Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 24

TSʼEBʼOJ 24 La kʼekotik ja bʼa swits ja Jyoba

Mok katikan ajyel ja bʼa skarpa ja Jyoba

Mok katikan ajyel ja bʼa skarpa ja Jyoba

«Kala Jyoba, ¿maʼ oj bʼobʼ ajyuk jastal wa lok ja bʼa wa karpa?» (SAL. 15:1).

JA JAS OJ NEBʼXUK

Ja jas wa skʼana ja Jyoba oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan yabʼjel stsamalil yamigoʼajel sok jastal wa skʼana oj kiltik ja yamigoʼik.

1. ¿Bʼa jasa wa skoltayotik ja Salmo 15:​1-5?

 JA BʼA artikulo ekʼta, jnebʼatik ke ja yaʼtijumik bʼa yaʼunejexayi ja sakʼanil ja Jyoba, wani xbʼobʼ kʼotuke jastal slok ja bʼa skarpa bʼa kechanta wa senyaʼan sok wani xbʼobʼ ajyuke kʼubʼan soka yeʼn. Pe ¿jastal oj bʼobʼuk ja jaw? Ja bʼa Salmo 15 wa skoltayotik stajel ja sjakʼjelik, pes ayiʼoj sjejelik bʼa jel xmakuni bʼa wa xya mojxukotik mas soka Dyosi (kʼuman ja Salmo 15:​1-5).

2. ¿Bʼa jasa bʼobʼta wan spensarajel ja David yajni staʼa tiʼal ja skarpa ja Jyoba?

2 Ja Salmo 15 wa xkʼe soka yaljelik it: «Kala Jyoba, ¿maʼ oj bʼobʼ ajyuk jastal wa lok ja bʼa wa karpa? ¿Maʼ oj bʼobʼ kʼeʼuk ja bʼa wa witsi?» (Sal. 15:1). Yajni ja David staʼa tiʼal ja «skarpa» ja Jyoba, bʼobʼta jani wan spensarajel sbʼaja tabernáculo, bʼa ti ajyi bʼa Gabaón bʼa jun tyempo. Ja David cha staʼani tiʼal ja «swits» ja Dyos, bʼobʼta ja wan yaljel ja Sion bʼa Jerusalén. Ja tiw, bʼa jitsan kilometro ja bʼa sur bʼa Gabaón, ja David xchapa jun karpa bʼa ti oj ya ja arka bʼa trato masan xkʼe ja templo (2 Sam. 6:17).

3. ¿Jasa wa xchikteskitik ja Salmo 15? (Cha kʼela ja dibujo).

3 Meran, tʼusan mi yibʼanaluk ja israʼelenyoʼik mini bʼobʼ aʼtijuke ja bʼa tabernáculo sok cha mini ochel ja bʼa karpa ja bʼa nolan ekʼ ja arka bʼa trato. Pe spetsanil ja tojik yaʼtijumik ja Jyoba wani xbʼobʼ kʼotuke slok ja bʼa skarpa kechanta wa senyaʼan ta wa x-ajyiye kʼubʼan soka yeʼn. Sok jani jaw ja jas wa xkʼanatiki. Ja Salmo 15 wa xchiktes jujuntik modoʼalik bʼa tʼilan oj ajyukujtik bʼa mi oj katikan yamigoʼajel ja Jyoba.

Ja israʼelenyoʼik ja bʼa styempo ja David, pasilni wa xbʼobʼ yabʼye stojol ja sjejel bʼa kʼotel slok ja bʼa skarpa ja Jyoba. (Kʼela ja parrapo 3).


TOJ LA BʼEJYUKOTIK SOK LA JKʼULUKTIK JA BʼA LEKI

4. ¿Jastal wa xnaʼatik ke mi malanukta oj kitik jaʼ bʼa lek oj yilotik ja Jyoba? (Isaías 48:1).

