Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 26

CÁNTICO 8 Jehová Diosmi ñucapa pacajuna pushtushna can

Jehová Diosca ñucanchi pacajuna rumishnami can

Jehová Diosca ñucanchi pacajuna rumishnami can

“Ñucanchi Taita Dios, canga shuj rumishna shinllipachami capangui” (1 SAM. 2:2).

CAITAMI YACHAJUPASHUN

Jehová Diospa ¿ima cualidadcunata pai shuj pacajuna rumigushna cashcataca ricuchin? Y Jehová Diospa ejemplota catingapaca ¿imatata ruraita ushapanchi?

1. Salmo 18:46​pi nishcashnaca Davidca Jehová Diostaca ¿imahuanda compararca?

 NA YASHCAPI imapash problemacuna ricurijpimi cai problemacunata chimbapuranaca difícil caita ushan. Shina cashpapash Jehová Diospa ayudata mañai ushashcamandami ninanda cushijupanchi. Caishuj temapica Jehová Dios ñucanchipa ali amigo cashcamanda ñucanchita ayudangapaj siempre listo cashcatami yachajuparcanchi. Jehová Dios ñucanchita siempre ayudajushcamandami David runagushnallata Jehová ‘Dios causaj’ Dios cashcata seguro capanchi (Salmo 18:46ta liipangui). Ashtahuanbash David runaguca Jehová Diostaca ‘Jatun Rumishna ñuca Diosmi can’ nircami. David runaguca Jehová Diostaca ¿imamandata shuj jatun rumihuan compararca?

2. Cai temapica ¿imatata yachajupashun?

2 Bibliapica Jehová Diostaca shuj jatun rumihuanmi comparan. Jehová Diosta imamanda shuj rumihuan comparan cashcata y cai comparacionmanda imata yachajui ushashcatami cai temapica ricupashun. Ashtahuanbash Jehová Diosta ñucanchi pacajuna rumitashna ricungapaj imata rurana cashcatapashmi ricupashun. Ultimopica Jehová Diospa ejemplota catingapaj imacunatalla rurai ushashcatami ricupashun.

JEHOVÁ DIOSCA ¿IMAMANDATA SHUJ PACAJUNA RUMISHNA CAN?

3. Bibliapa ¿maijan textocunapillata Jehová Diostaca shuj jatun rumihuan comparan? (fotota ricupangui).

3 Jehová Diospa huaquin cualidadcunata intindichingapami Bibliapica Jehová Diostaca shuj jatun rumihuan comparan. Bibliapa huaquin textocunapica Jehovata sirvijcuna Jehová Diospa ali cualidadcunamanda alabangapaca paica shuj jatun rumishnami can nishpami alabashca. Por ejemplo, Deuteronomio 32:4​pimi Jehová Diostaca shuj “jatun Rumishna” can nishpa callarin. Cutin shuj viajeca Ana huarmigu Jehová Diosta mañajushpaca: “Ñucanchi Taita Dios, canga shuj rumishna shinllipachami capangui” nircami (1 Sam 2:2). Habacuc runaguca Jehová Diostaca ñuca ‘Jatun Rumishna Diosmi’ cangui nircami (Hab. 1:12). Salmo 73 librota escribij runaguca Jehová Diostaca, ñuca shungupi ‘jatun Rumishna’ Diosmi cangui nircami (Sal. 73:26). Jehová Diosca paillatapashmi ñucaca shuj jatun rumishnami cani nirca (Is. 44:8). Cunanga Jehová Diospa maijan quimsa cualidadcunata pai shuj jatun “Rumishna” cajta ricuchin. Ashtahuanbash Jehová Diostaca imashinata ñucanchi pacajuna rumitashna ricui ushashcatapashmi yachajupashun (Deut. 32:31).

Jehová Diosta sirvijcunaca paipi tucui shungu confiaimandami Jehová Diostaca shuj pacajuna rumigutashna ricun (Párrafo 3​ta ricupangui).


