Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 19

TLAKUIKAJLI 22 ¡Mayejko Tekiuajyotl!

¿Tlenon tikmatij itech ken tetlajtlakolmakas Jehová?

¿Tlenon tikmatij itech ken tetlajtlakolmakas Jehová?

“ToTEKO […] nion se tlakatl xkineki ma poliui” (2 PED. 3:9).

TLAJTOS ITECH:

Tleka kuajli tikmatstokej ika Jehová tetlajtlakolmakas ika melajkayotl.

1. ¿Tlenon tikitstokej aman?

 ¡MOJMOSTLA tikitaj kenijki inochiujtokej seki teotlajtoltin! Tikitaj kenijki rey del norte noixnamiki iuan rey del sur pampa kinekij tlayekanaskej ipan tlaltikpaktli (Dan. 11:40). Noijki, miyekan inotenojnotstok itech iTekiuajyo toTajtsin, niman melak miyekej yopeujkej kitekichiuiliaj Jehová (Is. 60:22; Mat. 24:14). Niman “ijkuak noneki”, “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise techmaka tlen ika tikchikauaskej totlaneltok (Mat. 24:​45-47).

2. ¿Tlenon kuajli tikmatstokej, niman tleka seki xtikmatij tlen panos ika tlayekapan?

2 Jehová techpaleuiya más kuajli matikasikamatikan tlen panos ika tlayekapan (Prov. 4:18; Dan. 2:28). Kuajli matikmatstokan ika ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, Jehová techijlis nochi tlen noneki matikmatikan para uelis timelajkanemiskej niman san sekan tinemiskej imiuan tokniuan. San ika, noijki tikmatstokej ika Jehová xnochi techijlia, ika yejon, seki xtikmatij tlen panos ika tlayekapan. Ipan yejuin tlamachtijli, kachtopa tikitaskej tleka yotikpatlakej seki tlen tikneltokayaj. Sakin tikitaskej tlenon tikmatij ika panos ika tlayekapan.

TLEN XTIKMATIJ

3. ¿Tlenon tiknemiliayaj panoskia ijkuak peuaskia ueyi tlajyouilistli, niman tleka ijkon tiknemiliayaj?

3 Yeuejkaui, tiknemiliayaj ika ijkuak peuaskia ueyi tlajyouilistli, xok yakaj ueliskia nonisiuis itech Jehová niman ijkon makisas ipan Armagedón. Ijkon tikneltokayaj pampa tiknemiliayaj ika tlen opanok ipan Apachiuilistli kineskayotiaya tlen panos ika tlayekapan. Tiknemiliayaj ika ijkon ken Jehová okitsauk ipuerta akajli ijkuak xipeuaya Apachiuilistli, aman Jehová noijki kentla kitsakuas puerta achto peuas ueyi tlajyouilistli niman ijkon xok yakaj uelis makisas (Mat. 24:​37-39).

4. ¿Tleka xok tikijtouaj ika tlen opanok ipan Apachiuilistli kineskayotia tlen panos ika tlayekapan?

4 San ika ¿noneki tiknemiliskej ika tlen opanok ipan Apachiuilistli kineskayotia tlen panos ika tlayekapan? a Ka, xnoneki ijkon tiknemiliskej pampa Biblia xtlaj kijtoua. Tikmatstokej ika Jesús okijto ika ijkuak yejua uajlaskia, tlaltikpakchanejkej nemiskiaj ijkon ken “ipan on tonaltin ijkuak nemiya Noé”. San ika, Jesús xkeman okijto tla nochi tlen opanok ipan Apachiuilistli noijki ijkon panoskia ika tlayekapan, ken ijkuak Jehová okitsauk ipuerta akajli. Maski ijkon, uelis miyek tomachtiskej itech tlen opanok ipan Apachiuilistli.

5. a) ¿Tlenon okichiuj Noé ijkuak Jehová okijli ika oniaskia se Apachiuilistli? (Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20). b) ¿Tlenon san noijki tikchiuaj ken Noé?