4 Ja bʼa Salmo 15:2 wa staʼa tiʼal ja bʼa yamigo ja Dyos jastal «ja maʼ toj wan bʼejyeli» sok «ja maʼ wa skʼulan ja bʼa leki». Ja yaljel bʼejyel sok skʼulajel wani xchiktes jun jasunuk bʼa mi xkʼot tekʼan. Pe ¿wan maʼ xbʼobʼ ‹bʼejyukotik toj›? Waniʼa. Ama mulanumotik, pe ja Jyoba ojni bʼobʼ yil ke wanotik bʼejyel toj ta wa xkʼujolantik bʼa skʼuʼajelyi. Yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos sok yijel jaʼ jani ja skʼeʼulabʼil ja bʼa bʼejyeli. La ka juljkʼujoltik ja bʼa tyempo najate, mini malanukta kʼotel jun israʼelenyo bʼa kʼotel slok ja Jyoba. Jujuntik wa spataweyi skʼujol ja Dyos, ama mi skʼulane ‹sok spetsanil skʼujole sok stojolil› (kʼuman ja Isaías 48:1). Ja matik meran skʼulane sok spetsanil skʼujole tʼilani oj snebʼe ja jas yaʼunej kulan ja Jyoba sok yajel kʼotuk. Junxtani wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotik: bʼa lek oj yilotik ja Dyos, mini malanukta oj kitik jaʼ sok ajyel ja bʼa kongregasyoni. Tʼilani mi oj katikan skʼulajel «ja bʼa leki». ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa it?

5. Bʼa Jyoba, ¿jasunkiluk ja toj bʼejyeli sok skʼulajel ja bʼa leki?

5 Bʼa Jyoba, «ja maʼ toj wan bʼejyeli» sok «ja maʼ wa skʼulan ja bʼa leki» mini jaʼuk ja maʼ wa xwaj kada semana bʼa jun lugar bʼa stoyjel ja Dyosi (1 Sam. 15:22). Ja snochumanotik Kristo tʼilani oj kʼujoluktik bʼa skʼuʼajelyi ja Dyos bʼa yibʼanal ja jsakʼaniltiki, anima jtuchʼil aytik (Prov. 3:6; Ecl. 12:​13, 14). Tʼilani oj kʼujoluktik bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba asta ja bʼa jastik lajansok mey stʼilanil bʼa keʼntik. Skʼulajel jachuk, oj jetik ke wa xyajtaytik sok jachuk lek oj yilotik (Juan 14:23; 1 Juan 5:3).

6. Jastalni wa xyala ja Hebreos 6:​10-12, ¿jas yuj mi malanukta ajyel toj ja bʼa tyempo ekʼta?

6 Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jas jkʼulunejtik yuj yeʼna. Pe yuja ajyelotik toj ja bʼa tyempo ekʼta mini malanukta bʼa ajyel ja bʼa skarpa ja Jyoba, jastalni wa xyala ja Hebreos 6:​10-12 (kʼuman). Ama ja Jyoba mi xchʼay skʼujol ja jastik lek wa xkʼulantik, ja yeʼn wani skʼana oj nochtik yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujoltik «man xchʼakulabʼil». «Ta mi la yajtikaxitik», ojni kamigoʼuktik bʼa tolabida (Gál. 6:9).

LA KALTIK JA SMERANILI

7. ¿Jas wa stojolan yaljel ja smeranili?

7 Ja bʼa Salmo 15:2 wani xyala ke ja kristyano maʼ wa xlokji yuja Jyoba ja bʼa skarpa «wani xyala ja smeranili». Mini kechanuk mi oj kaltik abʼalik. Ja Jyoba wani skʼana ke oj kaltik ja smeranil sok sjejel toj ja jmodotik bʼa yibʼanal (Heb. 13:18). Ja it jelni tʼilan, «yujni ja Jyoba wa xyijnay ja kristyanoʼik bʼa mi tojuki pe kʼubʼani ay soka matik toji» (Prov. 3:32).

8. ¿Jas modoʼal mi xkʼana oj kʼuluktik?

