Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Mok jelxukotik yajni aytik bʼa jun preba

Mok jelxukotik yajni aytik bʼa jun preba

«¡Bʼejyel bʼa mi oj jelxan sok jawa Dyosi!» (MIQUEAS 6:8).

TSʼEBʼOJ 48 SOK 1

1-3. ¿Jasa mi skʼulan ja aluman bʼa Judá, sok jasa ekʼ sbʼaji? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JUN mandaranum bʼa Israel sbʼiʼil Jeroboán skʼulan jun altar bʼa yajelyi stoyjel dyosik mi meranuk ja bʼa chonabʼ Betel. Ja yuj ja Jyoba sjeka jun aluman bʼa Judá bʼa oj waj yal yabʼ ja jasa oj ekʼ sbʼaj ja mandaranumi. Ja aluman chʼin yaʼa sbʼaj sok ya ekʼuk ja rason alubʼal yuja Jyoba. Ja mandaranumi jel kʼe skoraja yajni yabʼ ja rasoni, pe ja Jyoba stalnay ja alumani (1 Reyes 13:1-10).

2 Ja Jyoba yalunej yabʼ ajyi ja alumani mokni waʼuk sok mok jas yuʼe bʼa Israeli sok ayi pilan bʼej yajni kumxi bʼa snaji. Yajni kumxum ja bʼa snaji, ja alumani staʼa jun winik bʼa awelxa. Ja aweli sleʼayi abʼal ja alumani bʼa akʼubʼalbʼi yi jun rason yuja Jyoba. Ja winiki sloko bʼa snaj ja aluman bʼa awaʼuk sok ayuʼe. Pe ja ekʼele it ja aluman bʼa Judá mi kʼuʼabʼal ajyi soka Jyoba sok waj ja bʼa lokjelal ajiyi yuja aweli. Ja it mini lek yila ja Jyoba. Yajni ja aluman kumxi ja bʼa snaji, milji yuj jun choj (1 Reyes 13:11-24).

3 Mi xnaʼatik jas yuj ja aluman skʼuʼan ja jasa alji yabʼ yuja awel winiki sok mi jaʼuk ja smandar ja Jyoba. Ja jas wa xnaʼatik jelxini soka jastal wan bʼejyel soka Dyosi (kʼuman ja Miqueas 6:8). Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼejyel soka Jyoba, wa stojolan sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn, snochjel ja stojelali sok ajyel kʼuʼabʼal. Jun ixuk winik bʼa mi xjelxi wani snaʼa tikʼan oj skʼanyi ja skoltanel ja Jyoba. Lekbʼi ja aluman mi skʼana oj jelxuk ajyi, ojni sjobʼyi ja Jyoba ta tukbʼi ja jasa wa skʼana oj skʼuluki. Ay ekʼele ja keʼntiki tʼilani oj jnatik stsajel jun jasunuk bʼa jel wokol sok bʼobʼta mini oj jnatik ja jasa wa skʼana ja Jyoba oj jkʼuluktiki. Pe ta mi xkʼanatik oj jelxukotik, oj kʼantikyi ja Jyoba a-stojotik bʼa mi oj jtatik jmultik.

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

4 Ja artikulo jpaklaytikta jnebʼatik jasunkiluk ja mi oj jelxukotik sok jas yuj jel tʼilan ja nebʼumanik mi oj jelxuke. Pe ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj jelxukotik? Sok ¿jastal oj och preba ja mi oj jelxukotik? La kiltik oxe jasunuk bʼa oj jnatik ta wantik jelxel ma miyuk (Proverbios 11:2).

YAJNI WA XTUKBʼI JA JASTAL WALA TAXTIKI

5, 6. ¿Jastal sjeʼa ja Barzilai jun winik bʼa mi jelxi?

5 Ja jastal wa xjeʼatik ja jmodotik yajni wa xtukbʼi ja jastal wala taxtiki ma ja jcholtiki oj sjeʼe ta wantik jelxel ma miyuk. Oj jbʼobʼ jnebʼtik ja sjejel bʼa Barzilai, jun tojil yamigo ja mandaranum David. Yajni ja Barzilai ayiʼoj 80 jabʼil, ja David sloko bʼa ti oj ajyuk soka bʼa smandaraneli. Ja Barzilai snaʼa jun niwan cholal ja jaw. Pe ja yeʼn stsaʼa mas lek awajuk jun winik sbʼiʼil Kimham, sok bʼobʼta jaʼa yunini (2 Samuel 19:31-37).

