Xikita nochi

Tlen kiualika

Xikinmachti mokoneuan ma kitekichiuilikan Jehová (Tlamachtil 2)

Xikinmachti mokoneuan ma kitekichiuilikan Jehová (Tlamachtil 2)

“Jesús okachi omoskaltijtiaya, iwa okachi oixtlamatia. Okipaktiaya n Totajtsi Dios iwa n tlakah okiseliayah.” (LUCAS 2:52)

TLAKUIKALMEJ: 41 UAN 11

1, 2. 1) ¿Tlen kintekipachoa miakej tetajmej tlen inkoneuan yomoskaltijkej? 2) ¿Tlen uelis kichiuaskej telpokamej uan ichpokamej?

TETAJMEJ tlen iTlaixpantijkauan Jehová sapanoa yolpakij ijkuak inkoneuan moapolaktiaj. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Se tokni tlen itoka Berenice kinpia naui ikoneuan tlen omoapolaktijkej ijkuak ayamo okajxitiayaj 14 xiuitl. Ye kijtoa sapanoa oyolpakik iuan inamik ijkuak okitakej ken inkoneuan okinekiayaj kitekichiuiliskej Jehová. Pero noijki omotekipachoayaj pampa ijkuak telpochtiskej kipiaskiaj miak ouijkayotl. * Tla tikinpia mokoneuan telpokamej, uelis noijki timotekipachoa.

2 Se psicólogo kijtoa ijkuak konemej mochiuaj telpokamej, innemilis yejuan uan innemilis intatajuan sapanoa oui mochiua. Sekimej tetajmej kijtoaj telpokamej san kichiuaj ken konemej uan amo tetlakamatij. Pero nin psicólogo kijtoa telpokamej okachi mokuayejyekoaj, kimachiliaj miak tlamantli uan kinekij yetoskej iuan inyolikniuan. Telpokamej uelis kichiuaskej miak tlamantli. Se neskayotl, uelis kuali mouikaskej iuan Jehová ijkon ken okichi Jesús ijkuak okatka telpochtli (xiktlajtolti Lucas 2:52). Noijki uelis momachtiskej okachi kuali tetlapouiskej uan ken uelis okachi kitekichiuiliskej Jehová. Uan sejse yejuan uelis kipejpenas tlen kichiuas, ken motemakas iixpan Jehová uan kitlakamatis. Tla tikinpia telpokamej noso ichpokamej, ¿ken uelis tikinpaleuis ma kitekichiuilikan Jehová? Xikchiua ken Jesús. Ma tikitakan ken uelis tikinmititis tikintlasojtla, tiyolyamanki uan intech timotekipachoa.

MA KITAKAN TIKINTLASOJTLA

3. ¿Tleka tlatitlanilmej okimatiayaj Jesús okatka inyolikni?

3 Yiuejkika akinmej okinpiayaj intlakeualuan amo okinmiluiayaj tlen omokuayejyekoayaj uan tlen okimachiliayaj. Pero Jesús amo ijkon okichi iuan itlatitlaniluan. Ye okinmilui amo okinmitaya ken itlakeualuan, okinmitaya ken iyolikniuan (xiktlajtolti Juan 15:15). Okintlasojtlaya, ik non, okixeloaya kauitl uan okintlapouiaya tlen omokuayejyekoaya uan okimachiliaya. Uan noijki okinkakiaya ijkuak yejuan okiluiayaj tlen omokuayejyekoayaj uan okimachiliayaj (Marcos 6:30-32). Nochi nin okinpaleui kuali ma mouikakan iuan Jesús uan noijki kuali ma moyektlalikan pampa nochi tekitl tlen kichiuaskiaj satepan.

