Xikita nochi

Tlen kiualika

Nochipa ma timoyolchikauakan

Nochipa ma timoyolchikauakan

“Tla nonkipiah itla tlájtoli non ika weletis nonkinyolchikawaskeh akimeh nika kateh, weletis nonkijtoskeh” (HECHOS 13:15).

TLAKUIKALMEJ: 53 UAN 45

1, 2. ¿Tleka moneki ma tikinyolchikauakan oksekimej?

SE ICHPOCHTLI tlen itoka Cristina, akin kipia 18 xiuitl kijtoa: “Notatajuan amo nechyolchikauaj; san nechteneuaj. Sapanoa nechyolkokoa tlen nechiluiaj. Kijtoaj amo niixtlamatki, amo keman itlaj nimomachtis uan nitomauak. Ik non, san nichoka uan okachi kuali amo inmiuan nimotlapouia. Nikmachilia amo itlaj nopati” [1] (xikita nota kanin tlami tlamachtil). Nin neskayotl kiteititia sapanoa tlajyouia akin amo kiyolchikauaj.

2 Uelis tikinpaleuiskej miak oksekimej tla tikinyolchikauaj. Se tokni tlen itoka Rubén kijtoa: “Onitetlapouijtoka iuan se tlayekanki, ye okitak amo kuali onimomachiliaya. Onikilui tlen onechpanoaya, uan kuali onechkaki. Onechilui nochi tlen kuali onikchijtoka. Noijki onechilnamikti Jesús okijto okachi topati amo ken miakej totomej. Nochipa nimokuayejyekoa itech non uan nechyolchikaua. Tlen onechilui non tlayekanki sapanoa onechpaleui” (Mateo 10:31).

3. (1) ¿Tleka okijto tlatitlanil Pablo ma tikinyolchikauakan oksekimej? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Biblia kijtoa nochipa ma tikinyolchikauakan oksekimej (xikita recuadro “¿Tlen kijtosneki?”). Tlatitlanil Pablo okinmilui hebreos akinmej okichiuayaj ken Cristo: “Nokniwah, kuali ximotlachilikah, amo kichiwa se de nomejwah moyoltlakuawas iwa kipolos itlaneltokalis, iwa moixkoyantis inawak Dios non yolitok. Yej nomechilia, nochipa ximosepanyolchikawakah nochi tonati”. Pablo okiyekijto tleka ijkon moneki ma tikchiuakan: “Para ijkó amaka matlajtlakolchiwa, iwa amo manomechtokti xiyoltlakuawakah” (Hebreos 3:12, 13). Tla timokuayejyekoaj ken kuali timomachiliaj ijkuak ikaj techyolchikaua, tikitaskej moneki ma tikinyolchikauakan oksekimej. Itech nin tlamachtil tikinnankiliskej ninmej tlajtlanilmej: ¿Tleka moneki ma tikinyolchikauakan oksekimej? ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Jehová, Jesús uan Pablo ijkuak tikinyolchikauaj oksekimej? Uan ¿ken uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

TINOCHTIN MONEKI MA TECHYOLCHIKAUAKAN

4. (1) ¿Akinmej moneki ma tikinyolchikauakan? (2) ¿Tleka miakej amo teyolchikauaj?

4 Tinochtin moneki ma techyolchikauakan. Pero tetajmej okachi moneki ma kinyolchikauakan inkoneuan. Se tlakatl akin tlamachtia kiyekijtoa konemej “moneki ma kinyolchikauakan ijkon ken se xochitl moneki ma katekikan”. Uan noijki kijtoa: “Konemej tlen kinyolchikauaj kimachiliaj kintlasojtlaj uan miak inpati”. Pero ken tikatej itech “iksemi tonatijmeh”, miakej san intech motekipachoaj uan ‘mach kimatih tetlasojtlah’ (2 Timoteo 3:1-5). Ik non, miakej amo ikaj kiyolchikauaj. Sekimej tetajmej amo keman kinyolchikauaj inkoneuan pampa kijtoaj yejuan amo keman okinyolchikajkej intatajuan. Noijki miakej kijtoaj amo ikaj kinmiluia kuali kichiuaj inteki.

