1, 2. a) ¿Jas yuj mi pasiluk sbʼaja nantatalik sjejelyi ja yuntikile bʼa ajyelyujile skʼuʼajel bʼa Jyoba? b) ¿Jas ita modoʼil wa xbʼobʼ skoltaye ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj ajyukyujile skʼuʼajel bʼa Jyoba? c) ¿Jas chane modo oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA BʼA Francia, jun tatal sok jun nanal yala: «Ja keʼntikon wa xkʼuʼantikon bʼa Jyoba, pe ja jaw mi wa stojolan ja kuntikiltikon oj cha skʼuʼuke bʼa Jyoba. Ja skʼuʼajeli mini xbʼobʼ katikon ekʼyile. Ja untiki takal takal oj ajyukyujile». Ja bʼa Australia, jun jmoj-aljeltik stsʼijbʼan bʼa skoltajel ja untiki bʼa oj skʼuʼuke man skʼujole bʼobʼta jani ja cholal mas jel tsats sbʼaja nantataliki. Sok cha yala: «Bʼobʼta waxa kʼuʼan ja sjakʼjel awayi ja yala wunini gusto kani, pe chamto waxa wabʼ yajni wa xcha sjobʼowi pilan ekʼele mas tsaʼan. Bʼobʼta ja sjakʼjel oja wayi ja wego wanto skʼuʼan, pe mini jach tolabida oj skʼuʼukawi. Sok bʼobʼta ayni junxta ja jas oja cholyabʼ jitsan ekʼele». Yajni wane kʼiʼel ja untiki, jitsan nantatalik wa xyilawe stʼilanil xcholjel yabʼye junxta jun jasunuk, pe masxa tsʼikan.  Cha wa xyilawe stʼilanil yajel makunuk tuktukil modo bʼa sjejelyi jastal oj syajtaye ja Jyoba.

² ¿Ayxa maʼ awuntikil ja weʼn? Bʼobʼta ay ekʼele waxa jobʼo bʼaj ta oj lajxukawuj sjejelyi jawa wuntikil bʼa a-syajtaye ja Jyoba sok bʼa ayaʼteltaye bʼa tolabida. Ja smeranili, mini maʼ oj bʼobʼyuj stuchʼil (Jeremías 10:23). Kechanta oj bʼobʼyujile ja nantatalik ta wa sjipa skʼujole ja bʼa skoltanel ja Jyoba. Ja yeʼn yaʼunejyi jitsan rasonik ja nantatali. ¿Jastal oj bʼobʼa koltay jawa wuntikili? Ja bʼa artikulo it oj kiltik chane modoʼik. Ja bʼajtani, naʼa sbʼaj lek jawa wuntikili. Xchabʼil, jeʼayile ja jastik junuk tey ja bʼa wa kʼujoli. Yoxil, amakunuk sjejelik. Sok xchanil, kʼanayi ja Jyoba ja yipi sok aʼajyuka pasensya soka wa wuntikili.

3. ¿Jastal ja nantatalik oj snoch-e ja smodo ja Jesús sbʼaja jastal sjeʼayi ja snebʼumaniki?

³ Ja Jesús tikʼan sjobʼoyi ja snebʼumanik ja jas wa spensarane (Mateo 16:13-15). Ja weʼn oj bʼobʼa noch ja smodo. ¿Jastal? Yajni wanex loʼil ma wanex skʼulajel jun jasunuk soka wa wuntikili, jobʼoyi jasa wa spensarane sok aʼakan a-sjakʼ ja jasa meran wa spensarane. Bʼobʼta ay ekʼele ay sdudaʼe. Ja bʼa Australia, jun jmoj-aljeltik bʼa ayiʼoj 15 jabʼil yala: «Ja jtati jel tikʼan xyiʼajon loʼil sbʼaja skʼuʼajel kiʼoji sok wa skoltayon bʼa oj jpensaraʼuk. Wa xyaki sjobʼjelik jastal ‹¿jas wa xyala ja Biblia?›, ‹¿wan maʼ xa kʼuʼan ja weʼn?› sok ‹¿jas yuj waxa kʼuʼani?›. Wa skʼanaki oj chol ja jastal wa xkabʼ stojolil sok mi ja oj kal ja jastal wa xyala ja yeʼn ma ja jnani». Cha yala ja yajni wan kʼiʼeli ajiyi sjakʼjelik bʼa masxa tsʼikan.

