Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

WA XCHOLO JA SAKʼANILI

Kabʼunejtikon bʼa tuktukil modoʼik ja slekil skʼujol ja Dyos bʼa mi xbʼajintik

Kabʼunejtikon bʼa tuktukil modoʼik ja slekil skʼujol ja Dyos bʼa mi xbʼajintik

JA JTATI kʼotni jun winik jel syajtay ja Dyosi. Sbʼiʼil Arthur. Yajni keremto, skʼana oj ajyuk xchol ja bʼa Iglesya Metodista. Pe yajni skʼuman jujuntik juʼun yaʼuneje eluk ja paklanumik bʼa Biblia, stukbʼes ja spensari sok kʼe stsom sbʼaj soka yeʼnle. Yiʼaj jaʼ bʼa 1914, yajni ayiʼoj 17 jabʼil. Ja bʼa bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, ja yeʼn mini skʼana ochel soldadoʼil. Ja yuj, lutji preso lajune ixaw ja bʼa Kisgston (Ontario, Canadá). Yajni el ja bʼa preso, och colportor, jach sbʼiʼil ajyi ja precursoriki.

Ja bʼa 1926, ja jtati nupani soka Hazel Wilkinson. Ja snan ja yeʼn snebʼa ja smeranil bʼa 1908. Ja keʼn pojkiyon bʼa 24 bʼa abril bʼa 1931 sok keʼn kʼotyon ja xchabʼil ja bʼa chane untikali. Ja jtati wa syajtay sok skisa ja Biblia, sok cha sjeʼa bʼa jach oj jkʼuluktikon. Ja jpamilya jani mas yila stʼilan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj kʼajyitikon elel lajan xcholjel bʼa naʼits naʼits (Hechos 20:20).

MI JCHʼIKA BʼAJ BʼA POLITIKA SOK OCHYON PRECURSOR JASTAL JA JTATI

Bʼa 1939, kʼe ja xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi. Ja jabʼil nochani, aji kʼot tekʼan ja aʼtel wa skʼulane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa Canadá. Ja untiki tʼilan oj skʼuluke saludar ja bandera sok stsʼebʼantajel ja stsʼebʼojili ja bʼa eskwelaʼiki. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja maestroʼik wa xyawe elkotikon ja bʼa eskwela ja keʼn soka jwats Dorothy. Pe jun kʼakʼu, ja jmaestra ya kʼixwikon sok yala kabʼ mi la makuniyon. Yajni elyon ja bʼa eskwela, jujuntik ja jmoji smakʼawone sok sjipawone luʼum. Pe ja jaw mini ya el jgana, mastoni och jkʼane bʼa «sbej ni oj cʼuuctic bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano» (Hechos 5:29).

Bʼa julio bʼa 1942, kiʼaj jaʼ bʼa jun tanke bʼa jun rancho yajni ay kiʼoj 11 jabʼil. Wa xka makunuk ja jbakasyoni bʼa oj ochkon precursor de vacasion, ja wego wa xnaxi jastal precursor auxiliar. Jun jabʼil wajyon sok oxwane jmoj-aljeltik bʼa xcholjel yabʼ ja matik wa skʼutsuwe siʼ ja bʼa norte bʼa Ontario.

Ja 1 bʼa mayo bʼa 1949 ochyon precursor regular. Ja bʼa tyempo jaw lokjiyon bʼa oj aʼtijukon bʼa yajel kʼeʼuk ja naʼits Betel bʼa Canadá. Sok mas tsaʼan lokjiyon bʼa ajyel soka pamilya Betel. Ti aʼtijiyon bʼa imprenta sok jnebʼa syamjel jun makina bʼa skʼuljel imprimir juʼunik. Wa xjuljkʼujol aʼtijiyon snajtil akwal bʼa jitsan semanaʼik bʼa koltaniyon skʼulajel imprimir jun tratado bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja kontra wa x-iljiye ja Taʼumantiʼik bʼa Canadá.