6 ¿Jas yuj mi waj ja bʼa lokjelal ajiyi ja Barzilai yuja David? ¿Yuj maʼ mi skʼana oj ajyukyuj cholalik ma wa skʼana oj yi jun sakʼanil bʼa mi wokoluk? Miyuk. Ja Barzilai mi skʼana ja lokjelali yujni mi skʼana oj jelxuk. Snaʼani ja jastal wa xtaxi tukbʼita sok mixa wa xbʼobʼ skʼuluk ja jastalni ajyi (kʼuman ja Gálatas 6:4, 5). Ja keʼntiki tʼilani mok jelxukotik jastal ja Barzilai. Mokni jlaj jbʼajtik soka tuki, mas lek jaʼ xwaj jkʼujoltik yajelyi ja Jyoba ja jasa mas leki. Ja it mas tʼilan yuja ajyel kujtik jun cholal bʼa jel chaʼanyabʼalil ma kʼotel june ma jel naʼubʼal sbʼaj (Gálatas 5:26). Ta mi wala jelxitik, oj aʼtijukotik lajan soka jmoj-aljeltiki bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok skoltajel ja tuki (1 Corintios 10:31).

7, 8. ¿Jastal wa skoltayotik ja mi oj jelxukotik bʼa mi jipjkʼujoltik bʼa keʼntik?

7 Bʼobʼta wokol oj kabʼtik ja mi oj jelxukotik yajni wa x-ajikitik aʼtelik ma mas cholalik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja sjejel bʼa Nehemías oj jbʼobʼ skoltayotik. Yajni yabʼ ayiʼoje jitsan wokol ja ixuk winik bʼa Jerusalén, skʼanayi ja skoltanel ja Jyoba (Nehemías 1:4, 11). Sok ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyoni. ¿Jastal? Ja mandaranum Artajerjes stʼojo jastal mandaranum bʼa Jerusalén. Anima ja Nehemías kʼot jun winik riko sok jel ja yipi, mini sjipa skʼujol bʼa yeʼna. Sleʼani ja stojelal ja Jyoba sok tolabida skʼuman ja Leyi (Nehemías 8:1, 8, 9). Anima oj bʼobʼ yayi mandar jitsan ixuk winik, mi ya makunuk bʼa slekilal yeʼna ma bʼa yixtalajel ja tuki (Nehemías 5:14-19).

8 Ta wa x-ajikitik mas cholalik ma xtukbʼi ja jcholtik kiʼojtiki, tʼilani mok jelxukotik jastal ja Nehemías. Ja mi oj jelxukotiki oj skoltayotik bʼa mi oj jipjkʼujoltik ja bʼa jas wa xnaʼatik skʼulajeli ma ja bʼa jastik jnebʼunejtik ja bʼa jsakʼaniltiki. ¿Jastal oj jnatik ta jun nebʼuman wan sjipjel skʼujol bʼa yeʼna? Jun sjejel, jun ansyano oj jbʼobʼ skʼuluk jun aʼtel ja bʼa kongregasyon sok mini oj skʼanyi bʼajtan ja stojelal ja Jyoba. Ma june bʼa keʼntik bʼajtan oj stsaʼ skʼulajel jun jasunuk sok tsaʼan skʼanjelyi ja Dyosi aya koʼ slekilal. Pe ja nochuman bʼa mi xjelxi mini wa sjipa skʼujol bʼa yeʼna, anima skʼulan jun jasunuk bʼa skʼulunejxa jitsan ekʼele. Tolabida wa xjulskʼujol mini oj slaj ja jastik wa snaʼa skʼulajeli soka jastik wa snaʼa ja Jyoba (kʼuman ja Proverbios 3:5, 6). Ja bʼa luʼumkʼinal it, jitsan ixuk winik kechanta wa spensarane bʼa yeʼnle sok wa sleʼawe modo bʼa mas niwan aʼiljuke ja yeʼnle yuja tuki. Pe ja yaʼtijumik ja Dyosi mini jachukotik. Mini wa xkʼuʼantik ja cholal kiʼojtiki mas lekotik ja keʼntiki yuja jmojtik bʼa kongregasyoni ma ja jpamilyatiki. Mas lek, la jkistik ja cholal yaʼunejkitik ja Dyos ja bʼa xchonabʼi sok la aʼtijukotik tsoman soka jmoj-aljeltiki (1 Timoteo 3:15).

YAJNI WALA ABʼALTAJITIK MA WALA TOYJITIK

9, 10. ¿Jastal wa skoltayotik ja mi oj jelxukotik yajni ja tuk wa xyabʼaltayotik bʼa jun modo mi sbʼejuk?