4. ¿Imamandata Jehová Diosca shuj pacajuna pushtugushna can? (Salmo 94:22).

4 Jehová Diosca shuj pacajuna pushtugushnami can. Caipi pensaripai: Ninanda tamiajpica shuj personaca shuj pacajuna pushtugutami mascan. Shina cuendallatami llaquicunata o problemacunata charishpaca Jehová Diospi pacajunshna paipa ayudata mañaita ushapanchi (Salmo 94:22ta liipangui). Jehová Diosca paihuan ali amigo cashpa catichunmi ayudan. Ashtahuanbash cunanbi charishca llaquicunaca na para siempre charina cashcatapashmi yarichin. Shinallata cunanbi ñucanchita sufrichij ruraicunaca shamuj punllacunapica ñana tiangachu nishpapashmi Jehová Diosca prometishca (Ezeq. 34:​25, 26).

5. Jehová Dios ñucanchi pacajuna pushtugushna cachunga ¿imatata rurana capanchi?

5 Jehová Diospi pacajunshna cangapaca paitaca siempremi mañana capanchi. Jehová Diosta mañajpica ‘gentecuna na intindi ushanalla tranquilo, ali canatami’ paica caranga. Chaimi ñucanchi shungu y pensamientocunapash tranquilo ali caita ushanga (Filip. 4:​6, 7). Por ejemplo, Artiom shuti huauquiguca Jehová Diosta sirvi cashcamandami carcelpi churai tucurca. Carcelpi cajpica huauquigutaca nali shimicunahuan rimashpa nali tratashpami tucui ima yachashcatami villangui nishpami shuj policiaca ninanda atichijurca. “Chashna ninanda atichijuimandami, ninanda estresari callarircani. Jehová Diosta mañajushpaca siempremi ali yachaita charingapaj y tranquilo sintiringapaj ayudahuai nishpami mañan carcani. Cai persona imata rurajpipash Jehová Diosta na saquishpa sirvingapami decidido carcani. Jehová Diosca ñucapaca shuj pacajuna pushtugushnami carca” ninmi.

6. ¿Imamandata Jehová Diospica siempre confiaita ushapanchi? (Isaías 26:​3, 4).

6 Jehová Diospica confiaita ushapanchimi. Por ejemplo, shuj jatun urcuca shuj pushtumandaca nunca na cuyurinllu. Shina cuendallatami Jehová Dios ñucanchita ayudangapaj siempre chaipi cana cashcataca seguro capanchi. Jehová Dios ‘causaita causaicaman’ Dios caimandami paipi tucui shungu confiaita ushapanchi (Isaías 26:​3, 4ta liipangui). Jehová Diosca paipa promesacunataca pactachingapachami. Shinallata ñucanchi mañashcacunata uyashpa ayudangapapash listomi canga. Ashtahuanbash paipa sirvijcunata nunca na jichushpa saquin cashcamandami confiaita ushapanchi (2 Sam 22:26). Jehová Diosca paita sirvingapaj ñucanchi rurashcacunataca nunca na cungashpami bendicianga (Heb. 6:10; 11:6).

7. ¿Imamandata Jehová Diospica confiana capanchi? (Fotota ricupangui).

7 Jehová Diosta shuj pacajuna rumitashna ricungapaca paipimi tucui shungu confiana capanchi. Huaquinbica cazuna difícil cajpipash Jehová Diosta cazungapaj esforzarishpaca ñucanchillatami beneficiaripashun (Is. 48:​17, 18). Ñucanchita siempre ayudaj cashcamandami Jehová Diospica ashtahuan confiapanchi. Huaquinbica pipash na ayudaita ushanashnalla problemacunata o llaquicunatami charipanchi. Pero Jehová Dios ñucanchita siempre ayudai ushashcataca seguromi caita ushapanchi. Vladímir huauquiguca: “Carcelpi cashpami Jehová Diosmanga ashtahuan quimirircani. Carcelpica ñucalla caimandami Jehová Diospi ashtahuan confianata yachajurcani” ninmi.