4. ¿Ken uelis tetajmej kuali mouikaskej iuan inkoneuan? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

4 Melauak, tejuatsin tikinnauatia mokoneuan. Pero noijki uelis timochiuas inyolikni. ¿Ken uelis tikchiuas? Achto, moneki tikxelos kauitl. Uan nin uelis kichiuas ayakmo okachi xitekiti noso amo okachi xikchiua okseki tlamantli. Nin miak ipati, ik non, moneki timotlatlaujtis uan kuali timokuayejyekos itech nin tlamantli. Ome, ximochijchikaua tikmatis tlen kinpaktia mokoneuan. Se neskayotl, ¿tlen tlakuikalmej uan películas kinpaktiaj uan tlen ika kinekij moyolpaktiskej? Ximochijchikaua pampa noijki tiyolpakis ika tlen yejuan kinpaktia. Se tokni tlen itoka Ilaria akin chanti itech ueyi altepetl Italia, kijtoa intatajuan okinpaktiayaj kikakiskej tlakuikalmej tlen ye okipaktiaya. Ik non, ye okitak itajtsin ken iyolikni. Uan nin okipaleui pampa uelis iuan motlapouiskia maski san tlen tlamantli. Ik non, amo ximokuayejyeko ayakmo uelis tikinnauatis mokoneuan tla inmiuan timouika noso tla tikinpaleuia ma mouikakan iuan Jehová (Salmo 25:14). Mokoneuan kitaskej tikintlasojtla uan tikintlakaita. Nin kinpaleuis yejuan ma mitstlapouikan san tlen tlamantli.

5. ¿Tlen omonekiaya ma kichiuakan imachtijkauan Jesús pampa ma yolpakikan?

5 Jesús okimatiaya tla imachtijkauan kinpaktiskia kitekichiuiliskej Jehová uan nochipa tetlapouiskiaj, yolpakiskiaj. Ik non, okinyolchika ma tetlapouikan uan okinmilui kinpaleuiskia ma kichiuakan nin tekitl (Mateo 28:19, 20).

6, 7. ¿Tleka tetajmej kiteititiaj kintlasojtlaj inkoneuan ijkuak kinmachtiaj tlen moneki ma kichiuakan?

6 Uelis tejuatsin tikneki mokoneuan kuali ma mouikakan iuan Jehová. Uan ye yomitsilui moneki tikinmachtis uan tikinyektlalis (Efesios 6:4). Ik non, moneki timochijchikauas pampa nochipa kuali tikinmachtis ika Biblia. Ximokuayejyeko itech nin tlamantli. ¿Tleka tikneki mokoneuan ma yakan escuela? Pampa tikmati tlen ompa momachtiskej kinpaleuis itech nochi innemilis. Ik non, okachi moneki timochijchikauas pampa mokoneuan nochipa ma monechikokan, noijki itech uejueyij nechikolmej uan ijkuak nankiueyichiuaj Jehová ken kalchanejke. Xikilnamiki, nochi tlen kimatiskej itech Jehová uelis kinmakixtis. Ik non, xikinpaleui ma yolpakikan ijkuak momachtiaj itech Jehová uan ma kajsikamatikan ye uelis kinpaleuis kuali ma kipejpenakan tlen kichiuaskej (Proverbios 24:14). Noijki moneki tikinmachtis tleka miak ipati ma tetlapouikan. Xikchiua ken Jesús uan xikinpaleui mokoneuan ma yolpakikan ijkuak tetlapouiaj itech Biblia.

7 Akinmej melauak kichiuaj ken Cristo moneki momachtiskej Biblia, monechikoskej uan tetlapouiskej. ¿Tleka telpokamej moneki kimatiskej moneki kichiuaskej nin tlamantli? Se tokni siuatl tlen itoka Erin akin chanti itech ueyi altepetl Sudáfrica, kijtoa ye uan iikniuan amo okinpaktiaya momachtiskej, monechikoskej nion tetlapouiskej. Uan ualeua okichiuayaj itlaj pampa ayakmo momachtiskej ken kalchanejke. Pero itatajuan amo omosotlajkej. Axkan tokni kijtoa sapanoa kintlasojkamatilia pampa nin okimachti ken miak ipati ninmej tlamantli. Axkan, ijkuak itlaj kitsakuilia pampa amo monechikos noso amo tetlapouis, san niman mochijchikaua pampa oksepa kichiuas.

MA KITAKAN TIYOLYAMANKI

8. 1) ¿Ken okiteititi yolyamanilistli Jesús? 2) ¿Tlen okichijkej imachtijkauan Jesús pampa okitakej ye yolyamanki?

