Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matiktejtemokan san iTekiuajyo toTajtsin

Matiktejtemokan san iTekiuajyo toTajtsin

“Nochipa xtejtemojtiakan kachtopa iTekiuajyo, niman nochi yejuin tlemach noijki nenkiseliskej” (LUCAS 12:31, TNM).

TLAKUIKALTIN 40 NIMAN 98

1. ¿Tleka xsan noijki kijtosneki itech tlen techpoloua niman tlen tiknekij?

XONKA miyek tlemach tlen noneki tikpiyaskej niman ijkon tinemiskej. Se neskayotl, noneki tikpiyaskej tlakuajli, tlakentli niman kanon tichantiskej. San ika, uelis onias miyek tlemach tlen tiknekiskej. Niman miyekej tlaltikpakchanejkej xkitaj ika miyek tlemach tlen kinekij kipiyaskej xkinpoloua.

2. ¿Tlenon kinekij kipiyaskej tlaltikpakchanejkej?

2 Se akin chanti ipan país kampa xkipiyaj tlen ika nopanoltiskej kanaj xsan noyejua kinekis ken akin chantij kampa onka miyek tomin. Oksekan, tlaltikpakchanejkej kuelitaskiaj kipiyaskej se celular, se motocicleta noso se pitentsin kaltlajli. Niman oksekan, kinekij kipiyaskej miyek tlakentli tlen melak patioj, se ueyi kajli noso se carro melak patioj. San ika, maski san kanon matichantikan noso maski san keski tomin matikpiyakan, peuas melak tiknekiskej miyek tlemach tlen xtechpoloua noso tlen xuelis tijkouaskej.

TIKTEJTEMOS MIYEK TLEMACH UELIS MITSIJTLAKOS

3. ¿Tlenon kijtosneki tiktejtemos miyek tlemach?

3 ¿Tlenon kijtosneki tiktejtemos miyek tlemach? Kijtosneki ken tlanemilia se tlaltikpakchane ijkuak kita ika melak ueyi kijtosneki tlemach tlen kipiya xijkon ken nouikas iuan toTajtsin. Yejua xyolpaki ika tlen ikipiya niman san nochipa kineki kipiyas okseki tlemach tlen xkipoloua. Maski akin xkipiyaj miyek tlemach noso xkipiyaj miyek tomin, uelis kitejtemoskej kachtopa miyek tlemach. Kuakon yejuamej xok kitlaliskej kachtopa ipan innemilis iTekiuajyo toTajtsin (Hebreos 13:5).

4. ¿Kenon Satanás kikui tlen “tikixpakaitaj”?

4 Satanás kineki matikneltokakan ika noneki tikpiyaskej miyek tlemach niman san ijkon uelis tipakiskej. Ika yejon yejua kikui tlen onka ipan tlaltikpaktli tlen “tikixpakaitaj” tlen kichiua matiknekikan nochipa tikpiyaskej miyek tlemach (1 Juan 2:15-17; Génesis 3:6; Proverbios 27:20). San nochipa tlen tikitaj niman tijkakij kichiua matiknekikan tijkouaskej tlen yenkuik kistika. ¿Kemantika yotijkoujka itlaj tlen otikuelitak san pampa otikitak kampa nonemaka noso san kampa noteijlia? Tla ijkon, kanaj sakin otikitak ika xmelauak mitspolouaya. Ijkuak nochipa tijkouaj tlemach tlen xtechpoloua, kichiua matinemikan ouijtika. Yejuin uelis techtsakuilis matiktekichiuilikan Jehová, pampa kanaj xok tikpiyaskej miyek tiempo tomachtiskej Biblia, tomachtiskej tlen noitas ipan tlanechikojli niman tiaskej ipan tlanechikoltin. Niman noijki xok nochipa tontenojnotsaskej. Xkilnamiki, Juan, itlatitlankauj Cristo, okimelajkaijto: “In tlaltikpaktli ye tlantiu iuan nochi on tlen xkuajli ipan onkaj yejuan on tlakamej keleuiyaj”.

5. ¿Tlenon uelis inpan nochiuas akin san kitejtemouaj kipiyaskej miyek tlemach?