9 Yajni ja tuk wa xyabʼaltayotik bʼa mixa sbʼejuk, bʼobʼta jelni yaj oj kabʼtik. Ja it jani ja jasa ekʼ sbʼaj ja Ana. Anima ja statami jel wa skʼana, ja yeʼn jel triste ay wa xyabʼi yujni wa skʼana oj ajyuk yuntikil, pe mini x-ajyi. Chomajkil, ja pilan xcheʼum ja statami tikʼanxta xkʼenajiyuj. Jun kʼakʼu ja Ana jel triste ajyi, sok waj bʼa tabernáculo bʼa waj yayi orasyon. Ja tiw, ja mero olomal Elí yila wan okʼel sok sleʼayi smul yakbʼel ay. Ja Ana bʼobʼta jelni yajbʼesji, pe ja yeʼn tsamalxta sjakʼayi ja Elí. Tsaʼan, skʼulan jun orasyon bʼa sjeʼa ayiʼoj jun skʼuʼajel sok yajtanel bʼa Jyoba (1 Samuel 1:5-7, 12-16; 2:1-10).

10 Ja mi oj jelxukotik cha oj bʼobʼ skoltayotik bʼa mi skʼulukotik «ganar ja maloili» sok skʼulajel «ja ba lequi» (Romanos 12:21). Yuja luʼumkʼinal it wan yajel mandar ja Satanás bʼutʼel jastik junuk bʼa mi lekuk. Ja yuj mini cham oj kabʼtik yajni ja tuk wa skʼulane kitik jastik junuk bʼa mi lekuk. Ja smeranili bʼobʼta jel oj ya tajkukotik, pe mini lek oj katikan ayiʼotik ja jastal wa xkabʼ aytiki (Salmo 37:1). Sok mastoni jel tuk oj kabʼtik ta ja kʼumal jaʼ sok june ja bʼa kongregasyoni. Ta ekʼ jbʼajtik ja it, la jnochtik ja sjejel bʼa Jesús. Ja Biblia wa xyala yajni utji ja Jesús yuja skontraʼiki, ja yeʼn mi cha skʼulan. Jaʼukto ma, «yaa can ja ba scʼab ja Tatal Dios ja yen ja maʼ huas snaa jastal huas stojbes mas lec ja cristiano» (1 Pedro 2:23). Ja Jesús chʼin yaʼa sbʼaj sok sjipa skʼujol ja Jyoba ojni stojbʼes chikan jastik junuk bʼa mi tojuk (Romanos 12:19). Chomajkil ja keʼntik tʼilan chʼin oj ka jbʼajtik sok «ta ay cʼa maʼ huas scʼulan ahui malo, acta cani. Mi xa cʼulan yi malo ja hueni» (1 Pedro 3:8, 9).

11, 12. a) ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mok jelxukotik yajni ja tuk wa stoyowotike? b) Ta mi wala jelxitik, ¿jastal oj jkʼutes jbʼajtik sok sjejel ja jmodotiki?

11 Ja mi oj jelxukotiki chomajkil oj jbʼobʼ och preba yajni ja ixuk winik jel wa stoyowotik. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaj ja Ester. Ja yeʼn kʼot june ja bʼa ixuk mas tsamal ja bʼa Persia. Bʼa jun jabʼil, talnaji lek sok ajnaji bʼa oj tsamalbʼuk jastalni ja tuk akʼixuki bʼa oj iljuke yuja mandaranum bʼaya ja mas tsamali. Pe ja mandaranumi ja stsaʼa ja Ester bʼa oj och ixawal. Ja Ester jeltoni talnaji, pe mi pax jun ixuk bʼa kechanta wa spensaran bʼa yeʼna. Mini jelxi, sok tolabida yajtani sok kiswani (Ester 2:9, 12, 15, 17).

¿Wan maʼ sjeʼa ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik wa xkisatik ja Jyoba soka ja tuki, ma wantik jelxel? (Kʼela ja parrapo 12).