5 Ijkuak Jehová okijli Noé ika oniaskia se Apachiuilistli, Noé okiteititi ika tlaneltokaya pampa opeuj kichijchiua se akajli (xpoua Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20). Aman, akin tikinnojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin noijki noneki kiteititiskej ika tlaneltokaj (Hech. 3:​17-20). Pedro okijto ika Noé “okiteijlij kenijki se uelis kuajli nouikas ken noneki” (2 Ped. 2:5). San ika, ken otikijtojkej ipan on okse tlamachtijli, xtikmatij tla Noé ouel nochimej okimijli ika oniaskia se Apachiuilistli. Aman, tejuamej tokojtiliaj nochimej tikinnojnotsaskej. San ika, ijkon ken Noé, xtiueliskej nochimej tikinnojnotsaskej achto tlapopolos Jehová. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?

6, 7. ¿Tleka tikijtouaj ika xtitlamiskej nochimej tikinnojnotsaskej achto tlapopoliuis?

6 Matiknemilikan tlen Jesús okijto itech tenojnotsalistli. Yejua okijto ika on kuajli tlajtoltin “noteijlis nochiuiyan ipan in tlaltikpaktli para nochimej países ma kixmatikan on tlen melauak” (Mat. 24:14). Niman tlen okijto inochiujtika. Tejuamej titenojnotsaj ipantsin 1,000 tlajtoltin niman noijki tikpiyaj topágina de internet, jw.org, kampa miyekej uelis kalakiskej.

7 San ika, Jesús noijki ijkin okimijli inomachtijkauan: “Niuajlas ijkuak nemejuamej xe tlami nenyauij ipan nochi inkalpanuan on hebreos”. Yejuin kijtosneki ika inomachtijkauan xtlamiskiaj tenojnotsaskiaj ijkuak yejua uajlaskia (Mat. 10:23; 25:​31-33). Aman, ipan yejuin tonaltin miyekej chantij kampa xnotekauilia manotenojnotsa. Noijki, cada minuto melak miyekej uajnemij kokonej. Kuakon, tejuamej xuelis titlamiskej nochimej tikinnojnotsaskej maski melak matokojtilikan tikinnojnotsaskej tlaltikpakchanejkej “de nochi tribus, de nochi raza, de nochi kech sesekneka tlajtoltin, niman nochi países” (Apoc. 14:6).

8. ¿Kanaj tlenon totlajtoltiaj? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

8 Aman kanaj totlajtoltiaj: “¿Tlenon inpan nochiuas tlaltikpakchanejkej akin xkinnojnotsaskej achto peuas ueyi tlajyouilistli? ¿Tlenon kichiuaskej Jehová niman Jesús, akin yokitekitlalijkej para matetlajtlakolmaka, inpampa yejuin tlaltikpakchanejkej?” (Juan 5:​19, 22, 27; Hech. 17:31). Texto kampa onokixti yejuin tlamachtijli techijlia ika Jehová “nion se tlakatl xkineki ma poliui”, yejua kineki “nochi tlakatl ma makisa niman ma kimati on tlen melauak” (2 Ped. 3:9; 1 Tim. 2:4). Jehová ok xtechijlia tlenon kichiuas inpampa yejuin tlaltikpakchanejkej, niman san yejua kimati tla techijlis.

¿Tlenon kichiuas Jehová inpampa akin xokinnojnotskej achto peuas ueyi tlajyouilistli? (Xkita párrafo 8). c


9. ¿Tlenon yotechijli Jehová kichiuas?

9 Ipan Biblia, Jehová yotechijli seki tlen kichiuas. Yotechijli ika kinyolitis “on yejuan xyolmelajkej” akin xkeman okinnojnotskej itech tlen yejua kichiuas niman xouel onopatlakej (Hech. 24:15; Luc. 23:​42, 43). Kanaj yejuin kichiua okseki matotlajtoltikan.

10. ¿Tlenon noijki totlajtoltiaj?

