1, 2. ¿Jas yuj jel tʼilan ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mok jelxuke ja jastal wa skʼutes sbʼaje? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JUN peryodiko bʼa Holanda yala jastal skʼutunej sbʼaje jujuntik olomalik bʼa relijyon yajni wajye bʼa jun stsomjele. Yala jitsan ja bʼa olomalik it tuktukilxta ja jastal skʼutunej sbʼaje, sok jani yuja jel ja kʼaʼuji. Ja peryodiko it cha staʼani tiʼal sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, sok yala ja yeʼnle tukni lek ja jastal wa skʼutes sbʼaje ja yajni wa xwajye bʼa jun niwan tsomjel. Cha yala ja yal untik sok ja winike slapunej skorbataʼe sok sakoʼe. Sok yala ja yal akʼixuk soka ixuke slapunej sjunaʼe ma sfaldaʼe bʼa mas ajkʼachto wan elel, pe malan lek ja snajtili. Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba tikʼanxta wa xtoyjiye yuja jastal wa skʼutes sbʼajeʼi. Ja jekabʼanum Pablo yala ja snochumanik ja Kristo tʼilani mok jelxuke «soc ja scʼuei como jastal ni sbeji», yujni jach wa xmajlaxi sbʼaja yaʼtijumik ja Dyosi (1 Timoteo 2:9, 10). Anima ja il ja Pablo ja wan stajel tiʼal sbʼaja ixukeʼi,  ja rason it wani xcha kʼot sbʼaj ja winikeʼi.

² Sbʼaja yaʼtijumik ja Dyosi jelni tʼilan oj jkʼutes jbʼajtik bʼa jun modo sbʼej yujni ja Dyos maʼ wa xkaʼteltaytiki cha tʼilani wa xyila (Génesis 3:21). Ja Jyoba yeʼnani ja Mandaranum ja bʼa sutsatkʼinal. Sok ja Biblia wa xya chijkajuk jaman lek ja yeʼn ayni yiʼoj rasonik sbʼaja jastal wa skʼana oj skʼutes sbʼaje ja yaʼtijumik. Ja yuj ja jkʼutik oj jtsatiki mini kechan jaʼuk ja bʼa jgusto keʼntiki. Ja mas tʼilani jani lek ayil ja Jyoba, ja jDyostik sok jMandaranumtik.

3. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja ley bʼa Moisés sbʼaja jkʼutesel jbʼajtik?

³ Ja bʼa ley bʼa Moisés ajyi rasonik bʼa talnajiye ja israʼelenyo ja bʼa kuxil sakʼanile yiʼoj ja chonabʼik joybʼanubʼalyujile. Ja Ley wa sjeʼa ja Jyoba wani xyijnay ja tikʼe kʼuʼal bʼa mi xya chijkajuk ta kʼotel ixuk ma winik. Ja bʼa jtyempotiki, cha jachni wa skʼutes sbʼaje ja ixuk winiki (kʼuman ja Deuteronomio 22:5). Ja ley bʼa Moisés wa sjeʼakitik ja Jyoba mini lek xyila ja skʼutesel sbʼaje ja winik jastal ixuk, sok mini ja skʼutesel sbʼaje ja ixuk jastal winik, sok mini ja skʼutesel sbʼaje bʼa mi xya chijkajuk ta kʼotel ixuk ma winik.

4. ¿Jasa oj koltajuk ja yaʼtijumik Dyos bʼa oj snaʼe stsajel ja jastal oj skʼutes sbʼaje?

⁴ Ja rasonik bʼa Biblia oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jnatik lek stsajel jastal oj jkʼutes jbʼajtik. Ja rasonik it wani xmakuni chikan jas kostumbre kiʼojtik, ja país bʼaytiki ma ja tyempo. Mini xmakunikujtik jun najtil lista bʼa oj yalkabʼtik jas kʼuʼal oj jlaptik ma jas kʼuʼal miyuk. Kechantani tʼilan oj jnochtik ja rasonik bʼa Biblia, bʼa wa xyaʼakan oj jlaptik ja jas wa xkʼulantik gusto. La kiltik jujuntik rason bʼa oj skoltayotik snajel «ja jas leki ja jas tzamali ja jas tzʼikani» ja yajni stsaʼatik jastal oj jkʼutes jbʼajtik (Romanos 12:1, 2, YD).

