Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Mätä kukwe den ño nuaindre jai?

¿Mätä kukwe den ño nuaindre jai?

“Ngöbö tö mun tuai nüne ño, ye rükadre gare munye” (EFESIOS 5:17).

KANTIKO: 11, 22

1. a) ¿Kukwe meden meden ruäre biani Ngöbökwe abokän tä Bibliabätä? b) ¿Nikwe mikadre täte ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

BIBLIABÄTÄ, Jehovakwe kukwe mikani gare metre nie ne kwe niara tö ni tuai dre nuainne ye rabadre gare nie. Ñodre, jondron ngwarbe mikadre ngöböre jai, godre, dröba nika aune ni nemen kämekäme ni madabe ye tä ñäkäire nie (1 Corintios 6:9, 10TNM). Ne madakäre, Jesukwe kukwe ne biani nuaindre nitre ja tötikaka kwe ie: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti. Amne kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre amne [...]. Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire nebebe kä mrä” (Mateo 28:19, 20). Nikwe Jehová aune Jesús kukwei mikadre täte ye köböire kukwe kwin keta kabre raba nemen nikwe. Nikwe ja ngrabare aune ja töi ye ngübadre ño bätä ni mräkätre yekwe ye nikwe ngübadre ño, ye kukwe keta kabre ükaninte Ngöbökwe tä driere nie. Aune tä ni dimike nüne kä jutobiti arato. Akwa bäri ütiäte nikwe kukwe driedre nieta Jehovakwe nie ye nikwe mikadre täte angwane, nikwe kä mikai jutobätä aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke.

2, 3. a) ¿Ñobätä kukwe ñaka ükaninte Bibliabätä kukwe jökrä nuainkäre? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

2 Erametre, kukwe ñaka ükaninte Bibliabätä kukwe jökrä nuainkäre. Ñodre, nikwe dän meden kitadre jabätä o meden abokän nikwe ñaka kitadre jabätä ye ñaka niere nie. Ye tä bämike Jehová ye töbätä krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kä jökräbiti tibien, nitre ñaka ja ngwäkite ja erebe. Ne madakäre, kätä niken ta yete dän ja erebe kita ñaka jankunu jabätä. Akwa nikwe dän ño kitadre jabätä nieta Bibliakwe ye abokän tä ükaninte kärekäre. Aune nikwe sribi o kräkä meden kadre ngäbiti, o nikwe kä ngwandre ño juto jabätä ye ñaka tä ükaninte jire Bibliabätä. Ñakare aune, Jehová tä ni itire itire aune ni ja mräkäre ye itire itire tuenmetre akwle kukwe ye den nuaindre jai.

3 Kukwe ütiäte ni raba den nuaindre jai abokänbätä Biblia ñaka kukwe mike gare metre ta raba ruin nie. Ye medenbätä, ni raba ngwentari jai: “¿Tikwe dre diain nuaindre jai yebätä Jehová töita? ¿Ti raba kukwe meden erere den nuaindre jai abokän känti tikwe ñaka kukwe ruäre Bibliabätä ye mikai ngwarbe jai? ¿Tikwe dre diain nuaindre jai ye käkwe kä mikai juto Jehovabätä ye ñokänti raba nemen gare metre tie?”. Kukwe ngwantarita ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

NITA KUKWE DEN NUAINDRE JAI YE TÄ KUKWE KWIN O KUKWE ÑAKA KWIN MIKE NEMEN BARE NI AUNE NITRE MADABÄTÄ

4, 5. ¿Nikwe dre diandre nuaindre jai ye köböire kukwe meden kwin o kukwe meden ñaka kwin raba nemen bare nibätä aune nitre madabätä?

4 Nitre ruäre tätre nütüre niaratre törbadre dre dre nuain ye erere raba nuainne. Akwa ni abokän tö kukwe kwin diain nuaindre jai kä mikakäre juto Jehovabätä. Ye medenbätä, ni jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri, Biblia tä dre niere yebätä nikwe töbikadre aune ye bitikäre nikwe mikadre täte. Ñodre, Jehová tä töbike ño däri yebätä ye Biblia tä niere. Aune nita ye erere nuainne (Génesis 9:4; Hechos 15:28, 29). Ni raba ja di kärere Jehovai ne kwe ni dimikadre kwe dre kwin niara kräke ye erere den nuaindre jai.

