Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Aʼtel soka Jyoba jel wa xya gustoʼaxukotik

Aʼtel soka Jyoba jel wa xya gustoʼaxukotik

«Ja quenticoni, huan atel jmocticon ja Diosi, jayuj huax cʼanaticon ahuilex lec pavor, moc achʼay acʼujolex jastal jel lec jmoctic ja Diosi» (2 CORINTIOS 6:1).

TSʼEBʼOJ 28 SOK 14

1. Anima ja Jyoba jel ja yipi, ¿jasa wa xyaʼakan oj skʼuluk ja tuki?

JA Jyoba skʼulan spetsanil ja jastik junuki. Kechanta Yeʼn jel bibo sok mini maʼ oj slaj ja yipi. Bʼa jun ekʼele, ja Job yala snaʼunej ja Dyosi wani xkʼot spetsanil ja jasa wa skʼapa. Sbʼaja yeʼn mini ay jun jasunuk bʼa mi oj bʼobʼyuj (Job 42:2). Chomajkil, mini wa xmakuniyuj ja skoltanel chikan machʼa. Ama jachuk, wa xyaʼakan akoltajuk ja yeʼn. Jachuk wa sjeʼa jel wa syajtayotik.

2. ¿Jas aʼtel jel chaʼan yabʼalil ajiyi ja Jesús yuja Jyoba?

2 Ja jasa bʼajtan skʼulan ja Jyoba jaʼa Yunini, ja Jesús. Tsaʼan, yayi jun cholal ja Yunin bʼa jel tʼilan. Pes yakan akoltajukyuj bʼa oj skʼuluk spetsanil ja tuk jastik junuki (Juan 1:1-3, 18). Ja jekabʼanum Pablo yala «spetzanil ja jas ayi, ti ni ay yuj ja yeni [Jesús], sea ja ba satqʼuinali ma ja ba luumi, sea cosa huax ilxi ma mi huax ilxi». Sok chomajkil yala «yajni cujlaji ja satqʼuinali, yena ni tey ba scʼab spetzanil» (Colosenses 1:15-17). Ja yuj, ja Jyoba stoyo ja Jesús bʼa yayi jun aʼtel bʼa jel tʼilan sok yala yabʼ ja tuki.

3. a) ¿Jasa yaʼakan ja Jyoba oj skʼuluk ja Adán? b) ¿Jas yuj yakan ja Jyoba akoltajuk yuja Adán?

3 Ja Jyoba yaʼunejkan ja ixuk winik aʼatijuk lajan soka yeʼn. Jun sjejel, yaʼakan ja Adán bʼa oj koltajuk bʼa oj yayi sbʼiʼil ja chanteʼiki (Génesis 2:19, 20). Bʼobʼta ja Adán jelni yabʼ stsamalil ja aʼtel skʼulani. Bʼa oj stsaʼ ja sbʼiʼil ja chanteʼiki, skʼela lek jujune ja chanteʼiki soka jastik wa skʼulani. Ja Jyoba oj bʼobʼ skʼuluk ja aʼtel it, yujni yeʼn skʼulan spetsanil ja chanteʼiki. Pe yuja jel syajtay ja Adán, yaʼakan bʼa akoltajuk. Chomajkil, yayi ja cholal bʼa oj ya paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ (Génesis 1:27, 28). Pe yajni ekʼ ja tyempo, ja Adán yakan ja aʼtel lajan soka Jyoba. Ja jas ekʼi, yuja yintilotik ja Adani, jelni wantik yijel wokol (Génesis 3:17-19, 23).

4. ¿Machtik aʼtele soka Jyoba bʼa oj kʼotuk ja jasa wa skʼana ja yeʼni?

4 Tsaʼan, ja Dyos yaʼakan tuk ixuk winik aʼaʼtijuke lajan soka yeʼn. Jujuntik sjejel, ja Noé skʼulan jun arka bʼa jachuk ja yeʼn soka spamilya kanye sakʼan ja bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼ. Jaxa ja Moisés yaʼ eluk libre ja Israel bʼa skʼabʼ ja Egipto. Ja Josué yiʼaj och ja israʼelenyo ja bʼa luʼum Kʼapubʼali. Ja Salomón skʼulan ja templo bʼa Jerusalén. Soka María jani waj ja snan ja Jesús. Ja yaʼtijumik toj it sok tukik aʼtijiye soka Jyoba bʼa oj kʼotuk ja jasa wa skʼana ja yeʼni.