8 Ja maʼ «wa xyala ja smeranili» mini kechanuk wa skʼuʼan ja sleyik ja Dyos yajni ay jitsan kristyano sok tsaʼan wa skʼoko ja yajni stuchʼili (Is. 29:13). Ja jaw ojni kʼot jun modoʼal bʼa mi tojuk, sok mini xkʼana oj kʼuluktik. ¿Jastal wa xkoʼ jun kristyano ja bʼa trampa jaw? Bʼobʼta oj kʼe skʼul dudar ke ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba mini jaʼuk ja mas leki (Sant. 1:​5-8). Bʼobʼta oj skʼok jastik bʼa mey stʼilanil bʼa yeʼna sok ta yila ke mi jas x-aljiyabʼ ja bʼa jastik mi lek wan skʼulajeli, bʼobʼta mixa oj xiwuk sok oj kʼe skʼuluk jastik bʼa masto ekʼxel. Yuja jaw, ja stoyjel wa xyayi ja Dyos, wani xkʼot bʼa chabʼ kara (Ecl. 8:11). Jaxa keʼntiki, wani xkʼanatik oj kaltik ja smeranil sok sjejel toj ja jmodotik bʼa yibʼanal.

9. ¿Jasa wa sjeʼakitik yajni ja Jesús snaʼa sbʼaj ja Natanael? (Cha kʼela ja dibujo).

9 Yaljel ja smeranil jelni tʼilan, wani xnaʼatik ja it yajni ja Jesús snaʼa sbʼaj ja Natanael. Yajni ja Felipe yiʼaj och ja yamigo Natanael bʼa oj snaʼ sbʼaj ja Jesús, ayni jas ekʼi bʼa jel cham yabʼjel. Anima ja Jesús mi snaʼa sbʼaj ja Natanael, yala: «Kʼelawik, ja yeʼn jun mero israʼelenyo bʼa mey sbʼaj loʼlanel» (Juan 1:47). Ja Jesús wani snaʼa ke ja tuk snebʼumanik wani xyalawe ja smeranil, pe sbʼaja Natanael yilani ke ja bʼa it jelni chikan ja bʼa smodo. Ama ja Natanael mulanum jastal keʼntik, mini chabʼ karaʼuk sok wa skʼulan ja bʼa toji. Ja Jesús stoyo yuja wa xyala ja smeranil sok skʼulan felicitar yuja jaw. ¡Juni chaʼan cholal ke ja Jesús oj yal ja jaw bʼa keʼntik!

Yajni ja Jesús snaʼa sbʼaj ja Natanael, yala ke jun winik bʼa mey sbʼaj loʼlanel. ¿Oj maʼ bʼobʼ yal jachuk ja Jesús bʼa keʼntik? (Kʼela ja parrapo 9).


10. ¿Jas yuj tʼilan oj katik makunuk bʼa jun modo toj ja kakʼtiki? (Santiago 1:26).

10 Tʼusan mi yibʼanaluk ja rekisitoʼik staʼa tiʼal ja bʼa Salmo 15 tini chʼikan ja bʼa jastal wa xkilatik ja tuk. Ja Salmo 15:3 yala ke ja kristyano wa xya ajyuk ja bʼa skarpa ja Jyoba «mi x-abʼaltani soka yakʼi, mini jas wa skʼulanyi bʼa mi lekuk ja smoji sok mi xya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja yamigoʼik». Yajel makunuk bʼa jun modo mi stojoluk ja kakʼtik mi kechan oj yijanyi wokol ja tuk, cha mini oj yakan bʼa oj kʼotkotik slok ja Jyoba (kʼuman ja Santiago 1:26).

11. ¿Jasunkiluk ja abʼaltanel, sok jas wa xkʼulaxiyi jun abʼaltanum ta mi snaʼa malaya?

11 Ja salmista staʼa tiʼal jaman lek ja bʼa abʼali. ¿Jasunkiluk ja abʼaltanel? Bʼa tʼusanta yaljel, juni abʼal bʼa wa xya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj june. Ja abʼaltanumik bʼa mi snaʼawe malaya wani xkʼulajiye expulsar ja bʼa kongregasyoni (Jer. 17:10).

12, 13. ¿Jastik ekʼele bʼa bʼobʼta mi ja wa xkʼanatik oj katik kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja kamigotik? (Cha kʼela ja poto).

12 Ja Salmo 15:3 wa xya juljkʼujoltik ke ja slok ja Jyoba «mini jas wa skʼulanyi bʼa mi lekuk ja smoji sok mi xya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja yamigoʼik». ¿Jastal oj bʼobʼ katik kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja kamigotik?

