Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Mok katikan stsatsankʼujolajel jbʼajtik

Mok katikan stsatsankʼujolajel jbʼajtik

«Kʼumananik ta ay jawi‘ojex jun lo‘il bʼa oj sta‘ yip ja chonabʼi» (HECHOS 13:15, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi [YD]).

TSʼEBʼOJ 53 SOK 45

1, 2. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtsatsankʼujoluktik ja tuki?

JUN akʼix bʼa 18 jabʼil sbʼiʼil Cristina wa xyala: «Ja jnantati mini kʼajyel wa stsatsankʼujolanone, tikʼanxta wa skʼenayone. Ja jas wa xyalawe kabʼi jel yaj xkabʼi. Wa xyalawe mito takʼanukon, mini bʼi oj jnebʼe sok jelbʼi kojlelon. Jel wala okʼyon, mas lek ja mixa oj jtaʼe loʼili. Lajansok mi jas kaʼtel» [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja sjejel it wa sjeʼakitik yajni mi maʼ wa stsatsankʼujolanotiki, bʼobʼta jelni wokol ja jsakʼaniltiki.

2 Chomajkil, jelni oj jkoltaytik ja tuki ta wa stsatsankʼujolantik. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Rubén wa xyala: «Wanon xcholjel ajyi sok jun ansyano, ja yeʼn wego yila ay jas wan ekʼel jbʼaj. Jcholo yabʼ jastal wa xkabʼ ayon, soka yeʼn smaklayon. Ja yeʼn yala kabʼ spetsanil ja jastik lek wanon skʼulajeli. Chomajkil ya jul jkʼujol ja jas yala ja Jesús bʼa masto jel chaʼanyabʼalilotik yuja jitsan yal chaniki. Tolabida wa xpensaraʼan sbʼaja teksto jaw, sok wantoni xkʼot man jkʼujol. Ja jasa yala ja ansyano jelni skoltayon» (Mateo 10:31).

3. a) ¿Jasa yala ja jekabʼanum Pablo sbʼaja stsatsankʼujolajel ja tuki? b) ¿Jas sjobʼjelik oj katik sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

3 Ja Biblia wa xyala tʼilani oj tsatsankʼujoluk jbʼajtik tikʼan tikʼan (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan sbʼaja nebʼumanik bʼa kʼumal hebreo: «Quermano jumasa, la xa caatic cuidado soc ja caltziltiqui porque ay modo que ay jun malo ja ba jcʼujoltiqui, ma gana mix cʼuantic ja Diosi, iday, huan tox huaj naa jbajtic, chʼay ta jcʼujoltic ja jDiostic sacʼani. Jayuj sbej huax colta jbajtic [ma oj tsatsankʼujoluk jbʼajtik] cada cʼacʼu». Ja Pablo xcholo jel tʼilan oj jnochtik ja rason it bʼa mi oj sloʼlayotik «ja mulali» sok bʼa mi oj ya chʼuʼuybʼukotik (Hebreos 3:12, 13). Ta wa xpensaraʼantik ja jastal jel lek wa xkabʼtik yajni ay maʼ wa stsatsankʼujolanotik, oj kiltik ja stʼilanil stsatsankʼujolajel ja tuki. Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel sbʼaja sjobʼjelik it: ¿Jas rasonik kiʼojtik bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki? ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba, Jesús soka Pablo bʼa stsatsankʼujolajel ja matik mojan kiʼojtiki? Sok ¿jastik modo oj jbʼobʼ jtsatsankʼujoluktik ja tuki?

JPETSANILTIK WA XKʼANATIK OJ TSATSANKʼUJOLAJUKOTIK

4. a) ¿Machtik wa skʼanawe oj tsatsankʼujolajuke? b) ¿Jas yuj jitsan ixuk winik mi maʼ wa stsatsankʼujolane?

