Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

La katikyi tsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Dyos

La katikyi tsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Dyos

«Ja ye‘ni wa xya‘a ki‘tik jpetzaniltik ja slekilal skʼujol» (JUAN 1:16, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi [YD]).

TSʼEBʼOJ 1 SOK 13

1, 2. a) Cholo bʼa tʼusanta yaljelik ja loʼil sbʼaja swinkil yalajil tsʼusubʼi. b) ¿Jastal wa sjeʼa ja loʼil it sbʼaja jaman kʼujoli soka lekil kʼujolal?

BʼA JUN kʼakʼu bʼa saʼansakbʼel, ja swinkil bʼa jun yalajil tsʼusubʼ waj bʼa merkado bʼa oj sle aʼtijumik bʼa oj aʼtijuke bʼa yalaj. Sok aljiyabʼye janekʼ oj tupjuke jujune ja yeʼnle, ja yeʼnle lekni yabʼye. Pe mas tsaʼan ja swinkil ja alaji yila wanto skʼana mas aʼtijumik, ja yuj ja bʼa kʼakʼu cha waj jitsan ekʼele ja bʼa merkado bʼa oj sle mas aʼtijum. Skʼapayi spetsanil ja aʼtijumiki junxta ja stsʼakole oj stupe. Ja bʼa och kʼakʼu, ja swinkil ja alaji chʼak stsom ja yaʼtijumiki bʼa oj yayi ja stsʼakole. Pe ama kechanta aʼtijiye jun ora ma snajtil kʼakʼu, ja yeʼn junxta yayi ja stsʼakole. Anto ja matik aʼtijiye snajtil kʼakʼu kʼe kʼumanuke. Ja swinkil alaji stupu ja aʼtijumiki sok syamaweta ja janekʼ tupjiyeʼi. Chomajkil, ya julyi skʼujol ja yeʼn ayni yiʼoj derecho bʼa oj yil janekʼ oj stup ja aʼtijumik ja jastalni wa skʼana. Tsaʼan sjobʼoyi ja aʼtijumiki ta ayiʼoje ilkʼujolanel yuja yeʼn wa sjeʼa ja lekil skʼujoli (Mateo 20:1-15).

2 Ja loʼil xcholo ja Jesús wa sjeʼakitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil sbʼaja jastal «jel lec jmoctic» ja Dyosi (kʼuman ja 2 Corintios 6:1) [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Bʼobʼta jujuntik wa spensarane ja winike matik aʼtijiye snajtil kʼakʼu sbʼejni mas oj tupjuke yuja tuki. Pe ja swinkil ja alaji sjeʼa lekil skʼujol soka matik mi aʼtijiye snajtil kʼakʼu. June maʼ jel chapan yala ja jastal sutubʼal ja bʼa Biblia ja yaljel «jel lec jmoctic» wa stojolan bʼa «jun jasunuk bʼa kʼebʼubʼal wa x-ajikitik sok mi wa xbʼajintik» sok «jun jasunuk wa x-ajiyi jun winik, pe mi yuj aʼteluk sok mi jas kʼulunej bʼa oj sbʼajuk».

JUN TSAMAL MAJTANAL JAKEL BʼA JYOBA

3, 4. a) ¿Jas yuj ja Jyoba sjeʼunej yi slekil skʼujol spetsanil ja ixuk winiki? b) ¿Sok jastal skʼulunej?

3 Ja Biblia wa xyala ja lekil skʼujol ja Dyosi jun majtanal «puro qʼuebubal» (2 Corintios 9:14, 15). Yuja mi xbʼobʼ jkʼuʼuktik spetsanil ja smandar ja Jyoba, mini wa xbʼajintik ja oj sjekitik ja slekil skʼujoli. Jaʼukto maʼ, jani wa xbʼajintik ja oj chamkotik. Ja mandaranum Salomón yala: «Pes mini ay jun winik toj ja bʼa luʼumi bʼa tolabida wa skʼulan ja bʼa leki sok mi oj koʼ mulal» (Eclesiastés 7:20). Ekʼ ja tyempo, ja jekabʼanum Pablo yala: «[Jpetsaniltik] huan nix chʼac jlee ja jmultica. ¿Machuncʼa oj slaj ja jastal jel toj ja Dios ba? ¡Mi ni june!», sok «ja jmultic ajyi, jaʼ ni mero jtzʼacoltic oj chʼay [...] ja caltziltic [ma oj chamkotik]» (Romanos 3:23; 6:23a).

