1. Faarso 18:46 kultanno garinni Daawiti Yihowa mayi ledo heewisiisino?

 HEEˈNOOMMO alamera hedeweelchu qarri iillankera dandaanno; isinni mitu qarri heeshshonke woˈmunni woˈma soorrara dandaanno. Kayinni Yihowa kaaˈlannonketa addaxxa dandiineemmo; tini hagiirsiissannote! Sai birxichira Yihowa heeshshote Magano ikkinotanna woˈmanka woyite ninke kaaˈlate qixxaawinoha ikkinota ronsoommo. Yihowa kaaˈlannonke woyite tini isi ‘heeshshonniha’ ikkinota buunxeemmo gede assitannonke. (Faarso 18:46 (NW) nabbawi. a) Ikkirono Daawiti Yihowa heeshshonniho yiihu gedensaanni, “Isi jawu kinchi gedee Goloˈyaati” yiino. Isi heeshshote Magano Yihowa heeshsho afiˈrinokki kinchi ledo heewisiisinohu mayiraati?

2. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

² Konni birxichira Yihowa gaaˈlinanni kinchinni lawinsoonnihu mayiraatironna konni lawishshinni isi daafira maa ronseemmoro laˈneemmo. Qoleno iso goˈlineemmo kinchonke assiˈra dandiineemmo gara ronseemmo. Jeefote, Yihowate gedee akatta heedhannonke gede assiˈra dandiineemmo doogga laˈneemmo.

YIHOWA GAAˈLINANNI KINCHINNI LAWINSOONNIHU MAYIRAATI?

3. Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa ‘kinchunni’ lawinsoonnihu hiittoonniiti? ( noo misile lai.)

³ Qullaawu Maxaafi, Yihowa akatta huwanteemmo gede kaaˈlate iso ‘jawa kinchooti’ yaanno. Yihowa soqqamaano isi taalle nookki Magano ikkinota kulte galattu woyite iso goˈlinanni kinchi gede assite xawissino. Umo Yihowa ‘goˈlinanni kinchi’ gede assine kulloonnihu Marro 32:4. Haanna huuccidhanni “Maganinke gedeehu golu [“jawu gaaˈlinanni kinchi,” NW] dino” yitino. (1 Sam. 2:2) Imbaaqoomi Yihowa ‘golonke woy gaaˈlinanni  kinchonke ikkoottohu’ yee coyiˈrino. (Imb. 1:12) Faarso 73 borreessaanchi, ‘Maganiˈya kayinni wodaniˈyara jawaantete woy gaaˈleemmo kinchooti’ yiino. (Far. 73:26) Wole agurina Yihowa umisi isonooto gaaˈlinanni kinchi gede asse xawisino. (Isa. 44:8) Hanni Yihowa gaaˈlinanni kincho ikkasi leellishshannota sase akattasinna iso gaaˈlineemmo kincho assiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.—Mar. 32:31.

4. Yihowa golo ikkinohu hiittoonniiti? (Faarso 94:22)

⁴ Yihowa goloho. Mittu manchi lowo xeeninna bubbe dagganno woyite jawu kinchi godi giddo goˈle gatannonte gede, Yihowano gawajjanno coyi iillannonke woyite golo ikkannonke. (Faarso 94:22 nabbawi.) Isi gatisannonke hattono isi ledo noonke jaalooma hunanno coyinni agarannonke. Yihowa dadillineemmonna shenteemmo gede assanno coye baala hunannota nafa kule qaale einonke.—Hiz. 34:25, 26.

5. Yihowa golonke assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa gaaˈlineemmo kinchonke assiˈra dandiineemmoti mitte doogo iso huucciˈrate. Huuccatto assiˈneemmo woyite Yihowa wodanankenna hedonke agarannoha ‘keeresi’ aannonke. (Fil. 4:6, 7) Hanni ammanasinni kainohunni usurroonnisihu Artemi yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Iso usuru mine polise duucha higge qortinosi, beebba assidhinosi hattono waajjishiishshinosi. Isi togo yiino: “Polise qortannoe kiiro lowo geeshsha yaadeemmo; . . . woˈmanka woyite Yihowa huucciˈreemmo. Yihowa giddoyidi keerenna hayyo aannoe gede xaˈmiˈreemmo. Togoo qarri iillierono wodaˈnaamma dandoommo; Yihowa agarooshshi kinchu huxxi gede ikkinoe.”

