Ir al contenido

Ir al índice

“Ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali”

“Ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali”

“Ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali [...], uan amo xijtlauelkaua” (SALMO 37:3, TNM).

UIKATL: 133, 63

1. ¿Tlake tlamantli tlen tlauel kuali techmakatok Jehová?

JEHOVÁ techchijchijtok ika miak tlamantli tlen tlauel kuali. Kichijki ma timoiljuikaj ipan miak tlamantli, nopa techpaleuia ma tijmatikaj kenijkatsa tijsenkauasej kuesoli uan ma tijmatikaj tlake uelis tijchiuasej teipa (Prov. 2:11). Nojkia tiuelij tijchiuaj tlen timoiljuijtoyaj o timosentlalijtoyaj (Filip. 2:13). Uan nojkia techmakatok totlalnamikilis, katli techiljuia tlake tlamantli kuali tijchiuasej uan tlake amo. Ni techpaleuia amo ma titlajtlakolchiuakaj, uan kema timokuapolouaj, techpaleuia ayokmo sampa ma tijchiuakaj (Rom. 2:15).

2. ¿Kenijkatsa kineki Jehová ma tijtekiuikaj tlen techmakatok?

2 Jehová kineki kuali ma tijtekiuikaj nochi tlen techmakatok. Kineki ma tijchiuakaj nopa pampa techiknelia uan pampa kineki kuali ma tiitstokaj. Ipan Escrituras Hebreas techiljuia ma titekitikaj chikauak, kiampa kuali kisas tlen tijnekij tijchiuasej. Uan nojkia techiljuia: “Xijchiua ika nochi nopa chikaualistli tlen tijpia” (Prov. 21:5; Ecl. 9:10). Uan ipan Escrituras Griegas nojkia techiljuia ni: “Ama, kema noja tiuelij, ma tikinchiuilikaj tlen kuali nochi tlakamej” uan “ika nopa yajatili tlen inkiselijtokej pampa ueyi iyolo toTeko, ximopaleuikaj se ika seyok para initstosej ininkualtekipanojkauaj” (Gál. 6:10; 1 Ped. 4:10). Jehová kineki ma tijchiuakaj nochi ni pampa kiampa kuali itstosej sekinok uan nojkia tojuantij.

3. ¿Tlake tlamantli amo ueli tijchiuaj?

3 Maske Jehová kineki kuali ma tijtekiuikaj tlen techmakatok, nojkia kimati amo nochi uelis tijchiuasej. Tojuantij amo tiuelij timochiuaj tixitlauakej, yon amo ueli tijtlamiltiaj tlajtlakoli uan mikilistli (1 Rey. 8:46). Nojkia amo uelis tijchiuasej sekinok ma kichiuakaj san tlen tojuantij tijnekij, pampa sejse maseuali kitlapejpenia tlake kichiuas. Uan maske uelis tlauel titlalnamikij uan tikixmatij miak tlamantli, amo kema tielisej sanse kej Jehová (Is. 55:9).

Kema tijpias tlaouijkayotl, “ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali”.

4. ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

4 Moneki nochipa tijkauasej Jehová ma techyakana, uan timotemachisej yaya nelia techpaleuis uan kichiuas tlen tojuantij amo tiuelij. Maske kineki techpaleuis, Jehová nojkia kineki toselti ma timoiljuikaj kenijkatsa uelis tijsenkauasej se kuesoli uan kenijkatsa tikinpaleuisej sekinok (xijpoua Salmo 37:3). Uajka moneki timotemachisej ipan Jehová, tijchiuasej tlen kuali uan amo tijtlauelkauasej. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej ni? Ma tikitakaj kenijkatsa Noé, David uan sekinok motemachijkej ipan Jehová. Tikitasej kenijkatsa maske kemantika amo uelkej kichijkej se keski tlamantli, mosentlalijkej ipan tlen kena ueliskiaj kichiuasej.

KEMA TIITSTOKEJ KAMPA KICHIUAJ TLEN TLAUEL AMO KUALI

5. Xikixtoma kenijkatsa eliyayaj maseualmej kema itstoya Noé.

5 Kema Noé itstoya, maseualmej tlauel mosisiniyayaj uan kichiuayayaj miak tlamantli tlen axkuali ininuaya katli axininnamik (Gén. 6:4, 9-13). Noé kimajtoya Jehová kintsontlamiltiskia. Uan maske uelis majmauiyaya uan motekipachouayaya, ya kiitak amo ueliskia kichiuas se keski tlamantli, yeka mosentlalik ipan tlen kena ueliskia kichiuas.

