Ir al contenido

Ir al índice

¿Tlake ayokmo onkas kema tekichijtos toTeotsij iTlanauatijkayo?

¿Tlake ayokmo onkas kema tekichijtos toTeotsij iTlanauatijkayo?

“Panoti ni Tlaltipaktli uan nochi tlen itstokej ipani, uan nochi nopa tlamantli tlen yajuantij kinekij. Pero ajkeya kichiua tlen toTeko kineki, itstos para nochipa” (1 JUAN 2:17).

UIKATL: 134, 24

1, 2. 1) ¿Kenke tlen kinpanos katli amo kualmej sanse ika se tlakatl tlen kiijtojtokej kimiktisej? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl). 2) Kema nochi tlen amo kuali kitsontlamiltisej, ¿kenijkatsa kiyolmatisej katli itstosej ipan iluikak uan Tlaltipaktli?

XIMOILJUI se tlakatl katli kitsajkej ipan cárcel pampa kichijki tlen tlauel amo kuali nejnentia ininuaya sekinok katli kimokuitlauiaj. Katli kimokuitlauiaj chikauak kiijtojtiauij: “¡Nejnentia se mijkatsi!”. ¿Kenke kej nopa kiijtouaj tlaj nopa tlakatl nojua yoltok uan amo nesi tlaj mokokoua? Pampa kema kitsajkej kiiljuijkej kimiktiskiaj, uan nama kiuikaj pampa asik tonali kimiktisej. Yeka nopa tlakatl kejuak ya miktok. *

2 Kej nopa tlakatl katli kimiktisej, nochi tlen amo kuali nojkia nechka kitsontlamiltisej. Biblia kiijtoua “panoti ni Tlaltipaktli”, ni kiijtosneki maseualmej tlen amo kualmej nechka kintsontlamiltisej (1 Juan 2:17). Jehová mosentlalijtok kintsontlamiltis nochi katli amo kualmej, uan nelia kiampa kichiuas. Tlen Jehová kichiuas amo sanse ika tlen kipano nopa tlakatl, pampa uelis sekij maseualmej moiljuiaj amo kuali kitlajtolsenkajkej uan yeka kichiuaj miak tlamantli pampa amo kinekij ma kimiktikaj. Jehová eli se kuali tetlajtolsenkajketl uan amo mokuapoloua, yeka kichiuas tlen xitlauak kema kintsontlamiltis katli amo kualmej (Deut. 32:4). Nechka asiki nopa tonali tlen kiixtlalijtok, uan kema kiampa kichiuas, nochi katli itstosej ipan iluikaktli uan Tlaltipaktli kiijtosej Jehová xitlauak kej kintlajtolsenkajki uan yeka kinamikiyaya kintsontlamiltis katli amo kualmej. ¡Nelia tlauel kuali kiyolmatisej!

3. ¿Tlake naui tlamantli ayokmo onkas kema toTeotsij iTlanauatijkayo tekichiuas?

3 ¿Tlake kiijtosneki nopa tlajtoli “panoti ni Tlaltipaktli”? Kiijtosneki nochi tlamantli tlen amo kuali katli nama onka, uan teipa nochi ni tlamantli ayokmo eltos. Ni se tlen nopa kuali tlamachtili tlen toTeotsij iTlanauatijkayo (Mat. 24:14). Ipan ni tlamachtili tikixtomasej naui tlamantli tlen teipa ayokmo onkas kema tekichiuas toTeotsij iTlanauatijkayo: maseualmej katli amo kualmej, katli tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak, tlen amo kuali uan tlen techtlaijiyouiltia. Kema tikixtontiasej sejse tlen ni tlamantli, ma tikitakaj kenijkatsa kichiua amo kuali ma tiitstokaj, kenijkatsa kisenkauas Jehová uan ika tlake kipatlas.

MASEUALMEJ KATLI AMO KUALMEJ

4. ¿Kenijkatsa tlen kichiuaj maseualmej katli amo kualmej kichiua amo kuali ma tiitstokaj?