5 Satanás kineki ika tejuamej matijkuikan tochikaualis ika tiktejtemoskej miyek tomin niman okseki tlemach. Yejua xkineki matijkuikan ika matiktekichiuilikan Jehová (Mateo 6:24). San ika, tla san tiktejtemoskej tlemach tlen san tejuamej tiknekij, xuelis tiyolpakiskej ipan tonemilis. Xkuajli tomachiliskej niman xkuajli tonkisaskej ika tomin. Niman xsan yejon, uelis tikpoloskej totlaneltokil itech Jehová niman itech iTekiuajyo (1 Timoteo 6:9, 10; Apocalipsis [Revelación] 3:17). Jesús okijto ika akin “sanoyej kinekij [...] okseki tlajtlamach” yeskia kentla uitstli tlen xkikauilia manoskalti niman matlaki tlen kitokaj (Marcos 4:14, 18, 19).

6. ¿Tlenon techmachtia ineskayo Baruc?

6 Matitlanemilikan achijtsin itech Baruc, akin tekitiya ken secretario itech Jeremías. Ijkuak Baruc opeuj kitejtemoua “tlemach tlen ueyi”, Jehová okilnamikti ika xuejkaujtipan Jerusalén popoliuiskia. San ika, yejua okijli Baruc ika kimakixtiskia inemilis (Jeremías 45:1-5). Baruc xueliskia kichiaskia okse tlemach. Jehová xkimakixtiskia tlemach tlen kipiayaj tlaltikpakchanejkej (Jeremías 20:5). Ipan yejuin tonajli, xok uejkaujtipan poliui ika kipopoloskej tlen kiyekana Satanás. Ika yejon, aman xnoneki matiktejtemokan miyek tlemach tlen san tejuamej tiknekij. Niman xuelis tikchiaskej ika ijkuak yopanok ueyi tlajyouilistli, ok tikpiyaskej tlemach tlen aman tikpiyaj, maski tla patioj katkaj (Proverbios 11:4; Mateo 24:21, 22; Lucas 12:15).

7. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli niman tleka?

7 Kuakon, ¿kenon tiknextiskej tlen ika topanoltiskej niman tlen tikinmakaskej tochanejkauan niman noijki san tiktejtemoskej tlen melak ueyi kijtosneki ipan tonemilis? ¿Kenon xtiktejtemoskej kachtopa miyek tlemach? ¿Tlenon uelis techpaleuis xtajmanaskej tiknextiskej tlen techpoloua? Jesús okijto kuajli tlajtolpaleuilistli itech yejuin ijkuak okitemakak Tlamachtijli ipan Tepetl (Mateo 6:19-21). Matikpouakan niman matikitakan tlen kijtoua Mateo 6:25-34. Yejuin techpaleuis tiknekiskej nochipa tiktejtemoskej Tekiuajyotl niman xtiktejtemoskej okseki tlemach (Lucas 12:31).

JEHOVÁ TECHMAKA TLEN TECHPOLOUA

8, 9. a) ¿Tleka xnoneki melak tajmanaskej itech tlemach tlen techpoloua? b) ¿Tlenon kimatiya Jesús itech tlen kinpoloua tlaltikpakchanejkej?

8 (Xpoua Mateo 6:25). Jesús kimatiya ika inomachtijkauan najmanayaj itech tlen kikuaskej, tlen koniskej niman tlakentli. Ika yejon ipan Tlamachtijli ipan Tepetl, okimijli yejuin: “Ma ka xkomatstiakan [noso maka melak xmajmanakan]”. Jesús kinekiya kinpaleuis makasikamatikan tleka xnonekiya manajmanakan itech nochi yejon tlemach. Yejua kimatiya ika tla melak najmanaskiaj, maski itech tlemach tlen yemelak kinpoloua, yejuamej ueliskiaj kilkauaskej tlen melak ueyi kijtosneki ipan inemilis. Jesús najmanaya ipampa inomachtijkauan niman ika yejon nakpa okimijli maka manajmanakan (Mateo 6:27, 28, 31, 34).

9 San ika ¿tleka Jesús otechijli maka matajmanakan itech tlen tijkuaskej, itech tlen tikoniskej niman itech tlakentli? ¿Xnoneki titlakuaskej niman totlakentiskej? Kema, tinochimej techpoloua yejon. Tla xtikpiyaj tomin tlen ika tijkouaskej yejon tlemach, tinochimej tajmanaj. Jesús kimatiya yejon. Yejua kimatiya tlen kinpolouaya tlaltikpakchanejkej. Niman noijki kimatiya ika ipan sa itlamiyan tonaltin inomachtijkauan melak ouijtika nemiskiaj (2 Timoteo 3:1). Kema, aman miyekej nemij akin xkipiyaj tekitl niman melak patioj tlen noneki nokouas. Miyekan, tlaltikpakchanejkej nion achijtsin xkipiyaj tlen ika nopanoltiskej niman san achijtsin noso xtlaj kipiyaj tlen kikuaskej. San ika, Jesús noijki kimatiya ika “nemilistli más ueyi kijtosneki xken yejua on tlakuajli, niman on tlalnakayotl más ueyi kijtosneki xken yejua on tlakentli”.