4. Cholo sok jun sjejel jas yuj jel tʼilan ajyela pasensya sok skoltajel jawa wuntikil bʼa oj eluk soka sdudaʼe.

⁴ Ta jawa wuntikil wokol wa skʼuʼan jun sjejel bʼa Biblia, aʼajyuka pasensya. Koltay bʼa oj staʼe sjakʼjel ja sjobʼjelik yiʼoje. Jun tatal yala: «Iʼaj sniwanil ja sjobʼjelik wa xyaʼawe jawa wuntikili. Kisa ama lajansok mey stʼilanil ma tuk wa xya ajyan». Ja smeranili, jelni lek jawa wuntikil wa xyawi sjobʼjelik, ja jaw wa stojolan wa skʼanawe snebʼjel. Chomajkil ja Jesús yaʼa sjobʼjelik yajni chʼinto (kʼuman ja Lucas 2:46). Jun kerem bʼa Dinamarca yala yabʼ ja snantati bʼa mibʼi skʼuʼan lek ta ja yiʼoje ja relijyon smeranil, ja yeʼnle laman ajyiye anima jel chamkʼujol oj ajyuke bʼa yeʼna. Sok yala: «Sjakʼaweki soka Biblia spetsanil ja sjobʼjelik kiʼoji».

5. Anima ja untiki lajansok ayiʼoje skʼuʼajel bʼa Jyoba, ¿jasa tʼilan oj skʼuluke ja nantataliki?

⁵ Naʼa sbʼaj lek jawa wuntikili. Mok sloʼlaya spensarajel ta ayiʼoje skʼuʼajel bʼa Jyoba kechan yuj wa xwajye ja bʼa xcholjel soka bʼa tsomjeliki. Jobʼo abʼaj: «¿Jasa wa skʼuʼane meran ja kuntikil sbʼaja Jyoba sok bʼa Biblia?». Kʼujolan bʼa yiljel ta ay jas wa x-aji wokolanuke bʼa ajyel toj soka Jyoba. Taʼa yile tiʼal bʼa Dyos kʼakʼu kʼakʼu yajni ay jas wanex skʼulajeli. Ayi orasyon sbʼaja wa wuntikil  yajni teyamokexi ma yajni atuchʼil aya.

6. ¿Jas yuj jel tʼilan ja nantatalik mok yawekan snebʼjel sbʼaja Jyoba sok bʼa Biblia?

⁶ Ja ixuk winik yilawe jelni yajtajiye yuja Jesús sok cha jel syajtay ja Jyoba sok wa snaʼa sbʼaj lek ja Biblia. Sok ja yuj kan smaklaye lek (Lucas 24:32; Juan 7:46). Junxta soka it, yajni jawa wuntikil xyilawe waxa yajtay ja Jyoba, ja jaw oj koltajuke bʼa oj cha syajtaye ja yeʼnle (kʼuman ja Deuteronomio 6:5-8 sok Lucas 6:45). Ja yuj moka wakan spaklajel ja Biblia jaʼankʼujol lek sok skʼumajel ja juʼuntiki. Mokni awakan snebʼjel sbʼaja skʼulbʼenik ja Jyoba (Mateo 6:26, 28). Yajni mas waxa nebʼa sbʼaja Jyoba, mas oj bʼobʼa jeyi jawa wuntikil sbʼaja yeʼn (Lucas 6:40).

