Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Uelis tiknextiskej yolyemanilis keman ouij yeski

Uelis tiknextiskej yolyemanilis keman ouij yeski

“¿Uan toni Jiova mitstajtanijtok xikchiua? ¡Sayoj [...] xinentinemi ika yolyemanilis iuan moDios!” (MIQ. 6:8)

NEKUIKATILMEJ 48 UAN 1

1-3. 1) ¿Toni amo kichiuak tanauatijkej kayot Judá? 2) ¿Toni kipanok? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

JEROBOÁN, akin tekiuajtia Israel, kichijchiuak se altar itech xolal Betel kampa kinueyichiuaskiaj tiotsitsin. Yejua ika Jiova kititanik se tanauatijkej kayot Judá maj kinauatiti ke yaya kitatsakuiltiti. Tanauatijkej katka yolyemanik uan kimatiltij tekiuaj toni kijtojka Jiova. Jeroboán tel kualanik, sayoj ke Jiova kimatampauij tanauatijkej (1 Rey. 13:1-10).

2 Jiova kiluijka tanauatijkej maj amo teyi kikua nion maj tayi at itech xolal Israel uan maj mokepa oksekopa. Keman mokepayaya ichan, kinamikik se takat xiuejya akin kikajkayauak porin kiluij ke Jiova kinekia kimatiltis teisa. Kiyoleuak ichan maj takuati uan maj tatayiti. Tanauatijkej kayot Judá amo kitakamatik Jiova uan yajki iuan. Jiova amo kiyolpaktij tein kichiuak. Yejua ika, keman tanauatijkej mokepayaya ichan, se tekuani kimiktij (1 Rey. 13:11-24).

3 Amo tikmatij keyej tanauatijkej kichiuak tein kiluij takat akin xiuejya uan amo tein Jiova kinauatijka. Tein kemaj tikmatij yejua ke amo nentinemik ika yolyemanilis iuan Dios (xikonixtajtolti Miqueas 6:8). Keman Biblia ika tajtoua maj se nentinemi iuan Jiova, kijtosneki ke moneki iuan se takuaujtamatis, se kitemos maj teixyekana uan se kitakamatis. Akin yolyemanik kimati ke moneki nochipa kitajtanis Jiova maj kipaleui. Komo tanauatijkej yeskia yolyemanik, kitajtaniskia Jiova ox kipataka tein kinauatijka. Kemansa tejuan no moneki tikixpejpenaskej teisa tein ouij uan xa amo tikyekmatij toni kineki Jiova maj tikchiuakan. Sayoj ke komo tiyolyemankej, tiktajtaniskej maj techixyekana uan ijkon amo timotelpoloskej.

4. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

4 Itech tamachtilis tein achto tikitakej tikajsikamatkej keniuj se kinextia yolyemanilis uan keyej tiitekitikauan Dios moneki tiyeskij tiyolyemankej. Sayoj ke ¿toni techpaleuis maj tiknextikan okachi yolyemanilis? Uan ¿toni uelis kichiuas maj monexti ox yekmelauj tiyolyemankej? Maj tikitakan eyi taman kampa uelis tiknextiskej ox tiyolyemankej oso amo (Prov. 11:2).

KEMAN MOPATA TEIN TIKPANOTOKEJ

5, 6. ¿Keniuj kinextij Barzilai ke katka yolyemanik?

5 Tein tikchiuaj keman mopata tein tikpanotokej oso tekimej tein tikpiaj itech nechikol kinextis ox tiyolyemankej oso amo. Uelis techmachtis ineskayo Barzilai, akin katka itasojikniuj tekiuaj David uan nochipa kipaleuij. Keman Barzilai kipiaya 80 xiujmej, David kiyoleuak maj nemiti ichan. Barzilai kimatia ke nejin katka se ueyi tatiochiualis. Sayoj ke kemej xiuejya katka, amo kinekia taouijtis. Yejua ika kijtoj maj okachi kuali yani Kimham, akin xa katka ikonetsin (2 Sam. 19:31-37).