6. Woˈmanka woyite Yihowa addaxxa dandiineemmo yineemmohu mayiraati? (Isayaasi 26:3, 4)

⁶ Yihowa ammaˈninanniho. Bayichinni milli yaannokkihu jawu kinchi gede Yihowano disoorramanno; isi woˈmanka woyite kaaˈlannonketa anfoommo. Yihowa ‘hegere golonke’ ikkino daafira iso addaxxa dandiineemmo. (Isayaasi 26:3, 4 nabbawi.) Isi heeshshonniha ikkino daafira uyino hexxo wonshanno, huuccattonke macciishshanno hattono hasiisannonkere asse kaaˈlannonke. Qoleno Yihowa soqqamaanosira ammanaminoha ikkino daafira woˈmunni woˈma iso addaxxa dandiineemmo. (2 Sam. 22:26) Isi assineemmore horonta dihawanno hattono baˈraasannonke.—Ibi. 6:10; 11:6.

7. Yihowa addaxxinummoro afiˈneemmo horo maati? (Misileno lai.)

⁷ Yihowa woˈmunni woˈma addaxxineemmo woyite iso gaaˈlineemmo kinchonke assiˈnanni heeˈnoommo. Qarru yannara nafa Yihowara hajajamme iso addaxxinummoro horo afiˈneemmo. (Isa. 48:17, 18) Yihowa kaaˈlannanke laˈneemmo woyite iso albinni roore addaxxineemmo. Hatto assinummoro iillannonke fonqoli ikkihano ikkiro qeelle saˈneemmohu Yihowa kaaˈlonni calla ikkinota ammanneemmo. Qarru iilleennanke kaaˈlannonkehu wolu nookki yannara Yihowa woˈmanka woyite addaxxinanniha ikkinota wodanchineemmo. Vilaadimiiri yinanni rodii togo yiino: “Usuru mine noommo yannara Yihowa ledo nooe jaaloomi albinni roore kaajjino; hatte yannara iillinoe  qarra dandee saeemmo gede kaaˈlannoehu Yihowa calla ikkino daafira iso albinni roore addaxxa rosoommo.”

8. (a) Yihowa disoorramannoho yineemmohu mayiraati? (b) Magano gaaˈlineemmo kinchonke assiˈnummoro afiˈneemmo horo maati? (Faarso 62:6, 7)

⁸ Yihowa disoorramannoho. Jawu kinchi gede Yihowa kaajje heeˈrannoho hattono disoorramanno. Yihowa akattanna isi assara hedinori horo disoorramanno. (Mil. 3:6) Addaaminna Heewani Yihowara finqilirono Yihowa mannu oosora hedinore disoorrino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi borreessinonte gede Yihowa ‘isiniira badhe diwodhanno.’ (2 Xim. 2:13) Hatto yaa ikkirino ikkiro woy wolootu assitannori ayereno ikkiro isi akattasi, assara hedinore woy biddishshasi horo disoorranno yaate. Yihowa soorramannokki Magano ikkino daafira qarru yannara kaaˈlannonketanna albillittete yanna daafira uyinonke hexxo wonshannota anfoommo.—Faarso 62:6, 7 nabbawi.

9. Tatiyaana woˈnaalshinni maa rosootto?

⁹ Yihowa akatta hattono isi mannu oosoranna uullate hedinore hiincineemmo woyite tini iso Gaaˈlinanni kinchonke assineemmo gede kaaˈlitannonke. Togo assa qarru yannara wodanaaˈmineemmonna Yihowara ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. (Far. 16:8) Ammanasenni kainohunni mininni fultannokki gede agamboonniseta Tatiyaana yinanni rodoo hatto assase kaaˈlitinose; ise togo yitino: “Lowo geeshsha callatoomma; umi qara tini qarra ikkitinoe. Duucha woyite hexxo mudhoomma.” Ikkirono ise iillinose fonqoli Yihowanna isi hedinori ledo xaadooshshe afiˈrinoha ikkinota wodanchituti, wodanaaˈmitino hattono fonqolo dandiite saˈˈate jawaante afidhino. Ise ledde togo yitino: “Kuni coyi ikkinohu mayiraatiro wodanchaˈya qarru iillinoehu Yihowara yeenna ikkinota qaageemma gede assitinoe; tini qolte umiˈya daafira calla heda agureemma gede kaaˈlitinoe.”