Ma tikinmiluikan oksekimej kuali tlen kichiuaj uan ma tikinyolchikauakan

5. ¿Ken uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

5 Uelis tikchiuaskej miak tlamantli uan ijkon titeyolchikauaskej. Se neskayotl, uelis tikinmiluiskej oksekimej tlen kuali kichiuaj noso kualtsin kipiaj inyelis. Noijki uelis tikinyolseuiskej ijkuak moyolkokoaj noso motekipachoaj (1 Tesalonicenses 5:14). Ken nochipa tikatej iuan tokniuan, uelis tikinyolchikauaskej ika tlen tikinmiluiaj (xiktlajtolti Eclesiastés 4:9, 10). * Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Nochipa nikinmiluia oksekimej tleka nikintlasojtla uan nikinpatioita?”. Ma tikilnamikikan tlen kijtoa Biblia: “Ijkuak moijtoa se tlajtoli ijkuak moneki, ¡melauak teyolchikaua!” (Proverbios 15:23).

6. ¿Tleka Satanás kineki kinyolkokos itekipanojkauan toTajtsin Dios? Xikijto ken okichi yiuejkika.

6 Satanás kineki techyolkokos akinmej tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios pampa kimati ijkon uelis kichiuas ayakmo ma timouikakan iuan Jehová. Proverbios 24:10 kijtoa: “Tla timoyolkokoa itech tonalmej ijkuak onka tekipacholistli, amo tikpias miak chikaualistli”. Satanás okinekiaya kiyolkokos Job, ik non, sapanoa okitlajyouilti. Pero amo ueli ijkon okichi, pampa Job okatka yolmelajki ixpan Jehová (Job 2:3; 22:3; 27:5). Tejuan noijki uelis tikixnamikiskej Satanás uan amo techyolkokos. Tla tikinyolchikauaj tokalchanejkauan uan tokniuan, tinochtin okachi tiyolpakiskej uan kuali timouikaskej iuan Jehová.

MA TIKCHIUAKAN KEN AKINMEJ KUALI OTEYOLCHIKAJKEJ

7, 8. (1) ¿Ken okinyolchika Jehová sekimej tlaltikpaktlakamej? (2) ¿Ken uelis kichiuaskej tetajmej ken Jehová? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

7 Jehová kipaktia teyolchikauas. Se salmista okijto: “Jehová kajki inmiuan akinmej moyolkokoaj; ye kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej” (Salmo 34:18). Ijkuak teotlajtojki Jeremías omomojti uan omoyolkoko, Jehová okilui kipaleuiskia (Jeremías 1:6-10). Jehová noijki okiyolchika teotlajtojki Daniel ijkuak okiualtitlanili se ángel. Nin ángel okilui Daniel, Jehová sapanoa okitlasojtlaya (Daniel 10:8, 11, 18, 19). Ma tikchiuakan ken Jehová uan ma tikinyolchikauakan nochtin tokniuan, ken precursores uan akinmej yikipiaj miak xiuitl uan ayakmo okachi uelij kitekichiuiliaj Jehová.

Tetajmej, xikinpaleuikan namokoneuan ma kixnamikikan ouijkayotl tlen kipiaj kanin momachtiaj

8 Jehová uan Jesús san sekan okatkaj sapanoa miak xiuitl itech iluikak. Pero Jehová okimatiaya omonekiaya kiyolchikauas iKone ijkuak yetoskia nikan Tlaltikpak. Ik non, Jehová oualtlajto ome uelta uan okijto: “Ye nin Nokone non saikpanoa niktlasojtla, iwa satlawel nechyolpaktia” (Mateo 3:17; 17:5). Jehová ijkon okijto ijkuak Jesús opejki tetlapouia uan saiktlami xiuitl ijkuak okatka nikan Tlaltikpak. Jesús omoyolchika miak ijkuak okikak iTajtsin okitlasojtlaya uan okiyolpaktiaya. Jehová noijki okiyolchika Jesús se yoak achto kimiktiskiaj. Ken Jesús sapanoa omotekipachoaya, Jehová okiualtitlanili se ángel uan ijkon okiyolchika uan okiyolseui (Lucas 22:43). Tetajmej noijki kichiuaj ken Jehová ijkuak nochipa kinyolchikauaj inkoneuan uan kinmiluiaj kuali tlen kichiuaj. Uan ijkuak inkoneuan kipiaj ouijkayotl kanin momachtiaj, tetajmej kinpaleuiaj uan kinyolchikauaj uan ijkon tlaxikoaj.