4 Jpetsaniltik wa xkʼanatik oj tsatsankʼujolajukotik. Pe masni jel tʼilan ja untikaliki oj tsatsankʼujolajuke yuja snantati. Jun maestro wa xcholo sbʼaja yal untiki «jel tʼilan oj tsatsankʼujolajuke jastalni ja yal nichimik wa skʼana yalel». Sok cha yala: «Ja yal untik matik wa stsatsankʼujulajiye jel chaʼanyabʼalil wa xyabʼye sok jel kʼanubʼale». Pe yuja tixa aytik ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘», jitsan ixuk winik kechanta yeʼn wa skʼanawe slekilale sok «mi syajta[ye]» ja tuki (2 Timoteo 3:1-5, YD). Ja yuj, tʼusan mi spetsanil ja ixuk winik mini maʼ wa stsatsankʼujolane. Jujuntik nantatalik mi stsatsankʼujolane ja yuntikile yujni ja yeʼnle mi tsatsankʼujolajiye. Anima ja matik niwakexa wa skʼanawe ay maʼ oj tsatsankʼujolajuke yuj, jitsan ja bʼa yeʼnle mini x-ajiyile. Ja yuj, jitsan wa xyawe parte yuja mini maʼ wa x-aljiyabʼye jel lek wa skʼulane ja yaʼtele.

Oj bʼobʼ kaltik yabʼye ja tuki ja jastik lek wane skʼulajeli

5. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki?

5 Oj jbʼobʼ jkʼuluktik jitsan jastik junuk bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki. Jun sjejel, oj jbʼobʼ kaltik yabʼye jel lek skʼulane ja bʼa jastik lek elyujile ma yaljel yabʼye jel lek ja smodo yiʼoje. Chomajkil oj jbʼobʼ katik kulan skʼujol yajni triste ayeʼi ma elel sganaʼe (1 Tesalonicenses 5:14). Yuja jel tikʼan wala ajyitik soka jmoj-aljeltiki, ay kiʼojtik jitsan modoʼik bʼa stsatsankʼujolajele soka jas wa xkalatiki (kʼuman ja Eclesiastés 4:9, 10). Ja yuj la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkala yabʼye ja tuk jas yuj wa xkʼanawe sok wa xkisawe? ¿Wan maʼ xkʼulan tolabida ja yajni wa xbʼobʼkuji?». La ka juljkʼujoltik ja jas wa xyala ja Biblia: «Ja maʼ wa xkʼumani ja bʼa mero sjutsʼinil wa xmakuniʼi, ¡ah, janekʼto slekilal wa xyaʼa!» (Proverbios 15:23).

6. ¿Jas yuj ja Satanás wa skʼana oj yaʼ el sgana ja yaʼtijumik Dyosi? Aʼa jun sjejel jastal skʼulan ja bʼa tyempo najate.

6 Ja yaʼtijumotik Dyosi, ja Satanás wa skʼana oj ya el jganatik, pes wa snaʼa jach oj bʼobʼ yopijuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Proverbios 24:10 wa xyala ta wa x-el jganatik yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoli, mini oj ajyuk kiptik. Ja Satanás jel ya yiʼ wokol ja Job bʼa jachuk sleʼa modo bʼa oj ya el sgana. Pe ja jasa skʼana mini jach ekʼa yujni ja Job ajyi toj soka Jyoba (Job 2:3; 22:3; 27:5). Ja keʼntiki tʼilani oj cha tiroʼanukotik soka Satanás bʼa mi oj yaʼ el jganatik. Ta mi xkaʼatikan stsatsankʼujolajel ja jpamilyatiki soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon, jpetsaniltik mas gusto oj ajyukotik sok mi oj jchʼaytik ja jastal aytik soka Jyoba.

SJEJELIK BʼA OJ JBʼOBʼ JNOCHTIK

7, 8. a) ¿Jastal stsatsankʼujolanunej ja Jyoba tuk ixuk winik? b) ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja nantatalik ja sjejel bʼa Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

7 Ja Jyoba jel sgusto wa stsatsankʼujolani. Jun tsʼijbʼanum bʼa Biblia yala: «Ja Jyoba mojan ay soka matik jel tristeʼay skʼujoli; sok wa xyayi skoltajel ja matik elel sgana», ma ja matik elel sganaʼe (Salmo 34:18). Yajni ja aluman Jeremías xiwi sok el sgana, ja Jyoba skʼapa oj skoltay (Jeremías 1:6-10). Chomajkil ja Jyoba sjeka jun yanjel bʼa stsatsankʼujolan ja aluman Daniel. Ja anjel jaw yalayabʼ ja Daniel jun bʼi «winik maʼ jel xkʼanji» (Daniel 10:8, 11, 18, 19). ¿Oj maʼ bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba sok stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki, chomajkil ja precursoriki soka jmoj-aljeltik matik awelxa bʼa mixa xbʼobʼ skʼuluke jastal ajyi?

