Freda, joka on kuuro, oli ikionnellinen saadessaan tietää, että hän ja hänen kanssaan Raamattua tutkiva sisar voisivat pian kuulua Papua-Uuden-Guinean ensimmäiseen viittomakieliseen seurakuntaan. Seurakunta aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 2013. Freda huomasi ymmärtävänsä kokousohjelmaa paljon paremmin, kun hän laski julkaisut  käsistään ja keskitti huomionsa viittojaan ja lavalla käytettäviin havaintovälineisiin. Näin hän yllätyksekseen uskalsi alkaa vastata kokousten aikana useita kertoja. Huhtikuussa 2013 Fredasta tuli kastamaton julistaja. Hän on onnistunut rohkaisemaan muita kuuroja tulemaan kanssaan kokouksiin. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän vuodatti usein kyyneleitä kokousten aikana, hän vastasi: ”Koska nyt minä ymmärrän.”

Ollessaan matkalla kenttäpalvelusryhmänsä luo Australiassa asuva Barbara pysäytti auton jalkakäytävän viereen tarkistaakseen, oliko ottanut mukaan uusintakäyntivihkonsa. Yhtäkkiä auton ovi avattiin ja sisään pyrki nainen.

”Anteeksi, mutta taisit erehtyä autosta”, sanoi Barbara.

”Olen pahoillani”, nainen vastasi. ”Luulin sinua naiseksi, joka on tulossa hakemaan minua.” Nähtyään Barbaralla Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet nainen sanoi: ”Vuosia sitten sain näitä lehtiä kahdelta naiselta, jotka opettivat minulle asioita Raamatusta.” Barbara antoi hänelle ilomielin lehdet ja alkoi myöhemmin tutkia hänen kanssaan Raamattua.

Violet on 82-vuotias huonokuntoinen sisar, joka asuu Christchurchissa Uudessa-Seelannissa. Hän lähettää säännöllisesti kirjeitä ja raamatullista kirjallisuutta  paikallisiin hoito- ja saattokoteihin. Hoitajat, jotka jakavat kirjeet, ovat kertoneet, että iäkkäät asukkaat odottavat innokkaasti näitä lähetyksiä, joiden he sanovat olevan ”kirjeitä Jumalalta”. Luettuaan kirjeet ja julkaisut jotkut vaihtavat niitä keskenään tai lukevat niitä ääneen heikkonäköisille. Hoitajat ovat sanoneet myös, että ne asukkaat, jotka lukevat kirjeitä ja julkaisuja, ovat muita myönteisempiä ja levollisempia. Violet sanoo todistamismenetelmästään: ”Tunnen, että Jehova käyttää minua vieläkin toisten auttamiseen. Mieltäni  piristää kovasti se, että saan tällä tavoin jakaa totuutta.”

”Olen jo lukenut tuon.” Tämä odottamaton vastaus yllätti Saipanin saaressa asuvan Bernie-nimisen sisaren eräänä lauantaiaamuna, kun hän tarjosi uusinta Vartiotornia. Hän ihmetteli, miten oven avannut Bernadette-niminen opiskelija oli jo voinut lukea lehden. Bernie kaivoi laukustaan toisen lehden, mutta Bernadette sanoi lukeneensa jo senkin. Bernie kysyi kummissaan: ”Missä olet lukenut nämä lehdet? Oletko Jehovan todistaja ja lomailemassa täällä?” Bernadette sanoi, ettei ole todistaja mutta että oli lukenut lehdet internetissä. Eräänä päivänä hän oli etsinyt netistä tietoa kukista ja kirjoittanut hakusanaksi ”ruusut”. Hänen kiinnostuksensa oli herättänyt hakutulos ”Ihania ruusuja Afrikasta”, joka johti Jehovan todistajien verkkosivustolla olevaan Herätkää!-lehden artikkeliin. Hän kertoi pitäneensä ruusuja koskevasta artikkelista niin paljon, että oli päättänyt tutustua verkkosivustoomme tarkemmin. Aluksi hän keskittyi siihen, mitä kerrottiin kasveista ja eläimistä, mutta pian häntä alkoi kiehtoa se, mitä kirjoituksissa sanottiin Raamatusta. Koska Bernadette vaikutti kiinnostuneelta, Bernie tarjosi hänelle ilmaista raamattukurssia ja palasi myöhemmin mukanaan kirja Mitä Raamattu todella opettaa? Sitten kolmannella käynnillä he käsittelivät kirjan ensimmäistä lukua. Noin vuotta myöhemmin, marraskuussa 2012, Bernadette kävi kasteella. Hän edistyi niin nopeasti, että hänen ystävänsä sanovat hänen tulleen ”juoksujalkaa totuuteen”. Verkkosivustomme tosiaan antoi hänelle voimakkaan alkusysäyksen.