4 Ja Jyoba jel syajtay spetsanil ja ixuk winiki. Ja yuj, sjekakon ja kechanta Yunini bʼa oj cham bʼa keʼntik. Ja it juni sjejel bʼa jel chaʼanyabʼalil ja bʼa slekil skʼujoli (Juan 3:16). Ja Pablo yala ja Jesús «jel xa yajtanubal ay juntiro ja huego porque aaji ta ni yi ja yatel ja ba mas tzatzi. [...] Pero yuj ja jel yaj huax yabyotic ja Dios Tatali, [...] tʼilan bi oj chamuc yuj ja quentiqui, ti bi oj iljuc mas nihuan lec ja mas tzaani» (Hebreos 2:9). Ja yuj «stzʼacatal lec ja Cajualtic Cristo Jesusi, ja Diosi puro qʼuebubal yaunej quitic ja jvidatic» bʼa mi xchʼaki (Romanos 6:23b).

5, 6. a) ¿Jastik junuk oj yijankitik ta ja wa stojowotik ja mulali? b) ¿Jastik junuk oj yijankitik ta wa stojowotik ja slekil skʼujol ja Dyosi?

5 ¿Jas yuj mulanumotik sok wala chamtik? Ja Biblia wa xyala yuj smul ja Adán ja yuj «cajcajil huane chamel». Yuja ti naka jakelotik bʼa yintil Adán, jpetsaniltik jani wa stojowotik ja mulali sok wala chamtik (Romanos 5:12, 14, 17). Ama jachuk, ojni bʼobʼ jtsatik mi oj stoj ja jsakʼaniltik ja mulali. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼultik? Sjejel wa xkʼuʼantik ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús. Jachuk wa xkatikan ja lekil skʼujol ja Jyoba oj stoj ja jsakʼaniltiki. Ja Biblia wa xyala: «Jel ni juntiro ja jmultiqui, jayuj mas to jel yaa ja slequil scʼujol ja Diosi ba oj yaa ja sperdoni. Eso sí, cajcajil huax cham ja cristiano yuj ja yuchʼane ni teʼ yuj ja mulali. Pero ja yaani, como jel lec juntiro ja Diosi, jel xa maʼ huane staajel ja vida jau ba jel tzamali, jaʼ ni ja jastal huax yaa ja Cajualtic Jesucristoi» (Romanos 5:20, 21).

6 Anima mulanumotik, pe mini oj bʼobʼ katikan ja mulali yeʼn oj stojotik. Ja yuj, yajni wa xkʼulantik jun jasunuk mi lekuk wani xkʼanatikyi ayaʼotik perdon ja Jyoba. Ja Pablo yala: «Mi xa mandar ayuquex yuj ja mulali. Eso sí, ajyi ti ni ay ja mandar jumasa pero [...] stzʼacatal ja Diosi, ya elcotic libre, pero puro slequil scʼujol ja yeni» (Romanos 6:14). Ta wa xkatikan oj stoj ja jsakʼaniltik ja slekil skʼujol ja Dyosi, ¿jastik slekilal oj yakitik? Ja Pablo yala mi oj kistik «ja jmaloiltiqui, spetzanil ja jas jex cʼancʼoni ja ba mundo iti» sok oj «ajyucotic toj» soka slekil skʼujol ja Dyos yajni teyotik ja bʼa luʼumkʼinal it (Tito 2:11, 12).

JA JYOBA SJEʼUNEJ BʼA TUKTUKIL MODO «JA SYAJAL SCʼUJOL JMOCTIQUI»

7, 8. ¿Jas wa stojolan ja «acʼubal quitic» bʼa tuktukil modo ja slekil skʼujol ja Jyoba? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

7 Ja jekabʼanum Pedro yala oj katik makunuk ja jas yaʼunejkitik ja Dyosi bʼa oj jkolta jbʼajtik jastal «mero yatjumotic ja Diosi» yuja sjeʼunej bʼa tuktukil modo «ja syajal scʼujol jmoctiqui» (1 Pedro 4:10). ¿Jas wa stojolan ja Jyoba wa sjeʼa bʼa tuktukil modo ja slekil skʼujoli? Wa stojolan chikan jas wokol kiʼojtik ja bʼa jsakʼaniltiki, ja yeʼn wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa oj kuchkujtik (1 Pedro 1:6). Tolabida wa xyakitik ja jas mero wa xmakunikujtik ja bʼa tuktukil wokol kiʼojtiki.

