Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tleka noneki matitlatlachixtokan?

¿Tleka noneki matitlatlachixtokan?

“Xnenkimatij tlen hora uajlas on nemoTeko” (MATEO 24:42).

TLAKUIKALTIN 136 NIMAN 129

1. Xkijto ika se neskayotl kenon melak noneki matitlatlachixtokan itech tlen tonaltin tinemij niman tlen panotok toyeualiyan. (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

UEYI tlanechikojli ipeuas. Akin kiyekana tlanechikojli yauj ipan plataforma niman kimijlia ika kuajli ouajlakej. Tlatsotsonajli noijki peua. Nochimej akin ompa nemij kasikamatij ika noneki notlaliskej. Kikakij kualtsin tlatsotsonajli niman ika inyojlo kichiatokej kikakiskej tlamachtiltin. San ika, kanaj sekimej xokitakej ijkuak akin kiyekana tlanechikojli opeuj tlajtoua noso xokikajkej ijkuak opeuj tlatsotsonajli. Ika yejon yejuamej nion xokitakej kenon yopeujka tlanechikojli. Yejuamej ok nejnentinemij noso ok nonojnotstokej iuan akin nouikaj. Yejuin tlen onochiuj teititia tlen uelis panos tla tejuamej xtitlatlachixtokej itech tlen tonaltin tinemij noso itech tlen panotika toyeualiyan. Yejuin techmaka se ueyi tlamachtijli pampa sa achijtsin poliui panos itlaj tlen melak ueyi niman noneki toyektlaliskej. ¿Tlenon yejon tlen panos?

2. ¿Tleka okimijli Jesús inomachtijkauan “xtlachixtiakan”?

2 Jesucristo okinmelajkaijli inomachtijkauan ika noneki matlatlachixtokan niman manoyektlalikan ipampa tonaltin ijkuak “sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli”. Yejua okimijli: “¡Xmotakan sa no nemejuamej! Xtlachixtiakan niman xchiuakan oración, pampa xnenkimatij kemanon yejkos on tonajli”. Ijkuak yokijtoka yejuin, yejua okimijli miyekpa: “Xtlachixtiakan, tej” (Mateo 24:3, TNM; xpoua Marcos 13:32-37). Tlen noijtoua ipan amoxtli Mateo noijki teititia ika Jesús okinmelajkaijli inomachtijkauan itech yejuin. Yejua okimijli: “Xtlachixtiakan, tej, pampa xnenkimatij tlen hora uajlas on nemoTeko”. Niman oksejpa okinmelajkaijli: “Yejua ika, nemejuamej no nochipa xnemikan listos, pampa ijkuak xnenkinemilijtiaskej ika niuajlas, nejua yejuan oninochiu Tlakatl ijkuakon niuajlas”. Kuakon oksejpa okijto: “Nemejuamej xnemikan ikan tlamachalistli [‘xtlachixtiakan, tej’], pampa xnenkimatij on tonajli nion yejua on hora” (Mateo 24:42-44; 25:13).

3. ¿Tleka noneki tijkakiskej tlen okimelajkaijto Jesús?

3 Iteixpantijkauan Jehová tijkaki tlen okimelajkaijto Jesús. Pampa tikmatij ika tinemij ipan sa “itlamiyan tonaltin” niman ika xok uejkaujtipan poliui peuas ueyi tlajyouilistli (Daniel 12:4; Mateo 24:21). Ijkon ken Jesús okijto, itekipanojkauan Jehová tenojnotsaj kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl ipan nochi tlaltikpaktli. San ika, noijki tikitaj ika miyekan onka guerras, kokolistin, tlalolinalistin niman apistli. Noijki tlayekankej itech tlaneltokiltin tekajkayauaj niman aman melak yomiyekiyak tlen xkuajli (Mateo 24:7, 11, 12, 14; Lucas 21:11). Tiknekij ika nochi toyojlo ika mayejko tonajli ijkuak Jesús uajlas niman kichiuas tlen iTajtsin kineki manochiua (Marcos 13:26, 27).

¡IYEKOJTIKA TONAJLI!

4. a) ¿Tleka uelis tiknemiliskej ika aman Jesús kimati kemanon nochiuas Armagedón? b) Maski xtikmatij kemanon peuas ueyi tlajyouilistli, ¿tlenon kema tikmatstokej?

