Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Telpokamej xchikauakan nenmotlaneltokil

Telpokamej xchikauakan nenmotlaneltokil

“Tlaneltoktli kijtosneki ika tikyolmelajka matstokej [...] maski xtikitaj” (HEBREOS 11:1).

TLAKUIKALTIN 41 NIMAN 69

1, 2. ¿Tlenon uelis notlajtoltiskej kemantika telpokamej akin kitekichiuiliaj Jehová niman tlen tlajtolpaleuilistli kinmaka Biblia?

SE TOKNIUJ ichpochtli chanej Gran Bretaña akin iuan nomachtia ipan kaltlamachtijli okijli: “Tejua xuelis titlaneltokas itech toTajtsin pampa nesi melak titlamachilise”. Se tokniuj chanej Alemania okijto: “Tlamachtijkej kampa ninomachtia kitaj ika tlen kijtoua Biblia itech tlen onochijchiuj ken itlaj tlen xmelauak. Niman kinemiliaj ika melak miyekej nomachtijkej kineltokaj evolución”. Okse tokniuj ichpochtli chanej Francia okijto: “Akin nechmachtiaj ipan kaltlamachtijli xueli kineltokaj ika ok nemij nomachtijkej akin tlaneltokaj itech Biblia”.

2 Miyekej tlaltikpakchanejkej xkineltokaj tla toTajtsin yejua otexchijchiuj. Tla tejua titelpochtli noso tiichpochtli niman tiktekichiuilia Jehová noso timomachtijtika itech yejua, kanaj kemantika uelis timotlajtoltis kenon uelis tikteititis ika toTajtsin yejua Akin otexchijchiuj. Biblia techpaleuiya kuajli matitlanemilikan itech tlen tijkakij noso tikpouaj niman matitlanemilikan itech. ITlajtol toTajtsin kijtoua: “Motlanemilil mitstlajpiyas”. ¿Kenon? Yejon mitspaleuis xmapeua tlanemilijli tlen xmelauak niman machikaui motlaneltokil itech Jehová (xpoua Proverbios 2:10-12). *

3. ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Tejuamej noneki kuajli tikixmatiskej Jehová tla tiknekij chikauak tikpiyaskej totlaneltokil itech yejua (1 Timoteo 2:4). Kuakon ijkuak tikpouaskej Biblia niman toamatlajkuiloluan, melak noneki matoteltikan niman matitlanemilikan itech tlen noijtoua. Matikyejyekokan tikasikamatiskej tlen tikpouaj (Mateo 13:23). Tla ijkon timomachtia, tejua kuajli tikitas ika Jehová yejua akin otexchijchiuj niman ika Biblia ualeua itech (Hebreos 11:1). Matikitakan kenon uelis tikchiuaskej yejuin.

KEN UELIS TIKCHIKAUAS MOTLANELTOKIL

4. a) ¿Kenon titlaneltokas itech evolución niman titlaneltokas itech tlen onochijchiuj san noijki yeskia? b) ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tinochimej?

4 Yakaj uelis mitsijlis: “Nejua nitlaneltoka itech evolución pampa ixtlamatkej yokitakej ika yejon tlen melauak. ¿Kenon tejua uelis tikneltokas toTajtsin ijkuak xkeman yakaj kita?”. Miyekej ijkon tlanemiliaj. Niman kema melauak ika xakaj keman kita toTajtsin nion kenon onochijchiuj itlaj (Juan 1:18). San ika ¿tlenon uelis tikijtoskej itech akin tlaneltokaj itech evolución? Yejuamej noijki tlaneltokaj itech itlaj tlen xueli kitaj. Nion se ixtlamatki noso yakaj okse tlaltikpakchane xkeman kita kenon se nemilistli manopatla ika okse nemilistli. Se neskayotl, xakaj ueli kita ika se kouatl manokuepa ika okse yolki (Job 38:1, 4). Kuakon tinochimej noneki tikitaskej tlenon yemelak panoua, kuajli titlanemiliskej niman noneki tikasikamatiskej ken kinamiki. Miyekej tlaltikpakchanejkej yokitakej itech tlen onka niman “ueli tikmatij” ika yemelak nemi toTajtsin. Yejuamej yokitakej ika “kuajli pantlantitikaj” ika toTajtsin yejua otlachijchiuj, ika kipiya kojtilistli niman kipiya kualtsitsintin ikualneskayouan (Romanos 1:20).