Chikan jas wokol kiʼojtik, ja Jyoba tolabida wa xyakitik ja jas mero wa xmakunikujtik bʼa oj kuchkujtik

8 Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Ja ye‘ni wa xya‘a ki‘tik jpetzaniltik ja slekilal skʼujol yuj ja jel wa skʼanawotiki» (Juan 1:16, YD). Yuja Jyoba wa sjeʼakitik bʼa tuktukil modo ja slekil skʼujoli, wa x-ajikitik jitsan slekilal. La kiltik jujuntik ja slekilal jaw.

9. a) ¿Jastal wa xkatik el slekilal ja slekil skʼujol ja Dyosi? b) ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal ja Dyosi?

9 Ja Jyoba wa xyaʼa perdon ja jmultiki. Stsʼakatal yuja slekil skʼujoli, ja Jyoba wa xyaʼa perdon ja jmultiki. Pe kechantani wa xyaʼawotik perdon ta meran wa xnaʼatik malaya sok wa xkatik eluk ja bʼa jsakʼaniltik ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki (kʼuman ja 1 Juan 1:8, 9). Ja Pablo xcholoyabʼ ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali jastal wa xyaʼa perdon ja mulalik ja Jyoba. Ja yeʼn yala: «Ya elcotic ja ba qʼuiqʼuinal ba oj bob ajyucotic ja ba sparte ja yunini, ja maʼ jel yajtanubal yuj ja Tatali. Stzʼacatal ja yunin ja Diosi, yen stupu ba oj elcotic libre» (Colosenses 1:13, 14). Soka toyjelal wa xkatikyi ja Dyosi jach wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal soka jas skʼulankitiki. Yuja yeʼn wa xyaʼa perdon ja jmultiki, oj bʼobʼ yakitik jitsan jlekilaltik sok bʼa tuktukil modo.

10. ¿Jasa wa xbʼobʼ katik el slekil stsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Dyos?

10 Wa xbʼobʼ kabʼtik stsamalil bʼa ajyel laman soka Dyosi sok yamigoʼajel. Yuja mulanumotiki, man wala pojkitik jkontratikni ja Dyos. Ama jachukuk, ja jekabʼanum Pablo yala ja yajni skontraʼotik ja «Diosi, pero anima, ja yunin ja Diosi cham ni yuj ja quentica, jaxa mas tzaani, yamigoanotic ja Diosi» (Romanos 5:10). Stsʼakatal ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, wani xbʼobʼ mojxukotik soka Dyos. Ja it wa stojolan wa xbʼobʼ ajyukotik sok laman sok yamigoʼajel. Pe ¿jasa ti chʼikan soka it ja slekil skʼujol ja Dyosi? Ja Pablo xcholo ja yajni yalyabʼ ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali: «Yuj ja huan xa nix cʼuantiqui, ja Diosi toj xa ni huax yilahuotica, jayuj laman xa ni ay ja jcʼujoltiqui. Jel ni gusto huax cabtic yuj ja gusto xa huax yilahuotic ja Diosi, stzʼacatal lec ja Cajualtic Jesucristo. Yuj ja Cristo, jayuj huan xax cʼulantic recibir ja sbendicion ja Diosi» (Romanos 5:1, 2). Jelni wa xbʼobʼ katik tsʼakatal yuja laman ayotik soka Dyosi sok yamigoʼajel.

Wa xyakitik ja niwan cholal bʼa smaklajel ja lekil rason. (Kʼela ja parrapo 11).

11. ¿Jastal ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal wa skoltaye ja «pilan chej[iki]»?

11 Wa xbʼobʼ ajyukotik toj ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Ja aluman Daniel stsʼijbʼan ja bʼa stikʼanil ja tyempo ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ‹jel jitsan oj yawe ochuk ja bʼa toji› (kʼuman ja Daniel 12:3). ¿Jastal wa skʼulane ja jaw ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal? Ja yeʼnle wa xcholowe yabʼ ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok wa sjeʼaweyi ja sleyik ja Jyoba bʼa jitsan miyon ja bʼa «pilan chej[iki]» (Juan 10:16, YD). Jach wa skoltaye ja ixuk winik bʼa jachuk ja Dyos oj yil jastal toje. Pe ja it kechantani wa xbʼobʼ stsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Jyoba. Ja Pablo xcholo: «Jayuj puro slequil scʼujol ja Diosi ja huax yala que mi xa bi oj to jtup ja jmultiqui, como stupu ta bi quitic ja Cristo Jesusi» (Romanos 3:23, 24).