13 Bʼobʼta mi ja wa xkʼanatik, pe ojni bʼobʼ jloʼiltaytik june yaljel jastik bʼa mi lekuk bʼa yeʼna. La jpensaraʼuktik ja bʼa jastik it: 1) jun hermana wa xyaʼakan ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, 2) jun nupanum wa x-el ja bʼa Betel ma 3) wa xkʼulxi anunsyar ke jun hermano mixa ansyanoʼuk ma siervo ministerial. ¿Oj maʼ kʼe kaltik jastik junuk sbʼaja it sok yaljel yabʼ ja tuk ja jas wa xpensarantiki? Bʼobʼta mini xnaʼatik ja jasa ti chʼikani. La ka juljkʼujoltik ke ja slok ja bʼa skarpa ja Jyoba «mini jas wa skʼulanyi bʼa mi lekuk ja smoji sok mi xya kuxbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja yamigoʼik».

Pasilni yaljel jastik mi lekuk sbʼaja tuk sok asta oj bʼobʼ kʼot abʼaltanukotik. (Kʼela ja parrapo 12 sok 13).


LA JTOYTIK JA MATIK WA XIWYUJ JA JYOBA

14. ¿Jastal wa snaʼa ja slok ja Jyoba ta jun kristyano «jel kistal ja smodo» sok tʼilan oj sjits sbʼajsok?

14 Ja Salmo 15:4 wa xyala ke ja yamigo ja Jyoba «wa sjitsa sbʼaj soka matik jel kistal ja smodo». Pe ¿jastal wa xnaʼatik ke june jel kistal ja smodo? Yuja mulanumotik mini xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa jastal wa xpensarantik. ¿Jas yuj? Yujni yuja jastal wa sjeʼawe ja smodoʼe, bʼobʼta jujuntik kristyanoʼik lek oj kil jbʼajtiksok sok tuk miyuk. Ja yuj ojni jits jbʼajtik soka kristyanoʼik wa xyila ja Jyoba jel kistal ja smodoʼe (1 Cor. 5:11). Teye ja matik wa xkoye mulal sok mi snaʼawe malaya, ja matik mi skisawe ja jkʼuʼajeltik sok ja jastik wa xkʼuʼantik, sok ja matik wa sleʼawe modo oj sjome ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Prov. 13:20).

15. ¿Bʼa jas modo oj bʼobʼ toyxuk «ja matik wa xiwyuj ja Jyoba»?

15 Bʼa pilan modo, ja Salmo 15:4 wa xchiktes ke tʼilani oj toytik «ja matik wa xiwyuj ja Jyoba». Ja yuj wani xleʼatik modo oj jetik lekil kʼujolal sok skisjel ja yamigoʼik ja Dyos (Rom. 12:10). ¿Bʼa jas modo oj bʼobʼ kʼulaxuk? Ja Salmo 15:4 wa xyala ke ja slok bʼa skarpa ja Jyoba «mini xyaʼakan skʼulajel ja jasa wa skʼapa ama ja yeʼn wa xchʼayi». Lek mi xkatik kʼotuk ja jasa wa xkʼapatik, ojni bʼobʼ jyajbʼestik ja tuk (Mat. 5:37). Jun sjejel, ja Jyoba wani smajlay ke ja slok oj yawe kʼotuk ja jas skʼapuneje ja bʼa nupanel. Cha wani skʼana ke ja nantatalik oj skʼujoluke bʼa yajel kʼotuk ja jasa wa skʼapayile ja yuntikile. Yuja wa xyajtaytik ja Dyos sok ja jmojtiki, ojni jkʼujoluktik bʼa yajel kʼotuk ja jasa wa xkalatik.

16. ¿Bʼa jas pilan modo wa xtoyotik ja yamigoʼik ja Jyoba?

16 Pilan modo bʼa stoyjel ja yamigoʼik ja Dyos jani sjejelyile jaman jkʼujoltik (Rom. 12:13). Yajni wa xkatik ekʼ tyempo soka kermanotik ja yajni mi latsan ayukotik, wani stsatsbʼi ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼnle sok ja Jyoba. Cha yajni wa xjeʼa jaman jkʼujoltik, wantikni snochjel ja sjejel bʼa Jyoba.