Nantatalik, koltayik jawa wuntikilex bʼa kuchelyujile ja prebaʼik wa stʼaspune ja bʼa eskwela

8 Ja Jyoba soka Jesús ajyiye lajan ja bʼa satkʼinal jitsan jabʼilik. Ama jachuk, ja Jyoba wani snaʼa lek ja Yunini oj skʼan oj tsatsankʼujolajuk yajni tey ja bʼa Luʼumi. Ja yuj ja Jyoba kʼumani chabʼ ekʼele man satkʼinal sok yala: «Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mateo 3:17; 17:5). Ja Jyoba yala ja yaljelik it yajni ja Jesús kʼe soka aʼtel bʼa xcholjeli sok bʼa tsaʼanxta jabʼil ajyi bʼa Luʼumi. Jelni maʼ tsatsankʼujolaji ja Jesús yajni yabʼ aljiyabʼ yuja sTati jel wa xkʼanji sok jel wa xya gustoʼaxuk. Ja Jyoba chomajkil stsatsankʼujolan ja Jesús ja bʼa akwal bʼajtanto oj chamuki. Yuja Jesús jel chamkʼujol ay, ja Jyoba sjeka ja yanjeli bʼa oj stsatsankʼujoluk sok bʼa yajel kulan skʼujol (Lucas 22:43). Ja nantataliki oj bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Jyoba bʼa stsatsankʼujolajel tikʼan ja yuntikile yaljel yabʼye jel lek skʼulane bʼa jun jasunuk lek elyujile skʼulajel. Sok yajni ja untiki wa stʼaspune prebaʼik ja bʼa eskwela, ja nantataliki tʼilani oj skʼuluke ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa stsatsankʼujolajel sok skoltajele bʼa akuchyujile.

9. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal sjeʼa ja smodo ja Jesús sbʼaja sjekabʼanumiki?

9 Ja Jesús chomajkil yakankitik jun lekil sjejel bʼa oj bʼobʼ jnochtik. Ja akwal bʼajtanto oj chamuki, sakʼayi ja yok ja sjekabʼanumiki sok yala yabʼye ja stʼilanil yajel sbʼaj chʼinil. Pe yuja yeʼnle jel niwan wa xyaʼa sbʼaje, kʼeye kʼumal sbʼa machunkiluk mas tʼilan bʼa yeʼnle. Chomajkil, ja Pedro stoyo sbʼaj bʼa mini oj sjipkan ja Jesús (Lucas 22:24, 33, 34). Ja Jesús stoyo ja snebʼumaniki yuja aye toj soka yeʼni sok mi ja waj skʼujol ja spaltaʼiki. Chomajkil skʼapayile masto niwak aʼtel oj skʼuluke yuja jastal skʼulan ja yeʼn sok yala yabʼye wani xyajtajiye yuja Jyoba (Lucas 22:28; Juan 14:12; 16:27). La jobʼ jbʼajtik: «¿Wanon maʼ snochjel ja sjejel bʼa Jesús sok wa xkalyabʼ ja tuki jel lek wa skʼulane yuja lekil smodoʼe yiʼoje, ma ja wa xwaj jkʼujol ja spaltaʼe?».

10, 11. ¿Jasa skʼulan ja Pablo bʼa stsatsankʼujolajel ja smoj-aljeliki?