Wa xbʼobʼ katikyi orasyon. (Kʼela ja parrapo 12).

12. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja slekil skʼujol ja Dyos soka orasyoni?

12 Wa xbʼobʼ mojxukotik soka Dyos yuja orasyoni. Stsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi, wa xbʼobʼ katikyi orasyon. Ja Pablo yala ja skujlayubʼ ja Jyoba jaʼa «ja bʼa kujlayubʼ bʼa lekil kʼujolal» sok wa slokowotik bʼa amoxukotik ja bʼa kujlayubʼ «sok yaljel jaman lek» (Hebreos 4:16a, TNM). Bʼa sbʼiʼil ja Jesús wa xbʼobʼ katikyi orasyon ja Jyoba bʼa chikan jas tyempoʼil. Ja it jelni chaʼanyabʼalil. Ja Pablo yala: «Mi xa huala xiutic ja huala ochtic ja ba sti sati. Jun xa jcʼujoltic ayotic soc ja Cajualtiqui» (Efesios 3:12).

Wa skoltayotik yajni wa xmakunikujtiki. (Kʼela ja parrapo 13).

13. ¿Jastal wa skoltayotik ja slekil skʼujol ja Dyos «ja bʼa mero styempoʼili»?

13 Wa xbʼobʼ ajuk jkoltajeltik yajni wa xmakunikujtiki. Ja Pablo slokowotik la katikyi orasyon ja Jyoba yajni wa xmakunikujtiki, «bʼa jachuk oj jtatik ja yajulal kʼujolal sok stajel ja lekil kʼujol bʼa jkoltajeltik ja bʼa mero styempoʼili» (Hebreos 4:16b, TNM). Tolabida yajni ay kiʼojtik jun wokol, ojni bʼobʼ jkʼantikyi jkoltajeltik ja Jyoba. Ja yeʼn mini ayiʼoj stʼilanil oj sjakʼ kitik, pe wani sjakʼakitik. Tikʼan tikʼan wa xya makunuk ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni bʼa oj skoltayotik. Yuja yeʼn wa sjakʼa ja korasyontiki, «sbej ni oj ajyuc snihuanil ja jcʼujoltic soc ja Cajualtiqui porque yena ni huas scoltayotica. Mi sbejuc oj xiucotic yuj ja cristiano. Mi ni modo oj caltic ta ay jas oj scʼul quitica» (Hebreos 13:6).

14. ¿Jas pilan jasunuk wa xyakitik slekilal stsʼakatal ja slekil skʼujol ja Jyoba?

14 Wa xbʼobʼ ajuk kulan jkʼujoltik. Pilan jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil wa xyakitik ja slekil skʼujol ja Jyoba jani wa xya kulan jkʼujoltik ja yajni jel chamkʼujol ayotiki. Yajni ja snochumanik Kristo bʼa xchonabʼil Tesalónica wan ijel spatike, ja Pablo stsʼijbʼanyile: «Ja jTatic Diosi jel [...] yaj huax yabyotic. Ja yeni huan nix yaa quitic jnihuancʼujoltic tola vidaa [...]. Ja Cajualtic Jesucristo soc ja jTatic Diosi, jaʼ ni yip ja hua cʼujolex. A scoltayex tola vida ba toj oj ajyanic» (2 Tesalonicenses 2:16, 17). ¿Anke meran wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba wa syajtayotik sok wa stalnayotik yuja slekil skʼujoli?

15. ¿Jasa smajlajel wa xyaʼakitik ja slekil skʼujol ja Dyosi?

15 Wa xbʼobʼ ajyukujtik ja smajlajel bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Yuja mulanumotiki, lekbʼi mi skoltayotik ja Jyoba mini oj ajyukujtik jun smajlajel (kʼuman ja Salmo 49:7, 8). Pe ja yeʼn yaʼunejkitik jun tsamal smajlajel. ¿Jasunkiluk? Ja Jesús yala: «Oj bi staa ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuc. Jach ni huas scʼana ja jTati ja spetzanil ja maʼ huax yaa sbaj jmoqui, jaʼ ni ja maʼ huas scʼuanon merani porque yuninon ni ja Diosa» (Juan 6:40). Ja yuj, stsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyos ay kiʼojtik jun tsamal smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida. Ja Pablo yala: «Porque ja Diosi seunej quitic ja syajal ja scʼujoli, jayuj huan xax bob ya eluc libre spetzanil ja cristiano» (Tito 2:11).