Kema amo mitstlakakilisej. (Xikita párrafos 6-9).

6, 7. 1) ¿Tlake amo uelki kichijki Noé? 2) ¿Kenijkatsa nojkia techpano kej Noé?

6 Tlen Noé amo ueliskia kichiuas. Maske Noé kinmatiltik maseualmej tlen toTeotsij kichiuaskia, amo ueliyaya kinchiualtis ma kineltokakaj tlen kiniljuiyaya. Uan nojkia amo ueliyaya kichiuas nima ma uetsi miak atl. Monekiyaya motemachis Jehová nelia kintsontlamiltiskia maseualmej uan kichiuaskia ipan nopa tonali tlen ya kiixtlalijtoya (Gén. 6:17).

7 Tojuantij nojkia tiitstokej kampa maseualmej kichiuaj tlen tlauel amo kuali uan tijmatij Jehová kiijtojtok kintsontlamiltis (1 Juan 2:17). Kej Noé, amo uelis tikinchiualtisej maseualmej ma kineltokakaj tlen tikiniljuiaj. Uan nojkia amo uelis tijchiuasej nima ma asi nopa “ueyi tlaijiyouilistli” (Mat. 24:14, 21). Moneki kuali titlaneltokasej uan timotemachisej toTeotsij nechka kintsontlamiltis katli amo kualmej (Sal 37:10, 11). Temachtli tijmatij toTeotsij kintsontlamiltis ipan nopa tonali tlen ya kiixtlalijtok, uan ayokmo kikauas nojua ma kichijtokaj tlen amo kuali (Hab. 2:3).

Kej Noé, moneki kuali titlaneltokasej uan timotemachisej toTeotsij nechka kintsontlamiltis katli amo kualmej

8. ¿Ipan tlake mosentlalik Noé? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

8 Tlen Noé kena ueliskia kichiuas. Noé amo mokuesok pampa amo ueliyaya kichiua se keski tlamantli, ya mosentlalik ipan tlen kena ueliskia kichiuas. Yeka tlauel tlajtolmoyajki (2 Ped. 2:5). Nopa kipaleuik nojua kuali ma tlaneltoka. Uan nojkia mosentlalik kichiuas nopa ueyi akali kej Jehová kiiljuijtoya (xijpoua Hebreos 11:7).

9. ¿Tlake techmachtia tlen kichijki Noé?

9 Kej Noé, tojuantij nojkia tlauel timotekiuijtokej ipan “tekitl tlen toueyiTeko” techmakatok (1 Cor. 15:58). Sekij titlapaleuiaj kema mochijchiua uan mokualchijchiua kali kampa timosentiliaj uan kali kampa mochiua uejueyi tlanechikolistli. Sekinok titlatekipanouaj kema mochiua uejueyi tlanechikolistli, ipan Kali Betel o kampa itstokej katli kitlajtolkuepaj amatlajkuiloli. Uan nochi titlajtolmoyauaj ika nochi toyolo, uan nopa techpaleuia nojua ma tijchixtokaj tlen tijselisej teipa. Se tosiuaikni kiijtoua kema kiniljuia sekinok tlen toTeotsij iTlanauatijkayo kichiuas, kiita maseualmej amo motemachiaj ipan yon se tlamantli pampa moiljuiaj amo kema tlamis nopa kuesoli tlen kipiaj. Tojuantij amo techpano kej maseualmej pampa kena timotemachiaj ipan miak tlamantli, uan kema titlajtolmoyauaj techpaleuia nojua ma timotemachijtokaj. Tlen tijchiaj tijselisej kichiua nojua ma tijchijtokaj kampeka uan kiampa uelis tiitstosej ipan Xochimili (1 Cor. 9:24).

KEMA TITLAJTLAKOLCHIUAJ

10. Xikixtoma tlen David kichijki.

10 Tlanauatijketl David amo kema kitlauelkajki Jehová uan yeka ya tlauel kiikneliyaya (Hech. 13:22). Se tonali, David tlauel tlajtlakolchijki kema momekatik iuaya Bat-seba. Uan nojua tlauel tlaixpanok pampa kichijki ma kimiktikaj Urías, pampa amo kinekiyaya ma kimatikaj tlen kichijtoya. David kiiljuik Urías ma kinmakati se amatlajkuiloli katli tlayakanayayaj ipan tlauilankayotl, nopaya kiijtouayaya ma kitlalikaj tlaixpa kampa kimiktiskiaj (2 Sam. 11:1-21). Maske kinekiyaya kitlatis, teipa kimatkej tlen David kichijtoya (Mar. 4:22). ¿Tlake kichijki David kema kiampa panok?

