Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 24

CÁNTICO 24 Jehovata adorangapaj shamupaichi

Para siempre Jehovapa amigo cashpa catipashun

Para siempre Jehovapa amigo cashpa catipashun

“Mandaj Dioslla, ¿pita cambaj jatun carpapica causagringa?” (SAL. 15:1).

CAITAMI YACHAJUPASHUN

Jehová Diosca paipa ali amigo cashpa catichunga ¿imata rurachunda munan? Shinallata Jehová Diosca ñucanchi huauquipanicunata ¿imashina tratachunda munan?

1. Salmo 15:​1-5​pi nishca shimicunaca ¿imashinata ayudan?

 CAISHUJ temapica Jehová Diospa alipacha amigo cashpaca paipa carpa huasiguman yaicunshnami paipa cuidadota chasqui ushashcatami yachajuparcanchi. Pero ¿imashinata Jehová Diospa alipacha amigo caita ushapanchi? Salmo capítulo 15​pimi Jehová Diosman ashtahuan quimirishpa paipa amigo cangapaj imacunatalla rurai ushashcatami yachajuita ushapanchi (Salmo 15:​1-5ta liipangui).

2. Davidca Jehovapa carpa huasimanda parlashpaca ¿imapishi pensarishcanga?

2 Salmo capítulo 15​pica: “Mandaj Dioslla, ¿pita cambaj jatun carpapica causagringa? ¿Pita cambajlla urcupica causagringa?” nishpami callarin (Sal. 15:1). David runagu Jehová Diospa ‘jatun carpa’ huasimanda parlashpaca tabernáculo carpa huasipimi pensajushcanga. Y chai tabernáculo carpa huasica Gabaón llactapimi carca. Shinallata ‘cambajlla urcu’ nishpaca Jerusalén llactapi Sion urcumandami parlajushcanga. David runaguca arca del pactotaca Gabaón llactapa sur ladopimi shuj carpa huasipi churarca. Jehovapa templo huasita rurangacamanmi arca del pactoca chaipi quidagrijurca (2 Sam 6:17).

3. Salmo capítulo 15​mandaca ¿imatata yachajuita ushapanchi? (Dibujota ricupangui).

3 Ashtaca israelitacunaca tabernáculo carpa huasipica nunca na sirvi usharcachu. Ashtahuanbash arca del pacto pushtuman yaicuitapash na ushanllu carca. Shinaca Jehová Diosta tucui sirvijcunaca Jehovapa ali amigo cangapaj esforzarishpallami Jehovapa carpa huasigupi invitado shina caita ushan. Tucuicunallatami Jehovapa carpa huasigupi cangapaj munapanchi. Salmo capítulo 15​pica Jehová Diospa ali amigo cashpa catingapaca ima cualidadcunatalla charingapaj esforzarina cashcatami David runaguca nirca.

Davidpa tiempopi israelitacunapaca Jehová Diospa carpa huasigupi invitado canataca facilmi intindita ushan carca (Párrafo 3​ta ricupangui).


ALITALLA RURASHPA CAUSANGAPAJ ESFORZARISHUNCHI

4. ¿Jehovapa ñaupapi ali ricuringapaca bautizarishca canallachu minishtirin? (Isaías 48:1).

4 Salmo 15:2​pica Taita Diospa ali amigoca ‘ima nalitapash na ruraj’ imata cashpapash alita ruraj ninmi. Tucuicunallatami cai textopi nishcacunataca pactachishpa catingapaj munapanchi. Shinapash ¿‘ima nalitapash na rurashpa’ causaita ushapanchichu? Ari ushapanchimi. Juchayucuna cashpapash Jehová Diosta tucuipi cazungapaj ninanda esforzarishpaca paipa ñaupapica alimi ricurita ushapashun. Jehová Diosta candallami sirvisha nishpa prometishpa y bautizarishpaca Jehová Diosta chaira sirvi callarinajushcatami ricuchipanchi. Por ejemplo, punda tiempopica israelita cashcamandalla Jehovapa amigomi cani nishpa aseguraitaca na usharcachu. Huaquin israelitacunaca Jehová Diosta mañashpapash na ‘tucui shungu’ mañanllu carca. Shinallata ‘ima alita’ nishpapash na mañanllu carca (Isaías 48:1ta liipangui). Cutin tucui shungu alita rurangapaj munaj israelitacunaca Jehová Diospa mandashcacunata yachajushpami pactachingapaj esforzarina carca. Cunan punllacunapipash Jehová Diospa ñaupapi ali ricuringapaca, bautizarishca canallaca na minishtirinllu. Ashtahuanbachaca Jehovapa mandashcacunata cazushpa y alita rurashpami catina can.

