kichiuas tlen kuali.

SEKI TLAMANTLI TLEN TIKMATIJ IJKUAK JEHOVÁ TLAIXKOMAKA

10. ¿Ken momachilia Jehová ijkuak kinmixpoloua akinmej amo yolkualmej? (Ezequiel 33:11; noijki xikita foto).

10 (Xiktlajtolti Ezequiel 33:11). Jehová techiluia ken momachilia ijkuak ikaj kixkomaka. Apóstol Pedro okijkuilo seki tlamantli ijkon ken okijkuilo Ezequiel. Okijto: “Jehová [...] amo kineki ikaj maixpoliui” (2 Ped. 3:9). Sapanoua techyolseuia tlen okijto apóstol Pedro. Tejuan tikneltokaj Jehová amo keman teixpolojtikisa tla amo moneki ijkon kichiuas. Ye teiknomati uan nochipa ijkon kiteititia ijkuak moneki.

Kinyolitiskej miakej tlen oixpolikej uan amo okixmatkej Jehová. Ijkon uelis kixmatiskej akin ye. (Xikita párrafo 10).


11. ¿Akinmej amo kinyolitiskej uan ken tikmatij?

11 ¿Akinmej tikmatij amo kinyolitiskej? Biblia techiluia sekimej tlen amo kinyolitiskej. b Jesús okijto Judas Iscariote amo kiyolitiskej (Mar. 14:21; noijki xikita Juan 17:12 uan nota de estudio). Judas Iscariote kuali okimatiaya tlen okichijtoka ijkuak okixnamik Jehová uan iKone (xikita Mar. 3:29 uan xikinmita notas de estudio). Jesús okijto sekimej teopixkej tlen okixnamikej noijki amo kinyolitiskej (Mat. 23:33; noijki xikita Juan 19:11 uan nota de estudio kanin kijtoua “del hombre”). Apóstol Pablo okijto akinmej kixnamikij Jehová uan ialtepe amo kinyolitiskej tla amo moyolkopaskej (Heb. 6:​4-8; 10:29).

12. Xikijto ken tikmatij Jehová techiknomati.

12 Axkan yotikitakej Jehová sapanoua teiknomati uan amo kineki ikaj maixpoliui. ¿Ken okiteititi Jehová okinmiknomatki akinmej sapanoua otlajtlakolchijkej? Tekiua David sapanoua otlajtlakolchi porque oauilnenki uan otemikti. Pero omoyolkopki ikinon Jehová okiknomatki uan okitlapojpolui (2 Sam. 12:​1-13). Tekiua Manasés noijki sapanoua miak xiuitl otlajtlakolchi. Pero Jehová noijki okiknomatki uan okitlapojpolui porque omoyolkopki (2 Crón. 33:​9-16). Nin techititia Jehová techiknomati ijkuak kita timoyolkopaj. Jehová kinyolitis David uan Manasés porque omoyolkopkej maski otlajtlakolchijkej.

13. (1) ¿Tleka Jehová okinmiknomatki akinmej ochantiayaj Nínive? (2) ¿Tlen okijto Jesús okichijkej akinmej ochantiayaj Nínive?

13 Noijki tikmatij Jehová okinmiknomatki akinmej ochantiayaj Nínive. Jehová okilui Jonás okitak tlen amo kuali okichijtokaj. Pero yejuan omoyolkopkej uan Jehová okintlapojpolui ika nochi iyolo. ToTajtsin Dios okinmiknomatki pero Jonás amo ijkon okichi. Ikinon Jonás sapanoua okualanki. Pero toTajtsin Dios okilnamikti Jonás akinmej ochantiayaj Nínive amo okimatiayaj tlen kuali uan tlen amo kuali (Jon. 1:​1, 2; 3:10; 4:​9-11). Satepan Jesús okijto akinmej ochantiayaj Nínive omoyolkopkej. Ijkon Jehová okiteititi teiknomati uan kichiua tlen kuali porque okintlapojpolui. Okijto yejuan kinyolitiskej ijkuak tlaixkomakaskej (Mat. 12:41).

14. ¿Tlen kichiuaskej akinmej ochantiayaj Nínive ijkuak kinmixkomakaskej?

14 ¿Keman kinmixkomakaskej akinmej ochantiayaj Nínive? Jesús okijto panos ijkuak “kinmixkomakaskej akinmej okichijkej tlen amo kuali” (Juan 5:29). Ye okijto ijkuak tlanauatis mil xiuitl “kinyolitiskej akinmej yolkualmej uan akinmej amo yolkualmej” (Hech. 24:15). Akinmej amo yolkualmej kinyolitiskej para kinmixkomakaskej. Nin kijtosneki Jehová uan Jesús kitaskej kox kichiuaskej tlen momachtiskej uan kox tetlakamatiskej. Pero kixpoloskej akin amo kineki kiueyichiuas Jehová (Is. 65:20). Pero uelis nochipa yoltoskej akinmej kipejpenaskej kiueyichiuaskej Jehová (Dan. 12:2).

15. (1) ¿Tleka amo matikijtokan amo kinyolitiskej akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra? (2) ¿Tlen kijtosneki tlen kijtoua Judas 7? (Xikita recuadro “ ¿Tleka ijkon okijto Judas?”).