8 Maski Jesús amo okipiaya tlajtlakoli, ye okiteititi yolyamanilistli uan okinmilui imachtijkauan omonekiaya Jehová ma kipaleui (xiktlajtolti Juan 5:19). Nin amo okichi amo ma kitlakaitakan Jesús. Ijkuak okitayaj okachi okitlatlaujtiaya Jehová ma kipaleui, yejuan okachi otlaneltokayaj itech Jesús. Satepan okichijkej ken Jesús uan okiteititijkej yolyamanilistli (Hechos 3:12, 13, 16).

Tla tikselia tlen amo kuali tikchiua, mokoneuan noijki kiseliskej tlen kichiuaj uan mitstlakaitaskej

9. ¿Tleka miak ipati xikteititi yolyamanilistli uan xikseli tlen amo kuali tikchiua?

9 Tejuatsin amo ken Jesús, pampa titlajtlakole. Ualeua tikchiuas itlaj amo kuali. Ik non, ijkuak tikchiuas itlaj amo kuali, xikteititi yolyamanilistli uan xikseli tlen opanok (1 Juan 1:8). Nin kinpaleuis mokoneuan pampa ijkuak itlaj amo kuali kichiuaskej kiseliskej uan noijki mitstlakaitaskej. Pampa ¿tejuatsin akin okachi tiktlakaita? ¿Se akin tlayekana itech moteki akin amo kiselia tlen amo kuali okichi noso se akin kiselia tlen okichi? Se tokni tlen itoka Rosemary kijtoa ye uan inamik nochipa okiseliayaj intlajtlakol inmixpan inkoneuan. Nin okichi ikoneuan ma kinekikan kijtoskej tlen okinpanoaya. Nochipa okinmachtijkej tla itlaj okintekipachoaya, okachi kuali ma kitlatlaujtikan Jehová uan ma kitemokan tlapaleuilistli itech amatlajkuilolmej tlen techmaka ialtepe.

10. ¿Ken okiteititi yolyamanilistli Jesús ijkuak okinmilui imachtijkauan tlen omonekiaya ma kichiuakan?

10 Jesús uelis kinnauatiskia imachtijkauan tlen omonekiaya ma kichiuakan. Pero ken okatka yolyamanki, miak uelta okinmilui tleka omonekiaya ma kichiuakan. Se neskayotl, ye okinnauati: “Moneki achto xikchiwakah tlan Dios nomechnawatia”. Pero noijki okinyekilui tleka miak ipati ijkon ma kichiuakan, ye okijto: “Iwa ijkó Dios nomechmakas nochi tlan nomechpolos”. Okse tonal noijki okinnauati: “Amo xikimpojpoakah oksikimeh”. Uan noijki okinyekilui tleka amo omonekiaya ijkon ma kichiuakan, okijto: ‘Ijkó noiwa amo nomechpojpoaskeh nomejwah. Porke ijkó kemi nomejwah nonkimpojpoaskeh oksikimeh, ijkó nomechpojpoaskeh’ (Mateo 6:31–7:2).

11. ¿Tleka miak ipati xikinmilui mokoneuan tleka tikchiua seki tlamantli?

11 Ijkuak tikpejpenas itlaj tlen uelis kinmijtlakos noso kinpaleuis mokoneuan, tla uelis xikinmilui tleka ijkon tikchiua. Ijkon yejuan kinekiskej mitstlakamatiskej. Se tokni tlen kinpia naui itelpokauan kijtoa ijkuak tetajmej kinmiluiaj intelpokauan tleka kichiuaj itlaj, yejuan okachi tlaneltokaj intech intatajuan. Nin kinpaleuia ma kajsikamatikan intatajuan kipejpenaj kichiuaskej itlaj pampa kinekij kuali ma kisa nochi. Xikilnamiki motelpokauan ayakmo konemej. Axkan momachtijtokej kuali mokuayejyekoskej uan kipejpenaskej tlen kichiuaskej (Romanos 12:1). Tokni noijki kiyekijtoa telpokamej amo moneki itlaj kipejpenaskej san pampa ijkon kimachiliaj (Salmo 119:34). Ik non, moneki tiyetos tiyolyamanki iuan mokoneuan uan tikinmiluis tlen melauak. Ijkon yejuan momachtiskej itech tlen tikchiua. Uan noijki kitaskej tikintlakaita uan ayakmo tikinmita ken konemej.