5 Nikwe dre diandre nuaindre jai ye köböire kukwe kwin o kukwe ñaka kwin raba nemen bare nibätä. Nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai angwane, nikwe ja ketai bäri kwin Jehovabe. Akwa nikwe kukwe ñaka kwin diain nuaindre jai angwane, ni ñaka raba ja kete kwin ben. Ne madakäre, nikwe dre diain nuaindre jai ye köböire kukwe kwin o kukwe ñaka kwin raba nemen bare nitre madabätä. Nikwe kukwe ñaka kwin diain nuaindre jai angwane, ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre töi nike o tödeka kwetre ngwen di nekä. Ni ñaka tö kukwe ye erere nuain jire. Aune ni ñaka tö kukwe kri tuai jabätä ja mräkätre o ja ngwaitre konkrekasionte yebe arato. Nibira gare nie ye erere, ütiäte krubäte nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai (ñäkädre Romanos 14:19 aune Gálatas 6:7 yebätä).

6. ¿Ni jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri nikwe dre nuaindre?

6 Kukwe ruärebätä nikwe dre diandre nuaindre jai ye Biblia ñaka niere nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Dre rabadre tuin kwin nie diandre nuaindre jai ye erere nikwe ñaka nuaindre, ñakare aune nikwe töbikadre kwin käne kukwe yebätä aune dre kwin Jehová kräke gare nie ye ererebätä nikwe kukwe diandre nuaindre jai. Ye köböire niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye täi gare metre nie (ñäkädre Salmo 37:5 yebätä). *

JEHOVÁ TÖ NI TUAI DRE NUAINNE YE NIKWE JA DI NGWANDRE MIKE GARE JAI

7. Kukwe keteitibätä Biblia ñaka kukwe mike gare metre ta angwane, ¿Jehová töita ño ye ñokänti raba nemen gare nie?

7 Akwa, ¿dre rabai kwin Jehová kräke ye ñokänti raba nemen gare nie? Efesios 5:17 tä niere: “Ngöbö tö mun tuai nüne ño, ye rükadre gare munye”. Nibira gare nie ye erere, kukwe keteitibätä Biblia ñaka kukwe mike gare metre ta angwane, Ngöbö tö ni tuai nüne ño ye nikwe mikadre nüke gare jai (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ye abokän, Jehová tö ni tuai dre nuainne ye nikwe ja di ngwandre mike gare jai. ¿Raba nemen gare ño nie? Nikwe oradre ie aune üai deme kwe tuanemetre ja jie ngwen.

8. Jehová töi ño ye ñobätä nämene nüke gare Jesús ie ye mä raba mike gare keteiti.

8 Jehová tö namani Jesús tuai dre nuainne ye käre nämene ja di ngwen mike gare jai. Ñodre, nitre kwati krubäte nämene mrö nike ye bukakäre niarakwe jondron ñan tuabare nuaindre ye känenkri kukwe ketebu känti orabare kwe (Mateo 14:17-20; 15:34-37). Akwa köbö mada ngwane Jesús ie mrö namani aune Diablukwe niara nuaninte ne kwe jä kwitadre kwe banre ye ngwane, niarakwe ñaka jondron ñan tuabare ye nuainbare (ñäkädre Mateo 4:2-4 yebätä). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Rün nämene gare kwin ie aune niarakwe üai deme yebiti jondron nuaindre akwle ja kräke ye ñaka raba nemen kwin Rün kräke ye nämene gare ie arato. Ngöbökwe niara jie ngwain aune niara rabai mrö ribere jai ye ngwane mrö bian kwe ie ye nämene gare metre ie.

9, 10. ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai? Bämike keteiti.