Tlen mitspaleuis tiktetomilis tlen tikneltoka. (Xkita párrafo 5).

5. ¿Tlenon uelis mitspaleuis timomachtis okseki itech tlen onochijchiuj?

5 Ijkuak tikitaj nochi tlen toTajtsin yokichijchiuj niman itech titlanemiliaj, uelis tikitaskej ika nochi tlen onka melak temojkatlachialti. Maski xueli tikitaj toTajtsin, nemi se akin otlachijchiuj niman “tikmatij ika itechkopa totlaneltok”. Tikasikamatij ika yejua kipiya kualtsitsintin kualneskayomej niman melak tlamachilise (Hebreos 11:3, 27). Uelis tomachtiskej okseki itech tlemach tlen yejua okichijchiuj tla tikpouaj tlen ixtlamatkej yokinextijkej. Seki yejon uelis tiknextiskej tla tiktejtemouaj noso tikitaj ipan video Las maravillas de la creación, ipan amatlajkuiloltin Obra de un Creador, El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis niman Nonankiliaj 10 tlen notlajtoltiaj telpokamej niman ichpokamej (tlajtoltilistli 9). Noijki ipan ¡Despertad! kipiya seki tlamachtiltin kampa nesi tlenon kijtouaj ijkuak kintlajtoltiaj ixtlamatkej niman oksekimej tleka aman yejuamej tlaneltokaj itech toTajtsin. Niman itech tlamachtiltin “¿Casualidad o diseño?” noijki kipiya miyek tlemach itech yolkamej niman itech tlen onochijchiuj ika noteititia kenon ixtlamatkej yokiyejyekojkej kixkopinaskej ijkuak kichijchiuaj itlaj.

6. ¿Kenon uelis mitspaleuiskej amatlajkuiloltin tlen onka?

6 Se tokniuj chanej Estados Unidos akin kipiya 19 xiuitl okijto itech Obra de un Creador niman El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis: “Melak yonechpaleuijkej. Niman melak miyekpa yoninomachti yejon amatlajkuiloltin”. Se tokniuj chanej Francia okijto: “Tlamachtiltin ‘¿Casualidad o diseño?’ melak nikinuelita”. Noijki kijtoua tlen ompa uajnestiuj kititia ika akin kimatstokej kenon nochijchiuas itlaj kiyejyekouaj kixkopinaskej tlen toTajtsin yokichijchiuj. Tajtin akin chantij Sudáfrica kipiyaj se imichpoch akin kipiya 15 xiuitl yejuamej kijtouaj: “Miyekpa tochpoch tlen kachtopa kichiua kipouas ¡Despertad! itech tlamachtijli ‘Entrevista’”. Yejuin amatlajkuiloltin uelis mitspaleuiskej kuajli xkita ika nemi se akin otlachijchiuj niman uelis tikmatis niman tikmapeuas tlamachtijli tlen xmelauak. Motlaneltokil chikauis ijkon ken se kojtli tlen uejkatlan kipiya ineluayo niman xtlaj ipan nochiua ijkuak uajlauj chikauak ajakatl (Jeremías 17:5-8).

XTLANELTOKA ITECH BIBLIA

7. ¿Tleka kineki toTajtsin xtekitilti motlamachilis?