10 ¿Tlenon inpan nochiuas nochimej akin mikiskej ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli? ¿Yejuamej xkinyolitiskej? Biblia kuajli techijlia ika akin kixnamikij Jehová xyoliuiskej, pampa ipan Armagedón yejua niman akin kipaleuiyaj kinpopoloskej para nochipa (2 Tes. 1:​6-10). San ika, ipan ueyi tlajyouilistli, sekimej mikiskej pampa kualoj noso pampa iueuentsitsintin. Noijki, sekimej mikiskej pampa itlaj xkuajli inpan panos noso sekimej kinmiktiskej (Ecl. 9:11; Zac. 14:13). ¿Yejuamej tlenon inpan nochiuas? ¿Nokuiteuaskej ijkuak kinyolitiskej “on yejuan xyolmelajkej”? Xtikmatij.

TLEN TIKMATIJ

11. ¿Tlenon kitaskej ijkuak kinyolkuitiskej tlaltikpakchanejkej ipan Armagedón?

11 Seki tlen panos ika tlayekapan kema tikmatstokej. Tikmatstokej ika ipan Armagedón, kinyolkuitiskej tlaltikpakchanejkej niman kitaskej akinomej okinpaleuijkej ikniuan Cristo (Mat. 25:40). Niman akin okinpaleuijkej ikniuan Cristo kimitaskej ken borreguitos. Noijki tikmatstokej ika ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli, sekimej ikniuan Cristo ok nikan nemiskej, niman ijkuak sa achijtsin poliuis para peuas Armagedón, yaskej iluikak. Kanaj ijkuak tokniuan tlapejpeniltin ok nikan nemiskej, sekimej kinekiskej nomachtiskej niman kinpaleuiskej (Mat. 25:​31, 32; Apoc. 12:17). ¿Tleka melak kuajli ika tikmatstokej yejuin?

12, 13. ¿Kanaj tlenon kichiuaskej sekimej ijkuak kitaskej ika yokixoxotonijkej Ueyixtika Babilonia? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

12 Ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli, kanaj sekimej akin kitaskej kenijki kipopoloskej Ueyixtika Babilonia kilnamikiskej ika iteixpantijkauan Jehová yokiteijlijkaj ika ijkon panoskia. ¿Kanaj ijkuakon sekimej kinekiskej nonisiuiskej itech Jehová? (Apoc. 17:5; Ezeq. 33:33).

13 Matiknemilikan tlen opanok ijkuak Moisés niman israelitas okiskej Egipto. Ijkuak okiskej, noijki “iminuan oyajkej miyekej seseknekamej tlakamej” (Éx. 12:38). Kanaj sekimej opeujkej tlaneltokaj itech Jehová ijkuak okitakej ika onochiujkej 10 tlajyouilistin tlen Moisés yokimijlijka. Tla ijkon panoskia ijkuak kixoxotoniskej Ueyixtika Babilonia, ¿tikualaniskej ijkuak tikitaskej ika sekimej yopeuj nonisiuiyaj itech Jehová pampa sa achijtsin poliui ika tlapopoliuis? Ka, xnoneki tikualaniskej, tejuamej tiknekij tikchiuaskej ijkon ken Jehová, akin kijtoua: “[¡]Nitetlasojtla niman niteiknelia! Xnimantsin nikualani. Sanoyej nitetlasojtla, niman nochipa nikchiua on tlen nikijtoua” (Éx. 34:6). b

Sekimej kitaskej kenijki kixoxotoniskej Ueyixtika Babilonia niman kanaj kilnamikiskej ika iteixpantijkauan Jehová yokiteijlijkaj ika ijkon panoskia. (Xkimita párrafos 12 niman 13). d


14, 15. ¿Tleka tikijtouaj ika yakaj uelis nochipa nemis maski san kemanon mamiki noso maski san kanon machanti? (Salmo 33:​4, 5).

14 Kanaj yotikakkaj ika se tokniuj akin kipiya se ichanejkauj akin xnomachtia ijkin yokijtojka: “Más kuajli yeskia tla miki achto peuas ueyi tlajyouilistli niman ijkon Jehová uelis kiyolitis”. Kanaj ijkon kijtouaj pampa kuelitaskiaj nochipa manemikan. San ika, Jehová xkita kemanon yakaj miki para kijtos tla kiyolitis. Jehová se Juez akin nochipa kichiua tlen melajki niman tlen kuajli (xpoua Salmo 33:​4, 5). Kuajli tikmatstokej ika Jehová, akin Juez ipan nochi tlaltikpaktli, kichiuas tlen melajki ijkuak teyolitis (Gén. 18:25).