4 ¿Kenijkatsa kichiua amo kuali ma tiitstokaj tlen kichiuaj maseualmej katli amo kualmej? Apóstol Pablo kiijtok ipan itlamia tonali eliskia “nelia fiero” uan kiijtok “axkuajkualmej uan tlakamej tlen tlakajkayauaj noja kichiuasej achi más tlen fiero” (2 Tim. 3:1-5, 13). Ipan ni tonali tikitaj kenijkatsa moaxitijtok ni tlajtoli. Miakej tlen tojuantij titlaijiyouiaj pampa itstokej tlachtekinij, maseualmej katli tetlaijiyouiltiaj uan techiuiliaj tlen amo kuali uan katli techikoitaj pampa tekualankaitaj. Miakej ayokmo kitlatiaj nochi tlen amo kuali katli kichiuaj. Uan sekinok tlachiuaj kej kinekij kinpaleuisej maseualmej, maske amo nelia pampa san kinekij kichiuasej tlen amo kuali. Uan maske uelis tojuantij amo techchiuilijtokej tlen amo kuali, nojkia amo kuali tiitstokej ika tlen kichiuaj nopa maseualmej. Tlauel amo kuali tijyolmatij kema tikitaj sekinok kinchiuiliaj tlen amo kuali katli ueuentsitsij, konemej o maseualmej katli amo uelij momanauiaj. Sekij maseualmej kichiuaj tlen tlauel amo kuali kejuak eliskiaj tlapialmej o kejuak eliskiaj amo kuali ajakamej (Sant. 3:15). Yeka tlauel tiyolpakij kema tikitaj tlen Jehová techiljuia ipan iTlajtol.

5. 1) ¿Tlake nojua uelis kichiuasej maseualmej katli amo kualmej? 2) ¿Tlake kinpanos katli amo moyolpatlasej?

5 ¿Tlake kichiuas Jehová? Jehová kikajtok ma pano tonali pampa kineki maseualmej ma moyolpatlakaj (Is. 55:7). Maske katli amo kualmej nechka kintsontlamiltisej, nopa maseualmej ayamo kintlajtolsenkauaj. ¿Tlake kinpanos katli amo kinekisej moyolkuepasej uan nojua kichijtosej tlen amo kuali kema peuas ueyi tlaijiyouilistli? Jehová kiijtojtok kintsontlamiltis (xijpoua Salmo 37:10). Ipan ni tonali miakej maseualmej katli amo kualmej kimatij kenijkatsa kitlatisej tlen kichiuaj uan yeka amo kintlatsakuiltiaj (Job 21:7, 9). Maske kiampa kichiuaj, Biblia kiijtoua “toTeko Dios ika miak cuidado kitlachilia nochi tlen tlakamej kichiuaj ipan ni Tlaltipaktli. Yajaya kinita nochi. Axonka se tsintlayouilotl yonke tlen más yayauik kampa tlakamej tlen kichiuaj tlen axkuali ueli motlatisej iixpa toTeko Dios” (Job 34:21, 22). Uajka amo aka uelis motlatis, pampa Jehová kiita nochi tlen kichiuaj maseualmej katli amo kualmej. Kema tlamis Armagedón, nopa maseualmej ayokmo itstosej uan ayokmo kema tikinitasej (Sal. 37:12-15).

6. ¿Ajkia inijuantij mokauasej kema kintsontlamiltisej katli amo kualmej, uan kenke techyolchikaua tijmatisej nopa?

6 ¿Ajkia inijuantij mokauasej kema kintsontlamiltisej katli amo kualmej? Jehová kiijtoua: “[Maseualmej] tlen moiknonekij iixpa toTeko itstosej ipan nopa kuali tlali uan tlauel pakisej, pampa yajaya kinteochiuas hasta mokauas”. Uan ipan seyok versículo kiijtoua: “Tlen itstokej xitlauakej iixpa toTeko moaxkatisej nopa tlali tlen yajaya kinmakas, uan nepa itstosej para nochipa” (Sal. 37:11, 29). ¿Ajkia inijuantij nopa maseualmej katli “moiknonekij” uan “xitlauakej”? Katli moiknonekij o maxojtsitsij elij nopa maseualmej katli amo moueyimatij uan katli kiixmatij Jehová uan kineltokaj. Nopa maseualmej nojkia kiniljuiaj xitlauakej pampa kinekij kichiuasej san katli toTeotsij kiijtoua kuali. Ipan ni tonali, itstokej miakej maseualmej katli tlauel amo kualmej. Uan ipan nopa yankuik Tlaltipaktli tlen toTeotsij kitenkajtok, san itstosej maseualmej katli maxojtsitsij uan xitlauakej. Uan inijuantij kichiuasej nochi Tlaltipaktli se xochimili.

KATLI TLAYAKANAJ KICHIUAJ TLEN AMO XITLAUAK

7. ¿Kenijkatsa kichiuaj amo kuali ma tiitstokaj katli tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak?