6 ¿Amo kinekik yas Barzilai ichan David porin amo kinekia kipias okachi tekimej oso porin kinekia yolseujkanemis? Amo, ta porin katka yolyemanik. Kimatia ke mopataka inemilis uan ke amo ueliaok kichiuaya miak taman kemej achto (xikonixtajtolti Gálatas 6:4, 5). Tejuan moneki tiyeskij tiyolyemankej kemej Barzilai. Maj amo tiktayekanaltikan tein tiknekij tikchiuaskej oso maj tikitakan tein tikchiuaj ika tein oksekin kichiuaj, ta maj tiktemokan tikmakaskej Jiova tein okachi kuali. Nejin okachi moneki ke se kipias se ueyi tekit oso maj tel teixmatikan (Gál. 5:26). Komo tiyolyemankej, tisentekitiskej iniuan tokniuan uan ijkon tiksenueyichiuaskej Jiova uan tikinpaleuiskej oksekin (1 Cor. 10:31).

7, 8. ¿Keniuj techpaleuia yolyemanilis maj amo sayoj totech titakuaujtamatikan?

7 Xa techouijmaka tiksentokaskej tiyeskij tiyolyemankej keman tikseliaj okachi tekimej itech nechikol oso okachi tanauatil. Keman techpanos nejin, tein kichiuak Nehemías uelis techpaleuis. Keman yejua kimatik ke akin nemiaj Jerusalén kipiayaj miak kuejmolmej, kitajtanij Jiova maj kipaleui (Neh. 1:4, 11). Uan Jiova kinankilij keman tekiuaj Artajerjes kiixtalij kemej tekiuaj ompa Jerusalén. Maski Nehemías kipiaya miak tomin uan ueyi tanauatil, amo keman takuaujtamatik itech tein uelia kichiuaya. Kitemouaya maj Jiova kiixyekanani uan nochipa kiixtajtoltiaya iTanauatil (Neh. 8:1, 8, 9). Maski kinixyekanaya miakej, amo keman kitemoj maj nochi kimakanij nion kintajyouiltij (Neh. 5:14-19).

8 Komo tikseliaj okachi tekimej oso techpatiliaj tekit tein tikchiujtoyaj, moneki tiyeskij tiyolyemankej kemej Nehemías. Yolyemanilis techpaleuis maj amo titakuaujtamatikan sayoj itech tein ueli tikchiuaj oso tein tikmatij. ¿Toni uelis kinextis ke se tokniuj peua takuaujtamati itech? Kemej neskayot, se tayekankej uelis kichiuas seki taman itech nechikol uan amo achto kitajtanis Jiova maj kipaleui. Oso tisemej uelis achto tikixpejpenaskej tein tikchiuaskej uan ompa tiktajtaniskej Jiova maj kitiochiua tein tikixpejpenkej. Sayoj ke tokniuj akin yolyemanik amo takuaujtamati itech tein ueli kichiua oso kimati, hasta keman kichiua teisa tein miakpaya kichiuani. Nochipa kielnamiki ke tein ueli kichiua amo okachi kuali ke tein ueli kichiua Jiova (xikonixtajtolti Proverbios 3:5, 6). Axkan, miakej sayoj inintech tanemiliaj uan kitemouaj yeskij okachi ueyichiuanimej ke oksekin. Sayoj ke tiitekitikauan Jiova amo ijkon tikchiuaj. Amo tiknemiliaj ke tekimej tein tikpiaj techchiuaj okachi tiueyichiuanimej ke tokniuan oso tochankauan, ta tikseliaj tekit tein tikpiaj itech ixolal Dios uan tisentekitij iniuan tokniuan (1 Tim. 3:15).

KEMAN TECHIJIJTOUAJ OSO TECHUEYITALIAJ

9, 10. ¿Keniuj techpaleuia yolyemanilis keman oksekin techijijtouaj?

