Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

«Acʼa smucʼulin awoʼtan te Jehová soc pasa te bin leque»

«Acʼa smucʼulin awoʼtan te Jehová soc pasa te bin leque»

«Acʼa smucʼulin awoʼtan te Jehová soc pasa te bin leque; [...] soc yac amulan te bin smelelile» (SALMO 37:3).

KʼAYOJIL 133 SOK 63

1. ¿Bin la yakʼbey Jehová te ants winiketik te ya xjuʼ yuʼunik spasele?

TE Jehová jich la spas te ants winiketik te ay bayal bintik ya xjuʼ yuʼunik spasel. La yakʼ te ya xjuʼ kuʼuntik spasel pensar te jaʼ ya skoltayotik ta schajpanel kʼopetik sok ta snopel bin ya jpastik ta pajel chaʼbeje (Proverbios 2:11). Jaʼnix jich la yakʼ te ya xjuʼ kuʼuntik spasel te bin jtaojtik ta nopel te ya jpastik, te jich ya xkʼot ta pasel kuʼuntik te bin ya jkʼantike (Filipenses 2:13). Jaʼnix jich la yakʼ te ay bin ya yalbotik te koʼtantike, te ya yalbotik te bin lek ta pasel sok te bin maba leke. Te bin ya yalbotik te koʼtantik ya skoltayotik ta spʼajel te mulil sok ya jtojobtestik te banti maba lek ayotike (Romanos 2:15).

2. ¿Bin ya skʼan Jehová te ya jpastik te bitʼil ay bintik ya xjuʼ kuʼuntik spasele?

2 Te Jehová ya skʼan te ya jtuuntestik ta lek te bitʼil ay bintik ya xjuʼ kuʼuntik spasele, melel kʼuxotik ta yoʼtan sok ya skʼan te tseʼeluk koʼtantike. Jich bitʼil, ta Escrituras Hebreas ya yalbotik teme nopbil ta lek te bin ya jpastike, lek ya xkʼot ta lokʼel kuʼuntik. Jaʼnix jich ya yalbotik: «Spisil te bintic yac apas, pasa» (Proverbios 21:5; Eclesiastés 9:10). Jaʼnix jich ta Escrituras Griegas ya yakʼbotik te lekil tsitsel ini: «Ha chican ban cʼalal ya xhuʼ cuʼuntic, acʼa jpastic te bin lec ta pasel ta stojol spisil yantic» sok te «mahtanil aʼbot yuʼun Dios ta jtuhlutuhl, tuhunahic ta stojol yantic» (Gálatas 6:10; 1 Pedro 4:10). Jich bitʼil la kiltikixe, te Jehová ya skʼan te ya jpastik tulan chikan te bantito kʼalal ya xjuʼ kuʼuntik ta swenta slekilal te yantik soknix ta jtojoltik.

3. ¿Bintik-a te ma xjuʼ ya spasik te ants winiketike?

3 Melelnix-a te ya skʼan Jehová te ya jtuuntestik te bitʼil ay bintik ya xjuʼ kuʼuntik spasele, jaʼukmeto ya snaʼ te ma xjuʼ kuʼuntik spisile. Jich bitʼil, ma xjuʼ kuʼuntik stupʼel te bitʼil maba tojotik, te mulil sok te lajele (1 Reyes 8:46). Jaʼnix jich ma xjuʼ kuʼuntik swentainel te bin ya spas te yantik ants winiketike, melel jpisiltik libre ayotik ta stael ta nopel te bin ya jkʼan ya jpastike. Manchukme bayal bin ya jnaʼtik spasel o bayal jpʼijiltik, te Jehová maʼyuk machʼa ya spaj stukel (Isaías 55:9).

Spisil-ora te kʼalal ay jwokoltik akʼa smukʼulin koʼtantik Jehová sok jpastik te bin leke.

4. ¿Bin ya kiltik ta articulo ini?