Kema titlajtlakolchiuas. (Xikita párrafos 11-14).

11, 12. 1) ¿Tlake amo ueliskia kichiuas David teipa kema ya tlajtlakolchijtoya? 2) ¿Tlake kichiuas Jehová tlaj nelia timoyolkuepasej?

11 Tlen David amo ueliskia kichiuas. David amo ueliskia kipatlas tlen kichijtoya. Yeka, ipan nochi inemilis tlaijiyouiskia pampa tlajtlakolchijki (2 Sam. 12:10-12, 14). Yeka monekiyaya kuali tlaneltokas. Tlaj moyolkuepaskia, monekiyaya motemachis Jehová kitlapojpoljuiskia uan kipaleuiskia ma kiijiyoui nochi nopa tlaouijkayotl.

12 Maske nochi timokuapolouaj pampa titlajtlakolejkej, kemantika tijchiuaj uejueyi tlajtlakoli. Uan ayokmo ueli tijpatlaj tlen tijchiuaj, yeka uelis teipa tikixnamikij miak tlaouijkayotl (Gál. 6:7). Maske kiampa techpanos, timotemachiaj Jehová techpaleuis ma tikijiyouikaj tlaj nelia timoyolkuepasej. Maske tijpiasej kuesoli pampa titlajtlakolchijkej, Jehová nochipa techpaleuis (xijpoua Isaías 1:18, 19; Hechos 3:19).

13. ¿Tlake kichijki David pampa kinejki sampa kuali mouikas iuaya Jehová?

13 Tlen David kena ueliskia kichiuas. David kinekiyaya sampa kuali mouikas iuaya Jehová, yeka kikajki ma kipaleui. Uan kema tlajtolpanextijketl Natán kitlajtolmakak, ya kuali kitlakakilik (2 Sam. 12:13). David nojkia kiiljuik Jehová nochi tlen kichijtoya, kiampa kinextik kinekiyaya sampa kuali mouikas iuaya (Sal. 51:1-17). Ayokmo moyolkokojtoya ika tlen kichijki, uan amo kema sampa kichijki nopa tlajtlakoli. Amo kema kitlauelkajki Jehová, uan maske ya mijki, Jehová kiilnamiki kej se tlakatl katli nochipa kichijki tlen xitlauak (Heb. 11:32-34).

14. ¿Tlake techmachtia tlen David kichijki?

14 Kej David, tlaj tijchiuasej se ueyi tlajtlakoli, moneki timoyolkuepasej, tikiljuisej Jehová tlen tijchijkej uan tikiljuisej ma techtlapojpoljui (1 Juan 1:9). Nojkia moneki tikiniljuisej ueuejtlakamej, pampa inijuantij uelis techpaleuisej sampa kuali ma timouikakaj iuaya Jehová (xijpoua Santiago 5:14-16). Ma tijkauakaj Jehová ma techpaleui, kiampa tijnextisej timotemachiaj nelia techtlapojpoljuis. Ayokmo ma tijchiuakaj nopa tlajtlakoli uan nojua ma tijtekipanojtokaj Jehová (Heb. 12:12, 13).

KEMA PANOS SEKINOK TLAMANTLI

Kema timokokos. (Xikita párrafo 15).

15. ¿Tlake techmachtia tlen Ana kichijki?

15 Uelis tikilnamikij kenijkatsa sekinok nojkia tlauel motemachijkej ipan Jehová uan kichijkej tlen monekiyaya maske kipixtoyaj miak tlaouijkayotl. Ma tikitakaj tlen kipanok Ana. Ya amo ueliyaya konepia. Uan maske amo ueliskia kipatlas tlen kipanoyaya, ya motemachiyaya Jehová kiyolchikauaskia. Yeka nochipa yauiyaya kiueyichiua Jehová ipan tabernáculo uan nopaya kiiljuiyaya tlen kiyolmatiyaya (1 Sam. 1:9-11). ¡Tlauel kuali tlen kichijki! Ni techmachtia kema tijpiasej se kokolistli o seyok tlamantli tlen amo uelis tijpatlasej, moneki tijkauasej nochi nopa tlaouijkayotl ipan Jehová “imako” uan timotemachisej nelia techpaleuis, pampa ya kitekipachoua tlen techpano (1 Ped. 5:6, 7). Nojkia tlauel techpaleuis tlaj timosentilisej ipan tlanechikoli uan tlaj tijtekiuisej sekinok tlamantli tlen Jehová itlanechikol techmakatok (Heb. 10:24, 25).