5, 6. ¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼuk yajni ja ixuk winik wa xyila ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik?

⁵ Ja Jyoba yaʼakan a-stsʼijbʼuk ja jekabʼanum Pablo ja rason it jel tʼilan wa xtaʼatik bʼa 2 Corintios 6:4 (kʼuman). Ja jplantatiki wani sjeʼa ja jastal mero kʼotelotiki sok yuja jaw ja ixuk winiki wa xkʼot snaʼe ja jastalotiki (1 Samuel 16:7). Yuja yaʼtijumotik Dyosi, mini oj jlaptik jun jas junuk yuj kechan tsamal slapjel ma lek xkilatik. Ja rasonik bʼa Biblia wa skoltayotik bʼa mi oj jlaptik jkʼutik bʼa jel pitan, jel chikan ma jay sok bʼa jel xpaywani. Wa xkʼan kaltik, tʼilani mok jlaptik kʼuʼal bʼa wa sjeʼa ma wa xya chiknajuk ja jas mi xbʼobʼ ilxuk ja parteʼik bʼa jkwerpotiki. Mini maʼ oj katik kʼixwuk ma oj sut  jun lado ja sati yajni xyila jastal jkʼutunej jbʼajtiki.

⁶ Yajni asyadoʼaytik, tsamal chapanotik sok jkʼutik bʼa lek skʼeljel, bʼobʼta ja ixuk winikeʼi masni oj skise ja xchonabʼil ja Dyosi soka keʼntik jastal yaʼtijumotik ja Jyoba. Sok bʼobʼta masni oj skise ja Dyos wa xtoyotiki. Cha bʼobʼta masni oj smaklaye ja lekil rason wa xcholotik bʼa wa xyaʼa sakʼanil.

7, 8. ¿Jas tyempoʼil ja sbʼejni oj jkʼutes jbʼajtik toji?

⁷ Yuja wa xkisatik ja jDyostik jel saki, ja jmoj-aljeltik sok ja ixuk winik ja bʼa lugar wa xcholotiki, tʼilani oj jkʼutes jbʼajtik bʼa jun modo bʼa oj stoy ja Jyoba soka rason wa xcholotiki (Romanos 13:8-10). Skʼutesel jbʼajtik lek jelni tʼilan, pe mastoni ja yajni wala wajtik ja bʼa jtsomjeltik ma ja bʼa xcholjeli. Ja jastal oj jkʼutes jbʼajtiki tʼilani oj sjeʼ sbʼejni jun yaʼtijum Dyos (1 Timoteo 2:10). Meran, ayni kʼuʼalik wa xbʼobʼ jlaptik bʼa jun lugar pe bʼa pilan lugar miyuk. Ja yuj chikan bʼa jbʼajtika, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba tʼilani oj jkʼutes jbʼajtik bʼa jun modo mi oj ya slok yok ja tuki.

 ⁸ (Kʼuman ja 1 Corintios 10:31). Yajni wala wajtik ja bʼa niwan tsomjel, ja jkʼutiki tʼilani mok jelxuk sok sbʼejni lek. Mokni la jnochtik ja modoʼalik bʼa jelxelxa sok kʼajyel wa skʼutes sbʼaj ja luʼumkʼinal it. Cha mokni jkʼutes jbʼajtik chikan jastal ma jel tuk skʼeljel ja yajni mito xkʼe ma yajni eltikta ja bʼa niwan tsomjeli, sok mini ja yajni la kʼotik ma la eltik ja bʼa wala jijlitiki. Sok jachuk, mini oj kʼixwukotik bʼa oj kaltik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba sok chapan oj ajyukotik bʼa xcholjel chikan bʼa wala taxtika.

9, 10. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ skoltayotik ja Filipenses 2:4 ja bʼa jastal wa xkʼutes jbʼajtiki?