4 Spisil-ora ya skʼan ya kakʼ jbatik ta tojobtesel yuʼun te Jehová. Jaʼnix jich ya skʼan ya smukʼulin koʼtantik te ya skoltayotik sok te ya spas te bin ma xjuʼ kuʼuntik spasele. Jaʼukmeto te Jehová jaʼnix jich ya skʼan te joʼotiknix ya jtatik ta nopel bin-utʼil ya xjuʼ ya jchajpantik te bin ya xkʼax ta jtojoltik sok te ya jkoltaytik te yantike (kʼopona te sjun Salmo 37:3). Te bin ya skʼan ya yal, jaʼ te ya skʼan ya smukʼulin koʼtantik te Jehová, te ya jpastik te bin lek sok te junuk koʼtantik ya kakʼ jbatik ta stojole. Swenta ya jnaʼtik bin-utʼil ya xjuʼ ya jpastik-abi, ta articulo ini ya kiltik te ejemplo yuʼun te Noé, David sok yantikxan j-abatetik te jun yoʼtan la yakʼ sbaik te la yakʼ smukʼul yoʼtanik ta stojol te Jehová. Ya kiltik te ay bintik maba juʼ la spasik, jaʼukmeto jaʼ bajtʼ ta yoʼtanik te bin juʼ yuʼunik spasele.

AKʼA SMUKʼULIN KOʼTANTIK TE JEHOVÁ KʼALAL BAYAL TE BIN CHOPOLE

5. Cholbeya skʼoplal bin yilel-a te kuxlejalil ta skʼajkʼalel te Noé.

5 Te Biblia ya yal te Noé joytaybil ta chopol ants winiketik sok te ya spasik mulwej (Génesis 6:4, 9-13). Te Noé snaʼoj te ya xkʼot yorail te ya slajin Jehová te chopol ants winiketik-abi. Te kʼalal yak ta smaliyel te ya xkʼot yoraile, te Noé maniwan lek la yil te bintik ya spas te ants winiketike. La yil te ay bintik maba ya xjuʼ ya spas, jaʼukmeto kʼot ta yoʼtan te ay bintik ya xjuʼ ya spase.

Teme ya kichʼtik nutsel o utsʼinel kʼalal ya jcholtik skʼop Diose. (Ilawil te parrafo 6 kʼalal ta 9).

6, 7. 1) ¿Bintik-a te maʼyuk ta skʼab spasel te Noé? 2) ¿Bin-utʼil pajal te bin kʼax ta stojol te Noé sok te bin yak ta kʼaxel ta jtojoltike?

6 Te bintik maʼyuk ta skʼab spasel te Noé. Te Noé jun yoʼtan la schol te jultesel oʼtanil la yal te Diose. Jaʼukmeto ma xjuʼ ya suj te ants winiketik swenta ya x-aʼiybot te bin ya yale. Jaʼnix jich maʼyuk ta skʼab te ya yakʼ te ya xtal ta oranax te Pulemal. Te Noé la skʼan la smukʼulin yoʼtan Dios te ya skʼotes ta pasel te bitʼil jamal yaloj te ya slajin te bin chopol sok te ya spas kʼalal jich yorail ya skʼan pasele (Génesis 6:17).

7 Jaʼnix jich te joʼotike ayotik ta kuxinel ta balumilal te nojel ta chopol ants winiketik sok jnaʼojtik te jamal yaloj Jehová te ya slajine (1 Juan 2:17). Jaʼukmeto maba ya xjuʼ ya jsujtik te ants winiketik ta schʼuunel te «lec yachʼil cʼop yuʼun te cuentahinel yuʼun Dios». Jaʼnix jich ma xjuʼ kuʼuntik te ya kakʼtik ya xtal te «tulan wokolil» te kʼalal mato jaʼuk skʼajkʼalel-ae (Mateo 24:14; 24:21, TNM). Jich bitʼil te Noé, ya skʼan te tulanuk te schʼuunel koʼtantik sok te ya smukʼulin koʼtantik Dios te ya stupʼ te chopolile (Salmo 37:10, 11). Schʼuunej koʼtantik te bitʼil te Jehová maba ya yakʼ xjalaj junukxan kʼajkʼal te chopol balumilal ini te bitʼil schapoj yorail ya slajine (Habacuc 2:3).