15 Noijki, Jehová xkeman kimitaskia ken cabras akin chantij kampa xkeman okinnojnotskej itech iTekiuajyo (Mat. 25:46). Kuakon, yakaj uelis nochipa nemis maski san kanon machanti. Tla tejuamej tiknekij mamakisakan akin ok xkinnojnotsaj itech Jehová, kuakon, Jehová, akin Juez ipan nochi tlaltikpaktli, más kinekiskia mamakisakan. Xtikmatij tlenon kichiuas Jehová para kinpaleuis yejuin tlaltikpakchanejkej ipan ueyi tlajyouilistli. Kanaj ijkuak nochipauas itoka, kichiuas ika sekimej makixmatikan niman ijkon itech matlaneltokakan (Ezeq. 38:16).

Ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, ¿kanaj sekimej kinekiskej nonisiuiskej itech Jehová?

16. ¿Tlenon tikmatstokej itech Jehová? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

16 Ipan Biblia, yotiuelkej ika Jehová melak kipatiojkaita nemilistli. Yejua okitemakak iKoneuj niman ijkon uelis nochipa tinemiskej (Juan 3:16). ¿Xmelak ika tinochimej yotikitakaj kenijki Jehová melak techtlasojtla niman techiknelia? (Is. 49:15). Yejua kimatstika kenijki totoka niman kuajli techixmatstika. Niman tla timikij, yejua uelis oksejpa techyolitis niman kichiuas matitlachiakan ijkon ken titlachiayaj niman oksejpa nochi matikilnamikikan (Mat. 10:​29-31). Kuakon, kuajli matikmatstokan ika toTajtsin iluikakchane kintlajtlakolmakas nochimej tlaltikpakchanejkej ken kinamiki pampa yejua melak tlamachilise, melajki niman teikneliani (Sant. 2:13).

Kuajli matikmatstokan ika Jehová kintlajtlakolmakas nochimej tlaltikpakchanejkej ken kinamiki pampa yejua tlamachilise, melajki niman teikneliani. (Xkita párrafo 16).


17. ¿Tlenon tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli?

17 Aman ika más kuajli yotikasikamatkej yejuin, tikitaj ika aman más noneki matitenojnotsakan. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Niman ¿tlenon techpaleuis nochipa matitenojnotsakan? Yejon tlen tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli.

TLAKUIKAJLI 76 ¿Kenon timomachilia?

a Ipan tlamachtijli “A Jehová le gusta enseñar de forma sencilla”, itech revista La Atalaya del 15 de marzo de 2015, páginas 7-11, tikitas tleka xok tikijtouaj ika seki tlen kijtoua Biblia kineskayotia tlen panos ika tlayekapan.

b Tla yokixoxotonijkej Ueyixtika Babilonia, nochimej itekipanojkauan Jehová kintlatlataskej ijkuak Gog de Magog peuas kimixnamikis. Noijki kintlatlataskej nochimej akin nonisiuiskej itech ikalpan Jehová sakin ika yokixoxotonijkej Ueyixtika Babilonia.

c TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALTIN: Tlaixkopinaltin kampa nesi tleka xtiueliskej nochimej tikinnojnotsaskej: 1) se siuatl chanti kampa miyekej xtlaneltokaj itech Cristo niman xueli titenojnotsaj pampa ueliskia itlaj texchiuiliskej; 2) se tlakatl iuan isiuauj chantij kampa gobierno xtekauilia manotenojnotsa; 3) se tlakatl melak uejka chanti niman xakaj ueli ompa yauj.

d TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se ichpochtli akin yokitlalkauijka Jehová kilnamiki tlen yokimachtijkaj itech ken kixoxotoniskiaj Ueyixtika Babilonia. Yejua nokuepa itech Jehová niman yauj imiuan itajuan akin iteixpantijkauan Jehová. Tla ijkon panoua, matikchiuakan ken Jehová, matipakikan niman matikiknelikan akin uajnokuepas itech ikalpan.