12 Ta mi wala jelxitik, ojni jkʼutes jbʼajtik sok oj jetik jun jmodotik bʼa wa xkisatik ja tuki sok chomajkil ja keʼntiki. Mokni jtoy jbʼajtik ma sjejel jel xbʼobʼ kujtik, mas lek la «ajyuc tzamal» ja jmodotik (kʼuman ja 1 Pedro 3:3, 4; Jeremías 9:23, 24). Ta wala jelxitik, ja jastal wala kʼumanitiki sok jmodotik ojni sjeʼ ja jastal wa xpensaraʼantik sbʼaja keʼntiki. Jun sjejel, ¿wan maʼ xkatik spensaraʼuke ja tuki jel chaʼanyabʼalotik yuja jas wa xkʼulantiki, ja snajel kiʼojtiki ma ja ixuk winik matik wa xnaʼatik sbʼajeʼi? ¿Ma wa xkatik spensaraʼuke ja tuki jkʼulunejtik jun jasunuk bʼa jel tʼilan sok mi ma skoltayotik, anima koltubʼalotik? La jpensaraʼuktik bʼa Jesús. Ja yeʼn ojni bʼobʼ sjeyi ja ixuk winiki jel snaʼa. Pe mi skʼulan. Tikʼanxta ya makunuk ja Yabʼal ja Dyosi yujni mi skʼana atoyjuk yuja ja ixuk winiki. Ja yeʼn tolabida skʼana ja ixuk winiki jaʼ ayaweyi stoyjelal ja Jyoba (Juan 8:28).

YAJNI STSAʼATIK SKʼULAJEL JUN JASUNUK

13, 14. ¿Jastal wa skoltayotik ja mi oj jelxukotik yajni jtsatik skʼulajel jun jasunuk?

13 Cha tʼilani mok jelxukotik yajni stsaʼatik skʼulajel jun jasunuk ma yajni ja tuk stsaʼawe skʼulajel jun jasunuk bʼa wa syamawotik. Yajni ja jekabʼanum Pablo wajum bʼa Jerusalén bʼa skʼulajel ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba, kan jujuntik kʼakʼu ja bʼa chonabʼ Cesarea. Ja tiw, jun aluman sbʼiʼil Ágabo yala yabʼ ta waj ja bʼa Jerusalén ojni yamjuk, sok bʼobʼta oj miljuk. Anima ja nebʼumanik yalawe yabʼ ja Pablo mok wajuk ja bʼa Jerusalén, ja yeʼn wajniʼa. Ja yeʼn mini skʼulan ja it bʼa yeʼnta sjipa skʼujol sbʼaj. Ja Pablo jun winik mini jelxi sok sjipa lek skʼujol bʼa Jyoba. Chomajkil ja smoj-aljelik cha mini jelxiye. Ja yuj skoltaye ja jasa stsaʼa skʼulajel ja Pablo sok yawekan awajuk (Hechos 21:10-14).

14 Anima mi xnaʼatik ma mi xbʼobʼ jtukbʼestik ja jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto, ja mi oj jelxukotik oj skoltayotik bʼa oj jnatik stsajel skʼulajel ja bʼa leki. Jun sjejel, bʼobʼta wantik spensarajel yaʼteltajel ja Dyos bʼa tyempo tsʼikan. Bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik jasa oj ekʼuk ta kotik chamel ma ja jnantatiki xkoye chamel sok wa skʼana skoltajele. Chomajkil oj bʼobʼ cham jkʼujoltik jastal oj makʼlay jbʼajtik yajni la awelaxitiki. Anima xkʼulantik orasyon sbʼaja chamkʼujoliki sok anima jel xpensaraʼantik, mini oj jnatik stojbʼesel spetsanil (Eclesiastés 8:16, 17). Ta mi wala jelxitik sok wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ojni jnatik ja janekʼ ita wa xlajxikujtik skʼulajeli, oj kiltik ja jastal wala taxtiki sok skʼanjel rason. Pe ja mas tʼilani, jani oj kʼantikyi ja Jyoba a-stojotik. Tsaʼan tʼilani snochjel ja stojelal wa xyaʼa ja yip ja Dyosi (kʼuman ja Eclesiastés 11:4-6). Ja Jyoba ojni bʼobʼ ya koʼ slekilal ja jasa wa stsaʼatik skʼulajeli ma wa skoltayotik bʼa stukbʼesel ja jasa jpensaraʼunejtik skʼulajel (Proverbios 16:3, 9).

¿JASTAL OJ TOJBʼUKOTIK MAS BʼA MOK JELXUKOTIK?

