Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Monextia netasojtalis ijkuak kikalankixtiaj aksa itech nechikol

Monextia netasojtalis ijkuak kikalankixtiaj aksa itech nechikol

SE ITAIXPANTIJKAUJ Jiova akin monotsa Julian kijtoua ke yejua uan itelpoch akin tayekana tel kuali mouikayaj uan kisenchiuayaj miak taman. Sayoj ke se tonal itelpoch mopatak uan peuak kichiua tein amo kuali. Keman motematiltij itech nechikol ke amo pouiaok kemej itaixpantijkauj Jiova, Julian kimachilij kemej yeskia nochi tatamik. Inamik tel chokaya, uan yejua amo kimatia keniuj kiyolseuis. Yejua kijtoua: “Timotajtaniayaj itech toni taman timopolojkaj”.

¿Kemanian kinextia Biblia ke moneki kikalankixtiskej aksa itech nechikol? Uan komo nejin semi teyolkokoua, ¿keyej ueli moijtoua ke ika monextia netasojtalis? Itech nejin tamachtilis tiknankiliskej nejin ome netajtanilmej.

KEYEJ KINKALANKIXTIAJ SEKIN

Komo se itaixpantijkauj Jiova akin moauijya kichiua se ueyi tajtakol uan amo moyolnonotsa, kikalankixtiaj itech nechikol.

Semi melauak ke Jiova amo kichia maj tiyektikej uan maj amo timopolokan. Sayoj ke kemaj kichia maj tiktakamatikan nochi itanauatiluan. Kemej neskayot, yejuatsin techtakaualtia maj amo tiauilnemikan, maj amo tikinueyichiuakan tiotsitsin, maj amo titachtekikan, maj amo titemiktikan uan maj amo tiktekitiltikan naualot (1 Cor. 6:9, 10; Rev. 21:8TNM).

Taixejekol tein Jiova technauatia uan techpaleuia komo tikchiuaj. Kemej neskayot, itech nechikol kuali timomachiliaj porin timoajsij iniuan taltikpakneminij akin yolkualmej, kuali monejnemiltiaj uan melaujkej. ¿Keyej ijkon timonejnemiltiaj? Porin keman timoauijkej timotenkaujkej iuan Jiova ke tiktakamatiskiaj itanauatiluan.

Sayoj ke ¿toni panoua komo se itaixpantijkauj Jiova akin moauijya kichiua se ueyi tajtakol? Ne uejkauj, seki itekitikauan Dios kichiujkej uejueyi tajtakolmej, sayoj ke Jiova amo kinixtopeuak. Kemej neskayot, tekiuaj David auilnemik uan kimiktij se takat. Maski ijkon, Dios kitapojpoluij (2 Sam. 12:13).

¿Keyej kitapojpoluij? Porin David yekmelauj moyolnonotsak (Sal. 32:1-5). Axkan no ijkon panoua. Komo se itaixpantijkauj Jiova kichiua se ueyi tajtakol, sayoj ke moyolnonotsa uan amo kisentokaok kichiua, amo kikalankixtiaj (Hech. 3:19; 26:20). Sayoj ke komo tayekananij akin kipaleuiaj amo kiitaj maj yekmelauj moyolnonotsa, moneki kikalankixtiskej itech nechikol.

Komo kikalankixtiaj se tochankauj oso aksa akin kuali iuan timouikaj, xa techouijmakas tikseliskej tein moixtalij. Hasta uelis tiknemiliskej ke amo taixejekol tein moixtalij uan tayekananij amo kinextijkej teiknelilis. Sayoj ke Biblia tamachtia ke ijkuak kikalankixtiaj aksa, tein melauj ijkon kinextiliaj netasojtalis. ¿Keyej?

KIUALKUI TEIN KUALI IJKUAK KIKALANKIXTIAJ AKSA

Jesús kijtoj ke uelis se kimatis ox kuali se taman tein moixtalij komo se kiita toni kiualkui (Mat. 11:19). ¿Toni tein kuali kiualkui ijkuak kikalankixtiaj aksa akin amo moyolnonotsa? Maj tikitakan.

Tapaleuia maj kuali ika motajto itokay Jiova. Maj tikijtokan se neskayot. Komo se konetsin kichiua tein kuali, taltikpakneminij kuali ininka tajtouaj itatuan. Sayoj ke komo kichiua tein amo kuali, taltikpakneminij amo kuali ininka tajtouaj. No ijkon panoua iuan Jiova. Itech itonaluan Ezequiel, akin okseko kayomej kinitayaj judíos kemej ixolal Jiova (Ezeq. 36:19-23). Itech nejin tonalmej, taltikpakneminij no ijkon techitaj porin tiitaixpantijkauan Jiova (Is. 43:10). Komo tiktakamatij Dios, taltikpakneminij kuali ika tajtoskej. Sayoj ke komo amo tiktakamatij, amo kuali ika tajtoskej.