5. Jehová Diospa ñaupapi ali ricuringapaca ¿imatata rurana capanchi?

5 Jehová Diospa ñaupapi ali ricuringapaca na solo tucui reuniongunaman rinallaca minishtirinllu (1 Sam 15:22). Ashtahuanbash Jehovapa mandashcacunataca ñucanchi causaipi tucuipi cazungapaj esforzarina capanchi. Sololla cashpa, shujcunahuan cashpa o maipi cashpapash pactachingapaj esforzarina capanchi (Prov. 3:6; Ecl. 12:​13, 14). Jehová Diosta tucuipi cazunaca ninan importantepachami can. Shinaca Jehová Diosta tucuipi cazungapaj esforzarijpica paica ñucanchitaca ashtahuanmi juyashpa catinga (Juan 14:23; 1 Juan 5:3).

6. Hebreos 6:​10-12​pi, nishcashnaca ¿imata rurashpa catinata ninan importante can?

6 Jehová Diosca paita sirvingapaj esforzarishcataca alimi yachan. Pero Jehová Diosta tucui shungu punda sirvishca cashcamandalla Jehová Diospa carpa huasigupi siempremi casha nitaca na ushapanchichu. Chaimandami Jehová Diosta siempre sirvishpa catina capanchi. (Hebreos 6:​10-12ta liipangui). Jehová Diosta sirvingapaj imacunatalla rurashcataca paica nunca na cunganllu. Shinapash Jehová Diosca paita tucui shungu “ultimocaman” sirvishpa catichunmi munan. Shinaca ‘na shaijushpa’ Jehová Diosta sirvishpaca paihuanga para siempremi ali amigocuna caita ushapashun (Gál.6:9).

NA LLULLANACHU CAPANCHI

7. Shungupipash na llullaj nishpaca ¿imatata ningapaj munan?

7 Salmo 15:2​pica Jehová Dios paipa carpa huasiman invitachunga ‘shungupipash na llullajcunami’ cana capanchi. Cashna nishpaca na solo na llullanamandallaca parlajunllu. Jehová Diosca tucuipi cabalta parlachun y tucuipi honrado cachunmi munan (Heb. 13:18). Caita pactachinaca ¿imamandata importante can? ‘Mandaj Diosca, jatun nalita rurajcunataca millanayachishpami ricun. Ashtahuangarin imatapash cashcatapacha rurajcunapaca, ali cumbagumi’ tucun (Prov. 3:32).

8. ¿Imashinata portarina capanchi?

8 ‘Shungupi llullanata yachajcunaca’ gentecuna ricunajujpillami Jehová Diospa mandashcacunataca cazun. Pero sololla cashpaca Jehovapa mandashcacunataca na cazunllu (Is. 29:13). Chashna portarina nalipacha caimandami ñucanchicunaca chashna portaringapaca na munapanchi. Shinapash ¿imashinata shuj personaca cashna portari callarinman? Jehová Diospa mandashcacuna na ashta ali canllu nishpa pensai callarimandami chashna portari callarinman (Sant. 1:​5-8). Cai personaca talvezpashmi imapash uchilla cosascunapi Jehová Diostaca na cazushpa imapash na pasanllu yashpami, jipamanga ashtahuan jatun nali ruraicunata rurai callarin. Cai persona shina portarishpaca Jehová Diostaca nij tucushpallami adorajun. Y chai adoraciondaca Jehová Diosca na chasquinllu (Ecl. 8:11). Shinaca ñucanchicunaca tucuita cabalta parlashpa y tucuipi honrado cangapami munapanchi.

9. Natanaelta Jesús rijsishpaca ¿imatata cuenta japirca? Chaimanda ¿imatata yachajuita ushapanchi? (Dibujota ricupangui).

9 Cabalta parlana y tucuipi honrado canaca ninan importantepachami can. Felipe runaguca Natanaelta Jesusman rijsichirca. Jesús, Natanaelta rijsishpaca: “Paica llullanataca na yachanllu” nircami. Natanaelta nunca na ricushca cashpapashmi shina nirca (Juan 1:47). Jesusca paipa discipulocuna cabalta parlanata y honrado cajtaca alimi yacharca. Pero Natanael runaguta rijsishpaca cai alipacha cualidadta charishcatami ñapash cuenda japirca. Natanael runagu juchayu cashpapash tucuipi cabalta parlaj y honradomi carca. Chaimandami Jesusca paitaca felicitarca. Ñucanchitapash chashnallata Jesús felicitajpica ¿nachu cushillapacha sintiripanchiman?

Felipe runagu Natanaelta Jesusman rijsichijpica, Jesusca cai runaguca llullanataca na yachanllu nircami (Párrafo 9​ta ricupangui).