MOKNI JELXUKOTIK SOK JA SLEKIL SKʼUJOL JA DYOSI BʼA KOʼEL MULAL

16. ¿Jastal jelxiye sok ja slekil skʼujol ja Dyos ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo?

16 Jastalni kilatikta, stsʼakatal ja slekil skʼujol ja Jyoba wa xyakitik jitsan slekilal. Pe mi lek oj jelxukotik yuja jel ja slekil skʼujoli. Wa xbʼobʼ kaltik, mok kiltik jastal jun rason bʼa tikʼanxta koʼel mulal. Ja bʼa styempo ja bʼajtan snochuman Kristo, jujuntik mini skisawe ja slekil skʼujol ja Dyos sok wa skʼulane «chican bi jasuncʼa» bʼa mi lekuk, ja yeʼnle wa xyalawe «mi ni bi malouca» (Judas 4). Ja nochumanik it bʼa mixani toj ayuke wa skʼuʼane oj bʼobʼ koʼuke mulal sok oj smajlaye tolabida oj ajuke perdon yuja Jyoba. Chomajkil sleʼawe modo bʼa tuk nochumanik acha koʼuke mulal jastal yeʼnle. Chikan maʼ wa skʼulan ja jaw ja bʼa jtyempotiki wani koʼel bʼa jun chaʼan mulal soka «ja Espíritu Santo» ja bʼa slekil skʼujol ja Dyos (Hebreos 10:29).

17. ¿Jasa rason yaʼa ja jekabʼanum Pedro?

17 Ja bʼa jtyempotiki, ja Satanás wan sloʼlajel jujuntik snochuman bʼa Kristo bʼa oj skʼuʼuke oj bʼobʼ koʼuke mulal sok smajlajel tolabida oj ajuke perdon yuja Jyoba. Meran ja Jyoba pwestoni ay bʼa oj yaʼ perdon ja jmultik ta meran wa xnaʼatik malaya. Pe chomajkil wani skʼana oj katik elkan ja jastik mi lek wa xkʼankʼunikujtik skʼulajel. Ja Jyoba skʼulan ja jekabʼanum Pedro aya ja rason it: «Jayuj aa cuidadoex soc ja cristiano jau ja maʼ huax yaahue can jun lado ja smandar ja Diosi. Mi cʼa, huaj to huabyex, ti xa chʼicanex soquea y najat juntiro oja huaex can ja Diosi. Miyuc, quermano jumasa, cʼulanic fuerza ba oja naex mas y mas jastal ay ja Cajualtic Cristo Jesusi soc jastal yaahuotic ta libre ja yeni» (2 Pedro 3:17, 18).

LA JETIK WA XKATIK TSʼAKATAL JA SLEKIL SKʼUJOL JA DYOSI

18. Yuja Jyoba sjeʼunejkitik ja slekil skʼujoli, ¿jas cholal kiʼojtik?

18 Ta wankʼa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Jyoba, oj katik makunuk ja jastik akʼubʼalkitik bʼa oj jtoytik ja yeʼn sok skoltajel ja tuki. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik? Ja Pablo yala: «Ja Diosi yaunej ni jcholtic cada jujunea, [...]. Ay ni maʼ jel tzamal huas sea ja yabal ja Diosi. Yuj ni jach acʼubal yia, pues a yaa sbaj juntiro ba oj see. Ay maʼ acʼubal yi yuj ja Diosi ba huax bob yaa yi snihuanil scʼujol ja smoji. Pues sbej ni huas scoltaa. [...] Jaxa maʼ huas scolta ja maʼ ay snesesida, sbej ni jel gusto oj ajyuc» (Romanos 12:6-8). ¿Jas wa stojolan spetsanil ja it? Yuja Jyoba sjeʼunejkitik ja slekil skʼujoli, ayni kiʼojtik ja cholal bʼa oj chʼak jbʼajtik ja bʼa xcholjeli, sjejelyi bʼa Biblia ja tuk, stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltik sok yajel perdon ja maʼ wa syajbʼesotiki.

19. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

19 Ja Jyoba yaʼunejkitik jitsan jlekilaltik yuja slekilal skʼujoli, ja yuj tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa «oj yab spetzanil ja cristiano jastal ja syajal scʼujol ja Diosi» ja bʼa xcholjeli (Hechos 20:24). Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik ja cholal it.

^ [1] parrapo 2: Kʼela ja «Bondad», soka chʼin yolomajel «Bondad inmerecida» ja bʼa libro Perspicacia para comprender las Escrituras, volumen 1.