10. Xaanni Yihowa gaaˈlineemmo kinchonke assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Muli yanna giddo Yihowa albinni roore addaxxineemmo gede assanno qarri iillannonke. Yihowa isira ammanamme heeˈneemmo gede hasiisannonkere baalare asse kaaˈlannonketa albinni roore addaxxineemmo yanna xaati. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi xaggenna yannankera nooha Yihowa Farciˈraasine woˈnaalsha nabbawi. Yihowa soqqamaanosi kaaˈlino gara wodanchi. Togoo xagge seekkite hedi. Tenne assakki Yihowa gaaˈlatto kincho assiˈratto gede kaaˈlitannohe.

YIHOWATE GEDEE AKATTA HEEDHANNOˈNE GEDE ASSIDHE

11. Yihowate gedee akatta heedhannonke gede assiˈra hasiˈneemmohu mayiraati? (“ Labballu Wedellu Roduuwi Fushshiˈra Dandiitanno Mixo” yitanno saaxine lai.)

¹¹ Yihowa gaaˈlinanni kincho ikkasi leellishinohu hiittoonniitiro ronsoommo. Hanni xa isite gedee akatta heedhannonke gede assiˈra dandiineemmo gara laˈno. Tenne assinummo kiiro songo albinni roore dhaawate roore qixxaamboommore ikkineemmo. Lawishshaho Yesuusi Simoonira Keefa (“Pheexiroosi”) yee suˈma fushshinosi; hatto yaa ‘Jawa Kincho’  yaate. (Yoh. 1:42) Tini Pheexiroosi songo jawaachishannohanna sheshifachishannoha ikkannota leellishshannote. Songote cimeeyye “lowo kinchi gede caale” ikkitannota kulloonni. Tini insa songote giddo noore agartanno gara leellishshannote. (Isa. 32:2) Ikkollana Yihowate gedee akatta heedhannonke gede assiˈnummoro baalunku mimmito jawaachisha dandiineemmo.—Efe. 5:1.

12. Wolootaho golo ikka dandiineemmo doogga xawisi.

¹² Golo ikke. Kalaqamu dano kalaqantanno yannaranna dagate gaance woy olu kaˈˈanno woyite ammanate roduuwinkera golo ikka dandiineemmo. ‘Goofimarchu barri’ ikkito roore bushshanni hadhanno woyite, albinni roore ammanate roduuwanke kaaˈlineemmo faro afiˈneemmoti dihuluullissannote. (2 Xim. 3:1) Qoleno insa sheshifachishanna banxeemmonsata leellisha dandiineemmo. Tenne assa dandiineemmoti mitte doogo gambooshshe dagganno woyite hasaawisatenna sheshifachishate; konni garinni gambooshshu bayichi baxisannohanna jawaachishannoha ikkanno gede assineemmo. Xaa yannara batinyu manni mimmito miicanno. Tini ammanate roduuwinke lowo geeshsha yaaddanno gedenna dibanxanninke yite heddanno gede nafa assitara dandiitanno. Hakko daafira ammanate roduuwinke gambooshshe dagganno woyite, insa jawaachishatenna banxeemmonsata leellishate dandiinummore baala assa hasiˈneemmo.

13. Songote cimeeyye qarru yannara wolootaho golo ikka dandiitannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹³ Songote cimeeyye, ammanate roduuwinsara addi addi qarri iillannonsa woyite golo ikka dandiitanno. Kalaqamu dano iillitanno woyite woy hedeweelchu dhibbi amadannonsa woyite songote cimeeyye ammanate roduuwansa kaaˈlate coye bayichonko qineessitanno. Ayyaanaamittetennino kaaˈlitannonsa. Mittu songote cimeessi shaqqillunni coyiˈrannoha, mararannohanna hasaaphinanni woyite  macciishshannoha ikkiro roduuwu isiwa shiqqe kaaˈlo xaˈmiˈra qarra diˈˈikkitannonsa. Togoo akatta roduuwu banxanninsata affanno gede assitanno; tini qolte uyinanninsata Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale harunsa shota ikkitannonsa gede kaaˈlitanno.—1 Tes. 2:7, 8, 11.

