Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 19

TLAKUIKALI 22 ¡Ma uiki iTekiuajkayo toTajtsin Dios!

Seki tlamantli tlen tikmatij ijkuak Jehová tlaixkomakas

Seki tlamantli tlen tikmatij ijkuak Jehová tlaixkomakas

“Jehová […] amo kineki ikaj maixpoliui” (2 PED. 3:9).

NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ

¿Tleka uelis tikneltokaskej Jehová kichiuas tlen kuali ijkuak tlaixkomakas?

1. ¿Tleka tikijtouaj axkan panotok miak tlamantli tetlajtlachialti?

 ¡AXKAN panotok miak tlamantli tetlajtlachialti! Mojmostla tikitaj ken mochijtokej seki profecías. Axkan “tekiua tlen kajki norte” ok momaka iuan “tekiua tlen kajki sur” porque kinekij tlanauatiskej ipan nochi tlaltikpak (Dan. 11:​40, nota). Noijki motetlapouijtok kuali tlajtoli ipan nochi tlaltikpak uan miakej peua kitekichiuiliaj Jehová (Is. 60:22; Mat. 24:14). Noijki tikseliaj miak tlamantli ‘ijkuak moneki’ para timomachtiskej uan ijkon tikpiaskej chikauak totlaneltokilis (Mat. 24:​45-47).

2. ¿Tlen tikneltokaj techiluiskej uan tlen moneki tikilnamiktoskej?

2 Jehová techpaleuia kuali matikajsikamatikan tlen panos satepan (Prov. 4:18; Dan. 2:28). Tikneltokaj techiluiskej tlen tikchiuaskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli. Non techpaleuis amo matikkauakan toTajtsin Dios uan san sekan matiyetokan inuan tokniuan. Pero moneki matikilnamiktokan amo nochi uelis tikmatiskej tlen panos satepan. Ikinon axkan timomachtiskej tleka otikpatlakej seki tlamantli tlen achto otikneltokayaj. Noijki tikitaskej seki tlamantli tlen tikmatij panos satepan uan tikitaskej tlen kichiuas toTajtsin Dios.

SEKI TLAMANTLI TLEN AMO TIKMATIJ

3. ¿Tlen otikijtouayaj panos ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli uan tleka?

3 Achto otikijtouayaj ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, ayakmo ikaj uelis kineltokas Jehová nion ikaj momakixtis ijkuak panos Armagedón. Ijkon otikijtouayaj porque otimokuayejyekouayaj ijkuak otlatenki okineskayotiaya tlen panos satepan. Matikitakan tleka ijkon otikijtouayaj. Otimokuayejyekouayaj panoskia ijkon ken ijkuak Jehová okitsaki puerta tlen okipiaya arca uan ayakmo ikaj okalak. Ikinon ijkon otikijtouayaj panos ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli uan ayakmo ikaj momakixtiskia (Mat. 24:​37-39).

4. ¿Tleka ayakmo tikijtouaj itlaj kineskayotia ijkuak otlatenki?

4 ¿Itlaj kineskayotia ijkuak otlatenki? Amo porque Biblia amo kanaj kijtoua. a Jesús okineskayoti ijkuak “yinikan yetos” panos ijkon ken ijkuak okatka Noé. Pero amo keman okijto ijkuak Jehová okitsaki ipuerta arca okineskayotiaya tlen panos satepan. Pero uelis techmachtis miak tlamantli tlen opanok ijkuak otlatenki.

5. (1) ¿Tlen okichi Noé ijkuak ayamo otlaatemiaya? (Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20). (2) ¿Tleka tikijtouaj titetlapouiaj ijkon ken ijkuak okatka Noé?

5 Noé okikak Jehová ijkuak okilui itlaj kichiuaskia. Ikinon okichijchi arca porque otlaneltokaya (xiktlajtolti Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20). Noijki akinmej kikakij kuali tlajtoli moneki kiteititiskej tlaneltokaj tla kichiuaj tlen momachtiaj (Hech. 3:​17-20). Pedro okijto “Noé otetlapouiaya tlen kuali” (2 Ped. 2:5). Yichikome otimomachtijkej amo tikmatij kox Noé okinmilui nochtin akinmej ochantiayaj tlaltikpak tlaatemiskia. Axkan timochijchikauaj nochtin tikintlapouiaj kuali tlajtoli. Pero maski timochijchikauaskej amo uelis nochtin tikintlapouiskej. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?

6, 7. Xikyekijto tleka amo uelis nochtin tikintlapouiskej kuali tlajtoli.

6 Jesús okijto hasta kanin titetlapouiskiaj. Okijto “ipan nochi tlaltikpak, motetlapouis kuali tlajtoli para nochtin makimatikan toTajtsin Dios ualtlanauatis ipan tlaltikpak” (Mat. 24:14). Axkan okachi mochijtok tlen kijtoua non texto. Tiktematiltiaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios ika kanaj mil tlajtoli. Noijki tikpiaj se página itech internet tlen itoka jw.org. Ompa uelis miakej kalakiskej uan kimatiskej kuali tlajtoli.

