La koltanukotik bʼa yajel tsamalbʼuk ja jkʼachinubʼtiki
«Keʼn oj kayi stoyjel ja lugar sbʼaja koki.» (ISAÍAS 60:13)
TSʼEBʼOJ 102 SOK 75
1, 2. ¿Jas yuj wa xya makunuk ja yaljel yal banko ja bʼa yoki soka sjijlubʼ yoki ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo?
JUN sjijlubʼ okal jaʼa jun yal banko bʼa wa x-axi bʼa stiʼ sat jun kujlayubʼ bʼa oj axuk kajan ja okali. Ja bʼa Isaías 66:11, ja Jyoba yala ja satkʼinali jaʼa skujlayubʼi sok jaxa Luʼumi jaʼa sjijlubʼ yoki. Jaxa bʼa Isaías 60:13 yala: «Keʼn oj kayi stoyjel ja lugar sbʼaja koki». ¿Jastal wa stoyo ma wa xya tsamalbʼuk ja Jyoba ja lugar bʼa wa xyaʼa kajan ja yoki? ¿Sok jasa wa stojolan ja it sbʼaja matik teyotik bʼa Luʼumi?
2 Ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo, ja yaljel yal banko ja bʼa yoki soka sjijlubʼ yoki wa xcha axi makunuk bʼa stajel tiʼal ja templo bʼa styempo ja israʼelenyo (1 Crónicas 28:2; Salmo 132:7). Ja templo jelni tsamal kʼotel bʼa Jyoba, pes wa xyaʼakan ja yaʼtijumik bʼa Luʼumi ayaweyi stoyjel sok a-stsʼebʼantaye tiw.
3. a) ¿Jasunkiluk ti chʼikan bʼa oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Dyos ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jas tyempo kʼe ajyuk ja templo bʼa Dyosi?
3 ¿Jasunkiluk ti chʼikan bʼa oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Dyos ja bʼa jtyempotiki? Mi jun naʼitsuk, jastal ja templo. Jun jasunuk bʼa masto wa xyayi stoyjel ja Jyoba yuj chikan jas naʼitsil, sok wa xkatik sbʼiʼiluk «templo bʼa Dyos» (templo espiritual). Pe ¿jasun kʼotel? Jun modoʼal yaʼunej kujlajuk ja Dyosi bʼa jachuk ja ixuk winiki akʼotuke yamigo sok ayaweyi stoyjel. Ja it kechanta wa xbʼobʼi yuja jak ja Jesús bʼa jak ya elkotik libre. ¿Jas tyempo kʼe ajyuk ja templo bʼa Dyosi? Bʼa jabʼil 29, yajni ja Jesús yiʼaj jaʼ sok tsaji jastal bʼajtan sacerdote ja bʼa templo bʼa Dyos skʼulunej ja Jyoba (Hebreos 9:11, 12).
4, 5. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 99, ¿jasa tʼilan oj skʼuluke ja yaʼtijumik ja Jyoba? b) ¿Jas sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?
4 Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja skʼulan ja tikʼe modoʼal jaw bʼa oj bʼobʼ katikyi stoyjel. ¿Jastal wa xkatikyi tsʼakatal? Xcholjel yabʼ ja tuki ja sbʼiʼil ja Dyosi jaʼa Jyoba sok yeʼnani sjekakon ja Jesús bʼa jak cham yuj keʼntik. Jelni wa xyaʼa gustoʼil snajel ay mas ja waxake miyon Taʼumantiʼik wane stoyjel ja Jyoba kʼakʼu kʼakʼu. Jitsan ixuk winik wa skʼuʼane yajni xchamyeʼi oj wajuke bʼa satkʼinal sok ti oj yaweyi stoyjel ja Dyosi. Pe ja keʼntiki wa xnaʼatik ja jaw mini smeraniluk. Wa xnaʼatik ja wego jani styempoʼil bʼa oj katikyi stoyjel.
5 Yajni wa xtoyotik ja Jyoba, jani wantik snochjel ja sjejel yaʼawekan ja matik toj ekʼye bʼa najate (kʼuman ja Salmo 99:1-3, 5). Jitsan bʼa yeʼnle, jastal ja Moisés, Aarón sok Samuel kʼuʼabʼalni ajyiye soka modoʼal skʼulunej ja Dyos bʼa yajelyi stoyjeli (Salmo 99:6, 7). Ja bʼa jtyempotiki ay chabʼ kʼole wa xyaweyi stoyjel junxta lajan ja Jyoba. Ja bʼajtan kʼoleʼi jaʼa matik oj wajuke bʼa satkʼinali, sok bʼajtanto oj wajuke bʼa satkʼinal jastal sacerdote soka Jesús tini chʼikane aʼtel ja bʼa templo bʼa Dyos wa xtax bʼa Luʼumi. Soka xchabʼil kʼoleʼi jaʼa tuk miyonik «pilan chej» bʼa mini sjipawekan skoltajel ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali (Juan 10:16, YD). Pe bʼa jujune bʼa keʼntik tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Kʼuʼabʼal maʼ ayon soka modoʼal skʼulunej ja Dyos bʼa oj axukyi stoyjeli?».