Jehovata shuj pacajuna rumigutashna ricushpaca paipi tucui shungu confiashcatami ricuchinajupanchi (Párrafo 7​ta ricupangui).


8. a) ¿Imamandata Jehovapa voluntadca na cambianllu nita ushapanchi? b) Jehovata shuj pacajuna rumigutashna ricunaca ¿imashinata ayudan? (Salmo 62:​6, 7).

8 Jehová Diosca imata rurasha nishpapash pactachinbachami. Por ejemplo shuj jatun urcuca tiempo yalijpipash shuj pushtumanga nunca na cambianllu. Shina cuendallatami Jehová Diospa cualidadcuna y paipa voluntadpash nunca na cambianllu (Mal. 3:6). Adán y Eva, Jehovata na cazuimanda juchayucuna tucujpipash Jehová Diospa voluntadca na cambiarcachu. Por ejemplo, apóstol Pabloca Taita Diosca pai imata rurasha nishpapash cumplinbachami nircami (2 Tim. 2:13). Shinaca ima pasajpi o shujcuna imata rurajpipash Jehová Diospa voluntad y paipa mandashcacunaca nunca na cambianllu. Jehová Diospa voluntad na cambian cashcata yachanami, imapash llaquicunata, problemacunata charishpapash Jehová Dios ayudanapi confiachun y paipa promesacuna shamuj punllacunapi pactarinapi confiachun ayudanga (Salmo 62:​6, 7ta liipangui).

9. Tatiana panigupa experienciamandaca ¿imatata yachajupangui?

9 Jehová Diosta shuj pacajuna rumigutashna ricui ushangapaca paipa ali cualidadcunata y cai alpata shuj juyailla paraisoguta rurana cashcata yarinami ayudan. Ashtahuanbash caita yarinaca imapash llaquicuna o problemacunata charishpapash tranquilo y emocionalmente ali cachunmi ayudanga (Sal. 16:8). Por ejemplo, panigu Tatianataca Jehová Diosta sirvijushcamandami autoridadcunaca paipa huasipillata prezo churarca. Paniguca: “Ñuca solalla huasipi quedachun obligaimandami desanimada, llaquillapacha sintirircani” ninmi. Panigutaca: “Jehová Dios cai alpata shuj juyailla paraisoguta rurana cashcata yarinami chai llaquicunata aguantachun ayudarca. Shinallata tranquila y Jehová Diosta sirvishpa catichunbashmi ayudarca. Jehová Diosta juyaimanda llaquichi tucujushcata yarinami, na ñucapilla pensarichun ayudahuarca” ninmi.

10. Cunanmandallata ¿imashinata Jehová Diostaca shuj pacajuna rumitashna ricuita ushapangui?

10 Ñallami ashtahuan difícil tiempocunaca chayamunga. Chaimandami Jehová Diospi ashtahuan confianata minishtipashun. Shinaca llaquicunata o problemacunata charishpapash aguantashpa catichun y Jehová Diosta na saquishpa sirvishpa catichun pai ayudanataca seguromi cana capanchi. Jehová Dios ayudanata seguro cachunga Bibliapi parlashca Jehová Diosta punda sirvijcunamanda y cunanbi Jehová Diosta ali sirvij huauquipanicunapa experienciacunamanda liinami ayudapanga. Cai experienciacunata liijushpaca Jehová Dios paicunata imashina ayudashcata pensaripangui. Cashna pensarinami Jehová Diosta shuj pacajuna rumitashna ricuchun ayudanga.

JEHOVÁ DIOSPA EJEMPLOTA CATIPASHUNCHI

11. Jehová Diospa ejemplota catinaca ¿imamandata ali can? (“ Joven huauquicunaca ¿ima metacunatallata pactachita ushan?” nishca recuadrota ricupangui).