7, 8. a) Yajni ja weʼn xa nebʼa jastik junuk bʼa Jyoba, ¿jas oja kʼuluk? b) ¿Jastal skʼuluneje ja it jujuntik nantatal?

⁷ Yajni ay jas waxa nebʼa bʼa Jyoba, choloyabʼ jawa wuntikili. Ojni bʼobʼa walyabʼ chikan jas ekʼele yajni teyasoke, mi kechanuk ja yajni wanex xchapjel abʼajex ja bʼa tsomjeliki ma spaklajel ja Biblia soka pamilya. Ja it ja jas wa skʼulan jun nupanum Taʼumantiʼ bʼa Estados Unidos. Tolabida yajni ay jas jel tsamal xyilawe ja bʼa jastik ayi ma wa xyabʼye jun jasunuk jel x-ajbʼani, wa xkʼe staʼe tiʼal bʼa Jyoba soka yuntikile. Ja yeʼnle wa xyalawe: «Wa xkatikon julskʼujole ja yal untik bʼa spetsanil ja jas yaʼunejkitik ja Jyoba wa sjeʼa jel syajtayotik sok wa xwaj skʼujol bʼa keʼntik». Ja bʼa Sudáfrica, jun pilan nupanum Taʼumantiʼ jel cha wa skʼulane gusto stajel tiʼal sbʼaja kʼulbʼenik soka chabʼ yakʼixuk yajni wane aʼtel ja bʼa stsʼununeje nichimi. Jun sjejel, bʼobʼta wa xyalawe jastal jel cham yiljel jun yal inat wa xpax jun teʼ. Ja yeʼnle wa xyalawe: «Wa xleʼatikon modo bʼa sjejelyile jastal skisjel ja sakʼanili sok ja jastal jel tsamal chapani».

⁸ Jun tatal bʼa Australia yiʼaj ja yal skerem, bʼa ayiʼoj junuk 10 jabʼil, bʼa jun lugar bʼa wa xjexi chanteʼik bʼa najate. Ja tatali ya makunuk ja jutsʼin jaw bʼa skoltajel ja yal skerem bʼa oj yil ja prebaʼik ja Jyoba yeʼnani ja Kʼuluman sok jachuk yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajeli. Yilawe jun sjejel bʼa jujuntik chante bʼa tyempo najate bʼa mixa ayuk ja wego. Jelni payjiye yiljel ja chanteʼik it jel tsamale, jel chapane sok tsʼikane, jastalni ja chanteʼik ja wego. Ja tatal yala: «Ta jun yal chʼin jas sakʼan jachta lom pax june bʼa masxa jel chapan, ¿jas yuj ja chanteʼik bʼa tyempo najate jelxani chapan aye? Ja jaw jel cham kila sok kala yabʼ ja yal jkeremi».

9. a) ¿Jas yuj jel lek yajel makunuk sjejelik? b) ¿Jas sjejel ya makunuk jun nanal?

⁹ Jitsan ekʼele, ja Jesús ya makunuk loʼilik sok sjejelik bʼa sjejel jastik junuk bʼa jel chaʼanyabʼalil (Mateo 13:34, 35).  Ta junxta waxa kʼulan ja weʼn, ojni akoltay jawa wuntikil bʼa oj ya makunuk ja spensari. Ja it oj koltajuke bʼa oj spensaraʼuke, oj yabʼye stojolil sok oj julskʼujole ja jastik wa snebʼaweʼi. Chomajkil, ojni yabʼye stsamalil snebʼjel. Jun sjejel, jun nanal bʼa Japón skʼana oj sjeyi ja yuntikil jastal ja Jyoba wa sjeʼa jel skʼanawotik yajni skʼulan ja Luʼumi. June ja bʼa yal untik yiʼoj 8 jabʼil jaxa juni 10, ja yeʼn ya makunuk jun pasil sjejel bʼa wego oj yabʼye stojolil. Yayile kajpe, lech sok sakal askal. Sok tixa yala yabʼ oj stojbʼese jun baso kajpe. Ja yeʼn yala: «Jel skʼujolane, sok yajni jobʼoyile jas yuj, yalawe kabʼ yujni wa skʼanawe xchapjel jastal wa xkʼulan gusto ja keʼn. Anto ti kala yabʼye ja Dyosi jachtik wa skʼulan yajni wa soko ja gas yiʼoj ja ikʼi bʼa jachuk oj bʼobʼ ajyuk sakʼanil». Ja yal untiki jel skʼulane gusto yajni skʼulane ja it, sok mini chʼay skʼujole.