Jich bitʼil te Noé, ya skʼan te tulanuk schʼuunel koʼtantik sok te ya smukʼulin koʼtantik Dios te ya stupʼ te bintik chopole

8. ¿Bin-a te bajtʼ ta yoʼtan spasel te Noé? (Ilawil te lokʼomba ta sjajchibal te articulo).

8 Te bintik ay ta skʼab spasel te Noé. Te Noé maba chebaj yoʼtan yuʼun te bintik ma xjuʼ yuʼun spasel-a, jaʼ bajtʼ ta yoʼtan te bin ya xjuʼ ya spase. Jich bitʼil, sok schʼuunel yoʼtan la schol te jultesel oʼtanil la yal te Jehová (2 Pedro 2:5). Ta melel, jaʼ te bin koltayot swenta tulan ayin te schʼuunel yoʼtane. Ma jaʼuknax la schol te skʼop Diose, jaʼnix jich la stʼun spasel te bintik albot yuʼun Jehová te bitʼil ya skʼan pasel te arkae (kʼopona te sjun Hebreos 11:7).

9. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya jlokʼtaybeytik te ejemplo yuʼun te Noé?

9 Jich bitʼil te Noé, jaʼ baem ta koʼtantik spasel te «yaʼtel te Cajwaltic» (1 Corintios 15:58). Jich bitʼil, ay ya xkoltaywanotik ta spasel naetik sok slekubtesel sNail Tsoblej sok sNail mukʼul tsoblej. Yantikxan ya x-aʼtejotik ta spasemal koʼtantik ta mukʼul tsoblejetik, ta Beteletik o ta jun Ofisina yuʼun skʼasesel kʼop. Jaʼukmeto jaʼ baemxan koʼtantik ta scholel skʼop Dios, te ya stulantesxan te schʼuunel koʼtantik ta swenta te bin yakotik ta smaliyel te ya xtal ta pajel chaʼbeje. Jtul hermana te jun yoʼtan yakʼoj sba ta stojol Dios ya yal te kʼalal ya scholbey yaʼiy te ants winiketik te bendisionetik yuʼun te Ajwalinele, ya xkʼot ta yoʼtan te bitʼil maʼyuk bin yakik ta smaliyel, melel ya skuyik te maʼyuk schajpajibal te swokolike. Yan te joʼotike, ay bin yakotik ta smaliyel sok ya stsakxan yip te kʼalal ya jcholtik te skʼop Diose. Te bin yakotik ta smaliyele ya skoltayotik swenta maba ya kijkʼitaytik te animal ta swenta te kuxlejalil ta sbajtʼelkʼinale (1 Corintios 9:24).

KAKʼ SMUKʼUL KOʼTANTIK TA STOJOL JEHOVÁ KʼALAL JPASOJTIK MULIL

10. Chola te bin la spas te Davide.

10 Te ajwalil David jaʼ jtul winik te la yakʼ ta ilel te ay schʼuunel yoʼtan sok kʼax kʼux aʼiybil yuʼun te Jehová (Hechos 13:22). Manchukme jich-abi, te David la spas tulan mulil, la sjokin ta wayel jtul ants te nujpunem te Betsabé sbiile. Te bin tulanxan la spase, jaʼ te ay bin la schap swenta ya xlaj ta guerra te Urías te jaʼ smamlal te antse. Te David jaʼnix la yakʼbey bael te Urías te karta banti ya yal te ya yichʼ milel (2 Samuel 11:1-21). Ta patil bael, la yichʼ naʼel te muliletik yuʼun te Davide (Marcos 4:22). ¿Bin la spas te David te kʼalal jich kʼot ta pasele?

Teme ay jpasojtik mulile. (Ilawil te parrafo 11 kʼalal ta 14).

11, 12. 1) ¿Bin-a te maʼyuk ta skʼab spasel te David te kʼalal spasojix-a te mulile? 2) ¿Bin ya spas Jehová ta jtojoltik teme ya jsujtes koʼtantik ta smelelile?