7 ¿Tleka titlaneltoka itech tlen kijtoua Biblia? Kuajli yes tla tejua timochiuilia yejuin tlajtoltilistli. Jehová xkineki ika tejua xtlaneltoka san pampa oksekimej tlaneltokaj. Yejua kineki xtekitilti motlamachilis niman ijkon tikmatis tlen kuajli niman tlen xkuajli niman ijkon tikmatis tlen kijtoua Biblia niman tikitas ika yemelak ualeua itech toTajtsin. Ijkuak tikitas tlenon kijtoua Biblia, motlaneltokil melak chikauis (xpoua Hebreos 5:14; 1 Timoteo 2:4). Tejua uelis tikixmatis Biblia tla timomachtia itech itlaj tlen tikuelitaskia niman ijkon tikasikamatis okseki itech yejon.

8, 9. a) ¿Itech tlenon kuelitaj sekimej tlanemiliskej? b) ¿Kenon kinpaleuiya sekimej ijkuak tlanemiliaj itech tlen kipouaj?

8 Sekimej melak kuelitaj nomachtiskej itech teotlajtoltin. Niman oksekimej kuelitaj kitaskej tlen kijtoua Biblia opanok iuan tlen kijtouaj ixtlamatkej, akin tlajkuilouaj itech tlen yeuejkaui onochiuj niman akin kitejtemouaj kinextiskej tlemach tlen yeuejkaui onkatka. Matitlanemilikan itech yejuin neskayotl, itech teotlajtojli Génesis 3:15. Jehová okijto yejuin teotlajtojli tlen melak ueyi kijtosneki sakin ijkuak Adán iuan Eva xokitlakamatkej niman okixnamijkej ken yejua tlayekana. Yejuin kachtopa teotlajtojli itech miyekej tlen uajlauej ipan Biblia. Ika yejon techpaleuiya kuajli matikasikamatikan kenon itekiuajyo toTajtsin kiteititis ika melak kuajli ken tlayekana niman kenon popoliuis tlajyouilistli tlen onka. ¿Kenon uelis tejua timomachtis Génesis 3:15? Ueliskia tikchijchiuas se lista itech tlaxeloltin itech Biblia tlen kijtoua miyek kenon yejuin teotlajtojli nochiuaskia. Sakin uelis tiktejtemos kemanon onoijkuilojkej yejon tlaxeloltin niman xkintlali ijkon ken onoijkuilojtiajkej. Nimantsin tikitas ika akin otlajkuilojkej onenkej itech okseki xiujtin. San ika, nochimej otlapaleuijkej ika yolik ueliskia manasikamati yejon teotlajtojli. Yejuin mitspaleuis tikitas ika Jehová okinyekan akin otlajkuilojkej (2 Pedro 1:21).

9 Se tokniuj chanej Alemania okinemili kenon nochi amoxtin ipan Biblia kipiya miyek tlamachtijli itech iTekiuajyo toTajtsin. Yejua okijto: “Yejuin maski kanaj 40 tlakamej akin okijkuilojkej Biblia. Niman miyekej onenkej ipan okse xiujtin niman xkeman onoixmatkej”. Se tokniuj siuatl chanej Australia nomachtiaya se tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl niman onomachti kenon Pascua iuan noteneua Génesis 3:15 niman Mesías  [1] (xkita nota kampa ontlami). Yejua okijkuilo: “Ijkuak oninomachti, kentla otlapoujkej noixtololojuan niman onikitak ika Jehová kipiya kualtsin ikualneskayouan. Kenon yejua melak kuajli okinemili tlenon kichiuas ipampa israelitas niman manochiua tlen yokijto itech Jesús, niman yejon melak kualtsin nikita. Ononek yemelak ninoteltis niman nikitas kenon melak kualtsin tlen kijtosneki yejon teotlajtojli itech Pascua”. ¿Tleka ijkon onomachili tokniuj? Pampa otlanemili itech tlen okipouj niman okasikamat kuajli. Yejuin okipaleui machikaui itlaneltokil niman manonisiui itech Jehová (Mateo 13:23).