10, 11. a) ¿Jas sjejel oj bʼobʼ wa makunuk bʼa sjejelyi jawa wuntikil ayni jun Kʼuluman? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jastik sjejelik awaʼunej makunuk ja weʼn soka wa wuntikili?

¹⁰ ¿Jas sjejel oj bʼobʼ wa makunuk bʼa sjejelyi jawa wuntikil ayni jun Kʼuluman? Ojni bʼobʼa kʼulukex tamale. Choloyabʼ jas yuj jel tʼilan snochjel ja jastik wa xyiʼaji ma ja yajnal bʼa skʼulajel. Tsaʼan amakunuk jun manzana ma pilan tekʼul sok jobʼoyile: «¿Wan maʼ xa naʼawex ja manzana it ay jas makuni ja yajni kʼulaxi?». Kʼutsu snalan ja manzana sok jeʼayile jun sbʼakʼ. Alayabʼye ja sbʼakʼi jani wa xtojwani bʼa wa xyala jastal oj kʼi jun manzana. Cholo yabʼye ja tojwanel it masni jel chapan yuja skʼulajel tamale. Tixa jobʼoʼa: «Ta ay maʼ yala jastal wa xtojbʼi ja tamale, ¿machʼa yalakan jastal wa xtojbʼi ja manzana?». Ta jawa wuntikilex niwakexa, oj bʼobʼa cholyabʼye bʼa oj ajyuk jitsan manzana, jani wa xmakuni ja sbʼakʼi. Chomajkil oj bʼobʼ wa makunuk jujuntik yal poto sok sjejelik ja bʼa poyeto El origen de la vida slamik 10 man 20.

¹¹ Jitsan nantatalik wa skʼumane lajan soka yuntikile ja xetʼan «¿Casualidad o diseño?», ja bʼa ¡Despertad! Ta ja yal untik chʼineto, ja nantatalik oj bʼobʼ xchole yabʼ jas wa stojolan ja jaw bʼa jun modo pasil. Jun sjejel, jun nupanum bʼa Dinamarca yala: «Ja abyoniki jach jastal ja yal chaniki, pe ¿wan maʼ xbʼobʼ nolbʼanuk jun abyon sok wa xbʼobʼ ajyuk yal yabyonik? Soka yal chaniki, ¿wan maʼ xmakuniyujile pista bʼa oj koʼuke? ¿Bʼaya mas waxa kʼulan gusto? ¿Ja maʼ ja snililel ja abyon ma jaʼa jastal wa x-okʼ ja yal chani?  Anto, ¿machunkiluk ja mas bibo? ¿Ja maʼ skʼulan ja yal chani, ma jaʼa maʼ skʼulan ja abyoni?». Yajni wala och loʼil soka wa wuntikili sok waxa wayi sjobʼjelik, waxa koltay bʼa yajel makunuk ja yipalil ja spensare sok yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Jyoba (Proverbios 2:10-12).

12. ¿Jastal oj wa makunuk ja weʼn sjejelik bʼa sjejelyi jawa wuntikil bʼa spetsanil ja jastik yalunej ja Biblia meraniʼa?