11 Te bintik maʼyuk ta skʼab spasel te Davide. Te David ma juʼ yuʼun stupʼel te mulil la spase. Puersa ya sta swokol te jayebxan kʼajkʼal ya xkuxin ta skaj te bin la spase (2 Samuel 12:10-12, 14). Jaʼ yuʼun ya skʼan te ayuk schʼuunel yoʼtane. Ya skʼan ya smukʼulin yoʼtan Jehová te ya xpasbot perdon yuʼun sok te ya xkoltayot ta stsʼikel te wokolil ya sta ta skaj te muliletik la spase, jaʼnax teme ya sujtes yoʼtan ta smelelile.

12 Ta skaj te jmulawilotike, jpisiltik ya jpastik mulil. Jaʼukmeto ay banti ya xchʼayotik te tulanikxan te bitʼil te yantik chʼayel ta mulil. Ayniwan muliletik te la jpastik te maba ya xjuʼ ya jtupʼtik ta jkʼaxele. Yaniwan xkʼax jwokoltik yuʼun te bin la jpastike (Gálatas 6:7). Jaʼukmeto ya smukʼulin koʼtantik te jamal yaloj Dios te ya skoltayotik kʼalal ayotik ta wokolil teme ya jsujtes koʼtantik ta smelelile. Te Jehová ya skoltayotik manchukme jaʼ ta skaj te joʼotiknix ay bin maba lek la jpastik te jich la jta jwokoltik yuʼune (kʼopona te sjun Isaías 1:18, 19 sok Hechos 3:19).

13. ¿Bin la spas te David swenta ya schaʼyamigoin te Jehovae?

13 Te bintik ay ta skʼab spasel te Davide. Jich bitʼil la skʼan te ya schaʼyamigoin Jehová te Davide, la yakʼ sba ta koltayel yuʼun. Jich bitʼil, la schʼuun te tojobtesel yuʼun te j-alwanej te tikunbil yuʼun Jehová te Natán sbiile (2 Samuel 12:13). Jaʼnix jich te David la yalbey ta jamal te Jehová te smule. Jich la yakʼ ta ilel te ya skʼan te lek ya xchaʼilot yuʼune (Salmo 51:1-17). Te David ay bin la snop ta swenta te bin kʼax ta stojol, ma jaʼuk la yakʼ sba ta tenel yuʼun te bin yaʼiyel la yaʼiy sba ta swenta te mulil la spase. Sok maʼyukix bin-ora la spas te muliletik-abi. Ta patil bael, laj te David bitʼil jtul winik te mukʼ schʼuunel yoʼtane. Te Jehová ya snaʼulan ta yoʼtan jich bitʼil jtul winik te mukʼ te schʼuunel yoʼtane (Hebreos 11:32-34).

14. ¿Bin ya jnoptik ta swenta te ejemplo yuʼun te Davide?

14 ¿Bin ya jnoptik ta swenta te ejemplo yuʼun te Davide? Teme ay la jpastik tulan mulil, yame skʼan ya jsujtes koʼtantik ta smelelil, te ya kalbeytik yaʼiy ta jamal te Jehová sok te ya jkʼanbeytik te ya spasbotik perdone (1 Juan 1:9). Jaʼnix jich ya skʼan ya xkʼopojotik sok te ancianoetik, melel ya xjuʼ ya skoltayotik ta yamigoinel yan buelta te Jehová (kʼopona te sjun Santiago 5:14-16). Kakʼ jbatik ta koltayel yuʼun te Jehová. Jich ya kakʼtik ta ilel te ya smukʼulin koʼtantik te ya spasbotik perdone. Ayukme bin ya jnoptik ta swenta te bin maba lek la jpastike sok spisiluk-ora abatinukotik ta stojol Jehová sok smukʼul koʼtantik (Hebreos 12:12, 13).

KAKʼ SMUKʼUL KOʼTANTIK TA STOJOL JEHOVÁ CHIKAN BIN YA XKʼAX TA JTOJOLTIK

Teme ayotik ta chamele. (Ilawil te parrafo 15).