⁹ (Kʼuman ja Filipenses 2:4). ¿Jas yuj tʼilan oj chamjkʼujoltik ja jastal oj yile ja tuk jmoj-aljeltik ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki? June ja bʼa rasoni yujni ja jmoj-aljeltik jel wa skʼujolane snochjel ja rason it: «Jayuj tʼilan oj chʼaytic snaajel spetzanil ja smaloil ja jcʼujoltiqui. [...] Sbej oj chʼay jcʼujoltic jastal huax lea otro ja jcheumtiqui soc spetzanil ja cosa jel quistal ja jastal jahui. Mi sbejuc huax ocʼ jcʼujoltic ja jas mi scʼana ja Diosi. Cuando jex cʼancʼoni huax cabtic oj lee ja jmultiqui» (Colosenses 3:2, 5). Jujuntik ja bʼa jmoj-aljeltik wa xkoye mulal sok ixuk winik bʼajtanto oj ochuke taʼumantiʼ bʼa Jyoba, sok bʼobʼta wanetoni lucha soka kʼankʼunel bʼa mi lekuki. Ta mi xtalnay jbʼajtik, ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki oj bʼobʼ ajuk wokolanuk mas bʼa skʼuʼajel ja rasonik bʼa Biblia sok skʼulajel luchar ja kʼankʼunelik bʼa mi lekuki (1 Corintios 6:9-11). ¿Anke mini xkʼanatik oj ekʼuk ja it?

¹⁰ Yajni teytik soka jmoj-aljeltik, pilani aytik yuja matik wa xmonwani bʼa koʼel mulal sok ixuk winik. Skʼutesel jbʼajtik toj wa skoltayotik bʼa oj ajyukotik sak, jastalni ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjel ma bʼa pilan lugar. Meran, libreʼaytik bʼa keʼn oj jtsatik ja kʼuʼal oj jlaptiki. Pe cha keʼnani jcholtik bʼa skʼutesel jbʼajtik toj bʼa oj koltajuke ja tuki bʼa spensarajel, yaljel sok skʼulajel bʼa jun modo sak bʼa stiʼ sat ja Dyosi (1 Pedro 1:15, 16). Ja meran yajtaneli «mi ni oj yaa sbaj nihuana. Oj scʼul respetar ja smoji. Jach cʼa, mi quechanuc huan sleejel ja ba slequil ja yen» (1 Corintios 13:4, 5).

11, 12. ¿Jastal wa skoltayotik ja Eclesiastés 3:1, 17 bʼa mok jelxukotik?

¹¹ Yajni stsaʼatik jastal oj jkʼutes jbʼajtik, ja yaʼtijumik Dyosi wani xnaʼatik «ay jun styempoʼil bʼa skʼulajel ja jastik junuki» (Eclesiastés 3:1, 17). Ja styempoʼil ja jabʼili, ja lugar bʼaytiki sok tuktukil jasunuk wa xbʼobʼ stukbʼes ja jastal oj jkʼutes jbʼajtiki. Pe ja srasonik ja Jyoba mini xtukbʼi (Malaquías 3:6).

¹² Ja bʼa kʼixin kʼinaliki jelni wokol stsajel kʼuʼal bʼa lek yiljel sok mi xjelxi. Ja jmoj-aljeltik ixuk sok winik wani xyaʼawe tsʼakatal ja mi xlapatik kʼuʼal  bʼa jel pulan, jel pitan ma jay bʼa wa xya chiknajuk ja jkwerpotiki (Job 31:1). Ama teytik bʼa stiʼ mar ma bʼa jun yok jaʼ, ja jkʼutik bʼa atneli tʼilani mok jelxuk (Proverbios 11:2, 20). Jitsan ixuk winik mi kʼuʼumanuke Dyos wani slapa skʼuʼe bʼa atnel bʼa jel chikane. Pe ja jbʼajtiki tʼilani oj kiltik ta mi oj kʼumanuke malo sbʼaja Jyoba, ja jDyostik jel saki.

13. ¿Jas yuj tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja rason bʼa 1 Corintios 10:32, 33 yajni wa stsaʼatik ja jkʼutiki?