9 Nikwe ja ngwain Jesús erere aune Jehovakwe ni jie ngwandre ie nikwe tö ngwandre angwane, nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai. Biblia tä niere: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Mäkwe niara ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti. Ja ñaka rabadre ruin töbätä akwle mäi. Jehová jürä ngwen jabätä aune kämikekä kukwe blo yebätä” (Proverbios 3:5-7). Nikwe ja tötikai Bibliabätä aune Jehová tä töbike ño rabai gare nie ye ngwane, niara tö ni tuai dre nuainne ye raba nüke gare nie. Aune niara tä töbike ño ye nikwe mikadre gare bäri jai angwane, kukwe kwin niara kräke ye rabai bäri nuäre diandre nuaindre jai nie. Ne madakäre, ni täi juto biare ja tuametrekäre jie ngwandre niara ie ja brukwä tätebiti (Ezequiel 11:19).

10 Ani bämike keteiti. Meri iti tädre jondron kökö jai aune tädre sabato ruäre mike ñärärä ye ani bämike ja töite. Sabato ye bä nuäre akwa kabre krubäte. Niara ñaka tädre näin muko kwe yebe, akwa sabato kabre krubäte ye niarakwe kökadre ye ngwane muko kwe yekwe töbikadre ño ye gare ie. ¿Ñokänti gare ie? Ñobätä ñan aune kä nikanina ruäre ta yete tätre ja mäkäninte aune niarakwe ngwian yebiti dre kökadre yebätä muko tä töbike ño ye gare ie. Ye erere arato, Jehová töita ño aune dre nuainbarera kwe ye nikwe mikadre gare jai angwane, niara tö ni tuai dre nuainne kukwe ketare ketare yebätä ye raba nemen gare nie.

¿JEHOVÁ TÖITA ÑO YE ÑOKÄNTI RABA NEMEN GARE NIE?

11. Nita ja tötike o ñäke Bibliabätä ye ngwane, ¿ni raba kukwe meden meden ngwentari jai? (Recuadro “Mä ja tötika Bibliabätä ye ngwane, mäkwe ngwantari jai” mikadre ñärärä).

11 ¿Jehová töita ño ye ñokänti raba nemen gare nie? Nikwe ñäkädre aune ja tötikadre käre Bibliabätä ye köböire raba nemen gare nie. Nikwe nuaindre ye ngwane, ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Ne tä dre driere Jehová yebätä tie? ¿Ñobätä niarakwe ja töi mikani kore?”. Nikwe ja ngwandre David erere aune Jehová rabadre gare bäri kwin nie ye kräke nikwe ja di kärädre ie. David tikabare: “Ji mäkwe mike gare tie, Jehová; aune ji mäkwe ye driere tie. Ti mike näin kukwe metre mäkwe yebiti aune driere tie, ñobätä ñan aune mä abokän Ngöbö tikwe ti mikaka kwäre. Mantre jetebe tita tö ngwen mäi” (Salmo 25:4, 5). Kukwe ruäre tä nemen gare nie Jehovabätä ye ngwane, kukwe namani gare nie yebiti ni raba kukwe meden ruäre nuainne yebätä nikwe töbikadre. Ni raba ngwentari jai: “¿Ti raba kukwe nebiti ti mräkätre dimike ño, ti raba dre nuainnebiti sribikänti, kwelate o kukwe driekänti?”. Kukwe keteitibätä metrere nikwe töbikadre angwane, Jehová tö ni tuai dre nuainne ye raba nemen gare bäri nuäre nie.

Jehová töita ño ye ni tö mikai gare jai angwane, nikwe ñäkädre aune ja tötikadre käre Bibliabätä

12. ¿Tärä aune täräkwata bätä gätä nuainta nikwe ye tä ni dimike ño?

12 ¿Jehová töita ño ye dre mada raba ni dimike mike gare jai? Juta ükaninte Ngöbökwe tä kukwe Bibliabätä driere nie nikwe mikadre täte ye raba ni dimike. Ñodre, nikwe kukwe diandre nuaindre jai yebätä Jehová töita ño ye mikakäre gare jai ni raba kukwe känene Tärä ni testiko Jehovakwe jie ngwankäre ja tötike aune tärä o täräkwata mada kukwe känänkäre yebätä arato. Kukwe mada raba ni dimike töbike Jehová erere ye abokän gätä nuainta nikwe. Nikwe gätä ye kukwe nuai kwin, blitai gätäte aune dirita nie yebätä nikwe töbikaitari angwane, nikwe kukwe kwin Jehová kräke ye diain nuaindre jai aune niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke.