10 Ja jekabʼanum Pablo kʼajyelni yala yabʼ jastik lek sbʼaja smoj-aljeliki. Ekʼelxa jitsan jabʼil bʼa smojtunej ekʼ jujuntik ja yeʼnle sok bʼobʼni snaʼ sbʼaje lek. Ama jachuk, mini stsʼijbʼan sbʼaja spalta yiʼojeʼi. Jaʼukto ma, staʼa tiʼal lek ja smojiki. Jun sjejel, yala sbʼaja Timoteo jach «jastal [y]unin, pero jaʼ ni yuj ja Cristo, como jel ni cʼuanum abala» sok sjipa lek skʼujol bʼa oj stalnay ja smoj-aljeliki (1 Corintios 4:17; Filipenses 2:19, 20). Ja Pablo yalayabʼ ja kʼuʼumanik Dyos bʼa Corinto jabʼi ja Tito jun bʼi moj-aljel wa xjipji kʼujolal sok jel x-aʼtiji (2 Corintios 8:23). Wani xkʼuʼantik lek tsatsankʼujolajiye ja Timoteo sok ja Tito snajel ja jas wa spensaran ja Pablo bʼa yeʼnle.

11 Ja Pablo soka Bernabé pwesto ajyiye bʼa oj xchʼaye ja sakʼanil bʼa stsatsankʼujolajel ja smoj-aljele. Jun sjejel, wani snaʼawe ja bʼa chonabʼ Listra jitsan ixuk winik wa skʼanawe oj miljuke yuj. Ama jachuk, kumxiye ja tiw bʼa stsatsankʼujolajel ja ajkʼach nebʼumaniki sok skoltajele bʼa ajyel toj soka Jyoba (Hechos 14:19-22). Sok mas tsaʼan, ja Pablo ekʼ sbʼaj wokol ja bʼa Éfeso yuj jun nole ixuk winik bʼa jel kʼeʼel skorajaʼe, pe kan tiw ja janekʼ tyempo yila stʼilanili bʼa stsatsankʼujolajel ja smoj-aljeli. Hechos 20:1, 2 (YD), wa xyala: «Ja pablo‘i spaya ja snebʼuman jumasa‘i bʼa oj ya‘ yi‘ yip [stsatsankʼujolan]. ti skʼuman kan sbʼaje‘a. ti ela bʼa oj wajuk ja bʼa masedonya‘i. ti ekʼa ja bʼa lu‘um jumasa‘ jawi. ti ya‘a yi‘ yipa sok jitzan lo‘il. ti kʼota ja bʼa gresya‘i».

LA JTSATSANKʼUJOLUK JBʼAJTIK

12. ¿Jas yuj jel lek ja oj wajtik ja bʼa tsomjeliki?

12 Ja Jyoba wa skʼana ja jlekilaltiki. Ja yuj wa xyala kabʼtik tikʼan oj stsom jbʼajtik. Ja bʼa tsomjelaliki wa xnebʼatik bʼa Dyos sok wa stsatsankʼujolan jbʼajtik (1 Corintios 14:31; kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Ja Cristina, jtaʼatik tiʼal bʼa parrapo 1, yala : «Ja jasa mas wa xkʼulan gusto ja bʼa tsomjelaliki jani ja yajtaneli soka wala tsatsankʼujolajiyoni. Ay ekʼele, jel triste wala kʼotyon ja bʼa tsomjeli. Anto, ja jmoj-aljeltik ixuk wa staʼawone loʼil, wa stelawone sok wa xyalawe kabʼ jel tsamalon. Chomajkil wa xyalawe kabʼ wa skʼanawone sok jel gusto wa xyilawe ja jastal wanon kʼiʼel yaʼteltajel ja Dyosi. Ja jas wa xyalawe kabʼ wa xyaki kulan jkʼujol». ¡Janekʼto stʼilanil ja oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtiki! (Romanos 1:11, 12).

13. ¿Ja yuj wa skʼana oj tsatsankʼujolajuke ja jmoj-aljeltik ma ayxa yiʼoj tyempo wan yaʼteltajel ja Jyoba?