MA KITAKAN TIKINAJSIKAMATI

12. Jesús, ¿ken okipaleui tlatitlanil Pedro?

12 Jesús nochipa okimatiaya ken kinpaleuis imachtijkauan. Se neskayotl, ijkuak okinmilui kimiktiskiaj, tlatitlanil Pedro okilui amo ijkon ma mokuayejyeko uan amo okachi ma motekipacho. Jesús okimatiaya Pedro ijkon okijto pampa okitlasojtlaya. Pero noijki okimatiaya Pedro amo kuali omokuayejyeko. ¿Tlen okichi Jesús pampa kipaleuis Pedro uan oksekimej imachtijkauan? Achto okiyektlali Pedro. Satepan okinyekilui tlen kinpanoa akinmej amo kitlakamatij Jehová ijkuak tlajyouiaj. Uan satepan okinmilui Jehová kinteochiuas akinmej tlajyouiskej pampa kipaleuiaj (Mateo 16:21-27). Tlatitlanil Pedro kuali okajsikamatki tlen okimachti Jesús (1 Pedro 2:20, 21).

13, 14. 1) ¿Ken uelis tikmatis kox motelpoch kineki xikpaleui ma mochikaua itlaneltokilis? 2) Tla tikneki tikmatis ken tikinpaleuis mokoneuan, ¿tlen uelis tikchiuas?

13 Xiktlatlaujti Jehová ma mitspaleui xikinajsikamati mokoneuan uan noijki pampa tikmatis ken tikinpaleuis (Salmo 32:8). Uelis se motelpoch moyolkokoa noso amo kuali kinmita oksekimej tokniuan. Uelis tikita itlaj amo mitstlapouia. Amo ximokuayejyeko itlaj amo kuali kichijtok uan amo mitsiluia. * Pero noijki amo san ijkon ximokaua, nion ximokuayejyeko iselti moyektlalis nochi. Uelis motelpoch kineki xikpaleui ma mochikaua itlaneltokilis.

Xikinpaleui mokoneuan kuali ma mouikakan iuan tokniuan (Xikita párrafo 14)

14 Tla tikneki tikmatis ken uelis tikinpaleuis mokoneuan, xikinchiuili tlajtlanilmej ika tlakaitalistli. Nin moneskayotia ken ijkuak tikkixtia atl itech se atekochtli. Tla totoka uan amo kuali tikchiua tikpolos miak atl. Ik non, ijkuak tikinchiuilis tlajtlanilmej mokoneuan, kuali xikchiua uan amo xikualani. Tla amo ijkon tikchiuas, amo uelis tikmatis tlen mokuayejyekoaj uan kimachiliaj (xiktlajtolti Proverbios 20:5). * Itech párrafo 4 otimotlapouijkej itech se tokni tlen itoka Ilaria. Ye kilnamiki ijkuak okatka ichpochtli okinekiaya kuali mouikas iuan akinmej omomachtiayaj itech escuela. Pero ye okimatiaya non amo kuali, ik non, amo kuali omomachiliaya. Itatajuan okitakej itlaj okitekipachoaya. Se tonal okiluijkej mota omoyolkokoaya uan okitlajtlanijkej kox itlaj okipanoaya. Ye opejki choka, okinmilui nochi tlen okipanoaya uan okinmilui ma kipaleuikan. Itatajuan okinapalojkej, okiluijkej okajsikamatiayaj uan okiluijkej melauak kipaleuiskiaj. San niman okipaleuijkej pampa uelis mouikaskia iuan kuali iyolikniuan itech tlanechikol.

Xikita kuali inyelis uan xikinyolchikaua

15. ¿Ken okiteititi Jesús okajsikamatiaya tlen oksekimej okinpanoaya?

15 Jesús okinajsikamatiaya imachtijkauan uan okitaya kuali inyelis tlen okipiayaj. Se neskayotl, ijkuak Natanael okikak Jesús oualaya de Nazaret, okijto: “¿Weletis kisas itla kuali de Nazaret?” (Juan 1:46). Tla ompa tiyetoskia, ¿timokuayejyekoskia Natanael amo yolkuali uan amo otlaneltokaya? Jesús amo ijkon omokuayejyeko. Ye okajsikamatiaya tlen omokuayejyekoaya Natanael uan okitak okijtoaya tlen omokuayejyekoaya. Ik non, okijto: “Nika wits se tlakatl non milák Israelita, non amo kimati tlakajkayawa” (Juan 1:47). Jesús okimatiaya tlen omokuayejyekoayaj oksekimej, uan noijki okitaya tlen kuali inyelis okipiayaj.