10. Ijkuak Jesús okimachti inomachtijkauan kenon kichiuaskej teoyotl, ¿tlenon okijto ika melak ueyi kijtosneki ipan tonemilis?

10 Jesús yokinmachtijka inomachtijkauan ika ijkuak kichiuaskej teoyotl, nonekiya makitlajtlanilikan inTajtsin iluikakchane makinmaka tlen kinpoloua. Yejuamej ueliskia kitlajtlaniliskej yejuin: “Xtechmaka tlen tikuaskej on yejuan mojmostla ika tipanotokej” (Mateo 6:11). Okse tonajli noijki okimijli makitlajtlanilikan: “Xtechmaka tlen tikuaskej on yejuan mojmostla ika tipanotokej” (Lucas 11:3). San ika, yejon xkijtosneki tla xnoneki titlanemiliskej kenon tiknextiskej tlen techpoloua. Kema, Jesús okimijli inomachtijkauan makitlajtlanikan mauajla iTekiuajyo toTajtsin yejon tlen melak noneki xijkon ken tlen techpoloua (Mateo 6:10, TNM; Lucas 11:2, TNM). Jesús okinpaleui inomachtijkauan maka manajmanakan ijkuak okimijli kenon Jehová kitlajpiya nochi tlen yokichijchiuj.

11, 12. ¿Tlenon techmachtia itech ken Jehová kintlajpiya totomej ipan iluikak? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

11 (Xpoua Mateo 6:26). Tejuamej noneki tikimitaskej “totomej yejuan patlantinemij”. Maski totomej pitentsitsintin, melak miyek tlen kikuaj. Kema, tla se tototl ueyi yeskia ken se tlaltikpakchane, melak tlakuaskia xijkon ken se tlaltikpakchane. Totomej kikuaj tlakilyotl, teyojli, yolkatsitsintin niman okuilimej. San ika, yejuamej xtokaj nion xpixkaj. Jehová kinmaka nochi tlen kinpoloua (Salmo 147:9). Yejuin xkijtosneki tla yejua kintlalilia tlakuajli ipan inkamak. Noneki ika yejuamej yaskej kontejtemoskej, san ika, tlakuajli ompa onka niman ijkon makinextikan.

12 Jesús kuajli kimatstoya ika tla toTajtsin kinmaka tlen kikuaskej totomej, noijki kimakaskia tlen kikuaskej tlaltikpakchanejkej (1 Pedro 5:6, 7) [1] (xkita nota kampa ontlami). Kema, ijkon ken totomej, xnoneki titlatsiuiskej. Noneki tiktejtemoskej tlen tijkuaskej noso tiktlaniskej tomin tlen ika titlakokuaskej. Jehová uelis techteochiuas pampa tochikauaj. Niman tla xtikpiyaj tomin noso tlakuajli, yejua techmakas tlen techpoloua. Se neskayotl, oksekimej uelis techmakaskej tlen kipiyaj. Jehová noijki kinmaka totomej kampa chantiskej. Yejua okintlali totomej mauelikan manotepajsolchijchiuakan niman noijki okichijchiuj tlen ika uelis kichijchiuaskej intepajsol. Noijki ijkon, Jehová uelis techpaleuis matiknextikan kampa tichantiskej iuan tochanejkauan.

13. ¿Tlenon kiteititia ika tejuamej melak titlasojtij xijkon ken totomej?

13 Ipan Mateo 6:26, Jesús okintlalnamikti inomachtijkauan ika Jehová kintlakualtia totomej. Niman sakin okintlajtolti: “¿Tlika nemejuamej xmás nenueyi kijtosnekij xken yejuamej on totomej?” (tiknextis okseki ipan Lucas 12:6, 7). Ijkuak Jesús okijto yejuin, kanaj kinemiliaya kenon sa achijtsin poliuiya kitemakaskia inemilis ipampa nochimej tlaltikpakchanejkej. Kema, Jesucristo xomik ipampa totomej nion ipampa oksekimej yolkamej. Yejua omik topampa niman ijkon uelis tinemiskej nochipa (Mateo 20:28).