LA AJYUKOTIK LIBRE JA BʼA SYAJTAJEL JA TAKʼINI

17. ¿Jas yuj wa xtax tiʼal bʼa takʼin ja bʼa Salmo 15?

17 Ja Salmo 15 wa snocho yaljel ke ja slok ja Jyoba «mi xyaʼa jel takʼin sok yolom sok mi xchono sbʼaj bʼa skʼulajelyi jun jasunuk mi lekuk ja maʼ mey smuli» (Sal. 15:5). ¿Jas yuj wa staʼa tiʼal bʼa takʼin ja salmo it? Yujni pasil oj bʼobʼ jom kolomtik sok koʼel ja bʼa trampa bʼa syajtajel takʼin. Ta jach ekʼ jbʼajtik, ojni bʼobʼ jkʼuluktikyi jastik mi lekuk ja tuk sok oj chʼaytik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyos (1 Tim. 6:10). Ja bʼa tyempo najate, jujuntik wani sloʼlaye ja yermanoʼik pobreʼe skʼanjelyile jitsan yolom ja bʼa takʼin wa sjelawe. Cha ajyini juesik bʼa wa xchono sbʼaje bʼa skʼulajelyi bʼa mi stojoluk ja matik mey smuli. Ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja jastik it (Ezeq. 22:12).

18. ¿Jastik sjobʼjel tʼilan oj ka jbʼajtik? (Hebreos 13:5).

18 Lekni ja oj paklay jbʼajtik ja bʼa jastal wa xkilatik ja takʼini. La jobʼ jbʼajtik: «¿Tolabida maʼ wanon spensarajel ja bʼa takʼin sok ja bʼa jas wa xkʼana oj mani? Ta ay maʼ jelayi takʼin, ¿jel maʼ la albʼiyon yajel kumxukyi bʼa spensarajel ke mi xmakuniyuj? ¿Jel maʼ niwan xkaʼa jbʼaj yuja ay jtakʼini? ¿Jel maʼ wokol xkabʼ ajyel jaman jkʼujol? ¿Wan maʼ xpensaran ke ja hermanoʼik bʼa ay stakʼine jata wajel skʼujole slejel jastik junuk? ¿Kechanta maʼ wa xkamigoʼan ja matik ay stakʼin sok ja maʼ pobre miyuk?». Ayni kiʼojtik ja niwan cholal kʼotel slok ja Jyoba. ¡Ja yuj mokni jchʼaytik! La ajyukotik libre bʼa syajtajel ja takʼin. Ta jach jkʼulantik, ja Jyoba mini oj yaʼotikani (kʼuman ja Hebreos 13:5).

JA JYOBA WA SYAJTAY JA YAMIGOʼIK

19. Jastalni wa xyala ja Salmo 15, ¿jas yuj ja Jyoba yaʼunejkitik ja rekisitoʼik it?

19 Ja Salmo 15 wa xchʼakakan soka kʼapjelal it: «Ja maʼ wa skʼulan jachuk mini jas oj nikjukyuj» (Sal. 15:5). Jachuk ja salmista xchiktes ke ja Jyoba yaʼunejkitik ja rekisitoʼik it yujni wa skʼana gusto oj ajyukotik. Chomajkil wa sjeʼakitik jastal oj ya koʼ jlekilaltik sok oj stalnayotik (Is. 48:17).

20. ¿Jasa tsamal smajlajel yiʼoje ja slok ja Jyoba?

20 Ta ja slok ja Jyoba toj wa x-ajyiye ayni yiʼoje jun stsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Sbʼaja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal, ja Jesús xchapunejyile ‹jitsan lugar bʼa oj ajyuke› (Juan 14:2). Ja tuk snochumanik Kristo oj yabʼye stsamalil ja il ja bʼa Luʼum ja slekilalik wa skʼapa ja Apocalipsis 21:3. ¡Juni niwan cholal yuja akʼubʼalkitik ja tsamal lokjelal it bʼa kʼotel yamigo ja Jyoba! ¡Ojni bʼobʼ kʼotkotik slok ja bʼa skarpa bʼa tolabida!

TSʼEBʼOJ 39 Jun lekil bʼiʼilal bʼa stiʼ sat ja Dyos