9 Keman aksa techijijtoua maski amo teyi tikchiujkej, uelis semi techtayokoltis. Yejua nejin kipanok Ana. Maski inamik kiteltasojtaya, yejua semi tayokoxtoya porin kinekia kinpias konemej uan amo uelia. Uan no, inamik kipiaya okse siuat akin nochipa kikejkelouaya. Se tonal keman Ana tel tayokoxtoya, yajki kichiuato netataujtil itech tabernáculo. Ompa, tayekankatiopixkat Elí kiitak ke chokatoya uan kijtoj ke uintitoya. Ana ueliskia kualanis, sayoj ke kinankilij Elí ika poujkaitalis. Ompa, kichiuak se netataujtil kampa kinextij ke takuaujtamatia iuan Jiova uan ke kiteltasojtaya (1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10).

10 Yolyemanilis no uelis techpaleuis maj amo timomakepakan (Rom. 12:21). Itech nejin taltikpak kampa Satanás taixyekantok motelchiua tein amo kuali. Yejua ika moneki amo tikmoujkaitaskej keman techchiuiliskej tein amo kuali. Melauak ke nejin uelis semi techkualantis, sayoj ke moneki timoijkuaniliskej nejon tein tikmachiliaj (Sal. 37:1). Uan uelis okachi amo kuali timomachiliskej komo nejon tein amo kuali techchiuilia se tokniuj. Komo techpanoua nejin, maj tikchiuakan tein kichiuak Jesús. Biblia kijtoua ke keman akin kitauelitayaj Jesús kiuijuikaltiayaj, yejua amo no kinuijuikaltij, ta “kimaktilij Dios nitajyouilis porin kimatik ke Totajtsin Dios teixkomakas sayo ika yolchipaualis” (1 Ped. 2:23). Jesús katka yolyemanik uan takuaujtamatia ke Jiova kimelauaskia nochi tein amo kuali tein kichiuiliskiaj (Rom. 12:19). Tejuan no moneki tiyeskij tiyolyemankej uan amo timomakepaskej (1 Ped. 3:8, 9).

11, 12. 1) ¿Keniuj uelis tiksentokaskej tiknextiskej yolyemanilis keman oksekin techueyitaliaj? 2) ¿Keniuj timotakentiskej uan timonejnemiltiskej komo tiyolyemankej?

11 Keman oksekin techueyitaliaj no uelis moitas ox tiyolyemankej oso amo. Yejua nejin kipanok Ester. Yejua katka semej siuamej akin okachi kuakualtsin katka itech nochi ueyi altepet Persia. Itech se xiuit, yejua uan okseki ichpochmej kintelyekpiakej uan kinmakakej tataman pajti tein kichiuaskia maj okachi kuakualtsitsin moitanij. Nejin ichpochmej motataniaj porin tekiuaj yaya kiixpejpenati semej kemej inamik. Sayoj ke tekiuaj kiixpejpenak Ester. Maski Ester kimakayaj nochi tein kinekiskia, amo sayoj itech tanemilij. Kisentokak kinextij yolyemanilis, kualtakayot uan poujkaitalis (Est. 2:9, 12, 15, 17).

¿Kinextia kemej timotakentiaj ke tikpoujkaitaj Jiova uan oksekin, oso kinextia ke amo tiyolyemankej? (Xikonita párrafo 12)