14. ¿Tlenon xuelis kichiuas se tlaltikpakchane maski melak manajmana?

14 (Xpoua Mateo 6:27). ¿Tlenon kijtosnekiya Jesús ijkuak okijto xuelis “okse tlajko metro más notlakechilis [tonemilis]”? Yejua kijtosnekiya ika xuelis tikchiuaskej matinemikan uejkaujtipan tla tajmanaj itech tlemach tlen techpoloua. Kema, tla melak tokuaajmanaj, hasta uelis tikualoskej niman timikiskej.

15, 16. a) ¿Tlenon tomachtiaj itech kenon Jehová kintlajpiya xochimej ipan tepetl? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon nonekis matotlajtoltikan niman tleka?

15 (Xpoua Mateo 6:28-30). Melak tipakij ijkuak tikpiyaj kualtsin totlaken, ken tlakentli tlen tiktlaliaj ijkuak tontenojnotsaj, ipan tlanechikoltin noso ipan uejueyimej tlanechikoltin. San ika ¿noneki tajmanaskej itech “[to]tlaken”? Oksejpa, Jesús okimilnamikti inomachtijkauan kenon Jehová kitlajpiya tlen yokichijchiuj. Jesús otlajto itech “xochimej ne ipan tepetl”. “Xochimej” uelis yes ken gladiolas, jacintos niman tulipanes. Maski nion se yejuin xochitl xkinochijchiuilia itlaken, melak kualtsitsintin. Ika yejon, Jesús okijto ika “Salomón xkeman onotlakenti ken se de yejua on xochitl”.

16 Xtlanemili itech tlen Jesús okijto sakin: “Tla on xojtli yejuan ken aman in onkaj ipan tepetl, Dios ijki kitlakentia [...], ¿tlen xmás mechtlakentis nemejuamej?”. ¡Kema! San ika, inomachtijkauan Jesús noneki kipiyaskiaj ueyi intlaneltokil (Mateo 8:26; 14:31; 16:8; 17:20). Nonekiya kineltokaskiaj ika Jehová kintlajpiyas niman ika yemelak kineki kichiuas. ¿Tlenon uelis tikijtoskej totech? ¿Tikneltoka ika Jehová techtlajpiyas?

17. ¿Tlenon uelis kijtlakos ken iuan touikaj Jehová?

17 (Xpoua Mateo 6:31, 32). Miyekej akin xkixmatij Jehová san kitejtemouaj kipiyaskej tomin niman okseki tlemach. San ika, tla tejuamej noijki ijkon tikchiuaj, xuelis kuajli iuan touikaskej. Tejuamej tikmatij ika Jehová yejua toTajtsin niman ika techtlasojtla. Niman tikneltokaj ika tla tikchiuaj tlen yejua techtlajtlanilia niman tiktlaliaj ipan tonemilis kachtopa iTekiuajyo, yejua techmakas nochi tlen techpoloua niman noijki okseki tlemach. Noijki tikmatij ika kuajli touikaskej iuan Jehová yejon tlen melak techyolpaktia niman yejuin techpaleuiya matinemikan ika toyojlo san ika tlen noneki, ken “tlen tikuaj niman [...] totlaken” (1 Timoteo 6:6-8).

¿TIKTLALIAJ KACHTOPA TEKIUAJYOTL IPAN TONEMILIS?

18. ¿Tlenon kimati Jehová totechkopa niman tlenon kichiuas topampa?

18 (Xpoua Mateo 6:33). * Tla tiktlaliaj Tekiuajyotl kachtopa ipan tonemilis, kuakon Jehová techmakas nochi tlen techpoloua. Jesús okijto tleka uelis kuajli tikmatstoskej itech yejon. Yejua okijto ipan Mateo 6:32: “NemoTatsin iluikak chanej kimatstikaj ika nochi yejua in mechpoloua”. Jehová kimati tlen mitspoloua ijkuak tejua ok xtikmati tlenon mitspoloua (Filipenses 4:19). Yejua kimati katlejua motlaken kachtopa sosoliuis. Yejua noijki kimati tlen tlakuajli mitsonpolos. Niman yejua kimati ika tejua iuan mochanejkauan mechpoloua kampa nenchantiskej. Jehová kichiuas ika xpiya tlen yemelak mitspoloua.