7 ¿Kenijkatsa katli tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak kichiuaj amo kuali ma tiitstokaj? Miak tlamantli tlen amo kuali pano pampa se keskij maseualmej katli tlayakanaj ininuaya sekinok amo kichiuaj tlen xitlauak. Miakej tlen nopa maseualmej katli tlayakanaj ipan religiones tlauel kinkajkayauaj miakej maseualmej. Amo tlamachtiaj ajkia nelia toTeotsij uan tlake teipa kinpanos maseualmej o kenijkatsa itstosej yon kenijkatsa eltos Tlaltipaktli. Nojkia tlamachtiaj amo uelis se motemachis ipan Biblia. Nojkia, tlanauatianij uan tekichiuanij uan nochi katli kinpaleuiaj amo kichiuaj tlen xitlauak. Kichiuaj maseualmej ma moteuikaj uan ma kinkualankaitakaj katli amo euaj ipan ininaltepe o pampa amo elij sanse kej inijuantij. Uan tlauel kintlaijiyouiltiaj katli amo kipiaj miak tlamantli uan katli amo uelij momanauiaj. Tlauel tlatominpiaj pampa kinpaleuiaj san se keskij maseualmej o pampa kiseliaj miak tomij kema kinpaleuiaj sekinok. ¿Uan tlake kichiuaj katli tlayakanaj ipan miak empresas? Inijuantij amo kenijki kiitaj tlaj kisojsolouaj miak tlamantli tlen onka ipan Tlaltipaktli o tlaj tlauel tlasokiuiaj. Kinchiualtiaj maseualmej tlauel ma tekitikaj pampa kinekij tlauel tlatominpiasej. Nochi ni kinextia katli tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak kichijtokej ma onka miak tlaijiyouilistli.

8. ¿Tlake kiijtoua Biblia kinpanos nochi katli tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak?

8 ¿Tlake kichiuas Jehová? Nopa ueyi tlaijiyouilistli peuas kema tekichiuanij kintsontlamiltisej religiones tlen amo melauak, katli Biblia kiniljuia kej Ueyi Babilonia (Apoc. [Rev.] 17:1, 2, 16; 18:1-4). Nochi nopa religiones kintlamitsontlamiltisej. ¿Uan tlake kinpanos nopa sekinok katli nojkia tlayakanaj uan kichiuaj tlen amo xitlauak? Biblia kiijtoua nojkia kintsontlamiltisej maske nesi kipiaj chikaualistli uan kuali itstokej kejuak eliskiaj tepemej uan islas (xijpoua Apocalipsis 6:14). Nochi tlanauatianij uan sekinok katli tlayakanaj uan amo kichiuaj tlen xitlauak kintsontlamiltisej pampa amo kipaleuiaj toTeotsij iTlanauatijkayo. Ni panos kema nechka tlamis nopa ueyi tlaijiyouilistli (Jer. 25:31-33). Kiampa ayokmo itstosej katli kichiuaj tlen amo xitlauak.

9. ¿Kenke temachtli tijmatij katli itstosej ipan yankuik Tlaltipaktli nochipa mosentikapaleuisej?

9 ¿Tlake kipatlas nochi tlen kitsontlamiltisej? Kema tlamis Armagedón, ¿onkas se tlanauatijkayotl ipan Tlaltipaktli? Biblia kiijtoua: “Tijchiaj nopa yankuik iluikaktli uan Tlaltipaktli yankuik tlen toTeko techtenkauilijtok kampa nochi kichiuasej san tlen xitlauak” (2 Ped. 3:13). Nopa iluikaktli tlen kipatlasej kiijtosneki nochi tlanauatianij uan tekichiuanij, uan nopa Tlaltipaktli tlen nojkia kipatlasej kiijtosneki nochi maseualmej katli amo kualmej. ¿Ika tlake kipatlasej? Ika se “yankuik iluikaktli uan Tlaltipaktli yankuik”. Nopa yankuik iluikaktli kiijtosneki se yankuik tlanauatijkayotl. Ni eli toTeotsij iTlanauatijkayo, kampa tekichiuas Jesús ininuaya nopa 144,000. Nopa yankuik Tlaltipaktli kiijtosneki nochi maseualmej katli itstosej kema toTeotsij iTlanauatijkayo tekichijtos. Jesús uan iTlanauatijkayo kichiuas nopa maseualmej katli itstosej ma mosentikapaleuikaj uan kuali ma itstokaj. Jesús uan katli tlanauatisej iuaya uelis kichiuasej kej Jehová kichiua, katli kipaktia kichiuas nochi kej kinamiki (1 Cor. 14:33). Nopa tlakamej katli kintekimakasej ipan Tlaltipaktli kipiasej kuali ininyolo uan kichiuasej tlen Jesús uan nopa 144,000 kinnauatisej (Sal. 45:16). Nelia tlauel kuali tiitstosej kema katli tlayakanaj uan katli kichiuaj tlen amo xitlauak ayokmo itstosej. Ipan nopa tonali san tekichijtos toTeotsij iTlanauatijkayo uan katli itstosej ipan Tlaltipaktli nochipa mosentikapaleuisej uan ayokmo aka kichiuas tlen amo xitlauak.