¹² Ja weʼn oj bʼobʼ wa makunuk sjejelik bʼa oja jeyi jawa wuntikil spetsanil ja jas wa xyala ja Biblia stojolni ay. Jun sjejel, oj bʼobʼa kʼumyile ja Job 26:7 (kʼuman). Mok kechan awalyabʼ yeʼn ja Jyoba ja maʼ ya ekʼyi ja rason it ja Job. Koltay bʼa oj ya makunuk ja spensari. Oj bʼobʼa walyabʼ ja bʼa styempo ja Job ja ixuk winik bʼobʼta mi skʼuʼane ja Luʼumi mi jas kuchubʼalyuj. Wani snaʼawe spetsanil ja jastik ayi ayni jas kuchubʼalyuj. Mini maʼ yilunej bʼa mi jas kuchubʼalyuj ja Luʼumi, yujni mey aparatoʼik bʼa oj kʼot man sutsatkʼinal ajyi. ¿Jasa wa xnebʼatiki? Anima ja Biblia tsʼijbʼaxi jitsan jabʼil bʼajtan, spetsanil ja jastik wa xyala meraniʼa yujni ja Yajwalili jaʼa Jyoba (Nehemías 9:6).

13, 14. ¿Jastal ja nantatalik oj bʼobʼ sjeyile ja yuntikile bʼa oj skʼuʼuke ja jas wa xyala ja Biblia?

¹³ Chomajkil jelni tʼilan oja jeyi jawa wuntikil masni gusto oj ajyuke ta wa skʼuʼane ja jas wa xyala ja Biblia (kʼuman ja Salmo 1:1-3). Jun sjejel, oj bʼobʼa walyabʼ oj ya ekʼ bʼa spensare ti aye bʼa jun isla sok tʼilan oj stsaʼe jujuntik ixuk winik bʼa oj ajyukesok ja bʼa lugar jaw. Anto oj bʼobʼa jobʼyile: «¿Jas tikʼe ixuk winik oja tsaʼex bʼa lek oja wiʼabʼajex sok laman oj ajyanik?». Sok tsaʼan oj bʼobʼa kʼumuk ja Gálatas 5:19-23 bʼa oj yile jas tikʼe ixuk winik wa skʼana ja Jyoba bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi.

¹⁴ Soka modo it wa xbʼobʼa jeyi jawa wuntikil chabʼ sjejelik bʼa jel chaʼanyabʼalil. Bʼajtan, ja Jyoba wan sjejelkitik jastal ajyel sakʼan gusto sok ajyel laman soka tuk ja wego. Sok xchabʼil, ja yeʼn wan sjejelkitik jastal oj ajyukotik sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali (Isaías 54:13; Juan 17:3). Chomajkil oj bʼobʼa jeyi jawa wuntikil jastal ja Biblia skoltunej tuk jmoj-aljeltik. ¿Jastal? Leʼa jujuntik juʼun bʼa wa xcholowe ja sakʼanile, jastal ja xetʼan «Ja Biblia stukbʼes ja sakʼanile», ja bʼa Ja Juʼun Cholumani. Ma oj cha bʼobʼa walyabʼ jun jmoj-aljeltik bʼa oj xchol awabʼyex jastal koltaji yuja Biblia bʼa stukbʼesel jitsan jastik junuk bʼa oj yaʼteltay ja Jyoba (Hebreos 4:12).

15. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltaya bʼa oja jeyi jawa wuntikili?

¹⁵ Amakunuk ja spensarajeli bʼa jachuk ja jas waxa jeʼayi jawa wuntikili jelni oj payjuke sok gusto oj yile. Leʼa tuktukil modo bʼa jachuk oj yabʼye stsamalil snebʼjel bʼa Jyoba sok jachuk oj kʼotuke meran yamigo. Sok moka wakan skʼulajel ja it yajni wane kʼiʼeli. Jun tatal yala: «Mokni eluka gana slejel tuktukil modo bʼa jastal oja cholyabʼ ja bʼa jas apaklunejexa».