9. ¿Tlen techmachtia tlen Jesús okichi iuan itlatitlaniluan?

9 Jesús noijki otechmakak se kuali neskayotl. Se yoak achto mikiskia, okinmikxipajpakak itlatitlaniluan uan okinmilui omonekiaya ma yetokan yolyamankej. Pero ken yejuan omoueyinekiayaj, omokualanijkej uan okijtojkej akin okachi oueyititoka. Noijki, Pedro okijto amo keman kikuaskia Jesús (Lucas 22:24, 33, 34). Pero Jesús amo san okitak tlen amo kuali okichiuayaj itlatitlaniluan. Okachi kuali, okinyolchika pampa okatkaj yolmelajkej. Noijki okinmilui Jehová okintlasojtlaya uan kichiuaskiaj okachi miak tekitl (Lucas 22:28; Juan 14:12; 16:27). Axkan tejuan ma timotlajtlanikan: “¿Nikchiua ken Jesús uan nikinyolchikaua oksekimej uan nikinmiluia kuali tlen kichiuaj? ¿Noso san nikita tlen amo kuali kichiuaj?”.

10, 11. ¿Ken okinyolchika Pablo tokniuan?

10 Tlatitlanil Pablo kuali otlajtoayaj itech tokniuan. Miak xiuitl oyayaj itech okseki altepemej iuan sekimej tokniuan, ik non, kuali okinmixmatki. Pero amo okijkuilo tlen amo kuali okichiuayaj. Okijto kuali okipiayaj inyelis. Se neskayotl, okijto Timoteo okatka ‘ikone akin okitlasojtlaya itech Toteko’, okatka yolmelajki uan okinmaluiaya tokniuan (1 Corintios 4:17; Filipenses 2:19, 20). Pablo okinmilui tokniuan tlen ochantiayaj itech altepetl Corinto, Tito chikauak inmiuan otekitiaya (2 Corintios 8:23). Timoteo uan Tito okinyolchika tlen okijto Pablo.

11 Pablo uan Bernabé okinyolchikauatoj tokniuan maski uelis kinmiktiskiaj. Se neskayotl, okimatiayaj akinmej ochantiayaj itech altepetl Listra okinekiayaj kinmiktiskej. Pero yejuan oksepa oyajkej okinyolchikauatoj akinmej yikin opeuayaj tlaneltokaj uan okinpaleuijkej ma yetokan yolmelajkej ixpan Jehová (Hechos 14:19-22). Satepan, itech altepetl Éfeso noijki sekimej tlaltikpaktlakamej sapanoa okualantokaj uan okinekiayaj itlaj kichiuiliskej Pablo, pero ompa omoka uan okinyolchika tokniuan. Hechos 20:1, 2 kijtoa: “Pablo okínnotski n tokniwah non kineltokah Cristo Jesús. Okinyolchika iwa satepa omomaaka inwah iwa oyá Macedonia. Pablo okintlajpalojtia nochteh n tokniwah non ochantitokah itech nekateh tlalmeh, iwa ika miak tlájtoli okinyolchikajtiaya asta okalakito Grecia”.

MA TIMOYOLCHIKAUAKAN

12. ¿Tleka moneki ma timonechikokan?