Tsaʼan, ti aʼtijiyon ja bʼa tsome maʼ wa skʼela ja xcholjel wa xtax bʼa Betel. Bʼa jun ekʼele, jkʼulan entrebistar jujuntik precursorik bʼa ti oj waj aʼtijuke ajyi bʼa Quebec. Ja tiw, ja jmoj-aljeltiki jel kontra wa x-iljiye ajyi. Ja precursorik matik jkʼulan entrebistari tey ja Mary Zazula, ti sbʼaj bʼa Edmonton, (Alberta). Ja snantati ti ajyiye ja bʼa Iglesia Ortodoxa. Yajni ja yeʼn soka snuʼi mini skʼanawe yajelkan spaklajel ja Biblia, nutsjiye ja bʼa snaje. Sok xchawanile yiʼaje jaʼ bʼa junio bʼa 1951, wake ixaw tsaʼan ochye precursor. Yajni wanon skʼulajel entrebistar, kila ja Mary jel wa syajtay ja Jyoba. Wanto xjuljkʼujol ja jpensaraʼan yeʼnani ja ixuk it wa xkʼana oj jnupanukon soki. Sok jachni jkʼulana. Bʼalune ixaw och jnaʼ jbʼajtikon, sok nupanitikon bʼa 30 bʼa enero bʼa 1954. Jun semana tsaʼan ja nupanitikoni, lokjitikon bʼa jun chapjelal bʼa ochel biajante. Ja bʼa chabʼ jabʼil ekʼi, kulataytikon kongregasyonik ja bʼa norte bʼa Ontario.

Yuja wan pukxel ekʼ ja xcholjel ja bʼa yibʼanal ja luʼumi, wani xkʼanxi misioneroʼik. Ja Mary soka keʼn jpensaraʼantikon ta kuchtakujtikon ja yal usi soka styempoʼil jel xkoʼ cheʼej bʼa Canadá, ojni kuchkujtikon chikan jas lugar. Wajtikon ja bʼa Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad número 27. Sok jkʼulan jbʼajtikon graduar bʼa julio bʼa 1956. Bʼa noviembre tixa ajyitikon Brasil.

JA JSAKʼANILTIKON JA BʼA BRASIL

Yajni kʼotikon ja bʼa Brasil, kʼe jnebʼtikon ja kʼumal portugués. Kʼe jnebʼtikon ja kʼumali jach bʼa modoʼalik mi wokoluk, jastal ochel loʼil. Tsaʼan jnebʼatikon jastal ochel loʼil bʼa skʼapjel ja rebista. Anto tixa eltikon ja bʼa xcholjeli. Jpensaraʼantikon bʼa skʼumajelyi jun teksto bʼa Biblia sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sbʼaja maʼ wa skʼana smakla. Yajni jtaʼatikon jun ixuk bʼa jel skʼana smaklajel, jkʼumanyi ja Apocalipsis 21:3, 4. Pe tsaʼan tup kikʼ. Pes mi kʼajyelukon bʼa jel ja syajal ja Kʼaʼuji. Jas smeranili, mini kʼajyiyon ja bʼa lugar jaw.

Jekjitikon jastal misioneroʼik ja bʼa chonabʼ Campos (Río de Janeiro). Ja tiw ay junuk 15 kongregasyonik man wego. Pe ja yajni kʼotikontʼani kechanta ajyi jun yal tsome sok jun yal naʼits bʼa misioneroʼik bʼa tey chanwane jmoj-aljeltik: ja Esther Tracy, Ramona Bauer, Luiza Schwarz soka Lorraine Brookes (jaxa yapeyido bʼa nupaneli Wallen). Ja bʼa yal naʼits bʼa misionero wala koltaniyon xchukʼjel kʼuʼuts sok slejel siʼ bʼa skʼulajel ja waʼelal. Jun lunes bʼa och akwal, yajni chʼak jpaklaytikon Ja Juʼun Cholumani, ja Mary soka keʼn ochtikon loʼil ja bʼa jastik jkʼulantikon ja bʼa kʼakʼu jawi. Ja yeʼn wan jijlel bʼa jun siyon sok ti yaʼunej kajan ja yolom bʼa jun sen olomal. Yajni kʼeʼi, ¡ti el jun tan chan ja bʼa yibʼel ja sen yolomi! ¡Jelni yaʼa xiwel, masan jmila ja tan chani!