15. Yajni wa xpensarantik bʼa Jyoba, ¿jastal wa skoltayotik bʼa yajel jbʼajtik chʼin?

15 ¿Jastal jun yaʼtijumik ja Dyos oj tojbʼuk mas bʼa mok jelxuk? La kiltik chane jasunuk oj jbʼobʼ jkʼuluktik. Bʼajtan, jani spensarajel lek bʼa Jyoba. La jpensaraʼuktik sbʼaja sniwanil ja Jyoba soka sbiboʼili. Yajni wa xlaja jbʼajtik soka yeʼn, wa xkilatik jel ala chʼinotik sok jel tʼusan wa xnaʼatik (Isaías 8:13). La katik juljkʼujoltik jani wantik yaʼteltajel ja Dyos jel juntiro ja yipi, sok mi jun anjeluk ma ixuk winik. Spensarajel sbʼaja jaw oj skoltayotik ajyel chʼin sok snajel ja cholal yiʼoj ja Dyosi (1 Pedro 5:6).

16. ¿Jastal wa skoltayotik bʼa mi oj jelxukotik spensarajel ja bʼa syajtanel yiʼoj ja Dyosi?

16 Ja xchabʼil jasunuk oj jkʼuluktik bʼa mi oj jelxukotiki jani spensarajel ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba. Ja Pablo yala ja matik wa stsomo jbʼajtik ja bʼa kongregasyoni kʼotelotik jastal ja kwerpoʼali. Ja Jyoba yaʼunejyi xchol bʼa jel tʼilan jujune ja jastik yiʼoj ja kwerpoʼali (1 Corintios 12:23, 24). Chikan bʼa wantik yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa xchonabʼi, jelni tʼilan wa xyilawotik bʼa jujuneʼotik. Ja Jyoba mi wa xya slajotik soka tuki sok mini xyaʼawotikan yajni wala kotik mulali. Snajel jel wa syajtayotik ja Jyoba wani xya ajyukotik seguro.

17. ¿Jas yuj wa xkatik el slekilal yiljel ja jastik lek sbʼaja tuki?

17 Ja yoxil jasunuk oj jkʼuluktik bʼa mi oj jelxukotik jani yiljel ja jastik lek sbʼaja tuki, jastalni wa skʼulan ja Jyoba. ¿Jas yuj wa xkatik el slekilal skʼulajel ja jaw? Mok la jetik jel xnaʼatik ma oj kaltikyabʼ ja tuk jasa oj skʼuluke, mas lek la jkʼantiyile rason sok skisjel ja spensare wa xyalawe kabʼtiki (Proverbios 13:10). Chomajkil, yiljel ja jastik lek ja bʼa jmoj-aljeltiki oj ya gustoʼaxukotik yajni wa x-ajiyi jun cholal bʼa chaʼanyabʼalil. Cha oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼakan oj aʼtijukotik lajan soka jmoj-aljeltiki (1 Pedro 5:9).

18. ¿Jastik koltanel kiʼojtik bʼa xchapjel ja jconcienciatiki sok bʼa mok jelxukotik?

18 Ja xchanil jasunuk oj bʼobʼ jkʼuluktiki bʼa mi oj jelxukotik jani xchapjel ja conciencia yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Ja rasonik it wa sjeʼakitik ja jas wa spensaraʼan ja Jyoba soka jastal ay wa xyabʼi. Yajni wa xnebʼatik yiljel ja jastik junuk jastal wa xyila ja Jyoba, oj jnatik stsajel skʼulajel ja bʼa lek wa xyila ja yeʼn. Ta wa xpaklaytik ja Biblia, wa xkatikyi orasyon sok wa xkʼulantik ja jastik wa xnebʼatiki, ja conciencia kiʼojtik oj tsatsbʼuk mas sok oj jpensaraʼantik bʼajtan ja tuki (1 Timoteo 1:5). Ta wa xkʼulantik ja jastik junuk it, ja Jyoba wa skʼapa oj skoltayotik bʼa oj kʼotkotik mas lekil nebʼuman sok bʼa mi oj jelxukotik (1 Pedro 5:10).

19. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jelxukotik ja wego sok ja bʼa tyempo jakumto?

19 ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik ja aluman bʼa Judá jtaʼatik tiʼal bʼajtanto? Ja yeʼn chami sok xchʼaya ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba yuja jelxi. Spaklajel ja sjejel bʼa jitsan yaʼtijumik ja Jyoba oj skoltayotik bʼa mi oj jelxukotik anima jel wokol. Yajni maxa jitsan tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba, masni oj jipjkʼujoltik bʼa yeʼn (Proverbios 8:13). Chikan jastal wala taxtik, mokni katikan bʼejyel soka Dyos. Ja it juni cholal jel chaʼanyabʼalil. Ja yuj, la jkʼujoluktik skʼulajel ja janekʼ jnebʼatik ja bʼa artikulo it. Jachuk mi oj jelxukotik sok oj bʼejyukotik tolabida soka Jyoba.