10. ¿Kenon techpaleuiya matitlaneltokakan itech Biblia ika akin okijkuilojkej xtlaj okiyankej?

10 Noijki xtlanemili ika tlakamej akin okijkuilojkej Biblia xtlaj okiyankej. Yejuamej nochipa okijtokej tlen melauak niman xonomojtijkej kijkuiloskej. Tlajkuilojkej ipan yejon tonaltin miyekpa san kijkuilouayaj tlen kuajli kichiuaj ipan inkalpan niman itech intlayekankauan. San ika, iteotlajtokauan Jehová xsan okijkuilojkej itech tlen kuajli noijki itech tlen xkuajli okichiujkej tlaltikpakchanejkej ipan Israel niman tekiuajkej (2 Crónicas 16:9, 10; 24:18-22). Yejuamej okijtokej itech tlen onopopolojkej niman itech oksekimej itekipanojkauan toTajtsin (2 Samuel 12:1-14; Marcos 14:50). Se tokniuj chanej Gran Bretaña okijto ika “xnochipa miyekej kijtoua tlen melauak ken yejon. Yejuin kichiua yemelak manikneltoka ika Biblia ualeua itech Jehová”.

11. ¿Tleka tlen kijtoua Biblia kichiua kuajli matikmatstokan ika ualeua itech toTajtsin?

11 Ijkuak toyekanaj ika tlen kijtoua Biblia, tikitaj ika melak tepaleui. Yejuin kichiua ika kuajli matikmatstokan ika Biblia ualeua itech toTajtsin (xpoua Salmo 19:7-9). * Se tokniuj ichpochtli chanej Japón okijkuilo: “Ijkuak nochanejkauan kichiuaj tlen temachtia Biblia, melak tiyolpakij. Tinemij ika yolseuilistli, tinemij san sekan niman ika tlasojtlalistli”. Biblia yokinpaleui miyekej makitakan ika seki tlen kineltokayaj xmelauak (Salmo 115:3-8). Yejon kinpaleuiya matlaneltokakan itech Jehová akin nochi ueli kichiua niman akin techijlia ika kichiuas kualtsin tinemiskej ika tlayekapan. Noijki, sekimej xtlaneltokaj itech toTajtsin pampa yejuamej kitaj kentla intajtsin tlen onochijchiuj. Oksekimej uelis kijtoskej ika tlaltikpakchanejkej uelis kichiuaskej matinemikan melak kuajli ika tlayekapan. San ika, ijkuak tikitaj tlenon yokichiujkej, nesi ika yejuamej xuelij kiyektlaliaj tlauejli tlen onka ipan tlaltikpaktli (Salmo 146:3, 4).

KENON TIKINTLANEMILILTISKEJ OKSEKIMEJ

12, 13. ¿Kenon uelis iuan titlajtos yakaj itech Biblia noso itech tlen onochijchiuj?

12 Ijkuak titlajtos iuan oksekimej itech tlen onochijchiuj noso itech Biblia, kachtopa noneki tikmatis tlenon yemelak kineltokaj. Matikilnamikikan ika sekimej tlaneltokaj itech evolución niman noijki kineltokaj ika nemi toTajtsin. Yejuamej kijtouaj ika toTajtsin okikuik evolución ika okichijchiuj nochi tlemach tlen onka. Oksekimej kijtouaj ika evolución noneki noneltokas pampa yejon tlen temachtiaj ipan kaltlamachtiltin. Niman sekimej xok tlaneltokaj itech toTajtsin pampa okinyolkokojkej ijkuak nemiyaj ipan tlaneltokijli. Kuakon kachtopa xtlajtolti tlaltikpakchane tlenon kineltoka niman tleka kineltoka yejon. Noijki kuajli xkaki tlen mitsijlia. Tla ijkon tikchiua, yejua kinekis mitskakis (Tito 3:2).