14. Ammannannire ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Ammaˈninannire ikke. Roorenkanni qarru yannara wolootu ammaˈnitannonkere ikka hasiˈneemmo. (Law. 17:17) Wolootu albinni roore ammaˈnitannonkere ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishshaho eˈnoommo qaale agadhinenna saate ayirrinseemmore ikkate dandiinummore baala assine woˈmanka woyite Yihowa baxanno akatta heedhannonke gede assiˈrate sharrama dandiineemmo. (Mat. 5:37) Qoleno kaaˈlo hasiissannonsare mitore assine kaaˈla dandiineemmo. Hattono songote giddo uyinoonninke looso uyinoonninke biddishshi garinni loonse guda hasiˈneemmo.

15. Songote cimeeyye ammaˈninannire ikkansa songo kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Songote cimeeyye ammaˈninannire ikkansa songo kaaˈlitannohu hiittoonniiti? Halashshaano kaaˈlo hasiissannonsa yannara aye woyiteno songote cimeeyye hasaawisa dandiitannota affuro wodanaaˈmitanno. Qoleno halashshaano songote cimeeyye insa kaaˈlate qixxaabbinore ikkitinota afansa, dancha gede towaattannonsata huwattanno gede assitannonsa. Songote cimeeyye amaale uyitanno woyite uminsa  hedo ikkikkinni Qullaawa Maxaafanna ammanaminohunna wodanaamu borojjichi qixxeessino borro horoonsidhannoha ikkiro roduuwu ammantannonsa. Mittu cimeessi mittu rodii fojo wolootaho hasaawannokkiha ikkironna coyiˈrino qaale agadhannoha ikkiro tinino roduuwu ammantannosi gede assitanno.

16. Mitte giddore ikkanke ninkeno wolootano kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Mitte giddore ikke. Gara ikkinore assate mitte giddore ikkineemmohanna mitto coye doodhineemmo woyite Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsineemmoha ikkiro, wolootaho dancha lawishsha ikkineemmo. Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmohanna ammananke kaajjishiˈneemmoha ikkiro, Yihowaranna biddishshisira ammanammoommore ikkineemmo. Kaphu rosonna Yihowate ledo sumuu yitannokki hedo bande anfeemmo; hattono togoo coyinni didogammeemmo. (Efe. 4:14; Yai. 1:6-8) Yihowaranna isi uyino hexxora noonke ammana busha duduwo macciishshineemmo woyite beˈe yineemmokki gede assitannonke. (Far. 112:7, 8) Qoleno qarru iillanni noonsare kaaˈla dandiineemmo.—Far. 112:7, 8.

17. Songote cimeeyye wolootu ammana kaajjitanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁷ Songote cimeeyye jilba saˈannokkire, umonsa qeeˈlitannorenna amanyoote agadhitannore ikka hasiissannonsa. Kuri labballi wolootu wodanaaˈmitanno gedenna Yihowara noonsa ammana ‘kaajjitanno gede’ kaaˈlitanno. (Tit. 1:9; 1 Xim. 3:1-3) Songote cimeeyye halashshaanote dancha lawishsha ikkitenna insa towaatte, ganyite gambooshshe dagganno gede, soqqansho fultanno gedenna hojju xiinxallo assidhanno gede kaaˈlitannonsa. Ammanate roduuwinsara qarru iillanno woyite songote cimeeyye, woˈmanka woyite Yihowanna isi uyino hexxo illachishshanno gede jawaachishshe insa kaaˈla dandiitanno.

18. Yihowa guwisanna albinni roore isiwa shiqa hasiˈneemmohu mayiraati? (“ Albinni Roore Yihowawa Shiqa Dandiineemmo Doogga” yitanno saaxineno lai.)

¹⁸ Yihowata dhagge ikkitanno akatta xiinxallinummohu gedensaanni ninkeno Moote Daawiti gede “Gaaˈleemmo Kinchiˈya Yihowara guweenyu ikkosi” yineemmo. (Far. 144:1, NW) Woˈmanka woyite Yihowa addaxxa dandiineemmo. Yihowa heeshshonke diro woˈma geedhineemmo woyite nafa ayyaanaamittetenni lanteemmo gede kaaˈlannonketa addaxxine iso “goloˈyaati” yaa dandiineemmo.—Far. 92:14, 15.