¿MATIK WANE AʼTEL JA BʼA TEMPLO BʼA DYOSI?
6, 7. a) ¿Jasa ekʼi bʼajtanto oj staʼ ja 100 jabʼil kujlajel ja kongregasyoni? b) ¿Jasa ekʼ ja bʼa jabʼil 1919?
6 Ja jekabʼanum Pablo yalakan ay matik oj elukejan bʼa oj yil-e kontra ja relijyon smeranili sok oj kʼe sjeʼe jastik mi meranuk ja bʼa kongregasyoni (Hechos 20:28-30; 2 Tesalonicenses 2:3, 4). Ja it kʼe ekʼuk ja yajni mito staʼa 100 jabʼil kujlajel ja kongregasyoni. Jachuk jelxani wokol yiljel matik junuk ja meran yaʼtijumik Dyosi. Pe jitsan jabʼilik tsaʼan, ja Jyoba ya makunuk ja Jesús bʼa oj ya chijkajuk matik meran wane aʼtel ja bʼa templo bʼa Dyosi.
7 Bʼa jabʼil 1919 kan lek chikan matik wane yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa stemplo. Ja yeʼnleʼi stukbʼesneje jastik junuk bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba jastalni wa skʼana ja yeʼn (Isaías 4:2, 3; Malaquías 3:1-4). Anto kʼe ekʼuk ja jasa yila bʼa nakʼsatal ja jekabʼanum Pablo. La kiltik jasa yila.
8, 9. ¿Jasunkiluk ja «kʼachinubʼ» yila bʼa nakʼsatal ja Pablo?
8 Soka yip ja Jyoba yaʼakan ayil ja Pablo jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto (kʼuman ja 2 Corintios 12:1-4, TNM). Ja Pablo yila jun jasunuk wa sbʼiʼilan «kʼachinubʼ». ¿Jasunkiluk ja kʼachinubʼ jaw? Bʼobʼta chʼikani bʼa oxe jasunuk. Sbʼajtanil, jaʼa mero Kʼachinubʼ ojxta ajyuk ja bʼa Luʼumi (Lucas 23:43). Xchabʼil, jaʼa kʼachinubʼ bʼa kechanta wa senyaʼan (paraíso espiritual) bʼa oj kabʼtik stsamalil tsʼikan lek ja bʼa yajkʼachil Luʼumi. Sok yoxil, jaʼa kʼachinubʼ bʼa Dyosi, ma «smaka‘ ja dyosi», wa xkʼan kaltik, ja jastik tsamalik slekilal wa x-abʼxi bʼa satkʼinali (Ja swayichi [Apocalipsis] 2:7, YD).
9 ¿Jas yuj yala ja Pablo ayni yabʼunej jastik junuk bʼa mito xbʼobʼ yale? Yujni mito jaʼuk ja styempoʼil bʼa oj xchol spetsanil ja jastik jel tsamalik yiluneji. Pe ja bʼa jtyempotiki, ja yaʼtijumik ja Jyoba wani xbʼobʼ kaltik yabʼ ja ixuk winik ja jastik jel lek wa xkabʼtik stsamalil ja bʼa xchonabʼi.
10. ¿Junxta maʼ ja kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani soka templo bʼa Dyosi?
10 Ja bʼa juʼuntiki tikʼanxta wa staʼa tiʼal sbʼaja kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani. Pe ¿junxta maʼ ja kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani soka templo bʼa Dyosi? Miyuk. Jastalni kilatikta, ja templo bʼa Dyosi jaʼa modoʼal skʼulunej ja Jyoba bʼa oj bʼobʼ katikyi stoyjel. Pe ja kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani jaʼa jastal tsoman soka slamanil wa xyayi ja xchonabʼ ja Jyoba. Ja kʼachinubʼi wa xbʼobʼ ya kiltik jaman lek matik wane aʼtel ja bʼa templo bʼa Dyosi (Malaquías 3:18).
11. ¿Jasa jel chaʼanyabʼalil kiʼojtik ja bʼa jtyempotiki?