10. ¿Imamandata nara imatapash nishpallata aliguta pensarina capanchi? (Santiago 1:26).

10 Salmo capítulo 15​pica shujcunata imashina tratanamandami parlan. Salmo 15:3​pica Jehová Diosca ‘jalluhuanbash pitapash na juchachijta, pitapash ima nalitapash na rurajta, ladolla causajtapash nalicachishpa fiñachinata na yachajtami’ paipa carpa huasigupi o paipa amigocunata chasquinga nishpami yachachin. Na pensarishpa yangata parlashpaca shujcunataca ninandami llaquichishun. Chai jahuapash Jehová Diospa amigo caitapash na usharingachu (Santiago 1:26ta liipangui).

11. Yangamanda juchachina nishpaca ¿imatata ningapaj munan? Yangamanda juchachishpa y na arripintirijpica ¿imata pasan?

11 Salmista runaguca pitapash na yangamanda juchachishpa llullanachu can nircami. Pero yangamanda juchachishpa llullana nishpaca ¿imatata ningapaj munan? Shuj personata nalipi quidachishpa llaquichina munaimandalla, llullashpa yangamanda juchachinatami shina nin. Shinaca yangamanda juchachishpa llullacunata nishca jahuapash na arripintirijpica congregacionmandami llujchina can (Jer. 17:10).

12, 13. ¿Ima ricuimandata nalita parlashpa, ñucanchi amigocunata nalipi quidachipanchiman? (Fotota ricupangui).

12 Salmo 15:3​pica Jehová Diospa amigocunaca ‘pitapash ima nalitapash na rurajcuna, ladolla causajtapash nalicachishpa fiñachinata na yachajcunami’ can ninmi. Shinaca ¿imata rurashpata ñucanchi amigocunataca nalipi quidachipanchiman?

13 Na pensarishpa parlashpaca shujcunamanda nalita nishpami nalipi quidachipanchiman. Por ejemplo: 1) shuj pani tiempo completopi sirvinata saquijpi, 2) shuj cusahuarmi Betelpi sirvinata saquijpi, 3) shinallata shuj huauqui anciano o siervo ministerial ñana canllu nishpa villajpica ¿paicunamanda nalicachishpa shujcunaman parlajunachu capanchi? Na. Porque huauquipanicuna imamandapacha cai cambiocunata charishcataca na yachapanchichu. Shinaca Jehová Diospa amigocunaca ‘pitapash ima nalitapash na rurajcuna, ladolla causajtapash nalicachishpa fiñachinata na yachajcunami’ can.

Shujcunata nalicachishpa parlai callarishpaca yangamanda juchachishpami parlai callaripanchiman (Párrafo 11 a 13​ta ricupangui).


JEHOVÁ DIOSTA CAZUJCUNATA RESPETAPASHUNCHI

14. Jehovapa amigocunaca ¿imatata rurana can?

14 Ñucanchicuna juchayucuna caimandami ñucanchi pensamientocunapica na confiana capanchi. Por ejemplo, huaquinbica shujcunahuanga ali alimi llevaripanchi. Pero shujcunahuan diferente caimandami na ashta ali llevaripanchi. Salmo capítulo 15:4​pica Jehová Diospa amigocunaca ‘nalita rurajcunataca na ricunayachinllu’ ninmi. Chaimandami Jehová Diospa amigocunaca nalita rurajcunahuanlla na llevarina can (1 Cor. 5:11). Cai nalita rurajcunapurapica juchata rurashpa na arripintirijcuna, ñucanchi crishcacunata na respetajcuna y Jehová Diosmanda caruyachingapaj munajcunami can (Prov. 13:20).

15. ‘Jehová Diosta cazujcunataca’ ¿imashinata respetashcata ricuchita ushapanchi?

15 Salmo 15:4​pica Jehová “Diosta cazujcunataca” respetanami canguichi nishpami yachachin. Chaimandami, Jehová Diospa amigocunataca juyaihuan, respetohuan tratangapaj esforzaripanchi (Rom. 12:10). Caitaca ¿imashinata pactachita ushapanchi? Salmo 15:4​pi nishcashnaca Jehová Diospa amigocunaca imata rurasha nishpa ‘juramentushpaca’ pactachinbachami. Cutin imata rurasha nishpapash y na pactachishpaca nalitapachami rurapanchiman (Mat. 5:37). Por ejemplo, cusahuarmicunaca cazaranajushpaca shuj promesatami ruran. Cai promesata pactachishpa causachunmi Jehová Diosca munan. Ashtahuanbash taitamamacuna paicunapa huahuacunaman imata prometishpapash pactachingapaj esforzarichunmi munan. Ñucanchicunapash Jehová Diosta y shuj gentecunata juyaimandami, ñucanchi imata rurashun nishpa prometishcata pactachingapaj munapanchi.