13 Ja jmoj-aljeltik matik ayxa yiʼoj tyempo wan yaʼteltajel ja Jyoba wani cha skʼanawe oj tsatsankʼujolajuke. Pensaraʼan sbʼaja Josué. Ja Jyoba stsaʼa bʼa stojel ja israʼelenyo yajni ojxta ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ama ja Josué ayxa jitsan tyempo wan yaʼteltajel ja Jyoba, ja Jyoba yalayabʼ ja Moisés: «Ayi ja cholal ja Josué sok akulan skʼujol sok tsatsankʼujolan, yujni yeʼn ja maʼ bʼajtan oj wajuk ja bʼa stiʼ sat ja chonabʼi, sok yeʼn oj ya sbʼajuke ja luʼum oja wile» (Deuteronomio 3:27, 28). Ja Josué wani skʼana oj tsatsankʼujolajuk yujni mas tsaʼan ja chonabʼ Israel oj ajyuk bʼa jitsan tiroʼanel sok yujni oj kʼulajuk ganar bʼa june (Josué 7:1-9). Ja bʼa jtyempotiki, ja ansyanoʼiki soka biajanteʼik wani skʼanawe oj tsatsankʼujoluktike. Pes wani skʼujolane bʼa stalnajel ja xchonabʼil ja Dyosi (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:12, 13). Jun biajante bʼa circuito yala: «Ay ekʼele, ja jmoj-aljeltik wa xyawekitikon jun karta bʼa yajel tsʼakatal bʼa wa xyalawe jel skʼulane gusto ja yajni wa xkulataytikoneʼi. Jnolonejtikon ja kartaʼik it, sok wa xkʼumantikon ja yajni triste ayotikoni. Jelni wa stsatsankʼujolanotikon».

Yajni wa stsatsankʼujolantik sok yajal kʼujol ja kuntikiltiki, wa xkoltaytike bʼa ayamigoʼuke mas ja Jyoba. (Kʼela ja parrapo 14).

14. ¿Jastik sjejelik wa sjeʼa bʼa jelni lek stsatsankʼujolajel ja tuki yajni wa xkatik yile rasoni?

14 Bʼa jun ekʼele, ja jekabʼanum Pablo tʼilan yayi rason ja nebʼumanik bʼa chonabʼ Corinto. Yajni ja yeʼnle skʼuʼane ja rason ajiyile, Ja Pablo yala yabʼye jelni lek skʼulane (2 Corintios 7:8-11). Ja yaljelik yala ja Pablo stsatsankʼujolan bʼa a-skʼuluke lek ja jastik junuki. Ja ansyanoʼik soka nantatalik ja bʼa jtyempotiki oj bʼobʼ snoch-e ja jasa skʼulan ja Pablo. Ja Andreas, bʼa ayiʼoj chabʼ skerem, wa xyala: «Stsatsankʼujolajel ja untikaliki wa xkoltani bʼa oj kʼiʼuke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba soka jastal wa xyabʼ aye, jachuk mas wa xkan skʼujole ja rasonik wa xyiʼajeʼi. Anima snaʼuneje ja jastik bʼa leki, ojni kʼajyuke skʼulajel ta wa stsatsankʼujolantike tikʼani».

¿JAS OJ BʼOBʼ SKOLTAYOTIK BʼA STSATSANKʼUJOLAJEL JA TUKI?

15. Ala jun modoʼal bʼa jastal tsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki.

15 Yaljel yabʼ ja jmoj-aljeltik jel chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja janekʼ wa skʼujolane soka slekil smodoʼe (2 Crónicas 16:9; Job 1:8). Ta jach wa xkʼulantik, wantikni snochjel ja sjejel bʼa Jyoba soka Jesús. Ja yeʼnle jel chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja jastik wa xkʼulantik bʼa yeʼnle, anima mi xbʼobʼ jkʼuluktik ja janekʼ wa xkʼanatik skʼulajeli (kʼuman ja Lucas 21:1-4; 2 Corintios 8:12). Jun sjejel, ja jmoj-aljeltik matik awelikxa jel wa skʼujolane wajel ja bʼa tsomjelaliki soka elel tikʼan ja bʼa xcholjeli. ¿Wan maʼ stsatsankʼujolantike sok wa xtoyotike yuja janekʼ wa skʼujolaneʼi?

16. ¿Jas tyempoʼil ja oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluktik ja tuki?