11 Cai temapica Jehová Dios shuj pacajuna rumishna cashcatami yachajupashcanchi. Jehová Diospa ejemplota catingapaj esforzarishpaca huauquipanicunataca ninandami ayudaita ushapashun. Por ejemplo, Jesusca, Simón runagutaca Cefas nishpami shutichirca. Cefas nishpaca Pedro nijunmi y Pedro shutica “rumi” significadotami charin (Juan 1:42). Caita yachaimandami apóstol Pedro huauquipanicunata animashpa y Jehová Diospi confiachunmi ayudagrijushcata yachapanchi. Bibliapica ancianocunaca “ninan rupai pambapi, jatun rumi llandushnami” huauquipanicunata cuidashpa ayudanajun ninmi (Is. 32:2). Jehová Diospa ejemplota catishpaca tucuicunallatami randimanda animarita ushapanchi (Efes. 5:1).

12. Huauquipanicunata ayudangapaca ¿imacunatallata ruraita ushapanchi?

12 Huauquipanicunata ayudapashunchi. Terremotocunamanda, acapanacunamanda o guerracunamanda llaqui apashca huauquipanicunataca ñucanchi huasipi mingachishpami ayudaita ushapanchi. ‘Último punllacunapi’ causanajushcamandami ashtahuan nali ruraicunaca mirashpa catinajushca. Chaimandami ñucanchi huauquipanicunahuanga randimanda ayudarina oportunidadta charipanchi (2 Tim. 3:1). Ashtahuanbash ñucanchi huauquipanicunataca emocionalmente y espiritualmente ali cachunbashmi ayudaita ushapanchi. Por ejemplo, ñucanchi huauquipanicuna Salón del Reinoman shamujpica juyaihuan, aligumanmi chasquina capanchi. Shinami shujllashna tandajushpa catichun ayudapashun. Cunanbica ashtaca gentecunaca shujcunataca nalipachami tratan. Chaimandami ñucanchi huauquipanicuna reuniongunaman shamujpica juyaihuan, aliguman tratashpa cushilla sintichingapaj munapanchi.

13. ¿Imashinata ancianocunaca huauquipanicunapa shuj pacajuna pushtugushna caita ushan? (Fotota ricupangui).

13 Anciano huauquicunaca imapash llaquicunata o problemacunata charinajuj huauquipanicunapaca shuj pacajuna pushtugushnami can. Por ejemplo, ninan acapanamanda o terremotocunamanda huauquipanicuna llaqui apashca cajpi o shuj emergencia médica tiajpica ancianocunaca huauquipanicunata ayudangapami ñapash parlarishpa huaquin cosascunata rurai callarin. Ashtahuanbash espiritualmente ali cachun ayudangapapashmi listo can. Por ejemplo, shuj anciano juyaihuan, aliguman trataj cajpica seguromi huauquipanicunaca cai ancianopa ayudata fácil mascaita ushapanga. Anciano huauquicuna cai cualidadcunata charijpica huauquipanicunaca paicunata juyashcata, intindishcatami sintinga. Ashtahuanbash ancianocuna Bibliahuan consejashcatapash facilmi pactachita ushanga (1 Tes. 2:​7, 8, 11).

Imapash problemacunata o llaquicunata charij huauquipanicunapaca ancianocunaca shuj pacajuna pushtugushnami can (Párrafo 13​ta ricupangui). a


14. ¿Imashinata confiable cashcata ricuchita ushapanchi?

14 Quiquinbi confiachun esforzaripangui. Huauquipanicuna llaquicunahuan cashpaca, ñucanchicuna paicunata ayudanata seguro cachunmi munapanchi (Prov. 17:17). Pero ñucanchipi confiachunga ¿imatata ruraita ushapanchi? Chaipaca Jehová Diospa ejemplota catingapami esforzarina capanchi. Por ejemplo, imata rurasha nishpapash pactachinapachami capanchi. Ashtahuanbash imapi cashpapash puntualmi cana capanchi (Mat. 5:37). Shinallata ayudachun minishtijuj huauquipanicunata ayudangapapash listomi cana capanchi. Ashtahuanbash imata rurachun mañajpipash aliguta pactachingapami esforzarina capanchi.