¹³ Cha ay pilan rason jel tʼilan oj jnochtik yajni stsaʼatik ja jkʼutiki. Tʼilani oj kaʼ jkwidadotik bʼa mok syajbʼes ja sconciencia ja jmojtiki (kʼuman ja 1 Corintios 10:32, 33). Keʼnani jcholtik stalnajel ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik bʼa mok yajbʼesjuke ja jmoj-aljeltik ixuk ma winik, ma ja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Cada jujuneotic sbej oj cʼultic pensar ja ba slequil ja jmojtiqui, jastal oj bob scʼuuque mas con gana ja Diosi». Sok cha xcholo jas yuj: «Porque [...] ja Cristo. Mi oja hual que jaʼ scʼulan ja jas huas scʼana ja yeni» (Romanos 15:2, 3). Jastalni ja Jesús, la katikyi mas stʼilanil bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi sok skoltajel ja tuki sok mi jaʼuk ja jas wa xkʼanatik ja keʼntiki. Ja yuj, mini oj jlaptik jun kʼuʼal bʼa wa xkʼulantik gusto pe yuja jaw mixa oj smaklayotik ja ixuk winik.

14. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼeyi ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj stoye ja Dyos yuja jastal oj skʼutes sbʼaje?

¹⁴ Ja nantatalik Taʼumantiʼiki ayiʼoje ja cholal bʼa sjejelyile ja yuntikile bʼa snochjel ja rasonik bʼa Biblia. Ja cholal it ti chʼikan ja yeʼnle soka yuntikile mok jelxuke ja jastal wa skʼutes sbʼaje sok wa xchapa sbʼaje bʼa wa xya gustoʼaxuk ja Jyoba (Proverbios 22:6; 27:11). ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼeyi ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj skise ja jDyostik soka srasoniki? Jani yajelyi jun lekil sjejel sok sjejelyi jach sok yajtanel jastal sok bʼa oj staʼe ja kʼuʼal bʼa lek skʼeljeli. Cha tʼilani oj sjeʼeyi ja yuntikile ja mas tʼilani, mini jaʼuk ja kʼuʼal wa skʼulane gusto ja yeʼnle, jani stsajel ja kʼuʼal bʼa wa stoyo ja Jyoba, ja Dyos maʼ wa xtoyotiki.

15. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa snajel stsajel ja jas oj jkʼuluktik?

¹⁵ Ja Biblia wa xyaʼa tojelal bʼa snajel stsajel ja jas oj jkʼuluktik bʼa stoyjel ja Dyosi. Ama jachuk, ja jastal wa xlapatiki wani xya chiknajuk ja jastal wa xkʼulantik gusto. Ja tikʼe kʼuʼalik bʼa wa xkʼulantik gusto soka kʼuʼal wa xmanatik bʼobʼta tukni yuja bʼa tuki. Pe ja jkʼutiki tʼilan tolabida asyado sok lek skʼeljel, mok jelxuk, ayta skʼuʼalil bʼa tuktukil ekʼele sok ja bʼa lugar bʼaytiki.

16. ¿Jastik slekilal oj kiltik ta wa xkʼujolantik skʼutesel jbʼajtik bʼa sbʼej?

¹⁶ Mini tolabida pasil stajel kʼuʼalik bʼa sbʼej sok lek skʼeljel. Jitsan tienda kechanta wa xchonowe kʼuʼalik ja bʼa ajkʼachik wan elel. Ja yuj bʼobʼta oj yiʼ mas tyempo sok pasensya stajel faldaʼik, blusaʼik sok junaʼik bʼa  lek skʼeljel, ma stajel traje sok wexalik bʼa mi jel pitanuk. Ja it tini chʼikan ta keʼn wa stsʼisatik ja jkʼutiki. Pe ja skʼujolajel slapjel jkʼutik bʼa lek skʼeljel sok bʼa sbʼej jelni oj yijankitik slekilal. ¿Jas yuj? Bʼajtan, yujni ja jmoj-aljeltik oj yile sok oj yawe tsʼakatal yuja wa xkʼujolantik bʼa oj jkʼutes jbʼajtik bʼa tsamal skʼeljel sok sbʼej. Sok xchabʼil, cha ojni katikyi stoyjelal ja jTatik tey bʼa satkʼinali. Ja gustoʼil oj yijan bʼa wantik yajelyi stoyjel ja Jyoba mastoni chaʼanyabʼalil ama la wokolanitik stajel ja jkʼutik bʼa lek skʼeljel.