7 Jesús noijki okinmilui idiscípulos ‘amo uelis yaskiaj itech nochi altepemej tlen okatkaj Israel porque achto ajsiki iKone Tlakatl’. Non kijtosneki amo nochtin uelis kintlapouiskiaj ijkuak ye yitlaixkomakaki (Mat. 10:23; 25:​31-33). Tlen okijto Jesús noijki ijkon panotok itech ninmej tonalmej. Sapanoua miakej chantij kanin amo techkauiliaj matitetlapouikan kuali tlajtoli. Noijki mojmostla nesij sapanoua miakej konemej. Ikinon amo nochtin uelis tikintlapouiskej “akinmej oksekan chantij, tlatlamantli familias, akinmej tlatlamantli intlajtol uan akinmej chantij itech tlatlamantli altepemej”. Amo uelis ijkon tikchiuaskej maski timochijchikauaskej tikinmatiltiskej kuali tlajtoli (Apoc. 14:6).

8. ¿Tlen timotlajtlaniaj? (Noijki xikinmita fotos).

8 Xamo timotlajtlaniaj: “Ijkuak ayamo peuas ueyi tlajyouilistli, ¿tlen kinpanos akinmej amo otikinmatiltijkej kuali tlajtoli? ¿Tlen kichiuaskej Jehová uan iKone ijkuak kinmixkomakaskej?” (Juan 5:​19, 22, 27; Hech. 17:31). Texto tlen ika peua nin tlamachtil techilnamiktia Jehová “amo kineki ikaj maixpoliui”. Ye kinchixtok nochtin ‘mamoyolkopakan’ (2 Ped. 3:9; 1 Tim. 2:4). Tejuan ayamo tikmatij tlen kintoktis Jehová pero amo moneki techiluis tlen kichiuas.

Ijkuak ayamo peuas ueyi tlajyouilistli, ¿tlen kinpanos akinmej amo okimatkej kuali tlajtoli? (Xikita párrafo 8). c


9. ¿Tlen techmatiltia iTlajtol toTajtsin Dios?

9 ITlajtol toTajtsin Dios techmatiltia seki tlamantli tlen ye kichiuas satepan. Ye techiluia kinyolitis akinmej “amo yolkualmej”. Porque yejuan amo okimatkej kuali tlajtoli uan amo okipatlakej innemilis (Hech. 24:15; Luc. 23:​42, 43). Ikinon xamo timotlajtlaniaj okseki tlamantli miak ipati.

10. ¿Tlen okseki tlamantli timotlajtlaniaj?

10 ¿Tlen kinpanos akinmej ixpoliuiskej ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli? ¿Sepa ixpoliuiskej uan ayakmo kinyolitiskej? Biblia kijtoua Jehová ayakmo kinyolitis akinmej kixnamikiskej ijkuak panos Armagedón (2 Tes. 1:​6-10). Pero ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli, ¿tlen kinpanos akinmej ixpoliuiskej porque yokokoxkatikej, mokokouaj, ikaj kinmiktis noso itlaj kinpanos? (Ecl. 9:11; Zac. 14:13). Tejuan amo tikmatij kox yejuan pouiskej inuan akinmej “amo yolkualmej” tlen kinyolitiskej itech xochitlali.

SEKI TLAMANTLI TLEN TIKMATIJ

11. ¿Ken teixkomakaskej ijkuak panos Armagedón?

11 Tikmatij miak tlamantli tlen panos satepan. Tikmatij ijkuak panos Armagedón personas kinmixkomakaskej ijkon ken okintoktijkej tlapejpenalmej (Mat. 25:40). Pero kinmitaskej ken ichkatsitsintin akinmej kinpaleuiaj tlapejpenalmej uan Cristo. Noijki tikmatij sekimej tlapejpenalmej ok yetoskej nikan tlaltikpak ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli. Yejuan yaskej iluikak ijkuak yipeuas Armagedón. Ijkuak tlapejpenalmej ok yetoskej nikan tlaltikpak, xamo sekimej tlen yolkualmej kinpaleuiskej tlapejpenalmej uan kichiuaskej tlen yejuan kichiuaj (Mat. 25:​31, 32; Apoc. 12:17). ¿Tleka miak ipati nin tlamantli?

12, 13. ¿Tlen kichiuaskej sekimej ijkuak kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”? (Noijki xikinmita fotos).

12 Ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli xamo sekimej kitaskej ken kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”. Ijkuak ijkon panos kilnamikiskej tejuan otitetlapouiayaj miak xiuitl ijkon panoskia. ¿Sekimej kineltokaskej Jehová ijkuak kitaskej kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”? (Apoc. 17:5; Ezeq. 33:33).