16 Stsatsankʼujolajel ja tuki yajni wa xbʼobʼi. Yajni xa wila ay maʼ wa skʼulan jastik bʼa lek, la katik makunuk ja jutsʼin jaw bʼa yaljelyabʼ jel lek skʼulan. Yajni ja Pablo soka Bernabé ajyiye bʼa Antioquía bʼa Pisidia, ja matik wa stojo ja templo bʼa chonabʼ jawi yalawe: «Kʼumananik ta ay jawi‘ojex jun lo‘il bʼa oj sta‘ yip ja chonabʼi» (Hechos 13:15, YD). Jachuk ja Pablo ya el slekilal ja jutsʼin jaw bʼa stsatsankʼujolajel ja matik teye ja tiwi (Hechos 13:13, 14, 16, 42-44). Ta wa stsatsankʼujolantik ja tuki, ojni cha stsatsankʼujolanotike ja yeʼnle (Lucas 6:38).

17. ¿Jasa modoʼal mas lek bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki?

17 Ala jaman. Yajni ja Jesús yala jel lek skʼulane ja nebʼumanik ja bʼa chonabʼ Tiatira, yala jaman lek sok xcholo ja jastik lek skʼulaneʼi (kʼuman ja Apocalipsis 2:18, 19). ¿Jastal oj jbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús? Bʼobʼta oj kaltikyabʼ jel lek wa skʼulan jun nanal yuja janekʼ wa skʼujolan bʼa yajel kʼiʼuk stuchʼil ja yuntikili. Ma ta nantatalotik, oj cha bʼobʼ kaltikyabʼ ja kuntikiltiki yuja janekʼ wa skʼujolane bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Sok mokni jchʼay jkʼujoltik yaljel yabʼye ja jastik lek wa xkilatik bʼa yeʼnle. Ta wa xkalatik jaman lek ja jastik lek wane skʼulajel bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki, ojni yile wantikni yaljel ja smeranili.

18, 19. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltay jbʼajtik bʼa oj ajyukotik mojan soka Jyoba?

18 Ja Jyoba yalayabʼ ja Moisés bʼa a-stsatsankʼujoluk sok bʼa aya staʼ yip ja Josué. Meran, ja Jyoba mini oj skʼumukotik ja wego bʼa yaljelkabʼtik bʼa ay maʼ oj jtsatsankʼujoluktik. Pe jelni gusto x-ajyi yajni wa xyila wa xkʼujolantik bʼa skʼulajel (Proverbios 19:17; Hebreos 12:12). Jun sjejel, yajni jun jmoj-aljeltik wa xya ekʼ jun sloʼil bʼa 30 minuto ja bʼa kongregasyon, ojni bʼobʼ kaltik yabʼ jas yuj kabʼtik stsamalil ja sloʼili. Bʼobʼta ja jas yala skoltayotik bʼa oj kiltik jastal oj kuchkujtik jun wokol. Ma bʼobʼta skoltayotik yabʼjel stojolil jun bersikulo bʼa Biblia. La kiltik jasa skʼulan jun jmoj-aljeltik ixuk. Tsaʼan yajni chʼak smaklay jun sloʼil jun jmoj-aljeltik, yayi tsʼakatal sok mas tsaʼan stsʼijbʼanyi jun yal juʼun. Ja bʼa yal juʼun jaw wa xyaʼa tsʼakatal yuja ilji ja jasa wan ekʼel ja bʼa skʼujoli sok yuja tsatsankʼujolaji sok yuja aji staʼ yipi, ama mi albʼeluk kʼumani. Ja jmoj-aljeltik ixuki cha yaʼa tsʼakatal yuja ya ekʼuk ja sloʼili bʼa jun modo jel xyajtani sok yuja tsamalxta kʼumani. Sok yala ja bʼa yeʼn, jach jastal jun majtanal jakel bʼa Jyoba ja yaljelik yala.

19 Jpetsaniltik wa xbʼobʼ jkoltay jbʼajtik bʼa oj ajyukotik mojan soka Jyoba snochjel ja rason yaʼa ja Pablo: «Ja‘ yuj tzaltzalkʼujolan abʼajex. kolta abʼajex ja awe‘nlex‘ita ja‘ jastal wa xakʼulanexi» (1 Tesalonicenses 5:11, YD). Ta wa stsatsankʼujolan jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu, oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba.

^ [1] (parrapo 1): Ja bʼa artikulo it, jujuntik ja bʼiʼilal tukbʼesnubʼal.