12 Jehová kineki kuali ma tiyetokan. Ik non, techiluia nochipa ma timonechikokan. Ompa timomachtiaj itech Jehová uan noijki timoyolchikauaj (1 Corintios 14:31; xiktlajtolti Hebreos 10:24, 25). Ma tikitakan tlen kijtoa Cristina, ichpochtli akin achto itech otimotlapouijkej, ye kijtoa: “Ijkuak nio nechikolmej sapanoa nechpaktia ken nechyolchikauaj tokniuan uan nechiluiaj nechtlasojtlaj. Ualeua sapanoa nimoyolkokoa ijkuak niajsiti nechikol. Pero tokniuan nechtlajpaloaj, nechnapaloaj uan nechiluiaj kualtsin nimota. Noijki nechiluiaj nechtlasojtlaj uan yolpakij pampa kuali niktekichiuilijtok Jehová. Tlen nechiluiaj melauak nechyolchikaua”. Ken tikitaj, ¡sapanoa miak ipati ma timoyolchikauakan! (Romanos 1:11, 12, TNM).

13. ¿Tleka moneki ma tikinyolchikauakan akinmej yimiak xiuitl kitekichiuilijtokej Jehová?

13 Noijki moneki ma tikinyolchikauakan tokniuan tlen yimiak xiuitl kitekichiuilijtokej Jehová. Ma timokuayejyekokan itech Josué. Jehová okipejpenki pampa kinyekanaskia israelitas ijkuak yikalakiskiaj itech Tlali tlen Jehová okijto Kinmakaskia. Maski yimiak xiuitl Josué okitekichiuilijtoka Jehová, Jehová okilui Moisés: “Xikpejpena Josué uan xikyolchikaua, pampa ye kinuikas nochtin tlaltikpaktlakamej uan ye kichiuas ma kiselikan tlali tlen te tikitas” (Deuteronomio 3:27, 28). Omonekiaya ma kiyolchikauakan Josué pampa satepan altepetl Israel moteuiskia miak uelta uan se uelta amo tlatlaniskia (Josué 7:1-9). Axkan, noijki moneki ma tikinyolchikauakan tlayekankej uan tlayekankej itech circuito. ¿Tleka? Yejuan sapanoa mochijchikauaj kimaluiaj ialtepe toTajtsin Dios (xiktlajtolti 1 Tesalonicenses 5:12, 13). Se tlayekanki itech circuito okijto: “Ualeua tokniuan techmakaj se carta kanin kijtoaj techtlasojkamatiliaj uan techiluiaj okinpakti otikintlajpalotoj. Tikintlatiaj nonmej cartas uan tikintlajtoltiaj ijkuak timoyolkokoaj. Melauak techyolchikauaj”.

Ijkuak tikinyolchikauaj tokoneuan, okachi kuali mouikaj iuan Jehová. (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlen neskayomej kiteititiaj moneki tikinyolchikauaskej akinmej tikinnojnotsaj?

14 Se tonal, tlatitlanil Pablo okinnojnotsak tokniuan tlen ochantiayaj itech altepetl Corinto. Ijkuak okitlakamatkej tlen okinmilui, Pablo okinyolchika (2 Corintios 7:8-11). Tlen okijto Pablo okinyolchika kuali ma kichiuakan nochi tlamantli. Tlayekankej uan tetajmej noijki uelis kichiuaskej ken Pablo. Se tokni tlen itoka Andreas uan kinpia ome ikoneuan, kiyekijtoa tleka moneki ma titeyolchikauakan: “Ijkuak tikinyolchikauaj tokoneuan, okachi kuali mouikaj iuan Jehová uan mochiuaj ixtlamatkej. Noijki amo kilkauaj tlen tikinmiluiaj. Maski kimatij tlen kuali, nochipa kichiuaj tla tikinyolchikauaj”.

¿KEN UELIS TIKINYOLCHIKAUASKEJ OKSEKIMEJ?

15. Xikijto ken uelis tikinyolchikauaskej oksekimej.

15 Ma tikinmiluikan tokniuan tikpatioitaj tlen kichiuaj uan kipiaj kuali inyelis (2 Crónicas 16:9; Job 1:8). Tla ijkon tikchiuaj, tikchijtokej ken Jehová uan Jesús. Yejuan kipatioitaj tlen tikchiuaj inpatka tokniuan, maski ualeua amo ueli tikinpaleuiaj ken techpaktiskia (xiktlajtolti Lucas 21:1-4 uan 2 Corintios 8:12). Se neskayotl, tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl, sapanoa mochijchikauaj yaskej nechikolmej uan tetlapouiskej. ¿Tikinyolchikauaj uan tikinmiluiaj kuali tlen kichijtokej?