11 Jelni tsamal yiljel man 1919, ja Jyoba yaʼunej ixuk winik mulanume bʼa a-stalnaye ja kʼachinubʼ jaw kechanta wa senyaʼani, ayawe niwanbʼuk sok ayawe tsatsbʼuk. ¿Wana maʼ koltanel ja weʼn bʼa skʼulajel ja it? ¿Wa maʼ xa wila chaʼanyabʼalil ja aʼtel soka Jyoba bʼa yajelyi stoyjel ja bʼa Luʼumi?
JA JYOBA WA XYA TSAMALBʼUK JA XCHONABʼI
12. ¿Jas yuj wa xnaʼatik wan kʼotel smeranil ja jasa wa xyala ja Isaías 60:17? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)
12 Ja bʼa jabʼilik ekʼeljani jelni jitsan ja jastik tukbʼesnubʼal sok tojbʼeljan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos wa xtax bʼa Luʼumi. Sok jani jaw ja jasa yalakan oj ekʼuk ja aluman Isaías (kʼuman ja Isaías 60:17). Ja Taʼumantiʼik matik untikto soka matik yajkʼachileʼi bʼobʼta yabʼuneje ja jastik tukbʼesnubʼali yuj ay maʼ cholji yabʼye ma ti skʼumane bʼa juʼuntik. Pe ayni jmoj-aljeltik bʼa jitsanxa jabʼil snajel yiʼoje sok yiluneje ja jastik jun tukbʼitajani. Ja yeʼnleʼi skʼuʼuneje lek ja Dyosi wan yajel makunuk ja mandaranum Jesús bʼa stojel ja xchonabʼi. Ta jmaklaytik ja jasa wa xcholowe kabʼtik ja jmoj-aljeltike it matik tojeʼi, ojni tsatsbʼuk mas ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba.
13. Jastal wa xyala ja Salmo 48:12-14, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?
13 Jpetsaniltik tʼilani oj kaltik yabʼ ja tuki sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba. Ja bʼa luʼumkʼinal it mi lekuki juni milagro yuja ay jitsan jmoj-aljeltik bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali bʼa wantik yabʼjel stsamalil ja bʼa kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani bʼa ajyel laman sok ajyel tsoman. Ja yuj, tʼilani oj kaltik yabʼ ja ‹kajkajilto jakumi›, ma ja untik soka matik ajkʼachto, sbʼaja xchonabʼil ja Dyosi soka bʼa kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani (kʼuman ja Salmo 48:12-14).
14, 15. a) ¿Jastik jun tukbʼesxijan tsaʼan ja bʼa jabʼil 1970? b) ¿Jas yuj jelni lek ja jastik tukbʼesxiʼi?
14 Jitsan Taʼumantiʼik yiluneje jujuntik ja jastik jun tukbʼeljan bʼa yaʼunej tsamalbʼuk ja kʼole xchonabʼil ja Dyos wa xtax bʼa Luʼumi. Jujuntik sjejel, ayxa jitsan jabʼil, ja bʼa kongregasyoniki kechanta ay jun olomal bʼa kongregasyon, jaxa bʼa naʼitsik Betel kechanta ay jun olomal bʼa Betel sok jaxa bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki (sede mundial) kechanta yeʼn wa skʼela ja tejkʼanubʼal bʼa Sociedad Watch Tower. Anima bʼa jujune ja yeʼnleʼi ay skoltanume bʼa toj aye, pe ja smeranili kechanta june ja maʼ kajan sbʼaj spensarajel ja jas oj kʼulaxuk bʼa jujune ja kongregasyoni, bʼa jujune ja Naʼits Betel soka bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki. Pe tsaʼan ja bʼa 1970 tukbʼesxi ja it bʼa jachuk ja matik kajan sbʼaj spensarajel ja jasa oj kʼulaxuki junxa kʼole ansyano. Ja bʼa jtyempotiki, bʼa jujune ja kongregasyoni ay jun kʼole ansyano, bʼa jujune ja Betel ay jun kʼole Olomalik bʼa naʼits Betel sok ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba tojubʼale yuj jun kʼole ansyano oj wajuke bʼa satkʼinal wa sbʼiʼilane Tsome Tojwanum.
15 Ja jastik jun tukbʼesxi jani jelni lek waj sbʼaja xchonabʼ ja Dyosi. ¿Jas yujil? Pes kʼulaxi ja it yujni masxa wa xkabʼtik stojolil ja jas wa xyala ja Biblia. Ja xchonabʼ ja Dyosi wani xya el slekilal yuja mixa kechanta juneʼuk ja maʼ wa xyala jasa oj kʼulaxuki. Pes spetsanil ja ansyanoʼik yaʼunej ja Jyoba jastal majtanalik wani xbʼobʼ koltanuke soka lekil smodoʼeʼi (Proverbios 24:6; Efesios 4:8).