17. ¿Jastik junuk tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujol jun jmoj-aljeltik ta wa spensaraʼan yajel kʼiʼuk ja yisimi?

¹⁷ ¿Lek maʼ jun jmoj-aljeltik winik oj ya kʼiʼuk ja yisimi? Ja ley bʼa Moisés wa xyaʼa ja mandar bʼa oj ya kʼiʼuk ja yisim ja winike. Pe ja kʼuʼumanik Dyos mixa xkiʼajtik ja Ley jaw cha mini tʼilan oj jkʼuʼuktik (Levítico 19:27; 21:5; Gálatas 3:24, 25). Bʼa jujuntik lugar sok kostumbre bʼobʼta lekni yiljel june maʼ wa xya kʼiʼuk ja yisimi pe tsamalxta skʼutsunej, sok bʼobʼta mi oj spensaraʼuke bʼa mi lekuk ja ixuk winik matik wa smaklaye ja lekil rasoni. Sok bʼobʼta ay jmoj-aljeltik bʼa ay xchole yaʼuneje kʼiʼuk ja yisime. Anima jachuk, bʼobʼta cha ayni jmoj-aljeltik bʼa mini skʼanawe yajel kʼiʼuk (1 Corintios 8:9, 13; 10:32). Sok ay lugarik sok kostumbreʼik bʼa mi xyawe kʼiʼuk ja yisime, pes mi lek yiljel bʼa jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Ta ja tiw jun jmoj-aljeltik wa xyaʼakan akʼiʼuk ja yisimi, bʼobʼta mini wan yajelyi stoyjel ja Dyos sok bʼobʼta mixa kʼotela jun lekil sjejel (1 Timoteo 3:2, 7; Romanos 15:1-3).

18, 19. ¿Jastal wa skoltayotik ja Miqueas 6:8?

¹⁸ Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja Jyoba mi wa xyaʼakitik jun najtil lista sbʼaja jastal oj jkʼutes jbʼajtik sok jastal wa xchapa jbʼajtiki ma ja jastal miyuki. Wani xyaʼawotikan libre bʼa keʼn oj jpensaraʼuktik stsajel soka skoltanel ja rasonik bʼa Biblia. Ja yuj, man ja yajni wa stsaʼatik jastal oj jkʼutes jbʼajtik soka xchapjel jbʼajtiki, oj bʼobʼ jetik mi xkʼana oj jelxukotik soka jkʼutiki ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos (Miqueas 6:8).

¹⁹ Tʼilani mok jelxukotik sok snajel ja Jyoba jel sak sok asyado, sok ja srasoniki jani mero wa stojowotik. Ta mi xkʼanatik mi oj jelxukotik sok chʼin oj kaʼ jbʼajtik, ojni jkʼuʼuktik ja srasonik ja bʼa jsakʼaniltiki. Chomajkil, ja mi oj jelxukotiki ojni skoltayotik bʼa skisjel ja jastal wa xyilawe ja tuk sok ja jastal wa spensarane.

20. ¿Jastal wa xbʼobʼ koltajuke ja tuk yuja jastal wa xchapa jbʼajtik sok wa xkʼutes jbʼajtik?

²⁰ Ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki tʼilani oj ya chijkajuk lek bʼa kʼotelotik yaʼtijumotik Dyos. Ja srasonik ja Jyoba jel chaʼanik, sok wani xnochotik gusto lek. Wani xtoyotike ja jmoj-aljeltik ixuk sok winik yuja lekil smodoʼe sok lek wa skʼutes sbʼaje. Ja yeʼnle wani xyiʼajejan ja ixuk winik bʼa oj snebʼ-e sbʼaja Biblia sok wa stoyowe sok wa xyawe gustoʼaxuk ja Jyoba. Ta wa xtsaʼatik lek ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki, mini oj katikan yajelyi stoyjel ja Dyos ja maʼ wa skʼutes sbʼaj tsamal sok sbʼej (Salmo 104:1, 2).