15. ¿Bin ya jnoptik ta swenta te ejemplo yuʼun te Anae?

15 Ta melel ay ya xjul ta koʼtantik yantik j-abatetik te kuxinik ta namey kʼinal te la yakʼ smukʼul yoʼtanik ta stojol Jehová soknix ay bintik la spasik chikan te bantito kʼalal juʼ yuʼunik kʼalal ayik ta wokol-ae. Kiltik te ejemplo yuʼun te Ana te ma xjuʼ ya sta alale. Manchukme maba ya xjuʼ ya sjel te bin yak ta kʼaxel ta stojole, la yakʼ smukʼul yoʼtan ta stojol Jehová te ya xkoltayot yuʼune. Jaʼ yuʼun maba la skom sba ta bael ta nailpakʼ templo ta yichʼel ta mukʼ te Jehová sok ta yalbeyel te bin yaʼiyel ya yaʼiy sbae (1 Samuel 1:9-11). Te Ana jaʼ jun lekil ejemplo ta jtojoltik. Ayniwan ya stsakotik chamel o ya jtatik yantik wokolil te ma xjuʼ kuʼuntik sjeltayele. ¿Bin ya xjuʼ ya jpastik teme jich kʼot ta jtojoltike? Akʼa smukʼulin koʼtantik Jehová ta swenta yakʼbeyel ta skʼab te jwokoltike, melel ay jkʼoplaltik ta yoʼtan (1 Pedro 5:6, 7). Jpastik tulan ta stael jlekilaltik yuʼun te tsoblejetik sok te yantik koltayel ya yakʼbotik te organisasion yuʼun te Jehová (Hebreos 10:24, 25).

Jich bitʼil ay smukʼul yoʼtan ta stojol Jehová te Ana maba la skom sba ta bael ta nailpakʼ templo ta yichʼel ta mukʼ sok ta skʼoponel

Teme ya yijkʼitayik Jehová te kal jnichʼnabtike. (Ilawil te parrafo 16).

16. ¿Bin ya xjuʼ ya snop te meʼil tatiletik ta swenta te ejemplo yuʼun te Samuele?

16 ¿Bin ya xjuʼ ya spasik te meʼil tatiletik te jun yoʼtan yakʼoj sbaik te ay yal snichʼnabik te yijkʼitayojik te abatinel ta stojol te Jehová? Te ejemplo yuʼun te j-alwanej Samuel ya xjuʼ xkoltayotik yuʼun. Te Samuel ma xjuʼ ya suj te snichʼnab te ayix yaʼbilalik swenta jun yoʼtan ya yakʼ sbaik ta stojol Dios (1 Samuel 8:1-3). Jaʼ yuʼun la yakʼ ta skʼab Jehová te bin yak ta kʼaxel ta stojole. Jaʼukmeto la spas tulan swenta jun yoʼtan la yakʼ sba ta stojol te sTat te ay ta chʼulchan sok te lek ya x-ilot yuʼune (Proverbios 27:11). Bayal meʼil tatiletik jaʼnix jich yak ta kʼaxel yuʼunik te wokolil-abi. ¿Bin ya spasik? Ya smukʼulin yoʼtanik Jehová te ya xchaʼyikʼ ta stojol te machʼatik ya sujtes yoʼtanik, jich bitʼil la spas te tatil ta stojol te snichʼan te lokʼ bael ta sna te la yalbey skʼoplal te Jesús (Lucas 15:20). Jich yuʼun jaʼ ya xbajtʼ ta yoʼtanik te jun yoʼtan ya yakʼ sbaik ta stojol Jehová sok te ya spasik tulan ta yakʼel ta ilel lekil ejemplo yuʼun jich ya xtijbot yoʼtanik te yal snichʼnabik ta sujtel ta kongregasion.

Teme maʼyuk jtakʼintike. (Ilawil te parrafo 17).

17. ¿Bin yuʼun ya yakʼ yip koʼtantik te ejemplo yuʼun te meʼba antse?