Yajni ekʼ jun jabʼil wanon snebʼjel portugués, ochyon biajante. Kulataytikon kongregasyonik bʼa mey lus. Wala wajtikon ekʼ ja bʼa lugarik jach sok kawuj sok karreta, sok ti wala waytikon bʼa luʼum. Bʼa jun ekʼele jekjitikon xcholjel bʼa jun najat lugar. Ja yuj wajtikon sok tren bʼa jun chonabʼ bʼa wa xtax ja bʼa yaxkʼuli soka ja tiw jtuputikon jun kwarto bʼa jijlitikon. Ja naʼits Betel sjeka kitikon 800 rebistaʼik bʼa xcholjel. Jitsan ekʼele wajtikon bʼa opisina bʼa wa xjul correo bʼa yijeljan ja rebistaʼik.

Ja bʼa 1962, kʼulaxi ja Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik bʼa tuktukil lugar bʼa Brasil. Bʼa junuk wake ixaw mini smojtayon ja Mary yajni wajyon bʼa tuktukil lugar. Kaʼa ja eskwela bʼa Manaos, Belém, Fortaleza, Recife sok Salvador. Yajni ajyiyon bʼa Manaos, jchapa jun niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu bʼa jkʼulantikon bʼa jun naʼits bʼa tsʼebʼanel bʼa jel naʼubʼal sbʼaj. Yuja stsatsal awasero mi yakan lekil jaʼ bʼa yujel sok cha mini jun lugar bʼa lek waʼel ja bʼa niwan tsomjelali. Jtaʼa loʼil jun jepe bʼa soldado sok jcholo yabʼ ja jasa wan ekʼeli. Ja yeʼn jel lek sjeʼa ja smodo sok sleʼa modo bʼa oj ajyukujtikon jaʼ ja bʼa niwan tsomjelali. Chomajkil sjeka soldadoʼik bʼa yaʼawe kʼeʼuk chabʼ niwak karpa oj makunuk jastal kosina sok jun lugar bʼa ti oj ajyuk waʼel tiw.

Yajni wajyon ekʼ ja bʼa lugariki, ja Mary xcholo bʼa jun lugar bʼa negosyoʼik bʼa ay ixuk winik bʼa mi skʼanawe snebʼjel bʼa Biblia. Ja ixuk winik jaw ti sbʼaje bʼa Portugal sok wajye aʼtel bʼa Brasil bʼa slejel takʼin. Ja Mary el sgana sok yala yabʼ jujuntik jmoj-aljeltik: «Bʼa spetsanil ja lugar ja bʼa luʼumi, ja Portugal jani ja lugar bʼa tsaʼanxta wa xkʼana oj wajkoni». Tʼusan tsaʼan, ajikitikon jun karta. Ja karta jaw jun lokjelal bʼa wajel bʼa Portugal, ja tiw timubʼal ja xcholjeli. ¡Ja Mary mi snaʼa jas oj skʼuluk! Pe kalani oj wajkotikon, sok wajtikon bʼa Portugal.

AʼTIJITIKON BʼA PORTUGAL

Kʼotikon ja bʼa Lisboa (Portugal) bʼa agosto bʼa 1964. Ja policía bʼa nakʼul wane talnanel jel wane yajel wokolanuk ja sakʼanile ja jmoj-aljeltiki. Ja yuj jpensaraʼantikon mito styempoʼil oj jletikon ja jmoj-aljeltiki ja yajni kʼotikontʼani. Ja yuj jtuputikon jun kwarto. Yajni ajikitikon ja juʼuntikoni ma visa, jtuputikon jun kwarto bʼa masxa chapan. Joʼe ixaw tsaʼan, jtatikon kʼumajel ja jmoj-aljeltik ja bʼa naʼits Betel. Jelni gusto ajyitikon ja yajni wajtikon bʼajtan ekʼele bʼa jun tsomjelal.