Kemej neskayot, komo se itaixpantijkauj Jiova auilnemi, taltikpakneminij amo kuali ika tajtoskej yejuatsin. Sayoj ke komo kitakamati itanauatiluan tein kinextiaj keniuj moneki se monejnemiltis, kuali ika tajtoskej Jiova. Yejua ika, tatitanil Pedro kijtoj ke moneki titatakamatiskej uan amo tikauaskej maj techyekana tanejnekilis tein amo kuali. No kijtoj ke moneki tiyeskij tichipaujkej, porin Dios “Yolchipauaktsin” oso yektik (1 Ped. 1:14-16).

Komo se itaixpantijkauj Jiova kichiua tein amo kuali, oksekin taltikpakneminij uelis kimatiskej uan amo kuali ininka tajtoskej itaixpantijkauan Jiova. Sayoj ke komo kimatij ke kikalankixtijkej uan amo pouiok kemej itaixpantijkauj Jiova, kiitaskej ke tejuan timonejnemiltiaj ika tein tamachtia Biblia uan timochikauaj maj nechikol moajsi chipauak. Itech altepet Suiza, se takat yajki itech se Kali kampa tiMosentiliaj uan kijtoj ke kinekia mochiuas itaixpantijkauj Jiova. ¿Keyej? Porin iikniuj siuat tajtakoj uan kikalankixtijkej itech nechikol. Takat kimoujkaitak maj itech tonechikol amo kikauakan maj aksa amo kuali monejnemilti.

Tapaleuia maj nechikol moajsi chipauak. Tatitanil Pablo kinnauatij tokniuan akin nemiaj Corinto maj kikalankixtianij itech nechikol se takat akin kichiujtoya se ueyi tajtakol uan amo moyolnonotsaya. ¿Keyej? Porin nejon takat ueliskia kichiuas maj oksekin tokniuan no kichiuanij tein amo kuali. Pablo ijkon kimelauak nejon: “Ijkon keme ne tsiktsin tamajmaualis de levadura den kuali kiposonaltia in tix harina, no ijkon se tajtakol keme ne auilnemilis, yejua ne kinmajmaua nochi in taneltokani ma motajtakolmakakan”. Yejua ika kiniluij tokniuan maj kikalankixtianij nejon takat itech nechikol (1 Cor. 5:6, 11-13).

Nejon takat auilnentoya uan amo mopinaujmatia. Uan itech nechikol sekin peuak kijtouaj ke nejon amo katka se taman tein tel amo kuali (1 Cor. 5:1, 2). Nejin semi tamouilil katka, porin ueliskia kichiuas maj okseki tokniuan no kichiuanij tajtakolmej kemej kichiuayaj taltikpakneminij ompa Corinto. Axkan no ijkon panoua. Komo aksa akin kichiuak se ueyi tajtakol amo moyolnonotsa uan amo kikalankixtiaj, sekin uelis kinemiliskej ke amo motelneki se kitakamatis itanauatiluan Jiova (Ecl. 8:11). Biblia kijtoua ke tajtakouanij akin amo moyolnonotsaj tamatij kemej uejueyi tet tein moajsij itech ueyiat tein kichiuaj maj seki barcos pankalakikan (Jud. 4, 12TNM). Nejin tajtakouanij uelis kichiuaskej maj okseki tokniuan itech nechikol amo takuaujtamatikanok.

Uelis kichiuas maj tajtakojkej moyolnonotsa. Jesús ika tajtoj se telpoch akin kisak ichan, kitamij nochi tomin tein ipopaj kimakaka uan kichiuak miak tajtakolmej. Satepan, nejon telpoch kiitak ke inemilis tel amo kualtsin katka porin amo moajsia iniuan ichankauan. Yejua ika moyolnonotsak uan kiixtalij mokepas. Keman ipopaj kiitak ke mopatak, semi yolpakik uan kikauak maj mokepani (Luc. 15:11-24). Nejin neskayot techpaleuia maj tikajsikamatikan keniuj momachilia Jiova keman aksa moyolnonotsa. Biblia kijtoua ke yejuatsin amo kiyolpaktia maj taltikpakneminij akin amo yolkualmej momikilikan. Yejuatsin kineki maj mopatakan uan maj kisentokakan nemikan (Ezeq. 33:11).

Nechikol kemej yeskia kalyetouanij. Keman se taltikpaknenkej kikalankixtiaj, amo pouiok iniuan nejon kalyetouanij. Keman kiitas tein amo kuali tein kiualkuilij tajtakol tein kichiuak, uelis kiajsikamatis ke mopoloj. Xa kielnamikis ke semi yolpakia keman kuali mouikaya iuan Jiova uan nechikol. Ijkuak xa moyolnonotsas uan kiixtalis mokepas.