TLEN AMO KUALI

10. 1) ¿Tlake tlamantli tlen amo kuali kichiuaj maseualmej kampa ta tiitstok? 2) ¿Kenijkatsa tlen kichiuaj sekinok kichiua ta uan mochampoyouaj amo kuali xiitstokaj?

10 ¿Kenijkatsa tiitstokej pampa onka tlen amo kuali? Tiitstokej kampa miakej maseualmej kichiuaj tlen tlauel amo kuali, tlauel momekatiaj, amo kichiuaj tlen xitlauak uan tlauel kinpaktia tlasisinijkayotl. Tlen ika moyolpakiltiaj maseualmej kinextia kejuak kuali nochi nopa tlamantli maske ika nopa nesi kenijkatsa amo kitlepanitaj tlen Jehová tlanauatia, pampa san ya kiijtoua tlake kuali uan tlake amo (Is. 5:20). Tetajmej moneki kichiuasej kampeka kinmokuitlauisej ininkoneuaj, kiampa amo kiitasej tlamantli tlen kichiuaskia ma kinpakti tlen amo kuali. Nochi Cristo itokilijkauaj moneki tijchiuasej kampeka timomokuitlauisej uan kiampa nojua kuali timouikasej iuaya Jehová, pampa tiitstokej kampa maseualmej amo kitlepanitaj itlanauatiljuaj.

11. ¿Tlake techmachtia tlen kinpanok katli itstoyaj ipan Sodoma uan Gomorra?

11 ¿Tlake kichiuas Jehová? Ma tikitakaj tlake kichijki Jehová kema kiitak ipan Sodoma uan Gomorra tlauel kichiuayayaj tlen amo kuali (xijpoua 2 Pedro 2:6-8). Lot eliyaya se tlakatl tlen kichiuayaya tlen xitlauak. Ya, isiua uan ichampoyouaj tlauel tlaijiyouiyayaj pampa maseualmej kichiuayayaj tlen tlauel amo kuali. Jehová kintsontlamiltik nopa altepemej pampa tlauel tlajtlakolchiuayayaj. Uan nojkia kiampa kichijki pampa kinejki maseualmej ma kimatikaj tlake “ininpantis tlen axkuajkualmej”. Kej Jehová kintsontlamiltik nopa maseualmej katli momekatiyayaj uan san tlemach kichiuayayaj, teipa nojkia kintsontlamiltis katli kiampa kichiuaj.

12. Xikijto tlake tlamantli tijneki tijchiuas kema ayokmo onkas tlen amo kuali.

12 ¿Tlake kipatlas nochi tlen amo kuali? Ipan Xochimili onkas miak tlamantli tlen kuali katli uelis tijchiuasej. Uelis tijyejyektlalisej ni Tlaltipaktli uan kiampa elis se xochimili uan uelis tijchijchiuasej kali kampa tiitstosej tojuantij uan tochampoyouaj. Nojkia uelis tikinselisej ika miak pakilistli nopa miakej maseualmej katli moyolkuisej, uan tikinmachtisej ajkia Jehová uan nochi tlen kichijtok pampa kiniknelia maseualmej (Is. 65:21, 22; Hech. 24:15). ¡Tlauel tiyolpakisej pampa tijchiuasej miak tekitl tlen tlauel techpaktis uan tlen kiueyichiuas Jehová!

TLEN TECHTLAIJIYOUILTIA

13. ¿Tlake panotok pampa se keskij tlaijixnamijkej ipan xochimili Edén?

13 ¿Tlake pano pampa onka miak tlamantli tlen tetlaijiyouiltia? Ipan ni tonali tlauel amo kuali tiitstokej pampa onka miak tlamantli tlen amo kuali uan pampa miakej kichiuaj tlen amo xitlauak. Tlauel titlaijiyouiaj pampa onka tlauilankayotl, amo tijpiaj tomij, techkualankaitaj pampa tieuaj ipan seyok altepetl, tlauel timokokouaj o se tlen tochampoyouaj miki. Nochi ni kuesoli pejki pampa Satanás, Adán uan Eva kiijixnamijkej Jehová. Uan nama nochi titlaijiyouiaj pampa kiampa kichijkej.