4 Ijkuak tiauej ipan se ueyi tlanechikojli, tikmatij kemanon peuas niman kemanon tlamis. San ika, xuelis kuajli tikmatiskej kemanon peuas ueyi tlajyouilistli. Ijkuak Jesús nemiya ipan tlaltikpaktli, okijto: “On tonajli niman on hora [...] xakaj kimati, nion yejuamej on iluikaktekitkej ne iluikak nemij, nion nejua yejuan niiKoneu Dios. Yej san Dios toTajtsin kimati” (Mateo 24:36). Kema, pampa Jesús yejua tlayekanas ipan yejon guerra itoka Armagedón, aman uelis tiknemiliskej ika yejua ikimatstok kemanon nochiuas yejon guerra (Apocalipsis [Revelación] 19:11-16). San ika, tejuamej ok xtikmatij kemanon yejkos tonajli ijkuak tlapopoliuis. Ika yejon melak noneki matitlatlachixtokan. Jehová kuajli yokinemili kemanon peuas ueyi tlajyouilistli. Mojmostla tonisiuijtiuej itech yejon tonajli niman “¡xuejkauis ika yejkos!” (xpoua Habacuc 2:3). *

5. Xkijto ika se neskayotl kenon iteotlajtoluan Jehová nochipa nochiuaj ijkon ken ijkuak yonoijto.

5 Iteotlajtoluan Jehová nochipa yonochiujkej ijkon ken ijkuak yokijto nochiuas. Se neskayotl, matitlanemilikan ipan tonajli ijkuak okinmakixti ikalpan itech Egipto. Yejon onochiuj ipan tonajli 14, metstli nisán itech 1513 ijkuak xiuajnemiya Cristo. Moisés okijkuilo sakin itech yejon tonajli: “Ijkuak otlan cuatrocientos treinta xiuitl, ipan yejuin tonajli, nochimej akin miyekej kinyekana Jehová okiskej itech tlajli Egipto” (Éxodo 12:40-42). Jehová okijli Abrahán ika kinteochiuaskia ikoneuan. Niman ipan tonajli 14, metstli nisán itech xiuitl 1943 ijkuak xiuajnemiya Cristo, ijkuak poliuiya 430 xiuitl ika israelitas ikisaskiaj itech Egipto, onoteititi ika yemelak nochiuaskia tlen Jehová okijto (Gálatas 3:17, 18). Sakin, Jehová okijli Abrahán: “Kuajli xmatsto ika mokoneuan onchantiskej itech tlajli tlen xintlatki niman ompa nemiskej ken tlakeualtin niman yemelak kintlajyouiltiskej cuatrocientos xiuitl” (Génesis 15:13; Hechos 7:6). Yejon 400 xiuitl opeuj nopoua itech 1913 ijkuak xiuajnemiya Cristo ijkuak Ismael opeuj kitlajyouiltia Isaac. Yejon xiujtin otlankej ipan tonajli ijkuak Jehová okinmakixti israelitas itech Egipto (Génesis 21:8-10; Gálatas 4:22-29). Ken tikitaj, miyek xiujtin ika tlakuitlapan, Jehová okitlali tlen tonajli kimakixtiskia ikalpan.

6. ¿Tleka kuajli tikmatstoskej ika Jehová techmakixtis?

6 Josué katka se israelita akin omakis itech Egipto. Miyek xiuitl sakin, yejua okimilnamikti israelitas: “¡Aman xkitakan! Sa achijtsin poliui ika nimikis, niman nemejuamej kuajli nenkimatij ika nochi nenmoyojlo niman ika nochi nemonemilis ika xonka nion se tlajtojli tlen xonochiuj itech nochi tlen kuajli omechijli kichiuas Jehová nemoTajtsin. Itechkopa nemejuamej melauak nochi yonochiujkej. Xonka tlajtojli itech itlajtoluan tlen xnochiua” (Josué 23:2, 14). Jehová yokimijli itekipanojkauan ika kinmakixtis ipan ueyi tlajyouilistli niman kinmakas nemilistli tlen xkeman tlamis ipan yenkuik tlaltikpaktli. Tejuamej uelis kuajli tikmatiskej ika yejon yemelak nochiuas. Ika yejon, tla tiknekij tinemiskej ipan yenkuik tlaltikpaktli, noneki matitlatlachixtokan.

MATITLATLACHIXTOKAN NIMAN UELIS TIMAKISASKEJ

7, 8. a) ¿Tlenon tekitl kichiuaya se tlajpixketl yeuejkaui niman tlenon techmachtia yejon? b) Xteneua se neskayotl itech tlenon uelis panos tla se tlajpixketl kochiskia ipan itekiyo.