16. ¿Keman uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

16 Nochipa ma tikinyolchikauakan oksekimej. Tla tikitaj ikaj kichiua tlen kuali, ma tikiluikan kuali tlen kichijtok. Ijkuak Pablo uan Bernabé okatkaj itech Antioquía de Pisidia, tlakamej akinmej otlayekanayaj itech sinagoga itech non altepetl okinmiluijkej: “Nokniwah, tla nonkipiah itla tlájtoli non ika weletis nonkinyolchikawaskeh akimeh nika kateh, weletis nonkijtoskeh”. Ijkuakon, Pablo okinyolchika akinmej ompa okatkaj (Hechos 13:13-16, 42-44). Tla tikinyolchikauaj oksekimej, noijki kinekiskej techyolchikauaskej (Lucas 6:38).

17. ¿Ken uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

17 Ma tikinmiluikan tokniuan kuali tlen kichijtokej. Ijkuak Jesús okinyolchika tokniuan tlen ochantiayaj itech altepetl Tiatira, okinmilui tlen kuali okichijtokaj (xiktlajtolti Apocalipsis 2:18, 19). ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Jesús? Uelis tikyolchikauaskej se siuatl tlen iselti kinmiskaltia ikoneuan. Noso tla tikinpiaj tokoneuan, ma tikinyolchikauakan pampa mochijchikauaj kuali kitekichiuiliaj Jehová. Uan ma tikinmiluikan kuali kipiaj inyelis. Tla tikinmiluiaj oksekimej kuali tlen kichiuaj, kitaskej ika nochi toyolo tikinmiluiaj.

18, 19. ¿Ken tikinpaleuiskej oksekimej nochipa kuali ma mouikakan iuan Jehová?

18 Jehová okilui Moisés ma kiyolchikaua Josué. Axkan Jehová amo techualnotsas uan techiluis ikaj ma tikyolchikauakan. Pero yolpaki ijkuak kita timochijchikauaj titeyolchikauaj (Proverbios 19:17; Hebreos 12:12). Se neskayotl, ijkuak se tokni kitemaka se tlapoualistli itech tlanechikol, ma tikiluikan tleka otechpakti tlen otechtlapoui. Uelis tlen okijto otechpaleui ma tikixnamikikan se ouijkayotl. Noso otechpaleui ma tikajsikamatikan se tlaxelol itech Biblia. Ma tikitakan tlen okichi se tokni siuatl. Ijkuak se tokni otlanki okitemakak se tlapoualistli, okitlasojkamatili uan okitlajkuilili: “Maski san tepitsin otimotlapouijkej, otikitak ken onimoyolkokoaya. Otinechyolchika uan otinechyolseui. Nikneki xikmati ijkuak kualtsin otiktemakak tlapoualistli uan otinechtlapoui, onikmachili ken se tetliokolil tlen Jehová onechmakak”.

19 Tinochtin uelis tikinpaleuiskej oksekimej kuali ma mouikakan iuan Jehová. ¿Ken tikchiuaskej? Ma tiktlakamatikan tlen okijto Pablo: “Ximosepanyolchikawakah iwa ximochikawakah ijkó kemi ya nonkichijtiwitseh” (1 Tesalonicenses 5:11). Tla nochipa timoyolchikauaj, tikyolpaktiskej Jehová.

^ [1] (párrafo 1): Otikinpatilijkej intoka.

^ párr. 5 Eclesiastés 4:9 uan 10 kijtoa: “Okachi kuali ome uan amo san se, pampa kipiaj kuali intetliokolil pampa chikauak tekitij. Uan tla se uetsi, iyolikni uelis kipaleuis. Pero ¿tlen kipanos akin uetsis tla amo ikaj iuan kajki pampa kipaleuis?”.