¿Keniuj uelis tikpaleuiskej aksa akin kikalankixtijkej maj oksepa mokepa itech nechikol? Moneki senkis tikixtaliskej tiktakamatiskej tein moixtalij. Ijkon no tiknextiliaj ke tiktasojtaj. Maj tikijtokan se neskayot tein techpaleuis maj tikajsikamatikan. Maj tiknemilikan ke ome taltikpakneminij motsakuilijkej itech se tepet kampa tel uetsi sekti uan kichixtokej maj kinpaleuitij. Komo semej peua ixkokochi, okse xa miakpa kiixtatsinis. ¿Keyej? Porin kimati ke komo kochi, momikilis. Akin kiixtatsiniaj kikokos, sayoj ke nejon uelis kipaleuis maj amo momikili. David ika tajtoj se taman kemej nejon keman kijtoj: “Komo nechxokoliskia akin yolmelauak, kinextijtoskia teiknelilis” (Sal. 141:5). David kimatia ke teyolkokoj ijkuak temelauaj, sayoj ke techpaleuia.

Ijkuak kikalankixtiaj aksa itech nechikol tamati kemej ijkuak kiixtatsiniaj nejon taltikpaknenkej akin moajsi itech tepet kampa tel uetsi sekti. Uelis kichiuas maj tajtakouanij moyolnonotsakan uan maj mokepakan iuan Jiova. Ijkon kipanok itelpoch Julian, akin ika titajtojkej ipeujyan nejin tamachtilis. Yejua kipatak tein monekia uan mokepak itech nechikol majtakti xiujmej satepan. Axkan kichiujtok tekit kemej tayekankej itech nechikol. Yejua kijtoua ke ijkuak kikalankixtijkej kipaleuij maj kiita tein amo kuali tein kiualkui keman amo se kitakamati Jiova. Yejua ika kijtoj: “Monekia maj nechmelauanij” (Heb. 12:7-11).

KENIUJ UELIS TIKPALEUISKEJ AKIN KIKALANKIXTIAJ

Semi tetayokoltij keman kikalankixtiaj aksa itech nechikol. Sayoj ke maj tikelnamikikan ke nejon taltikpaknenkej uelis mokepas iuan Jiova. Uan tinochin uelis titapaleuiskej maj tamelaualis tapaleui. ¿Toni uelis tikchiuaskej?

Tayekananij mochikauaj kinpaleuiskej maj mokepakan itech nechikol akin tajtakojkej uan moyolnonotsaj

Tayekananij moneki kinextiskej netasojtalis kemej Jiova, okachiok keman moneki kiluiskej aksa ke amo pouiok kemej itaixpantijkauj Jiova. Moneki kiyekmelauiliskej uan ika netasojtalis toni moneki kichiuas uan ijkon uelis mokepas itech nechikol. Ijkon kemej panoskej tonalmej, komo tayekananij kiitaj ke akin kikalankixtijkej moita ke mopatatok, moneki kemansa kikalpanoskej uan ijkon uelis kielnamiktiskej keniuj uelis mochiuas oksepa itaixpantijkauj Jiova. *

Kalyetouanij moneki amo kiixnamikiskej tein kiixtalijkej tayekananij. Ijkon kinextiaj ke kitasojtaj akin kikalankixtijkej uan nechikol. Julian kijtoua: “Niksentokaya niktasojtaya nokonetsin, sayoj ke tein kichiuak kemej yeskia kitalij se tepamit tein techxelouaya”.

Tokniuan itech nechikol moneki kitakamatiskej tein Jiova kiixtalia maj mochiua. Ijkon kinextiaj ke kitasojtaj akin kikalankixtijkej. Yejua ika amo iuan mouikaj nion iuan tajtouaj (1 Cor. 5:11; 2 Juan 10, 11). Uan no, tokniuan moneki kinnextiliskej ueyi netasojtalis ininchankauan akin kikalankixtijkej. Yejuan tel tajyouijtokej, yejua ika nion akin moneki kinitas kemej yeskia no kinkalankixtijkej (Rom. 12:13, 15).

Julian kijtoua ke kemansa moneki maj aksa kikalankixtikan itech nechikol porin techelnamiktia ke moneki tiktakamatiskej Jiova. No kijtoua: “Maski teyolkokoua, satepan kiualkui tein okachi kuali. Komo niksentokaskia iuan nimouikaskia notelpoch, nikyekmati ke amo keman mokepaskia”.

^ párr. 24 Xikonita La Atalaya 15 de abril de 1991, páginas 21 hasta 23.