13 Matikilnamikikan tlen opanok ijkuak okatka Moisés. Ijkuak israelitas okiskej Egipto, miakej inuan oyajkej (Éx. 12:38). Xamo miakej okineltokakej Jehová ijkuak okitakej omochi majtlaktli chauistli tlen Moisés okinmijto. ¿Tikualaniskej tla oksekimej peuas tlaneltokaskej ijkuak kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”? Amo. Tejuan tiknekij tikchiuaskej ijkon ken toTajtsin Dios kichiua. Ye “teiknomati uan teajsikamati, amo san niman kualani uan sapanoua tetlasojtla uan kijtoua tlen melauak” (Éx. 34:6). b

Sekimej kitaskej ken kipojpoloskej “Ueyi Babilonia” uan xamo kilnamikiskej tejuan miak xiuitl otitetlapouiayaj ijkon panoskia. (Xikinmita párrafos 12 uan 13). d


14, 15. Xikyekijto kox ikaj kiyolitiskej porque kitaskej keman oixpoliuik noso kanin chanti. (Salmo 33:​4, 5).

14 Xamo ualeua sekimej tokniuan kijtouaj: “Okachi kuali maixpoliui nofamiliar tlen amo kitekichiuilia Jehová ijkuak ayamo peua ueyi tlajyouilistli. Ijkon Jehová uelis kiyolitis”. Xamo ijkon kijtouaj sekimej tokniuan porque kitlasojtlaj infamiliar. Pero Jehová amo kita keman ikaj oixpoliuik para uelis kiyolitis. Jehová kuali tlaixkomaka uan kuali kipejpena tlen kineki kichiuas (xiktlajtolti Salmo 33:​4, 5). Kuali tikmatij Jehová nochi kuali kichiuas porque ye kajki “Juez itech nochi tlaltikpak” (Gén. 18:25).

15 Jehová amo kita kanin chanti ikaj para uelis kiyolitis. Jehová amo keman kinmitas ken “tentsomej” akinmej uejka chantij porque amo okimatkej tlen kijtosneki iTekiuajkayo (Mat. 25:46). Tla tejuan techtekipachoua tlen kinpanos nonmej personas, Jehová okachi kitekipachouaj. Amo tikmatij tlen kichiuas Jehová ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli. Xamo sekimej kixmatiskej toTajtsin Dios uan kineltokaskej ijkuak ye kichipauas itoka inmixpan nochi altepemej (Ezeq. 38:16).

¿Sekimej kineltokaskej Jehová ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli?

16. Xikijto ken techita Jehová. (Noijki xikita foto).

16 Tiktlasojkamatiliaj toTajtsin Dios otechmakak Biblia porque ijkon tikmatij Jehová kipatioita toyolilis. Topatka okitemakak iKone uan ijkon uelis nochipa tiyoltoskej (Juan 3:16). Tinochtin yotikitakej Jehová techtlasojtla uan techiknomati (Is. 49:15). Ye tisejse techixmati uan kimati tlen totoka. Kuali techixmati ikinon tla tiixpoliuiskej, uelis techyolitis ijkon ken achto otikatkaj (Mat. 10:​29-31). Tikneltokaj toTajtsin Dios kuali techixkomakas porque ye ixtlamatki, yolkuali uan teiknomati (Sant. 2:13).

Tikneltokaj toTajtsin Dios kuali techixkomakas porque ye ixtlamatki, yolkuali uan teiknomati. (Xikita párrafo 16).


17. ¿Tlen timomachtiskej chikome?

17 Axkan yotikajsikamatkej miak tlamantli ikinon okachi matikpatioitakan matitetlapouikan. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? ¿Tlen techyolinis nochipa matitetlapouikan kuali tlajtoli? Chikome tikitaskej non tlamantli.

TLAKUIKALI 76 ¿Tiyolpaki ijkuak titetlapouia?

a Revista Akin Tetlapouijtok 15 de marzo 2015 páginas 8 hasta 12, kanin kajki tlamachtil “Jehová kipaktia amo oui tlamachtis”. Ompa kiyekijtoua tleka ayakmo tikijtouaj itlaj kineskayotia seki tlamantli tlen yiuejkika opanok.

b Ijkuak kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”, akinmej pouij itech Gog de Magog kinyejyekoskej akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios. Noijki kinyejyekoskej akinmej tlaneltokaskej ijkuak kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”.

c FOTO: Eyi fotos kanin mota amo uelis nochtin tikinmatiltiskej kuali tlajtoli: 1. Se siuatl chanti kanin amo kineltokaj Cristo uan amo ueli ompa titetlapouiaj porque uelis itlaj techpanos. 2. Se tlakatl uan isiua chantij kanin tekiuajkej amo techkauiliaj matitetlapouikan. 3. Se tlakatl sapanoua uejka chanti.

d FOTO: Se ichpochtli kilnamiki omomachti kipojpoloskej “Ueyi Babilonia”. Oksepa okipejpenki kipaleuis Jehová uan omokopki inuan ipapanuan. Tla sekimej ijkon kichiuaskej matikinmiknomatikan ijkon ken Jehová kichiua uan matipakikan porque moyolkopaskej akinmej otlajtlakolchijkej.