12 Komo tiyolyemankej, timotakentiskej uan timonejnemiltiskej kemej kinextis ke tikinpoujkaitaj oksekin uan no timopoujkaitaj tejuan. Amo timoueyinekiskej nion tiktemoskej tiknextiskej ke okachi tiueyichiuanimej ke oksekin, ta ‘tiyolyemankanemiskej uan tiyolseujtinemiskej’ (xikonixtajtolti 1 Pedro 3:3, 4; Jer. 9:23, 24). Komo amo tiyolyemankej, kemej titajtouaj uan timonejnemiltiaj se tonal kinextis ke tikmachiliaj ke tiueyichiuanimej. Kemej neskayot, ¿tiktemouaj maj oksekin kinemilikan ke tiueyichiuanimej ika tein tikchiuaj, ika tein tikmatij oso porin tikinixmatij seki tokniuan? ¿Oso tiktemouaj maj oksekin kinemilikan ke toselti tikchiujkej se taman tein motelneki, maski tein melauj oksekin techpaleuijkej? Maj titanemilikan itech Jesús. Yejua ueliskia kichiuas maj taltikpakneminij kimoujkaitanij porin kimatia miak taman. Sayoj ke amo kichiuak nejon, ta miakpa ika tajtouaya iTajtol Dios porin amo kinekia maj taltikpakneminij kiueyitalianij yejua, ta Jiova (Juan 8:28).

KEMAN TITAIXPEJPENAJ

13, 14. ¿Keniuj techpaleuia yolyemanilis maj kuali titaixpejpenakan?

13 No moneki tiyeskij tiyolyemankej keman tikixpejpenaskej teisa oso keman oksekin kiixpejpenaskej tein uelis techijtakos. Keman tatitanil Pablo yaya Jerusalén kichiuati tekit tein Jiova kimakaka, mokauak Cesarea seki tonalmej. Ompa, se tanauatijkej itokay Ágabo kiluij ke komo yaya Jerusalén kikitskiskiaj. Uan xa hasta ueliskia kimiktiskej. Maski tokniuan kitataujtijkej Pablo maj amo yani, yajki. Yejua yajki amo porin itech takuaujtamatia, ta katka se takat yolyemanik uan senkis takuaujtamatia iuan Jiova. Uan tokniuan no kinextijkej yolyemanilis porin amo kitemojkej kitanemililpataskej Pablo, ta kikaujkej maj youi (Hech. 21:10-14).

14 Maski amo tikmatiskej oso amo uelis tikpataskej nochi tein panos satepan, yolyemanilis techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan. Kemej neskayot, xa tiknemilijtokej tiktekitiliskej Jiova miak tonalmej. Sayoj ke xa timotajtaniaj toni panos komo tikokolispeuaj oso totatuan kokolispeuaj uan moneki maj tikinpaleuikan. No uelis techtekipachos keniuj timoixpanoltiskej keman tixiuejkejya tiyeskij. Maski tiktapouiskej Jiova nejin tein techtekipachoua uan semi itech titanemiliskej, amo ueli tikmatij keniuj tikyektaliskej nochi (Ecl. 8:16, 17). Komo tiyolyemankej uan titakuaujtamatij iuan Jiova, tikajsikamatiskej ke amo nochi ueli tikchiuaj, ika nejmachkayot tikitaskej tein tikpanotokej uan titajtaniskej maj techyolmajxitikan. Uan okachi tiktajtaniskej Jiova maj techixyekana. Satepan monekis tikauaskej maj yektikatsin espíritu techixyekana (xikonixtajtolti Eclesiastés 11:4-6). Jiova uelis kitiochiuas tein tikixpejpenaj oso uelis techpaleuis maj tikpatakan tein tikixtalijtoyaj (Prov. 16:3, 9).

¿KENIUJ UELIS TIYESKIJ OKACHI TIYOLYEMANKEJ?

15. ¿Keniuj techpaleuia maj tiksentokakan tiknextikan yolyemanilis komo itech titanemiliaj Jiova?

15 ¿Keniuj tiitekitikauan Dios uelis tiyeskij okachi tiyolyemankej? Maj tikitakan naui taman tein uelis tikchiuaskej. Yekinika, moneki itech titanemiliskej Jiova. Maj itech titanemilikan iueyiyo uan itamatilis. Keman tikitaj keniuj tamati Jiova, tikajsikamatij ke iixpan semi amo tiueyichiuanimej uan semi tepitsin tein tikmatij (Is. 8:13). Maj tikelnamikikan ke tiktekitiliaj Dios akin nochi ueli kichiua, amo se ángel oso se taltikpaknenkej. Komo itech titanemiliaj nejin techpaleuis maj tiknextikan yolyemanilis uan maj tikajsikamatikan ke Dios kipia tanauatil (1 Ped. 5:6).