7 Uelis tomachtiskej itech tlajpixkej akin nemiyaj ipan se ueyikalpan yeuejkaui. Miyekej itech yejon kalpamej, ken Jerusalén, kipiayaj tepantin inyeualiyan niman ijkon intlauelikniuan xuelis kalakiskiaj. Yejon tlajpixkej nemiyaj ipan intepanuan ueyikalpan, niman ompa ueliskiaj kitaskej tlen panouaya iyeualiyan ueyikalpan. Oksekimej tlajpixkej nemiyaj ipan puertas itech ueyikalpan. Nochimej yejon tlajpixkej nonekiya matlatlachixtokan ika tonajli niman ika yeuajli. Tla kimitayaj intlauelikniuan uajnonisiuiayaj, yejuamej nonekiya kimijliskej akin chantij ipan ueyikalpan (Isaías 62:6). Yejon tlajpixkej kimatiyaj ika melak nonekiya tlatlachixtoskej niman kuajli kitaskej tlen uelis panoskia. Tla yejuamej xijkon kichiuaskiaj, miyekej tlaltikpakchanejkej ueliskiaj mikiskej (Ezequiel 33:6).

8 Se tlakatl judío itoka Josefo, akin okijkuilo tlen ipan onochiuj judíos yeuejkaui, kijtoua kenon romanos ouel okalajkej ipan Jerusalén ipan xiuitl 70. Tlakamej akin tlajpiayaj ipan yejon ueyikalpan yokochkaj. Ika yejon, soldados itech Roma ouel okalajkej ipan ueyikalpan. Oyajkej ipan teopan, okitlatijkej niman okipopolojkej nochi Jerusalén. Ijkon otlan ueyi tlajyouilistli tlen okixnamijkej judíos yeuejkaui.

9. ¿Tlenon xkimatij melak miyekej tlaltikpakchanejkej?

9 Ipan yejuin tonajli, miyekej tekiuajkej kintlaliaj soldados kampa ontlami inpaís niman okseki tlen ika tlajpiyaj tlen yenkuik kistika. Yejuamej xkinekij ika yakaj noso itlaj makijtlako inpaís. San ika, yejon tekiuajkej xkimatij ika nemi yakaj akin melak kipiya chikaualistli, Jesucristo, tekiuaj ipan tekiuajyotl tlen onka iluikak. Yejon tekiuajyotl xuejkaujtipan kichiuas se guerra imiuan nochimej tekiuajkej ipan tlaltikpaktli (Isaías 9:6, 7; 56:10; Daniel 2:44). Melak tiknekij mayejko yejon tonajli niman kuajli toyektlaliskej ipampa yejon tonajli. Ika yejon, matijkakikan teotlajtoltin itech Biblia niman nochipa matiktekichiuilikan Jehová ken noneki (Salmo 130:6).

MAKA ITLAJ MATECHTSAKUILI

10, 11. a) ¿Itech tlen noneki totlajpiyaskej niman tleka? b) ¿Tlenon mitstlaneltokiltia ika Satanás kinkajkayaua tlaltikpakchanejkej?

10 Xtlanemili itech tlajpixketl akin tlatlachixtoya ipan nochi yeuajli. Ijkuak sa achijtsin poliui ika tlanesis, melak ouijtika tlatlachixtos pampa melak yosiauj. Noijki ijkon, tejuamej tinemij ipan sa itlamiyan tonaltin itech tlaltikpaktli. Niman aman pampa tinemij nisiuj itech tonajli ijkuak tlapopoliuis, melak ouijtika titlatlachixtoskej. San ika, ¡melak teyolkoko yes tla xok titlatlachixtoskej aman! Aman matikitakan yeyi tlemach tlen uelis kichiuas maka matitlatlachixtokan.

11 Diablo kinkajkayaua tlaltikpakchanejkej. Yejua “itekiua in tlaltikpaktli”. Ijkuak sa achijtsin poliuiya ika mikis Jesús, yexpa okimilnamikti yejuin inomachtijkauan (Juan 12:31; 14:30; 16:11). Satanás kitekitiltia tlaneltokijli tlen xmelauak ika kinkajkayaua tlaltikpakchanejkej. Ika yejon, ipan yejuin tonajli miyekej xkineki kitaskej ika teotlajtoltin itech Biblia inochiujtika tlen kiteititia ika melak inisiuj tinemij itech tonajli ijkuak tlapopoliuis (Sofonías 1:14). Kuajli nesi ika Satanás “yokintlamachilispoloj para ma ka kajsikamatiskej on kuajli temachtijli” (2 Corintios 4:3-6). Ipampa yejon, ijkuak tikinnojnotsaj tlaltikpakchanejkej ika iyejkotika tonajli ijkuak popoliuis tlen kiyekana Satanás niman ika Jesucristo yopeuj tlanauatia, miyekej xkinekij techkakiskej. San nochipa yejuamej kijtoua: “Xnikneki yejon”, noso “xnikuelita yejon”.