5. ¿Jas aʼtel wa xbʼobʼ jkʼuluktik jpetsaniltik? b) ¿Wan maʼ xmakuni yuja Jyoba oj jkoltaytik ja bʼa aʼtel it? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

5 Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wa slokowotik bʼa oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼutiki bʼa skoltajel ja sGobyerno. Ojni bʼobʼ jkʼuluktik bʼa tuktukil modo. Anima mi junukxta wa xbʼobʼ jkʼuluktik, jpetsaniltik wa xbʼobʼ jcholtik ja lekil rasoni. ¿Wan maʼ skʼana oj jkoltaytik ja Jyoba ja bʼa aʼtel it? Miyuk. Ta wa skʼana, ojni bʼobʼ skʼumuk ja ixuk winiki masan bʼa satkʼinal. Soka Jesús yala ojni bʼobʼ ya kʼumanuk ja toniki bʼa oj xchole yabʼ ja ixuk winik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Lucas 19:37-40). Pe ja Dyos wa xyaʼakan oj aʼtijukotik lajan soka yeʼn (1 Corintios 3:9). Ja jekabʼanum Pablo tsʼijbʼan: «Ja quenticoni, huan ateljmocticon ja Diosi, jayuj huax cʼanaticon ahuilex lec pavor, moc achʼay acʼujolex jastal jel lec jmoctic ja Diosi» (2 Corintios 6:1). Aʼtel lajan soka Jyoba juni niwan cholal. La kiltik jujuntik jastik junuk bʼa jel wa xyakitik gustoʼil.

AʼTEL LAJAN SOKA JYOBA JEL XYAʼA GUSTOʼIL

6. ¿Jastal yabʼ ja Jesús ja aʼtiji lajan soka sTati?

6 Aʼtel lajan soka Jyoba jel wa xya gustoʼaxuk ja yaʼtijumiki. Bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi, ja Jesús aʼtiji soka Jyoba jastal jun «aʼtijum jel chapan». Ja yeʼn wa snaʼa jel wa xyajtaji yuja Dyosi sok yala: «Tolanibida gusto ajyiyon ja bʼa stiʼ sati» (Proverbios 8:22, 30). Aʼtel lajan soka sTati jelni ya gustoʼaxuk yuja skʼulan jitsan jastik junuk sok cha wani snaʼa jel yajtaji yuja Dyosi. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Oj maʼ bʼobʼ kabʼtik jastal jaw ja keʼntiki?

Sjejelyi ja smeranil june jelni xya gustoʼaxukotik yuj pilan jasunuk (Kʼela ja parrapo 7).

7. ¿Jas yuj ja xcholjeli jel wa xyakitik gustoʼil?

7 Ja Jesús yala jel wa xya gustoʼaxukotik yajni wa xkatik sok wa x-ajikitik jun jasunuk (Hechos 20:35). Yajni jejikitik ja smeranili, jel ya gustoʼaxukotik. Yajni wa xjeʼatikyi ja smeranil ja tuki, chomajkil jel gusto wala ajyitik. ¿Jas yuj? Yujni wa xkilatik jel gusto wa x-ajyiye yajni wa snebʼawe ja smeranil bʼa Biblia sok wa x-och snaʼe sbʼaj mas ja Dyosi. Jelni wa xyakitik gustoʼil yajni wa xkilatik jastal wa stukbʼese ja jastal ja smodoʼe ja bʼa sakʼanileʼi. Wani xnaʼatik ja yamigoʼajel ja Dyosi wani xbʼobʼ ya ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (2 Corintios 5:20). Ja smeranili, ja xcholjel jani ja aʼtel mas tʼilani sok jani ja mas wa xyaʼakitik gustoʼili.

8. ¿Jasa wa xyalawe jujuntik Taʼumantiʼ ja aʼtel lajan soka Jyoba?