15. Ancianocuna confiable cashpaca ¿imashinata huauquipanicunata ayudaita ushan?

15 Ancianocunaca congregaciongunataca ninandami ayudaita ushan. Grupo de predicacionda ñaupaman pushaj anciano huauquipanicunata imagupi cashpapash ayudangapaj listo cajpica huauquipanicunaca paicunata juyashcata sintimandami con confianza imagupi cashpapash ayudata mañapanga. Ashtahuanbash paicunapa yuyaita nishpa consejanapa randi Bibliahuan y publicaciongunata utilizashpa consejajpica huauquipanicunaca ancianocunapica ashtahuanmi confiapanga. Ashtahuanbash imaguta parlajpipash na shujcunaman parlajpi y imata rurasha nishpapash pactachijpica huauquipanicunaca facilmi paicunapi confiaita ushapanga.

16. Jehová Diosta tucuipi cazushpaca ¿imashinata beneficiaripanchi? Shinallata ¿imashinata shujcunatapash ayudapanchi?

16 Jehová Diosta siempre cazupangui. Jehová Diosta tucuipi cazungapaj esforzarishpa y Bibliapa consejocunata yaipi charishpa decidishpaca shujcunapaca ali ejemplomi caita ushapashun. Bibliata ali ali estudiashpaca Jehová Diospica ashtahuanmi confiapashun. Shinami paita tucui shungu sirvishpa y paipa mandashcacunatapash pactachita ushapashun. Ashtahuanbash cai mundopa panda yuyaicunahuan y panda yachachishcacunahuanbash na umachi tucupashunllu (Efes. 4:14; Sant. 1:​6-8). Jehová Diospi y paipa promesacunapi confiashpaca imapash nali noticiacunata uyashpapash tranquilo, alimi sintiripashun (Sal. 112:​7, 8). Shinallata imapash llaquicunata charij huauquipanicunatapashmi ayudaita ushapashun (1 Tes. 3:​2, 3).

17. Ancianocunaca huauquipanicunataca ¿imashinata ayudan?

17 Anciano huauquicunaca tucuipi controlarinata yachan, aliguta pensarinata yachan, ali shungu y ordenadomi cana can. Cai huauquicuna ‘aliguta yachachingapaj, cabal yachachishcacunata ali ali catishpaca’ congregacionmanda huauquipanicunataca ninanda animashpami ayudaita ushan (Tito 1:9; 1 Tim. 3:​1-3). Ancianocunaca huauquipanicunaman ali ejemplota ricuchingapaj y pastoreota rurangapaj esforzarishpaca paicuna reuniongunaman siempre richun, predicacionbi participachun y estudio personalta rurai ushachunmi ayudapanga. Ashtahuanbash huauquipanicuna imapash problemacunamanda ninanda preocuparinajujpica Jehová Diospi confiachun y paipa promesacunapi confiachunmi ancianocunaca animan.

18. ¿Imamandata Jehová Diosta alabangapaj y paiman ashtahuan quimiringapaj munapanchi? (“ Jehová Diosman ashtahuan quimiringapaj” nishca recuadrota ricupangui).

18 Cai temapi Jehová Diospa cualidadcunamanda yachajuimandami Davidshnallatami: “Ñuca pacajuna jatun Rumishna Mandaj Diosca, alicachi tucushca cachun” nita ushapashun (Sal. 144:1). Jehová Diospica siempremi confiaita ushapanchi. Tucui vidapimi Jehová Diosca paipa ladopi cashpa catichun ñucanchitaca ayudanga. Chaimandami Jehová Diostaca “Ñucanchi shinlli torreshna Mandaj Diosmi” can nita ushapanchi (Sal. 92:​14, 15).

CÁNTICO 150 Jehová Diosmi salvanga

a CAI FOTOPICA: Salón del Reinopi cashpaca shuj paniguca anciano huauquicunahuanga con confianzami parlajun.