16. a) Yajni waxa jeʼayi jawa wuntikili, ¿jas yuj jel tʼilan oj ajyuka pasensya? b) ¿Jastal sjeʼuneje spasensyaʼe jujuntik nantatal?

¹⁶ Soka skoltanel ja yip ja Jyoba, jawa wuntikili oj ajyukyujile jun tsatsal  skʼuʼajel (Gálatas 5:22, 23). Pe ja jaw ojni yi tyempo. Ja yuj aʼajyuka pasensya sok moka wakan sjejelyile. Ja bʼa Japón, jun tatal bʼa ayiʼoj jun skerem sok jun yakʼix yala: «Ja keʼn soka jcheʼumi jpilatikonyile jitsan tyempo. Yajni yal chʼineto, wa xpaklaytikon kʼakʼu kʼakʼu soka yeʼnle junuk 15 minuto, kechan miyuk yajni ay jtsomjeltikoni. Ja 15 minuto mi jitsanuk bʼa yeʼnle sok mini bʼa keʼntikon». Sok jun biajante stsʼijbʼan: «Yajni wanto julel jkʼujoli, jelni jitsan sjobʼjelik ajyikuj sok jdudaʼik bʼa wa xkʼana oj kale. Yajni ekʼ ja tyempo, jitsan ja sjakʼjelik ti jtaʼa bʼa tsomjelik, ja yajni jpaklay jtuchʼil ja Biblia soka tsomjelal bʼa pamilya. Ja yuj, jel tʼilan mok el sgana ja nantatalik ja sjejelyile ja yal yuntikile».

17. a) ¿Jas yuj jel tʼilan ja nantatalik oj yawe tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje? b) ¿Jastal wa skoltay ja yakʼixuk jun nupanum bʼa islas Bermudas bʼa oj ajyukyujile skʼuʼajel bʼa Jyoba?

¹⁷ Yajni jawa wuntikil xyilawe ja weʼn aya wiʼoj jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba, jelni jas oj snebʼe. Ja yeʼnle jani oj yile ja jas oja kʼuluki. Ja yuj, moka wakan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji sok aʼakan ayil-e ja Jyoba sakʼani lek bʼa weʼna. Pensaran ja sjejel bʼa jun nupanum bʼa islas Bermudas. Yajni ja yeʼnle chamkʼujol aye bʼa jun jasunuk, wa xyaweyi orasyon ja Jyoba lajan soka yakʼixe sok wa skʼanaweyi bʼa atojukeyuj. Cha wani slokowe ja yakʼixuk bʼa ayaweyi orasyon ja Jyoba. Chomajkil, wa xyalawe yabʼ ja watsali bʼa a-sjip spetsanil skʼujol bʼa Jyoba, bʼa awaj skʼujol koltanel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok mok jas jel chamskʼujol. Ja nantatalik wa xcholowe: «Yajni ja yeʼn wa xyila ja slekilali, wa xyaʼa sbʼaj kwenta yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wa skoltayotikoni. Jelni cham yiljel jastal jel akʼubʼal tsatsbʼuk ja skʼuʼajel bʼa Dyos sok bʼa Biblia».

18. ¿Jasa tʼilan oj julskʼujole tolabida ja nantataliki?

¹⁸ Nantatalik, ajuluka kʼujolex mini oj bʼobʼa tʼenex jawa wuntikilex bʼa aʼajyukyujile skʼuʼajel. Ja weʼnlex oj bʼobʼa tsʼunex sok spekʼjel yalel jun inat, pe kechani yeʼn ja Jyoba ja maʼ oj bʼobʼ ya kʼiʼuki (1 Corintios 3:6). Ja yuj, kʼujolanik bʼa sjejelyile bʼa Dyos ja yala wuntikilex sok kʼanawikyi ja Jyoba bʼa a-skoltayex soka yip bʼa oj ajyukawujilex skʼuʼajel. Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek ja Jyoba oj ya koʼ slekilal ja janekʼ waxa kʼujolanexi (Efesios 6:4).