8 Yajni wa xkoltaytik ja tuki bʼa oj snaʼ sbʼaj ja Dyosi, wa xnaʼatik gustoni wa x-ajyi jmoktik ja Jyoba sok lek wa xyila janekʼ wa xkʼujolantik skʼulajeli. Ja jaw jel wa xyakitik gustoʼil (kʼuman ja 1 Corintios 15:58). Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Marco bʼa Italia yala: «Mey kiʼoj yaljelik bʼa oj kal ja gustoʼil wa xyaki ja yajelyi ja bʼa mas lek ja Jyoba sok mi wanukon yajelyi june maʼ wa xchʼay skʼujol ja kaʼteli». Sok pilan Taʼumantiʼ sbʼiʼil Franco bʼa Italia yala: «Kʼakʼu kʼakʼu, ja Jyoba wa xya makunuk ja Yabʼali, ja juʼunik elel bʼa Biblia soka tsomjeliki bʼa oj ya juljkʼujoltik ja janekʼto wa syajtayotiki. Anima ja keʼntik jel tʼusan wa xkilatik ja jas wantik skʼulajeli, pe ja yeʼn jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik skʼulajeli. Ja yuj, aʼtel lajan soka Jyoba jel wa xya gustoʼaxukon sok wa xyayi stojolil ja jsakʼanili».

JA AʼTEL LAJAN SOKA JYOBA WA XYA MOJXUKOTIK SOKA YEʼN SOKA JMOJ-ALJELTIKI

9. a) ¿Jastal wa xtaxye ja Jyoba soka Jesusi? b) ¿Sok jas yuj jel kʼubʼan xyila sbʼaje?

9 Yajni wala aʼtijitik sok june maʼ jel wa xyajtaytik, wa xya mojxukotik mas soka yeʼn. Wa xkʼot jnatik mas jastal ja yeʼn soka lekil smodo. Wa xkʼot jnatik ja skʼel sat yiʼoji sok jas wan skʼulajel bʼa oj staʼe. Bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi, bʼobʼta ja Jesús aʼtiji jitsan miyon jabʼilik soka sTati. Jelni syajta sbʼaje sok mini ay jun jasunuk oj bʼobʼ spil ja jastal wa syajtay sbʼaje. Ja yuj ja Jesús yala: «Ja queni soc ja jTati, jun ita ni ayticona» (Juan 10:30). Ja yeʼnle jel kʼubʼan wa xyila sbʼaje yujni jel tsamal wa xyabʼye ja aʼtel lajan soka skoltajel sbʼaje.

Ja xcholjel wa xya tsatsbʼuk mas jas jkʼuʼajeltiki sok wa xya juljkʼujoltik ja smandarik ja Dyos soka jastik skʼapuneji

10. ¿Jas yuj ja xcholjel wa xya mojxukotik soka Jyoba soka jmoj-aljelik?

10 Ja Jesús skʼanayi ja sTati a-stalnay ja snebʼumaniki. ¿Jas yuj? Yujni ja Jesús yala: «Ba oj bob yil sbaje como jastal smojʼaljijel sbaje como jastal ayon amoqui» (Juan 17:11). Yajni kʼuʼabʼal ayotik ja jasa wa xyala ja Dyos ja bʼa Biblia sok wa xcholotik, wa xkabʼtik mas stojolil ja lekil smodoʼik yiʼoj ja Jyoba. Ti wa xkilatik ja jasa mas lek wa xbʼobʼ jkʼuluktiki jani sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼna sok skʼulajel tolabida ja jasa wa xyalakabʼtiki. Ta wa xkʼujolantik bʼa oj kamigoʼuktik ja yeʼn, ojni yakan oj kamigoʼuktik (kʼuman ja Santiago 4:8). Ja xcholjeli wa skoltayotik bʼa oj jmoxukotik soka jmoj-aljeltiki yajni wa xkilatik wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Cha wa xkilatik junxta kiʼojtik ja wokolik, ja gustoʼil sok ja jkʼelsatiki. Anto wala aʼtijitik lajan sok wala gustoʼaxitik sok wa xkuchkujtik lajan. Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Octavia bʼa Gran Bretaña yala: «Aʼtel lajan soka Jyoba wa xya mojxukon soka yeʼn soka jmoj-aljeliki». ¿Jas yuj? Ja yeʼn wa xcholo ja yamigoʼiki junxta ja skʼel sate yiʼoje. ¿Anke meran junxta wa xkabʼtik ja keʼntiki?

11. ¿Jas yuj ja bʼa yajkʼachil Luʼumi oj mojxukotik mas soka Jyoba soka jmoj-aljeltiki?