13 Tla yakaj san mitspijpinaujtia pampa tejua tikneltoka ika nemi toTajtsin akin otlachijchiuj, ¿kenon uelis tiknankilis? Ika tlakaitalistli uelis tikijlis mamitsijli kenon kinemilia ika opeuj nemilistli. Kanaj uelis tikijlis ika tla tlamachtijli itech evolución melauak yeskia, kachtopa nemilistli tlen opeuj san iselti ueliskia nomiyekiliskia. Se tlamachtijketl itech química okijto ika tla ijkon yeskia, yejuin kachtopa nemilistli nonekiskia kipiyaskia seki tlemach, 1) itlaj tlen makitlapacho niman makitlajpiya, 2) kipiyas chikaualistli niman uelis kitekitiltis, 3) kimatis ken uelis nesis niman kenon uelis ueyixtias, niman 4) kimatis kenon kipanoltis tlen kimati. Noijki okijto: “Melak titlamojkaitas ika hasta kenon se pitentsin nemilistli nesi ika ononek ueyi tlamachilistli ika onochijchiuj”. Kuakon, ¿uelis tiknemiliskej ika nemilistli oualeuj itech evolución?

14. ¿Kenon uelis titetlanemililtiskej ijkuak titlajtoskej itech tlen onochijchiuj?

14 Ijkuak titlajtos iuan yakaj itech tlen onochijchiuj, kanaj uelis tiktlanemililtis ika tlen okiteneuj Pablo. Yejua okijto: “Cada kajli kichijchiua yakaj tlakatl, pero Dios yejua okichijchiu nochi tlajtlamach tlen onkaj” (Hebreos 3:4). Tinochimej kuajli tikmatstokej ika se kajli yakaj okinemili kenon yes niman kichijchiuas. Kuakon kipiya ika yakaj okitlali nemilistli niman okinemili kenon yeskia. San ika, akin yoltokej ononek melak ueyi tlamachilistli xijkon ken se kajli. Noijki uelis tikintekitiltiskej toamatlajkuiloluan. Se tokniuj siuatl otlajto iuan se telpochtli akin xkineltokaya tla nemiya toTajtsin. Yejuin tokniuj okimakak amatlajkuiloltin Obra de un Creador niman El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis. Ijkuak yopanoka se semana, telpochtli okijto: “Aman nitlaneltoka itech toTajtsin”. Yejua opeuj nomachtia Biblia niman sakin onochiuj iteixpantijkauj Jehová.

15, 16. a) ¿Tlenon noneki tikchiuas kachtopa tikijlis yakaj ika Biblia ualeua itech toTajtsin? b) ¿Niman tlenon noneki nochipa tikilnamikis?

15 Tla yakaj kinemilia ika Biblia xualeua itech toTajtsin, ¿kenon uelis iuan titlanemiliskej? Ijkon ken yotikijtokej, kachtopa matiktlajtoltikan tlen kineltoka. Noijki matikmatikan tlen kineki kimatis (Proverbios 18:13). Tla yejua kuelita itech tlen nomachtiaj ixtlamatkej, uelis tikititiskej seki neskayomej itech Biblia tlen teititia ika xkeman nopopoloua ijkuak tlajtoua itech tlen yokinextijkej ixtlamatkej. Tla kuelita itech tlen yeuejkaui opanok, uelis tikteneuiliskej se tlemach tlen opanok tlen noijki noteneua ipan amoxtin tlen tlajtoua itech tlen onochiuj niman tikititiskej kenon Biblia yokijtoka miyek xiuitl ika tlakuitlapan ika nochiuaskia yejon. Oksekimej kanaj kuelitaskej mitskakiskej tla tikimititia kenon tlen temachtia Biblia uelis kinpaleuis melak kuajli manemikan, ken seki tlamachtiltin tlen Jesús okijto ijkuak okitemakak tlamachtijli ipan tepetl.