19. ¿Tleka xnoneki melak tajmanaskej itech tlen uelis panos ika tlayekapan?

19 (Xpoua Mateo 6:34). Oksejpa Jesús okimijli: “Ma ka xkomatstiakan [noso maka xmajmanakan]”. Jehová techmakas tlen techpoloua mojmostla. Ika yejon, xnoneki melak matajmanakan itech tlen uelis panos ika tlayekapan. Tla tajmanaskiaj, uelis peuas san totech titlaneltokaskej, niman yejon uelis kijtlakos ken iuan touikaj Jehová. Tejuamej noneki titlaneltokaskej itech (Proverbios 3:5, 6; Filipenses 4:6, 7).

MATIKTEJTEMOKAN KACHTOPA TEKIUAJYOTL NIMAN JEHOVÁ TECHTLAJPIYAS

¿Uelis tinemis san ika achijtsin niman ijkon xtlaj mitstsakuilis chikauak tiktekichiuilis toTajtsin? (Xkita párrafo 20).

20. a) ¿Tlenon uelis tiknemilis tikchiuas ipan itekiyo Jehová? b) ¿Tlenon uelis tikchiuas niman tinemis san ika achijtsin?

20 Teyolkoko yeskia tla xtiktekichiuiliskiaj Jehová ika nochi tochikaualis san pampa tiktejtemojtokej tikpiyaskej miyek tlemach. Maka mapano yejon, tejuamej matikmakakan Jehová nochi tlen tiuelij. Se neskayotl, ¿uelis tias tontlapaleuis ipan se tlanechikojli kampa xmiyekej nemij akin tenojnotsaj? ¿Uelis timochiuas precursor? Tla tejua yotimochiuj precursor, ¿uelis tias ipan Tlamachtijli tlen kiseliaj Akin Tenojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin? ¿Kanaj uelis titlapaleuis seki tonaltin ipan semana ipan Betel noso ipan Kajli kampa Tlajtolkuepaj? Noso kanaj uelis tijkuis motiempo titlapaleuis itech tekitl tlen nochiua kampa tichanti itech diseño y construcción niman kampa nochijchiuaj Kaltin kampa Tosentlaliaj. Xnemili tlenon uelis tikchiuas niman ijkon tinemis xika miyek tlemach. Tla ijkon tikchiua, tikpiyas tiempo niman chikaualistli tlen ika titlapaleuis ipan itekiyo toTajtsin. Ipan recuadro “ Kenon uelis tinemis san ika achijtsin” kijtoua seki tlen uelis tikchiuaskej. Xtlajtlanili Jehová mamitspaleui tiktlapejpenis tlenon tikchiuas. Kuakon peua xchiua tlen noneki tikpatlas.

21. ¿Tlenon mitspaleuis timonisiuis itech Jehová?

21 Jesús otechmachti matiktejtemokan kachtopa Tekiuajyotl. Ijkuak ijkon tikchiuaj, xok san tajmantoskej itech tlemach tlen techpoloua. Uelis tonisiuiskej itech Jehová pampa tikneltokaj ika yejua techtlajpiyas ipan tonemilis. Tiueliskej tikitaskej san tlen noneki tijkouaskej, xtijkouaskej nochi tlen toyojlo kineki noso tlen tikitaj onka ipan tlaltikpaktli, maski uelis tiktlaxtlauaskej. Niman noijki tinemiskej ken kinamiki. Tla peua tinemij san ika achijtsin aman, techpaleuis tiyolmelaujkanemiskej itech Jehová niman tikpiyaskej “nemilistli on yejuan melauak nemilistli para nochipa” tlen yotechijli toTajtsin techmakas (1 Timoteo 6:19).

^ [1] (párrafo 12): Sekimej itekipanojkauan Jehová xkipiyaj tlen kikuaskej kemantika. Tla tiknekij tikasikamatiskej tleka Jehová ueli kikauilia mapano yejuin, xkita itech sección “Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas” ipan Amatl Tekakistilijketl septiembre 15 2014, página 22 (xonka ika náhuatl de Guerrero).

^ párr. 18 Mateo 6:33 (TNM): “Xtejtemojtiakan, tej, kachtopa iTekiuajyo [toTajtsin] niman imelajkayo, niman nochi [okseki] tlemach noijki nenkiseliskej”.