11 Meraniʼa, ja yuj jel wa xyajtaytik ja Jyoba soka jmoj-aljeltik. Pe ja bʼa Kʼachinubʼi masto oj yajtay jbʼajtik. Pensaraʼan sbʼaja tsamal aʼtel oj jkʼuluktik lajan ja bʼa tyempo jakumto. Oj katikyile jun lekil sjulelal ja matik oj sakʼwukeʼi sok oj jetikyile sbʼa Jyoba. Oj katik paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ. Jelni gusto oj aʼtijukotik lajan sok takal takal oj eluk ja mulal kiʼojtiki ja bʼa smandaranel ja Kristo. Kʼakʼu kʼakʼu oj mojxukotik mas soka Jyoba soka jmoj-aljeltiki. Ojni yakitik spetsanil ja jas wa xkʼanatiki (Salmo 145:16).

AʼTEL LAJAN SOKA JYOBA WA STALNAYOTIK

12. ¿Jas yuj wa stalnayotik ja xcholjeli?

12 Ayotik sakʼan ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás sok mulanumotik. Ta mi xtalnay jbʼajtik, ojni bʼobʼ jpensaraʼuktik sok skʼulajel ja jasa wa skʼulan ja ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal it. Ja yuj, jel tʼilan oj jtalnaytik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Jelni tʼilan oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki. Jach jastal wana noxel ja bʼa jakum ja yip ja yok jaʼi. Ta mi xa kʼana oj yiʼa yuja yipi, jel tʼilan oja lokbʼa sok spetsanil jawa wipi. Ja xcholjeli wani skoltayotik bʼa oj jtalnaytik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi. ¿Jas yuj? Yajni wa xtaʼatik tiʼal sbʼaja Dyosi soka Biblia, jani wa xwaj ja jpensartik bʼa jastik junuk jel tʼilan sok bʼa jastik lek. Mini oj jpensaraʼuktik jastik junuk bʼa oj ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki (Filipenses 4:8). Ja xcholjeli wa xya tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok wa xya juljkʼujoltik ja smandarik ja Dyos soka jastik skʼapuneji. Cha wa skoltayotik bʼa ajyelkujtik ja modoʼik yiʼoj ja kʼuʼumanik Dyos bʼa oj stalnayotik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (kʼuman ja Efesios 6:14-17).

Ja xcholjel, spaklajel sok skoltajel ja jmoj-aljeltiki mini xya jpensaraʼuktik ja bʼa wokolik wan ekʼel jbʼajtiki

13. ¿Jasa wa spensaraʼan jun Taʼumantiʼ bʼa Australia sbʼaja xcholjeli?

13 Ja xcholjel, spaklajel sok skoltajel ja jmoj-aljeltiki wa skoltayotik bʼa oj talnay jbʼajtik bʼa mi jel oj jpensaraʼuktik ja wokolik wan ekʼel jbʼajtiki. Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Joel bʼa Australia wa xcholo jas yuj jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja xcholjeli. Ja yeʼn wa xyala, jel koltaji bʼa mi oj chʼay skʼujol ja ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal it bʼutʼel aye sok tsatsal wokolik. Chomajkil wa xjulskʼujol ja jastal jel koltubʼal yuja rasonik yiʼoj ja Biblia. Sok cha yala: «Ja xcholjel wa skoltayon bʼa oj jeʼ jun jmodo chʼin sok sjipjel kʼujol bʼa Jyoba soka jmoj-aljeliki».

14. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jyoba wa skoltayotik soka yipi?

14 Ja xcholjel jun preba ja Jyoba wa skoltayotik soka yipi. Jun sjejel: pensaraʼan ajiwi juna waʼtel bʼa spiljelyi pan ja ixuk winik ja bʼa lugar bʼa wala taxi. Pe mini oj tupjan, sok weʼnani oja tup spetsanil ja jastik oj makunuki. Chomajkil ja ixuk winik mi skʼanawe ja pan sok jujuntik jel oj yilkʼujolana yuja wana skʼulajel ja jawi. ¿Janekʼ maʼ tyempo oj kuchukawuj ja aʼtel jaw? Jas smeranili jel wego oj eluka gana sok ojni wakan skʼulajel. Junxtatik ja keʼntiki wantik yijel ochyi ja ixuk winik ja lekil yaljelik bʼa Dyosi. Jelni wa xyiʼajkujtik tyempo sok xchʼakjel takin, pe ja ixuk winiki wa skʼenayotik sok wa xyilkʼujolanotik yuja wantik skʼulajel ja jaw. Pe jabʼil jabʼil tikʼan wantik xcholjel. ¡Tini wa xchiknaji ja Jyoba wa skoltayotik soka yipi!

AʼTEL LAJAN SOKA JYOBA WA XYA MOJXUKOTIK SOKA YEʼN SOKA JMOJ-ALJELTIKI

15. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼalil ja xcholjeli?