Ja Jyoba wan skoltajel ja matik wa skʼana skoltajele bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali (Kʼela ja parrapo 16 sok 17)
16, 17. Spetsanil ja jastik jun tukbʼesxeljan ja bʼa tsaʼanikxta jabʼili, ¿bʼaya mas waxa kʼulan gusto, sok jas yuj?
16 La kiltik jujuntik ja bʼa jastik tukbʼesxi ja bʼa tsaʼanikxtajan jabʼili. Jujuntik sjejel, ja juʼunik wa xkatik eluki jel tojbʼel sok jel xpaywani ja jastal chapubʼali. Chomajkil, wa xkatik makunuk ja yajkʼachil aparatoʼik bʼa oj jcholtik. Stsʼakatal ja sitio bʼa Internet jw.org, jitsan ixuk winik wane yijel skoltajele. Spetsanil ja it wa sjeʼa ja Jyoba jel wa syajtay ja ixuk winiki sok wa xchamskʼujol bʼa yeʼnle.
17 Cha jelni chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja jastik tukbʼesxel ja bʼa jtsomjeltiki bʼa jachuk oj ajyukujtik mas tyempo bʼa oj jpaklaytik ja Biblia jach jtuchʼiltik ma soka jpamilyatiki. Sok wani xcha katik tsʼakatal yuja jastik tukbʼesxel ja jastal wa xkʼulaxi ja niwan jtsomjeltiki. ¡Jabʼil jabʼil masxa ni lek wa xkʼulaxi! Sok jelni wa xkatik tsʼakatal spetsanil ja jas jnebʼunejtik ja bʼa tuktukil eskwela bʼa Biblia kʼulaxeli. Spetsanil ja jastik jun tukbʼesxel jani wa sjeʼa yeʼnani wan stojel ja xchonabʼ ja Jyoba sok wanxta yajel tsamalbʼuk ja kʼachinubʼ bʼa kechanta wa senyaʼani.
LA KOLTANUKOTIK BʼA YAJEL TSAMALBʼUK JA JKʼACHINUBʼTIKI
18, 19. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanukotik bʼa yajel tsamalbʼuk ja jkʼachinubʼtiki?
18 Ja Jyoba wa xyakitik ja niwan cholal bʼa yajel tsamalbʼuk ja jkʼachinubʼtik bʼa kechanta wa senyaʼani. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik? Jun modo skʼulajel jani xcholjel sok sjejel bʼa Biblia jach gusto lek. Spetsanil ja ekʼeleʼik ay maʼ wa xkoltaytik bʼa aʼoch taʼumantiʼ bʼa Jyoba, jani wantik yajel niwanbʼuk mas ja jkʼachinubʼtiki (Isaías 26:15; 54:2).
19 Pilan modo bʼa yajel tsamalbʼuk ja jkʼachinubʼtik bʼa kechanta wa senyaʼani jani skʼujolajel bʼa stojbʼesel mas ja jmodotiki. Jachuk wa xkatik tsamalbʼuk mas ja jkʼachinubʼtiki bʼa apayjuke ja ixuk winiki. ¿Jasa wa xpayjiye ja ixuk winik bʼa aʼochuke ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba bʼa oj snebʼ-e sbʼaja yeʼn sok bʼa Jesús? Bʼa jitsan ekʼele ja wa xpayjiye yuja lekil jmodotiki sok mi jaʼuk yuja snajel kiʼojtiki.
Ja weʼn oj bʼobʼ koltanan bʼa yajel niwanbʼuk mas ja kʼachinubʼ bʼa kechanta wa senyaʼani (Kʼela ja parrapo 18 sok 19)
20. Jastal wa xyala ja Proverbios 14:35, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?
20 Wani maʼ xgustoʼaxi lek ja Jyoba soka Jesús yajni wa xyilawe ja jkʼachinubʼtik bʼa kechanta wa senyaʼani. Soka keʼntiki wani la cha gustoʼaxitik ja koltanel bʼa yajel tsamalbʼuki. Pe maxani jel gusto oj ajyukotik yajni xkatik paxuk ja Luʼumi bʼa jun mero kʼachinubʼ. Jun mandaranum jel wa xgustoʼaxi yajni ayiʼoj jun yaʼtijum bʼa bibo, jastal wa xyala ja Proverbios 14:35. Ja yuj, bibo la ajyukotik sok la jkʼujoluktik bʼa yajel tsamalbʼuk ja jkʼachinubʼtik bʼa kechanta wa senyaʼani.