14. ¿Tlake kichiuas Jehová ika tlamantli tlen techtlaijiyouiltia?

14 ¿Tlake kichiuas Jehová? Ma timoiljuikaj ipan se keski tlamantli tlen Jehová kitenkajtok kitlamiltis. Kiijtojtok ayokmo onkas tlauilankayotl (xijpoua Salmo 46:8, 9). Ayokmo onkas kokolistli (Is. 33:24). Ayokmo onkas mikilistli (Is. 25:8). Uan nochi tijpiasej tlen tijkuasej (Sal. 72:12-16). Jehová kitlamiltis nochi tlen techtlaijiyouiltia. Uan ayokmo kinkauas Satanás uan iajakauaj ma kichiuakaj tlen amo kuali (Efes. 2:2).

Ximoiljui kenijkatsa tiitstosej kema ayokmo onkas tlauilankayotl, kokolistli yon mikilistli. (Xikita párrafo 15).

15. ¿Tlake tlamantli ayokmo onkas kema panotos Armagedón?

15 Ximoiljui kenijkatsa tlauel kuali tiitstosej kema ayokmo onkas tlauilankayotl, kokolistli yon mikilistli. Ayokmo itstosej soldados yon ayokmo eltos tlamantli tlen ika temiktiaj. Uan ayokmo kichijchiuasej monumentos tlen ika kinilnamikisej katli mijkej kema tlateuijkej. Ayokmo monekis ma itstokaj tepajtianij yon ma onka kampa timopajtisej, kampa kintlaliaj mijkatsitsij yon kampa kintlalpachouaj. Uan ayokmo itstosej maseualmej katli amo kualmej, yeka nojkia amo monekis ma itstokaj policías yon alarmas. Uan uelis ayokmo monekis ma tikaltsakuakaj. Nochi tlamantli tlen nama techkuesoua uan techtlaijiyouiltia ayokmo onkas.

16, 17. 1) ¿Kenijkatsa kiyolmatisej maseualmej katli momakixtisej kema ya panotos Armagedón? Xikijto se neskayotl. 2) ¿Tlake moneki tijchiuasej tlaj tijnekij timomakixtisej?

16 ¿Kenijkatsa tijyolmatisej kema ayokmo tleno techkuesos yon techtlaijiyouiltis? Tlauel ouij tikijtosej kenijkatsa tijyolmatisej, pampa tlauel uejkajtok titlaijiyouijtokej uan timomajtokej kiampa tiitstokej, yeka kemantika ayokmo techkuesoua se keski tlamantli. Techpano kej nopa maseualmej katli mochantijtokej kampa pano tren, maske tlauel chikauak kakisti, inijuantij ayokmo kinkuesoua pampa ya momatkej nochipa kikakisej nopa. O kej maseualmej katli itstokej kampa kitepeuaj nochi tlasoli, maske tlauel tlapoteui o tlakokojyak, inijuantij momatij maske tlauel tlamijyotia uan ayokmo kenijki kimatij. Tlaj ayokmo onkas tlen kinnakaskuesos uan ayokmo tlamijyotijtos, uajka tlauel kuali kiyolmatisej. Tojuantij nojkia kiampa tijyolmatisej kema Jehová kitlamiltis nochi tlamantli tlen techkuesoua.

17 ¿Ika tlake tlamantli kipatlas nochi tlen techkuesoua? Salmo 37:11 kiijtoua “tlauel [tiyol]pakisej” pampa tijpiasej miak tlaseuilistli. ¡Tlauel techyolchikaua tijmatisej kiampa kineki Jehová ma tiitstokaj! Maske techkuesoua miak tlamantli, ma tijchiuakaj se ueyi kampeka amo kema tijtlauelkauasej Jehová yon itlanechikol. Tlen teipa tijselisej nelia tlauel kuali, yeka nochipa ma timoyoliljuijtokaj ipan nopa tlamantli. Ma timotemachikaj nelia tijselisej nochi nopa kuajkuali tlamantli uan ma tikiniljuikaj sekinok (1 Tim. 4:15, 16; 1 Ped. 3:15). Tlaj kiampa tijchiuasej, uelis timomakixtisej kema kitsontlamiltisej nochi tlen amo kuali uan nochipa tiitstosej ika pakilistli.

^ párr. 1 Tlen kiijtoua ni párrafo kinextia tlen uejkajkia kichiuayayaj ipan altepetl Estados Unidos.