NI JÄMI KUKWE DEN NUAINDRE JAI YE KÄNENKRI, JEHOVÁ TÖITA ÑO YEBÄTÄ NIKWE TÖBIKADRETARI

13. Ngöbö töita ño mikadre gare jai ye raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ye mike gare keteiti.

13 Jehová töita ño mikadre gare jai aune töbikadretaribätä ye raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai. ¿Nuaindre ño? Ani bämike keteiti. Ni tö sribi prekursor nuaindi ye ani bämike ja töite. Kä rabadrete bäri nie kukwe driekäre ye kräke nikwe jondron ruäre tuaninametre raba ruin nie. Akwa nikwe nünain kä jutobiti ngwian aune jondron braibebiti o ñakare ye ni täbe ngwentari jai. Nikwe Jehová mikadre täte yekäre nikwe sribi prekursor nuaindre ye metrere Biblia ñaka niere. Ni tädre ni kukwe driekä akwa ni raba niara mike täte metre. Akwa nire nire tä ja di ngwen sribikäre Gobran Ngöbökwe kräke ye ngwane Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare kräke driebare Jesukwe (ñäkädre Lucas 18:29, 30 yebätä). Ne madakäre, nikwe jondron jökrä nuaindre Jehová käikitakakäre ye nemen kwin kräke nieta Bibliakwe. Nikwe niara mikadre täte kä jutobiti ie tö (Salmo 119:108; 2 Corintios 9:7). Nikwe orasion nuaindi aune töbikaitari kukwe yebätä angwane, nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai kukwe medenbe nita ja tuin ye ererebätä aune Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke.

14. ¿Nita ja ükete ño ye kwin Jehová kräke o ñakare ye ni raba mike gare ño jai?

14 Ani kukwe mada bämike. Dän ruäre nemen tuin kwin nie ye ani bämike ja töite. Akwa nikwe dän ye kitadre jabätä angwane, ni raba ja mräkätre o ja ngwaitre ruäre konkrekasionte ye mike ngoto ritete. Dän ye ererebätä Biblia ñaka kukwe mike gare metrere. Akwa, ¿Jehová töita ño ye ñokänti raba nemen gare nie? Biblia tä mäträre krörö nibätä: “Ni merire merire abko [...] ñan ja ngwä kita kwetre ni mda mda okwä mikakäre ja jiebti, akwa ja ükate kuin era metre kwetre, ie ti tö. Amne ñan ja dokwä söka bätäkä ngwarbe kwe, ni mda mda okwä mikakäre ja jiebti. Erere arato, ñan jändrän orore orore kitadre bäri ja ngrabare, ñan jändrän tuäre tuäre amne dän ütiäte ütiäte kita kwetre jabtä. Akwa sribi kuin nuendre ni mda mdakrä, ñobtä ñan angwane meri mden mden käta Ngöbö mike ütiäte jae käkwe ja kitadre sribi kuin nuene” (1 Timoteo 2:9, 10). Erametre kukwe nieta mäträkäre ye ütiäte ni kristiano brare aune merire kräke. Ni töi bobre angwane, nita ja ngwäkite ño aune ja ükete ño yebätä nitre mada tä töbike ño ye nikwe ngwain törö jai. Aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre tare nikwe, yebätä nikwe ja di ngwain ñaka niaratre töi nike aune ngwen ngoto ritete (1 Corintios 10:23, 24; Filipenses 3:17). Biblia tä dre niere aune Jehová töita ño yebätä nikwe töbikadretari angwane, kukwe kwin niara kräke ye nikwe diain nuaindre jai.

15, 16. a) Nita töbike jankunu kukwe blo yebätä angwane, ¿jata nemen ruin ño Jehovai? b) Nita dre den jai ja näkwitara ye kwin Jehová kräke, ¿ye raba nemen gare ño metre nie? c) ¿Kukwe ütiäte nikwe diandre nuaindre jai ye känenkri nikwe dre nuaindre?