Ana motemachiyaya ipan Jehová, yeka nochipa yauiyaya kiueyichiua ipan tabernáculo uan momaijtouayaya

Kema mokoneuaj ayokmo kitekipanosej Jehová. (Xikita párrafo 16).

16. ¿Kenijkatsa tetajmej uelis kichiuasej kej Samuel?

16 ¿Tlake uelis kichiuasej tetajmej tlaj ininkoneuaj ayokmo kitekipanouaj Jehová? Tlen kichijki tlajtolpanextijketl Samuel uelis kinpaleuis. Ya amo ueliskia kinchiualtis ikoneuaj katli ya uejueyij amo ma kitlauelkauakaj Jehová (1 Sam. 8:1-3). Yeka motemachik ipan Jehová, uan kichijki kampeka amo kema kitlauelkauas uan kiyolpakiltis (Prov. 27:11). Ipan ni tonali, miakej toikniuaj nojkia kiampa kinpano. ¿Tlake kichiuaj? Motemachiaj ipan Jehová, pampa kimatij ya nelia kineki sampa kinselis katli moyolkuepaj, kej kichijki nopa tetaj katli sampa kuali kiselik ikone (Luc. 15:20). Uan mosentlalijtokej amo kema kitlauelkauasej Jehová, pampa kimatij ika tlen kichiuaj uelis kinyololinisej ininkoneuaj sampa ma kitekipanokaj Jehová.

Kema amo tijpias tomij. (Xikita párrafo 17).

17. ¿Kenke techyolchikaua tlen kichijki se “kaualtoaui”?

17 Nojkia tlauel techpaleuis tikitasej tlen kichijki se “kaualtoaui tlen neltekneltsi” (xijpoua Lucas 21:1-4). Ya amo ueliskia kichiuas ma monejnemiltikaj xitlauak nopa maseualmej katli itstoyaj ipan teokali, uan nojkia amo ueliskia kipatlas kej itstoya (Mat. 21:12, 13). Ya tlauel motemachiyaya ipan Jehová uan yeka kinekiyaya kiueyichiuas kej kinamiki. Ya kipixtoya kuali iyolo, yeka “kitenki ome centavos” maske san ya nopa kipixtoya. ¡Nelia tlauel motemachiyaya ipan Jehová! Kimajtoya tlaj achtoui kitekipanoskia Jehová, ya kimakaskia tlen ika mopanoltiskia. Kej nopa siuatl, tojuantij timotemachiaj Jehová techmakas nochi tlen moneki tlaj achtoui tijpaleuiaj iTlanauatijkayo (Mat. 6:33).

18. Xikijto kenijkatsa se toikni kinextik motemachiyaya ipan Jehová.

18 Miakej toikniuaj nojkia motemachiaj ipan Jehová uan mosentlaliaj ipan tlamantli tlen kena uelis kichiuasej uan amo ipan tlen amo uelis kichiuasej. Ma tikilnamikikaj toikni Malcolm, katli mijki ipan xiuitl 2015. Ya iuaya isiua kitekipanojkej Jehová tlauel miak xiuitl, uan kemantika nojkia kipixkej tlaouijkayotl. Ya kiijtok: “Maske amo tijmatij tlake panos ipan tonemilis uan kemantika tlauel ouij tiitstosej, Jehová nochipa kinteochiuas katli motemachiaj ipan ya”. ¿Tlake tetlajtolmakak nopa toikni? “Moneki tikiljuisej toTeotsij ma techkaua nojua tlauel tijtekipanojtosej. Ma timosentlalikaj ipan tlamantli tlen kena uelis tijchiuasej, uan amo ipan tlamantli tlen amo tiuelij tijchiuaj” * (xikita nopa nota).

19. 1) ¿Kenke tlauel kuali nopa texto tlen xiuitl 2017? 2) ¿Kenijkatsa timoiljuia uelis tijchiuas tlen kiijtoua Salmo 37:3?

19 Ipan nochi Tlaltipaktli nojua mochijtias tlen tlauel amo kuali, yeka nojua tikixnamiktiasej miak kuesoli (2 Tim. 3:1, 13). Moneki amo timomajmatisej ika tlen techpanotias, moneki timotemachisej ipan Jehová ika nochi toyolo uan timosentlalisej ipan tlamantli tlen kena uelis tijchiuasej. Yeka tlauel kinamiki motekiuis Salmo 37:3 ipan texto tlen xiuitl 2017: “Ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali”.

Texto tlen xiuitl 2017: “Ximotemachi ipan Jehová uan xijchiua tlen kuali” (SALMO 37:3, TNM).

^ párr. 18 Xikita La Atalaya, octubre 15, 2013, iamayo 17-20.