12. ¿Tleka xkipiya ika tokauiliskej matechkajkayaua Satanás?

12 Maski miyekej xkinekij kimatiskej itech teotlajtoltin itech Biblia, tejuamej maka matijkauilikan yejon makichiua xkuajli matomachilikan. Tejuamej tikmatij tleka melak noneki titlatlachixtoskej. Pablo okimijli ikniuan: “Nemejuamej nenkimatij kuajli ika itonal Jehová iyejkotika”. Noijki okijto: “Ijkon ken se akin tlachteki ipan yeuajli” (xpoua 1 Tesalonicenses 5:2, 3, 6). * Jesús noijki okimelajkaijto yejuin: “Xtlamachixtiakan, pampa ijkuak xnenkinemilijtiaskej, niuajlas nejua yejuan oninochiu Tlakatl” (Lucas 12:39, 40). Xuejkaujtipan, Satanás kinkajkayauas tlaltikpakchanejkej ijkuak kichiuas makinemilikan ika onka “¡yolseuilistli niman [nemij] ika [in]yojlo!” ipan tlaltikpaktli. Kuakon itonal Jehová nimantsin yejkos niman yejuamej nion xkimatiskej kenon nochiuas. ¿Tlenon tikijtoskej totech? Tla tiknekij toyektlaliskej itech yejon tonajli niman maka techkajkayauas ken oksekimej, noneki “ma titlajtlachixtiakan ikan kuajli totlamachilis”. Ika yejon, melak noneki matikpouakan iTlajtol toTajtsin mojmostla niman matitlanemilikan itech tlen Jehová techijlia.

13. a) ¿Kenon ken tlanemilia Satanás kichiua matlanemilikan tlaltikpakchanejkej? b) ¿Tlenon tikchiuaskej niman ijkon maka matechijtlako?

13 Ken tlanemilia Satanás kichiua ijkon matlanemilikan tlaltikpakchanejkej. Ipan yejuin tonajli, miyekej tlaltikpakchanejkej kinemiliaj ika xnoneki kixmatiskej toTajtsin (Mateo 5:3). Yejon tlaltikpakchanejkej kikuij miyek tonaltin niman inchikaualis ika kitejtemouaj miyek tlemach tlen onka ipan yejuin tlaltikpaktli (1 Juan 2:16). Noijki, aman melak onka miyek tlen ika noyolpaktilo tlen kichiua makuelitakan niman makinekikan noyolpaktiskej itech tlen kineki inyojlo (2 Timoteo 3:4). Yejon tlemach kintsakuilia tlaltikpakchanejkej makichiuakan tlen melak ueyi kijtosneki niman yejuamej xtlanemiliaj itech kenon kuajli iuan nouikaskej toTajtsin. Ika yejon, Pablo okimilnamikti tlaneltokakej itech Cristo ika “xtlamachilistlachakan”, noso maka ok xkochikan, pampa san nenkinekiskej nenkichiuaskej san tlen kineki nemoyojlo (Romanos 13:11-14).

14. ¿Tlenon tlajtoltin uajnestiuj ipan Lucas 21:34, 35 noneki tijkakiskej?

14 Tejuamej tiknekij matechyekana iespíritu santo toTajtsin niman maka matechyekana ken tlanemilia Satanás. Ika iespíritu santo, toTajtsin techpaleuiya kuajli matikasikamatikan tlen panos sakin (1 Corintios 2:12) [1] (xkita nota kampa ontlami). Noneki melak totlajpiyaskej. Hasta tlen tikchiuaj nochipa ipan tonemilis uelis techtsakuilis tiktekichiuiliskej Jehová (xpoua Lucas 21:34, 35). Oksekimej uelis techijliskej ika xtitlamachilisejkej pampa tikneltokaj ika tinemij ipan sa itlamiyan tonaltin itech tlaltikpaktli (2 Pedro 3:3-7). San ika, maka matijkauilikan ika yejon makichiua xkuajli matomachilikan. Tejuamej kuajli tikitaj ika tonajli ijkuak tlapopoliuis iyejkotika. Tla tiknekij matechyekana iespíritu santo toTajtsin, noneki nochipa tiaskej ipan tlanechikoltin imiuan tokniuan.