15 Jesús okijto tlen kinpanos akinmej okixtopejkej uan amo okinpakti tlen otlamachtiaya. Ye okijto: “Yejuan okachi tlajyouiskej ijkuak toTajtsin Dios tlaixkomakas, uan amo ken otlajyouijkej akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra” (Mat. 10:​14, 15; 11:​23, 24; Luc. 10:12). ¿Tlen kijtosneki? Xamo moajsikamatis amo melauak tlen okijto Jesús, pero nochi kiteititia melauak tlen ye okijto ijkon ken ijkuak otlajto itech akinmej ochantiayaj Nínive. Ijkuak ye okijto toTajtsin Dios ‘kinmixkomakas akinmej okichijkej tlen amo kuali’ xamo noijki ijkon okijto ijkuak otlajto itech akinmej ochantiayaj Nínive. Okichijkej tlen amo kuali akinmej ochantiayaj Nínive uan akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra. Pero omoyolkopkej akinmej ochantiayaj Nínive. Noijki matikilnamiktokan Jesús okijto kinyolitiskej “akinmej okichijkej tlen amo kuali” ijkuak toTajtsin Dios ‘tlaixkomakas’ (Juan 5:29). Ikinon xamo kinyolitiskej akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra. Xamo sekimej tlen kinyolitiskej uelis tikinpaleuiskej makixmatikan Jehová uan Jesús.

16. ¿Tlen kita Jehová ijkuak kipejpena akin kiyolitis? (Jeremías 17:10).

16 (Xiktlajtolti Jeremías 17:10). Nin versículo techititia tlen tikmatij ijkuak Jehová tlaixkomaka. Ye kita tlen tikpiaj toyolipan uan kimati tlen timokuayejyekouaj. Jehová kimati tlen otikchijkej ikinon ye kimati akin kiyolitis. Jehová kichiuas tlen moneki pero noijki sapanoua teiknomatis. Ikinon amo matikijtokan sekimej amo kinyolitiskej. San matikijtokan tla Biblia ijkon kijtoua.

JEHOVÁ NOCHIPA KICHIUA TLEN KUALI PORQUE YE KAJKI JUEZ IPAN NOCHI TLALTIKPAK

17. ¿Tlen kinpanos akinmej yoixpolikej?

17 Adán uan Eva okixnamikej Jehová uan okichijkej tlen Satanás okinekiaya. Ikinon axkan sapanoua miakej yoixpolikej. Sapanoua miakej yoixpolikej porque mikilistli yetoskia ken tokokolikni (1 Cor. 15:26). ¿Tlen kinpanos akinmej yoixpolikej? Kinyolitiskej 144,000 para mayetokan iluikak uan yejuan amo keman ixpoliuiskej (Apoc. 14:1). Sapanoua miakej tlakamej uan siuamej kinyolitiskej porque yejuan okitlasojtlayaj Jehová. Nochipa chantiskej nikan tlaltikpak tla tetlakamatiskej ijkuak Cristo ualtlanauatis mil xiuitl uan ijkuak saiktlami techyejyekoskej (Dan. 12:13; Heb. 12:1). Itech non mil xiuitl kinyolitiskej akinmej amo yolkualmej. Kijtosneki kinyolitiskej akinmej amo keman okitekichiuilijkej Jehová noso akinmej okichijkej tlen amo kuali. Yejuan kinkauiliskej makipatlakan innemilis uan makiueyichiuakan toTajtsin Dios (Luc. 23:​42, 43). Pero Jehová yokijto amo kinyolitis akinmej okixnamikej uan sapanoua okichijkej tlen amo kuali (Luc. 12:​4, 5).

18, 19. (1) ¿Tleka uelis tikneltokaskej Jehová kuali kipejpenas tlen kichiuas ijkuak kinyolitis akinmej yoixpolikej? (Isaías 55:​8, 9). (2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

18 ¿Uelis tikneltokaskej Jehová nochi kuali kichiua ijkuak tlaixkomaka? Kema. Tejuan noijki tikmatij Abrahán okimatiaya akin kajki juez ipan nochi tlaltikpak, ye amo kipia tlajtlakoli, teiknomati uan sapanoua ixtlamatki. Jehová yokinauati iKone matlaixkomaka uan yokimachti ken moneki kichiuas (Juan 5:22). Jehová uan iKone kitaj tlen tikpiaj toyolipan (Mat. 9:4). Ikinon tikmatij nochipa kichiuaskej tlen kuali.

19 Nochipa matikneltokakan Jehová kichiuas tlen kuali. Tejuan amo tikmatij ken tlaixkomakas pero ye kimati ken kichiuas (xiktlajtolti Isaías 55:​8, 9). Matikneltokakan Jehová uan iKone kuali tlaixkomakaskej. Ikinon amo matimomojtikan kox kuali techixkomakaskej. Jesús yokitlalijkej mayeto toTekiua uan ye kichiua ken iTajtsin porque kichiua tlen kuali uan teiknomati (Is. 11:​3, 4). Chikome timomachtiskej seki tlamantli tlen amo tikmatij uan seki tlamantli tlen tikmatij ijkuak Jehová uan Jesús tlaixkomakaskej itech ueyi tlajyouilistli.

TLAKUIKALI 57 Tiknekij nochtin ma kixmatikan Jehová

b Xikita revista Akin Tetlapouijtok 1 de enero 2013 página 12 kanin kajki nota. Ompa tikajsis tlen okichijkej Adán, Eva uan Caín.