16. ¿Imata ashtahuan rurashpata Jehovapa amigocunata respetashcata ricuchinchi?

16 Jehová Diospa amigocunahuan generosocuna cashpa y paicunata mingachishpapashmi paicunata respetashcata ricuchita ushapanchi (Rom. 12:13). Ñucanchi huauquipanicunahuan cushilla yalingapaj imagutapash rurashpaca, paicunahuanga ashtahuan ali amigomi caita ushapashun. Shinallata Jehová Diosmanbash ashtahuanmi quimiripashun. Ashtahuanbash mingachijcuna cashpaca Jehová Diospa ejemplota catijushcatami ricuchinajupanchi.

ASHTAHUAN CULQUITA CHARINA MUNAIMANDA CUIDARIPASHUNCHI

17. Salmo capítulo 15​pica ¿imamandata culquimandaca parlan?

17 Salmo capítulo 15​pica Jehovapa amigocunaca culquita mañachishpaca intereshuanga na cobranllu. ‘Shinallata ali shungu runata llaquichichun imatapash pacalla cujujpipash, na japinllu’ ninmi (Sal. 15:5). Salmo capítulo 15​pica ¿imamandata culquimandaca parlan? Culquimanda na cuidadota charishpaca culquita ashtahuan charina munaipimi urmaita ushapanchi. Culquita ashtahuan charina munaipi urmashpaca, shujcunatami llaquichita ushapanchiman. Ashtahuanbash Jehovamandapashmi caruyanchiman (1 Tim. 6:10). Punda tiempopi gentecunaca, pobrella gentecunaman culquita mañachishpaca intereshuan cobrangapami aprovechan carca. Shinallata chai tiempopi juezcunapashmi imapash culpata na charij gentecunata llaquichichun pacalla culquita cujpi japin carca. Cashna ruraicunataca Jehová Diosca na ricunayachinllu (Ezeq. 22:12).

18. ¿Imapita pensarina capanchi? (Hebreos 13:5).

18 Culquimanda parlashpaca ¿imapita pensarina capanchi? Por ejemplo: “¿Culquipilla o imata randingapaj munashcapillachu pensarini? Pipash culquita mañachijpica ¿paica nara minishtingachu nishpachu na ucha pagapanchi? ¿Culquita charishcamandalla ashtahuan importante cashcashnachu sintiripanchi? ¿Generoso canaca ashtahuan dificilchu cahuan? ¿Charijlla huauquipanicunata ricushpaca culquita ashtahuan charinapillami paicunaca yuyan nishpachu pensapani? ¿Charijlla amigocunata charinata gushtaimanda, pobrella gentecunata ladoman saquinata yachanichu?” nishpami pensarina capanchi. Ñucanchicunaca Jehovapa amigocuna cana bendiciondami charipanchi. Cai bendicionda valichishcata ricuchingapaca, ashtahuan culquita charina munaimandaca cuidarinami capanchi. Shina rurangapaj esforzarijpica, Jehová Diosca ñucanchitaca nunca na saquingachu (Hebreos 13:5ta liipangui).

JEHOVÁ DIOSCA PAIPA AMIGOCUNATACA NINANDAMI JUYAN

19. Salmo capítulo 15​pi nishcashnaca Jehová Diosca ¿imamandata ñucanchicunamanga consejocunata cushca?

19 Salmo capítulo 15​pica: ‘Maijanbash caicunata rurajcunaca, ima horapash na lluchashpa urmangachu’ ninmi (Sal. 15:5). Salmista runaguca, ñucanchicuna cushilla causachun munaimandami Jehová Diosca cai consejocunata cushca ninmi. Shinaca Jehová Diospa mandashcacunata cazushpaca ñucanchillatami ali causapashun. Ashtahuanbash paica ñucanchitaca siempremi cuidanga (Is. 48:17).

20. Jehová Diospa amigocunaca ¿ima bendiciongunatata charita ushan?

20 Jehová Diosta na saquishpa sirvijcunaca ashtaca bendiciongunatami chasquinga. Bibliapica: Ungidocuna jahua cieloman rijpi ‘maipi causana pushtugutami Jesusca segurashca’ ninmi (Juan 14:2). Cutin cai alpapi causana esperanzata charijcunaca Apocalipsis 21:3​pi nishca bendiciongunatami chasquipanga. Shinaca Jehová Diospa para siempre amigo canaca shuj jatun bendicionmi can.

CÁNTICO 39 Jehová Diospa ñaupajpi ali shutiguta charishunchi