16. ¿Ken uelis tikinpaleuis mokoneuan ma kichiuakan tlen kuali?

16 Tejuatsin amo uelis tikmatis tlen mokuayejyekoaj mokoneuan, pero uelis timochijchikauas tikinajsikamatis. Jehová mitspaleuis xikita kuali inyelis tlen kipiaj. Uan tla itlaj amo kuali kichiuaj, amo keman xikijto nion ximokuayejyeko amo yolkualmej uan amo keman moyektlaliskej. Okachi kuali xikinmilui tlen kuali inyelis kipiaj uan xikinmilui tikmati yejuan kinekij kichiuaskej tlen kuali. Xikita ken mochijchikauaj kichiuaskej tlen kuali uan xikinmilui kuali tlen kichiuaj. Uan ijkuak uelis xikinmaka okachi tekitl pampa uelis okachi kuali kichiuaskej. Jesús ijkon okichi iuan imachtijkauan. Se xiuitl uan tlajko satepan ijkuak Jesús okixmatki Natanael (tlen noijki omotokayotiaya Bartolomé), okipejpenki ken tlatitlanil. Uan Natanael kuali okichi iteki (Lucas 6:13, 14; Hechos 1:13, 14). Ik non, xikchiua ken Jesús. Amo itlaj xikchiua tlen uelis kichiuas ma momachilikan amo itlaj kuali kichiuaj. Okachi kuali xikinyolchikaua uan xikinmilui kuali tlen kichiuaj. Xikinmilui te uan Jehová nanyolpakij pampa mochijchikauaj, uan ken uelis okachi mochikauaskej pampa kitekichiuiliskej Jehová.

KUALI XIKINMACHTI MOKONEUAN UAN TIYOLPAKIS

17, 18. Tla kuali tikinmachtia mokoneuan, ¿ken timomachilis?

17 Tlatitlanil Pablo okinpaleui miakej tokniuan ma kixmatikan Jehová. Ye okatka ken se teta tlen okintlasojtlak uan intech omotekipacho. Amo okinekiaya ikaj ma moxelo itech Jehová (1 Corintios 4:15; 2 Corintios 2:4). Uelis ualeua tejuatsin noijki timotekipachoa itech mokoneuan ijkon ken tlatitlanil Pablo. Pero ximokuayejyeko itech tlen okijto se tokni tlen itoka Victor. Ye okinmiskalti eyi ikoneuan, pero kijtoa okachi oui ijkuak omochijkej telpokamej, pero kijtoa okachi oyolpakik uan amo okachi omoyolkoko. Ika ipaleuilis Jehová ye uan isiua kuali omouikakej iuan inkoneuan.

18 Tetajmej, tikmatij namejuan nankintlasojtlaj namokoneuan uan nanmochijchikauaj kuali nankinmachtiskej. Ik non, amo ximosotlauakan. Ximokuayejyekokan ken nanyolpakiskej ijkuak namokoneuan kipejpenaskej kitekichiuiliskej Jehová uan amo keman kikauaskej (3 Juan 4).

^ párr. 1 Nin tlamachtil kinpaleuis tetajmej ma kinmachtikan inkoneuan tlen kipiaj 13 a 19 xiuitl okachi ma kitekichiuilikan Jehová.

^ párr. 1 Maski itech nin tlamachtil timotlapouiskej itech telpokamej, nin noijki kinpaleuia ichpokamej.

^ párr. 13 Itech amochtli Los jóvenes preguntan, volumen 1 página 317 uan itech volumen 2 páginas 136 a 141, tikajsis miak tlapaleuilistli.

^ párr. 14 Proverbios 20:5 kijtoa: “Tlen kineki kichiuas se tlaltikpaktlakatl itech iyolo kajki ken atl tlen kajki uejkatlan, pero tlakatl akin ixtlamatki kimati kikixtis”.