15 Nitre tä kukwe blo nuainne o tä töbike kukwe blo yebätä angwane, Jehovata nemen ulire aune kukwe ye tä nemen tare ie drieta Bibliakwe (ñäkädre Génesis 6:5, 6 yebätä). * Niara ñaka tö ni tuai ni nemen kämekäme ni madabe ye bämike ja töite. Nikwe töbikadre kukwe blo yebätä angwane, ni raba kukwe ye nuainne. Ye medenbätä, Jehová tö ni tuai töbike kukwe kwin yebätä. Santiago ni ja tötikaka Jesukwe käkwe tikabare, kukwe metre kite Jehovakri ye “käta ni mike nüne kuin deme [...] amne tä ni mike nüne jäme. Erere arato, ni motota nebe kuin ni mda mdakrä amne nita nebe nuäre töi diandre. Erere arato, ni mda mda tä nebe ruentari tare nie amne ni jökrä nita kaen ngäbti ja kwrere jökrä amne, kore nita kukwe era erere niere amne nita jändrän kuinkuin nuene ni mda mdakrä” (Santiago 3:17). Nibira gare nie ye erere, Biblia tä driere nikwe ñaka ja näkwitadre jondron raba ni mike kukwe blo bämike ja töite o raba ni töi mikebätä yebiti. Dre dre tare Jehovakwe aune dre dre abokän kräke niara brukwä ye gare kwin nie angwane, tärä, película o jadaka meden nikwe diandre jai ye nikwe ñaka ngwaintari ja mräkätre o ja ngwaitre ie. Akwle rabai gare metre nie.

16 Nikwe kukwe keteiti diandre nuaindre jai ye ngwane, käre ni raba kukwe keta kabre kwin Jehová kräke ye den nuaindre jai. Akwa kukwe ütiäte rabadre diandre nuaindre jai nie ye ngwane, nikwe ja di kärädre ni umbre ji ngwanka o ja mräkä o ja ngwai ie kukwe gare krubäte yei (Tito 2:3-5; Santiago 5:13-15). Akwa erametre nikwe kukwe meden diandre nuaindre jai ye niaratre niedre nie ye nikwe ñaka ribei ietre. Apóstol Pablo niebare: “Ni itire itire käkwe töbikadre tribe jen kwe ngwianbtä” (Gálatas 6:5). Ye medenbätä, dre drieta Bibliakwe yebätä nikwe töbikai bätärekä aune ye bitikäre nikwe akwle kukwe ye diain nuaindre jai yebrä nikwe nuaindi (Hebreos 5:14).

17. Nita kukwe kwin Jehová kräke den nuaindre jai angwane, ¿dre kwin tä nemen nikwe?

17 Nita kukwe kwin Jehová kräke ye den nuaindre jai angwane, nita ja kete bäri kwin niarabe aune niarata ni kain ngäbiti bätä tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke (Santiago 4:8). Aune ye köböire tödeka nikwe tä nemen bäri dite. Ye medenbätä, dre drieta Bibliakwe yebätä nikwe töbikadretari ne kwe Jehová töita ño ye rükadre gare nie. Erametre, käre kukwe mrä rabai gare nie niarabätä (Job 26:14). Akwa kä nengwane nikwe ja di ngwain niara mike gare bäri kwin jai angwane, ni rabai töbätä aune nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai (Proverbios 2:1-5). Ni kä nebätä ye käre tä ja töi kwite dre nuaindre kwetre yebätä, akwa Jehová abokän ñaka ja töi kwite jire. Ni Biblia tikaka käkwe niebare Jehová tä dre dre den nuaindre jai aune “kukwe tä niara brukwäte” ye tä kärekäre (Salmo 33:11). Erametre, nita töbike Jehová erere aune nita kukwe kwin niara kräke ye nuainne angwane, nita kukwe bäri kwin den nuaindre jai.

^ párr. 6 Salmo 37:5: “Mäkwe kukwe jökrä mika Jehová kisete; mäkwe tö ngwan ie aune niarakwe mä dimikai”.

^ párr. 15 Génesis 6:5, 6: “Ye medenbätä, nitre namani kukwe käme nuainne krubäte kä tibienbätä namani tuin Jehová ie, aune käre kukwe käme ye aibe namani niaratre töite bätä brukwäte. Aune ni kä tibienbätä sribebare Jehovakwe ye namani tare ie bätä brukwä namani ulire”.