Yuja timubʼal ja aʼtel wane skʼulajel ja Taʼumantiʼik, naka lutubʼal ja Naʼits bʼa Tsomjelali sok ti wa xkʼulaxi ja tsomjelik bʼa snaje jmoj-aljeltik. Ja policía tikʼanxta wa x-ekʼ skʼel-e ja snaje ja jmoj-aljeltiki. Chomajkil, jitsan jmoj-aljeltik ijiye ja bʼa wa x-ajyiye ja soldadoʼiki, sok ixta iljiye bʼa tarega oj ajuk el stiʼe ja sbʼiʼil ja jmoj-aljeltik matik wane stojel ja kongregasyoniki. Ja yuj bʼa oj stalnay sbʼaje, ja jmoj-aljeltiki mini yawe makunuk ja yapeyidoʼe. Kechanta yala sbʼaje ja bʼajtan sbʼiʼile.

Ja bʼa 60 jabʼil wantikon yaʼteltajel ja Jyoba jel xjul jkʼujoltikon jastik junuk jel tsamal.

Ja jasa mas kilatikon stʼilanil jani akʼot sbʼaje ja jmoj-aljeltik ja juʼuniki, bʼa jachuk akuchyujile ja wokoli. Ja Mary wa stsʼijbʼan bʼa makina artikuloʼik bʼa spaklajel ja bʼa Ja Juʼun Cholumani sok tuk juʼunik. Wa stsʼijbʼan bʼa jun juʼun mi kwalquieraʼuk, sok tixa wa xya makunuk bʼa yajel el jitsan kopyaʼik sbʼaja jmoj-aljeltiki.

JKOLTAY JBʼAJTIKON JA BʼA JWESIKI

Ja bʼa junio bʼa 1966 ajyi jun tsomjelal jel tʼilan soka jwesik ja bʼa Lisboa. Leji smule 49 ja matik teye ja bʼa kongregasyon Feijó yuja wa stsomo sbʼaje bʼa jun naʼits mey yiʼoje permiso. Bʼa xchapjel ja jmoj-aljeltiki, jkʼulantikon bʼa lajansok keʼn ja lisensyado maʼ oj lejuk yuj smule ja bʼa tsomjelal jaw. Pe mini jkʼulantikon ganar ja bʼa tsomjeli. Lutjiye 49 jmoj-aljeltik ixuk sok winik. Ja skastigo ajiyile jani oj lutjuke preso 45 kʼakʼu man joʼe ixaw sok snalan. Pe ja tsomjelal ajyi soka jwesik yaʼani jun lekil sjejel. Yajni wan ilxel jasa oj kʼulaxuki, ja jlisensyadotikon yala ja jas yala jun winik ti elel bʼa Biblia sbʼiʼil Gamaliel (Hechos 5:33-39). Sok ja notisyaʼik wego abʼxi ja bʼa tuktukil aparatoʼik. Jel yakitikon gusto ja jlisensyadotikon kʼe yi jun estudio bʼa Biblia sok kʼe wajuk ja bʼa tsomjeliki.

Ja bʼa diciembre bʼa 1966, stʼojowone olomal ja bʼa naʼits Betel. Wa xkaʼ ekʼ jitsan tyempo bʼa skʼeljel jastik junuk bʼa ley. Wa xkʼulantikon ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtikon bʼa aʼajyuk libre ja srelijyon ja taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa Portugal (Filipenses 1:7). Ja bʼa 18 bʼa diciembre bʼa 1974 librexa ajyitikon bʼa skʼulajel ja kaʼteltikoni. Jelni gusto ajyitikon ja bʼa ekʼele jaw, sok ja jmoj-aljeltik Nathan Knorr soka Frederick Franz elyejan ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki bʼa ajyel jmojtikon. Ajyikujtikon jun tsomjelal bʼa mini oj chʼay jkʼujoltikon ja bʼa Oporto sok Lisboa bʼa ajyiye junuk 46,870 ixuk winik.