16 Xkilnamiki ika tejuamej xnoneki tokualaniskej iuan tlaltikpakchanejkej. Tejuamej tiknekij ika paktli titlajtoskej iuan yejuamej niman manomachtikan itech Biblia. Kuakon xkintlajtolti ika tlakaitalistli niman kuajli xkinkaki. Ijkuak tikteijlis tlen tikneltoka, kuajli xchiua, niman melak noneki tla akin iuan titlajtoua ikipiya miyek xiuitl xijkon ken tejua. Tla tikintlakaita oksekimej, kanaj noijki mitstlakaitaskej. Yejuamej tlamojkaitaskej ika melak kuajli titlanemilia itech tlen tikneltoka maski san titelpochtli. San ika, tla yakaj kineki mouan nokualanis noso mitspinaujtis, tejua xnoneki tiknankilis (Proverbios 26:4).

XMOMACHTI OKSEKI ITECH BIBLIA NIMAN XCHIKAUA MOTLANELTOKIL

17, 18. a) ¿Tlenon uelis mitspaleuis chikauis motlaneltokil itech Biblia? b) ¿Katlejua tlajtoltilistli tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli?

17 Tejuamej kanaj itikmatij tlamachtijli tlen kachtopa noneki tomachtiskej itech Biblia. San ika, xsan yejon noneki tlen ika tikchikauaskej totlaneltokil. Noneki tiktejtemoskej tikasikamatiskej tlenon kijtosneki tlamachtijli tlen xnimantsin nasikamati, ken ijkuak tiktejtemouaj tlen melak patioj tlen iyantika (Proverbios 2:3-6). Tejua uelis tikchikauas motlaneltokil tla tikpoua nochi Biblia. Kanaj uelis tikyejyekos tikpouas ipan se xiuitl. Yejon tlen okipaleui se tlayekanketl ipan circuito manonisiui itech toTajtsin Jehová ijkuak telpochtli katka. Yejua okijto: “Se tlen onechpaleui maniktlasojkaita ika Biblia iTlajtol toTajtsin ijkuak onikpouj nochi. Ijkuak nikonetl katka, oninomachtijka historias tlen uajlauj ipan Biblia, san ika, hasta aman kuajli onikasikamat”. Noijki uelis tiktekitiltiskej tlen ika tomachtiaj matikasikamatikan tlen tikpouaj. Ken Watchtower Library ika DVD, BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower, Índice de las publicaciones Watch Tower noso la Guía de estudio para los testigos de Jehová.

18 Tajtin nemejuamej akin melak kuajli nenkinpaleuiskej nemokoneuan manomachtikan itech Jehová. Kuakon, ¿kenon uelis nenkinpaleuiskej makipiyakan chikauak intlaneltokil? Ipan okse tlamachtijli tikitaskej yejon.

^ [1] (Párrafo 9) Amatl Tekakistilijketl 15 diciembre 2013.

^ párr. 2 Proverbios 2:10-12: “Ijkuak tlamachilistli kalakis ipan moyojlo niman tlaixmatilistli kiyolpaktis monemilis, ken tiktekitiltis motlanemilil mitstlajpiyas niman asikamatilistli mitsmakixtis, niman ijkon mitsmakixtis itech xkuajli ojtli, itech tlakatl akin kijtoua tlemach tlen xkuakualtin”.

^ párr. 11 Salmo 19:7-9: “Itlanauatil Jehová nion achijtsin xnopopoloua, kichiua ika se oksejpa makipiya kojtilistli. Itlalnamikilisuan Jehová yemelaujkej, kichiua makipiya tlamachilistli akin ok xkimati tlenon kichiuas. Itlanauatiluan Jehová melaktikej, kiyolpaktiaj se; itlanauatil Jehová chipauak, kichiua matsotlanikan, ixtololojtin. Mojkaitalistli itech Jehová chipauak, xkeman tlami. Tlen kijtoua kichiuas Jehová melauak; nochi melaktikej”.