17 Te meʼba ants te kuxin ta skʼajkʼalel te Jesuse jaʼ yan lekil ejemplo (kʼopona te sjun Lucas 21:1-4). Te antse maʼyuk ta skʼab sjeltayel te schopol talel te ants winiketik te ayik ta templo. Jaʼnix jich maʼyuk bin ya xjuʼ ya spas swenta maba pobre ya x-ayin (Mateo 21:12, 13). Jaʼukmeto smukʼulinej yoʼtan Jehová, jaʼ yuʼun la skoltay te smelelil yichʼel ta mukʼ Dios. La yakʼ ta ilel slekil yoʼtan te jich la yakʼ «cheb tut cobre-taqʼuin», te jaʼ spisil stakʼin-ae. ¡Kʼax bayal te schʼuunel yoʼtan ta stojol Jehová! Snaʼoj teme jaʼ nail ya yakʼ ta skuxlejal te abatinel ta stojol te Jehová, ya x-akʼbot te bin ya xtuun yuʼun ta skuxlejal. Jich bitʼil te meʼba antse, ya kakʼtik smukʼul koʼtantik te ya yakʼbotik te Jehová te bin ya xtuun kuʼuntik teme jaʼ nail ya kakʼ ta jkuxlejaltik te Ajwalinel yuʼune (Mateo 6:33).

18. Cholbeya skʼoplal te ejemplo yuʼun jtul hermano te la yakʼ ta ilel te lek te bin ya snope.

18 Jaʼnix jich ta ora ini bayal hermanoetik ya smukʼulin yoʼtanik Jehová sok jaʼ ya xbajtʼ ta yoʼtanik te bin ya xjuʼ ya spasike, ma jaʼuk te bin ma xjuʼ yuʼunike. Jnop kaʼiytik ta swenta te hermano Malcolm te jun yoʼtan la yakʼ sba ta stojol Dios, te laj ta jaʼbil 2015. Te jayeb jaʼbil abatin ta stojol Jehová sok te yiname, bayal bintik lek sok maba lek kʼax ta skuxlejalik. Jich la yal: «Ay ma xjuʼ ta naʼel bin ya xkʼax ta jkuxlejaltik sok ay bayal wokolil ya yakʼbotik, jaʼukmeto te Jehová ya yakʼbey bendision te machʼa ya yakʼ smukʼul yoʼtan ta stojole». ¿Bin tsitsel la yakʼ te Malcolm? Jich la yal: «Ya skʼan ya jkʼanbeytik Dios te ya skoltayotik ta spasel te bantito kʼalal ya xjuʼ kuʼuntik ta abatinel ta stojole. Jaʼ akʼa bajtʼuk ta koʼtantik te bin ya xjuʼ kuʼuntik spasele, ma jaʼuk te bin ma xjuʼ kuʼuntike» * (ilawil te nota).

19. 1) ¿Bin yuʼun snujpʼ te texto yuʼun te jaʼbil 2017? 2) ¿Bin-utʼil ya anop ya apas ta akuxlejal te bin ya yal te texto yuʼun te jaʼbil 2017?

19 Jich bitʼil yak ta batsʼejel te chopolil ta balumilal, bayal jwokoltik ya jtatikxan ta jujun kʼajkʼal (2 Timoteo 3:1, 13). Ta ora ini, jaʼ tulanxan skʼoplal te maba ya kakʼ skomotik te jwokoltike. Ya skʼan jkʼaxel ya smukʼulin koʼtantik Jehová sok te jaʼ ya xbajtʼ ta koʼtantik te bin ya xjuʼ kuʼuntik spasele. Jaʼ yuʼun ta jaʼbil 2017 snujpʼ te ya yichʼ tuuntesel te texto yuʼun te Salmo 37:3, te ya yal: «Acʼa smucʼulin awoʼtan te Jehová soc pasa te bin leque».

Te texto yuʼun te jaʼbil 2017: «Acʼa smucʼulin awoʼtan te Jehová soc pasa te bin leque» (Salmo 37:3).

^ párr. 18 Ilawil te La Atalaya 15 yuʼun octubre 2013, pajina 17 kʼalal ta 20.