Soka skoltanel ja Jyoba, ja xcholjeli pukxi ekʼ ja bʼa islaʼik bʼa wa xkʼumaniye portugués, jastal bʼa Azores, Cabo Verde, Madeira sok Santo Tomé y Príncipe. Yuja jel wan jitsanbʼel ja Taʼumantiʼik ja bʼa lugarik jaw, ilxi ja stʼilanil bʼa skʼulajel jun naʼits Betel mas niwan. Ja yuj kʼulaxi jun yajkʼachil. Ja jmoj-aljeltik Milton Henschel yaʼ ekʼ jun sloʼil ja bʼa 23 bʼa abril bʼa 1988 bʼa yajelyi ja Jyoba ja naʼitsi. Ja bʼa tsomjelal jaw ajyiye junuk 45,522 jmoj-aljeltik, ja bʼa yeʼnle ti ajyiye 20 misioneroʼik bʼa ti aʼtijiye bʼa Portugal sok kumxiye bʼa smaklajel ja loʼili.

JNEBʼATIKON SBʼAJA JMOJ-ALJELTIK MATIK TOJI

Ja bʼa jabʼilik ekʼelxa, ja keʼn soka Mary jel jnebʼunejtikon sbʼaja jmoj-aljeltik matik toji. Jun sjejel, yajni jmojtay ja jmoj-aljeltik Theodore Jaracz yajni waj yulatay jun Naʼits Betel, jnebʼa jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil. Ajyi jun stsatsal wokol ja bʼa naʼits Betel bʼa wantikon yulatajeli. Ja jmoj-aljeltik matik aye Olomal ja bʼa Naʼits Betel skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa stojbʼesel sok jel tuk xyabʼ aye yuja mi tojbʼi yujile ja wokol jaw. Ja yuj ja jmoj-aljeltik Jaracz tsatsankʼujolan ja jmoj-aljeltik sok yala: «Ja wego la katikan bʼa skʼabʼ ja yip ja Dyosi». Cha mini oj chʼay jkʼujoltikon ja jas yala kabʼtikon ja jmoj-aljeltik Franz ayxa jitsan jabʼil yajni ja keʼn soka Mary wajtikon ja bʼa Brooklyn. Yajni ja keʼntikon soka tuk jmoj-aljeltikon jkʼanatikonyi jun rason, ja yeʼn yala: «Mokni elanikan ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba, chikan jas x-ekʼa bʼajex. Kechantani yeʼn wan skʼulajel ja mandar yaʼakan ja Jesús: xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi».

Ja keʼn soka Mary jelni gusto ajyitikon snochjel ja rason yaʼa ja jmoj-aljeltik Franz. Chomajkil wanto xjul jkʼujoltikon ja tsamal ulatanel jkʼulantikon bʼa tuktukil lugarik wajtikon ja bʼa naʼits Betel bʼa yibʼanal ja luʼumi. Jel yakitikon gusto snajel sbʼaj ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa tuktukil sjabʼile sok yajel julskʼujole ja yaʼteleʼi jel chaʼanyabʼalil xyila ja Jyoba. Tolabida wa stsatsankʼujolanotikon bʼa mok yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba.

Ekʼta jitsan tyempo, sok jchawaniltikon ayxa kiʼojtikon mas ja 80 jabʼil. Ja Mary jelxa yiʼoj chamel (2 Corintios 12:9). Chomajkil jakel jbʼajtikon pilan prebaʼik. Pe ja prebaʼik jaw yaʼunej tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtikoni soka stsajel jkʼulunejtikon bʼa ajyel toj soka Jyoba. Yajni jpensarantikon jastal ajyel ja jsakʼaniltikon ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, kilunejtikon ja yeʼn sjeʼunej kitikon bʼa tuktukil modoʼik ja slekil skʼujol mi xbʼajixi * (kʼela ja nota).

^ par. 29 Ja Douglas Guest ja yeʼn toj ajyi soka Jyoba man chami ja bʼa 25 bʼa octubre bʼa 2015, yajni wan tsʼijbʼaxel ja artikulo it.