16. ¿Keniuj techpaleuia maj tiyolyemankej komo itech titanemiliaj inetasojtalis Dios?

16 Ojpatika taman tein uelis tikchiuaskej yejua tiknemiliskej ke Jiova techteltasojta. Pablo kijtoj ke akin pouij itech nechikol tamatij kemej se inakayo. Jiova kimakak sejse taman tein tikpiaj itech tonakayo se tekit tein motelneki (1 Cor. 12:23, 24). Jiova techtelpatiuita tisejsemej. Amo kiita tein tikchiuaj ika tein kichiuaj oksekin nion techixtopeua keman timopolouaj. Tikmatiskej ke techteltasojta kichiua maj kuali timomachilikan.

17. ¿Keyej techpaleuia komo tikitaj tein kuali tein kichiuaj oksekin?

17 Expatika taman tein uelis tikchiuaskej yejua tikitaskej tein kuali tein kichiuaj oksekin, kemej Jiova kiita. ¿Keyej techpaleuia komo ijkon tikchiuaj? Porin amo tiktemoskej maj okachi techitakan oso amo tikiniluiskej oksekin tein moneki kichiuaskej, ta tikintajtaniskej maj techyolmajxitikan uan tikakiskej tein techiluiskej (Prov. 13:10). Uan no, kichiuas maj tiyolpakikan keman kiseliskej se tekit itech nechikol. No tiktasojkamatiliskej Jiova maj techkaua maj tiktekitilikan iniuan tokniuan (1 Ped. 5:9).

18. ¿Keniuj uelis tikmachtiskej totanemilil uan tiknextiskej yolyemanilis?

18 Naujpatika taman tein uelis tikchiuaskej yejua tikmachtiskej totanemilil ika tein tayolmajxitia Biblia. Nejin tayolmajxitilismej techmachtiaj tein Jiova kinemilia uan kimachilia. Keman timomachtiaj tikitaskej teisa kemej Jiova kiita, uelis tikixpejpenaskej tein kiyolpaktia. Komo timomachtiaj, tikchiuaj netataujtil uan tikchiuaj tein timomachtiaj, totanemilil mochikauas uan yekinika inintech titanemiliskej oksekin (1 Tim. 1:5). Komo tikchiuaj nejin, Jiova motenkaua ke techpaleuis maj okachi tiknextikan kualneskayomej uan maj tiksentokakan tiknextikan yolyemanilis (1 Ped. 5:10).

19. ¿Toni techpaleuis maj tiksentokakan tiknextikan yolyemanilis axkan uan satepan?

19 ¿Tikelnamikij tanauatijkej kayot Judá akin ika titajtojkej ipeujyan nejin tamachtilis? Yejua kipoloj inemilis uan ikuali uikalis iuan Jiova porin amo kisentokak kinextij yolyemanilis. Sayoj ke keman tikitaj ininneskayo miakej itekitikauan Jiova akin nochipa kitakamatkej techpaleuis maj tiksentokakan tiknextikan yolyemanilis maski ouij yeski. Komo uejkaujya tiktekitilijtokej Jiova, okachi monekiskia iuan titakuaujtamatiskej (Prov. 8:13). Maski tein yeski tikpanotoskej, maj tiksentokakan tinentinemikan iuan Dios. Yejua nejin okachi ueyi tatiochiualis tein uelis tikpiaskej. Yejua ika, maj timochikauakan tikchiuaskej nochi tein timomachtijkej itech nejin tamachtilis. Ijkon tiyeskij tiyolyemankej uan tinentinemiskej iuan Jiova nochipaya.