15 Ja xcholjel jel chaʼanyabʼalil yujni wa xkoltani bʼa akʼotuk ja jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja ixuk winiki. Ja Jyoba wa skʼana ja ixuk winik aʼajyuk jun sakʼanile bʼa tolabida, ja jawi mini tukbʼeluk yajni ja Adán koʼ ja bʼa mulal (Isaías 55:11). Bʼa oj elkotik libre ja bʼa mulali soka chamelchʼakeli, ja Jyoba sjeka bʼa Luʼum ja Yunini bʼa oj chamuk yuj keʼntik. Ta wa xkʼanatik oj katik el slekilal ja xchamelal ja Jesusi sok ajyel sakʼan bʼa tolabida, jelni tʼilan oj ajyukotik kʼuʼabʼal soka Dyosi. Ja Jesús sjeʼayi ja ixuk winiki ja jasa wa skʼana ja Dyosi sok yayi ja mandar ja snebʼumanik oj cha sjeʼe ja jawi. Ja yuj wa xcholotik sok wa xkoltaytik ja tuki bʼa oj yamigoʼuke ja Jyoba. Jachuk wala aʼtijitik lajan soka Jyoba sok wa xkoltaytik ja ixuk winik bʼa oj staʼe skoltajele sbʼaja mulal soka bʼa chamelchʼakeli.

16. Yajni wa xcholotiki, ¿jasa wa xjeʼatiki?

16 Yajni jun olomal bʼa relijyon sjobʼoyi ja Jesús sbʼaja mandarik yiʼoj ja Dyosi bʼay ja mas jel tʼilani, ja Jesús yala: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli, soc spetzanil ja hua hualtzili, soc spetzanil ja hua pensari. Ja mandar iti, jaʼ mero mas tʼilan soc mas nihuan. Soc ay otro mandar oj slaj ja iti: Ja jastal huaxa yajta baj ja huen mismo, jach oja yajta ja hua moji» (Mateo 22:37-39). Yajni wa xcholotiki sok wa xjeʼatikyi ja ixuk winik jastal oj staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida, wa xjeʼatik kʼuʼabʼal ayotik soka mandar bʼa syajtajel ja tuki soka Jyoba (kʼuman ja Hechos 10:42). Wa xnaʼatik ja «yeni huas scʼana que mi ni june oj chʼayuc ja caltziltiqui. Huas scʼana que jpetzaniltic oj cabtic ja smeranil ja sbaj Diosi» (1 Timoteo 2:4).

17. ¿Jasa waxa pensaraʼan ja weʼn sbʼaja niwan cholal bʼa aʼtel lajan soka Jyoba?

17 Wani xbʼobʼ katikyi jitsan tsʼakatal ja Jyoba yuja kiʼojtik ja niwan cholal bʼa aʼtel lajan soka yeʼn. Ja aʼtel lajan soka yeʼn jel wa xyakitik gustoʼil, wa xya mojxukotik soka yeʼn soka jmoj-ajeltiki sok wa stalnayotik. Wani xbʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja Jyoba soka jmoj-aljeltiki. Bʼa yibʼanal ja luʼumi ay jitsan miyon yaʼtijumik Dyos, sok jpetsaniltik tuktukil ja jastal wala taxtiki. Pe jpetsaniltik wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki ja bʼa xcholjeli, anima keremotik ma matik awelexa, matik rikoʼe ma pobreʼik, matik jel ja yipe sok matik mixa. Jach wa xkabʼtik jastal jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Chantel bʼa Francia, wa xyala: «Ja Maʼ jel chaʼayabʼalil ja bʼa sutsatkʼinali, ja maʼ skʼulan spetsanil ja jastik ayi, ja Dyos bʼa gustoʼili, wa xyala kabʼ: ‹Kaʼax sok ala. Ala bʼa keʼn. Soka jas oja wali tini oj el man bʼa wa kʼujol. Keʼn oj kawi awip, ja Kʼabʼali, ja skoltanel ja anjeliki soka wa mojik bʼa xcholjeli. Oj jeʼawi jastal oja kʼuluk sok oj kala wabʼ jastal oja wal yajni wa xmakuni awuji›. Ja Jyoba wa xyakitik ja cholal bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana sok aʼtel lajan soka yeʼni. ¡Juni niwan cholal sok jel chaʼanyabʼalil!».