¿Tikchiujtika nochi tlen tiueli niman ijkon titlatlachixtok? (Xkita párrafos 11-16).

15. ¿Tlenon inpan onochiuj Pedro, Santiago niman Juan, niman kenon noijki uelis topan nochiuas?

15 Tlen tlajtlakojli kichiua matikchiuakan noijki kichiua melak ouijtika matitlatlachixtokan. Jesús kasikamati ika tejuamej titlajtlakolejkej niman ouijtika tikmachiliaj tikchiuaskej tlen kuajli. Xnemili tlen opanok ipan yeuajli ijkuak imikiskia. Maski Jesús xkipiaya tlajtlakojli, kimatiya ika noneki yolmelaujkanemis, niman yejua okitlajtlanili tlapaleuilistli iTaj ipan teoyotl. Yejua noijki okimijli itlatitlankauan Pedro, Santiago niman Juan matlatlachixtokan ijkuak yejua kichiuaya teoyotl. San ika, itlatitlankauan xkasikamatiyaj tleka melak nonekiya matlatlachixtokan. Yejuamej melak yosiaujkaj niman okochkej. Jesús noijki melak yosiaujka, san ika, yejua tlatlachixtoya niman kichiuiliaya teoyotl iTaj. Itlatitlankauan noijki nonekiya kichiujtoskiaj teoyotl ken yejua (Marcos 14:32-41).

16. Ijkon ken kijtoua Lucas 21:36, ¿tlenon okijto Jesús tikchiuaskej niman ijkon titlatlachixtoskej?

16 ¿Tlenon uelis techpaleuis matitlatlachixtokan niman tikchiatoskej itonal Jehová? Noneki melak tiknekiskej tikchiuaskej tlen kuajli. San ika, xsan yejon noneki. Ijkuak xok miyek tonaltin poliuiya ika mikiskia Jesús, okimijli inomachtijkauan ika yejuamej nonekiya kichiuiliskej teoyotl Jehová niman kitlajtlaniliskej tlapaleuilistli (xpoua Lucas 21:36). Tla tiknekij titlatlachixtoskej ipan yejuin tonajli, noneki noijki tikchiuiliskej teoyotl Jehová nochipa (1 Pedro 4:7).

MATITLATLACHIXTOKAN

17. ¿Kenon uelis kuajli tikmatiskej ika titlatlachixtokej itech tlen uajlas ika tlayekapan?

17 Jesús okijto ika tlapopolouilistli yejkos “ijkuak xnenkinemilijtiaskej” (Mateo 24:44). Ika yejon, noneki nochipa matitlatlachixtokan. Aman xnoneki tinemiskej ken tlaltikpakchanejkej akin kinyekana Satanás akin kijtouaj ika ijkon uelis tipakiskej. Yejon san temiktli. Jehová niman Jesús techijliaj ipan Biblia kenon uelis titlatlachixtoskej. Kuakon matikitakan kenon kuajli nochiujtokej teotlajtoltin itech Biblia. Niman uelis tinemiskej nisiuj itech Jehová niman tiktlaliskej ipan tonemilis kachtopa iTekiuajyo. Niman ijkon, tikchiatoskej ijkuak yejkos tlapopolouilistli (Apocalipsis 22:20). ¡San ijkon uelis timakisaskej!

^ [1] (párrafo 14): Xkita ipan capítulo 21 ipan amoxtli El Reino de Dios ya está gobernando.

^ párr. 4 Habacuc 2:3: “Pampa tlatlachalistli ok poliui ijkuak panos, niman isiujkan nejnentika hasta ijkuak nochiuas, niman xtechkajkayauas. Maski tla uejkauiskia, ¡xtlatlachixtia! Pampa melauak yejkos. ¡Xuejkauis ika yejkos!”.

^ párr. 12 1 Tesalonicenses 5:2, 3, 6 (TNM): “Nemejuamej nenkimatij kuajli ika itonal Jehová yejkos ijkon ken se akin tlachteki ipan yeuajli. Ijkuak yejuamej kijtojtoskej: ‘¡Tinemij ika yolseuilistli niman ika toyojlo!’. Kuakon nimantsin inpan uajlas tlapopolouilistli, ijkon ken se siuatl ijkuak nokokoua pampa kitlakatilia ikonetsin; niman yejuamej xmakisaskej. Kuakon, maka matikochikan ken oksekimej kichiuaj, tejuamej matitlatlachixtokan niman matikpiyakan kuajli totlamachilis”.