Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Tlen yotikijto tikchiuas, xtlaxtlaua”

“Tlen yotikijto tikchiuas, xtlaxtlaua”

“Xchiua on tlen [...] tikprometeroua itech toTeko [Jehová]” (MATEO 5:33).

TLAKUIKALTIN 63 NIMAN 59

1. a) ¿Tlenon okichiujkej Jefté niman Ana? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

JEFTÉ katka se yolchikauak tlayekanketl niman tlaixnamijketl. Ana katka se siuatl yolyemanki akin kipaleuiaya iueuentsin niman kitlajpiaya ichan. Jefté niman Ana okiueyichiujkej Jehová. San ika, onkatka itlaj tlen san noijki okichiujkej. Yejuamej okijlikej Jehová itlaj kichiuaskej, niman kema okichiujkej intlajtol. Ipan yejuin tonajli, tinochimej akin tiktlapejpeniaj tikijliskej Jehová itlaj tikchiuaskej uelis tomachtiskej se kuajli neskayotl itech yejuamej. Aman matikinnankilikan yejuin tlajtoltilistin: ¿Tleka melak ueyi kijtosneki tikijlis toTajtsin itlaj tikchiuas? ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Jefté niman Ana?

2, 3. ¿Tlenon kijtoua Biblia itech tlen tikijliaj toTajtsin tikchiuaskej?

2 Biblia kijtoua ika uelis tikijliskej Jehová itlaj tikchiuaskej ken tikmakaskej se tetlayokolijli, peuas tiktekichiuiliskej san yejua noso xtikchiuaskej seki tlemach. Xakaj kipiya ika kichiualtiskej makijto itlaj kichiuas. San ika, ijkuak se kitlapejpenia kijtos itlaj kichiuas, Jehová kita ika yejon tlen yokijto kichiuas melak ueyi kijtosneki niman noneki kichiuas itlajtol. Biblia kijtoua ika tikijtos itlaj tikchiuas melak ueyi kijtosneki san noijki ken tiktemakas motlajtol. Ijkuak se kitemaka itlajtol, kijtosneki yemelak kichiuas noso yemelak xkichiuas itlaj (Génesis 14:22, 23; Hebreos 6:16, 17). ¿Kenon kijtoua Biblia noneki matikitakan tlen tikijliaj toTajtsin tikchiuaskej?

3 Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, kijtoua ika tla se tlakatl kijlia Jehová itlaj kichiuas, “yejua xkipiya ika notlajtolkuepas. Yejua kipiya ika kichiuas nochi tlen yokijto kichiuas” (Números 30:2). Sakin Salomón okijkuilo yejuin: “Nochipa ijkuak timotlajtolkauas iuan toTajtsin ika tikchiuas itlaj, nimantsin xtlaxtlaua, pampa yejua xkiyolpaktia akin xtlamachilisejkej. Tlen yotikijto tikchiuas, xtlaxtlaua” (Eclesiastés 5:4). Jesús otemachti ika tikijlis toTajtsin itlaj tikchiuas melak ueyi kijtosneki ijkuak okijto: “Ma ka ijki tikauas on tlen tikprometeroua, yej xchiua on tlen ikan tlajtolpaleuilistli tikprometeroua itech toTeko [Jehová]” (Mateo 5:33).

4. a) ¿Melak ueyi kijtosneki tikijlis toTajtsin tikchiuas itlaj? b) ¿Tlenon tomachtiskej itech Jefté niman Ana?

4 Kuajli nesi ika noneki tikitaskej ika melak ueyi kijtosneki ijkuak tikijliaj Jehová itlaj tikchiuaskej. Ken tikitaj, tlen tikijtouaj tikchiuaskej uelis kipaleuis noso kijtlakos ken touikaj iuan Jehová. David kuajli okijto yejuin ijkuak otetlajtolti: “¿Akinon uelis tlejkos ipan itepeuj Jehová, niman akinon uelis nokuiteuas kampa yejua itlachipaujkan?”. Kuakon yejua otlanankili ijkuak okijto ika Jehová kiselis nochi “akin xkitemaka itlajtol ika tlakajkayaualistli” (Salmo 24:3, 4). ¿Tlenon Jefté niman Ana inselti okijlikej toTajtsin kichiuaskej? ¿Tleka ouijtika katka kichiuaskej tlen okijtokej?

OKICHIUJKEJ TLEN OKIJLIJKEJ TOTAJTSIN

5. ¿Tlenon okijto kichiuas Jefté niman kenon okisato?

5 Jefté okijli Jehová itlaj kichiuas ijkuak yejua kominixnamikiskia ammonitas. Yejuamej kitlauelitayaj ikalpan toTajtsin (Jueces 10:7-9). Jefté okitlajtlanili toTajtsin matetlani, niman yejuin tlen okijli kichiuas: “Tla tejua tinechinmaka ammonitas ipan noma, kuakon maski san akinon uajkisas ipan ipuerta nochan pampa nechuajnamikis ijkuak ninokuepas ika yolseuilistli intech ammonitas, nochiuas iyaxka Jehová”. ToTajtsin okinankili iteoyouj Jefté niman okipaleui matetlani ipan guerra. Ijkuak Jefté uajnokuepaya ichan, ichpoch akin melak kitlasojtlaya okinamikiko. Yejua akin nochiuaskia “iyaxka Jehová” (Jueces 11:30-34). ¿Tlenon panoskia iuan ichpoch Jefté?

Jefté niman ichpoch oyolmelaujkanenkej niman xkeman okinemilijkej notlajtolkuepaskej itech tlen yokijlikaj toTajtsin kichiuaskej

6. a) ¿Tleka Jefté niman ichpoch ouijtika kitayaj kichiuaskej tlen yejua yokijlika toTajtsin? b) ¿Tlenon tomachtiaj itech Deuteronomio 23:21, 23 niman Salmo 15:4?

6 Ichpoch Jefté nonekiya yas ipan tabernáculo niman nochipa kitekichiuilis Jehová niman ijkon nochiuaskia tlen Jefté yokijlika Jehová kichiuas. ¿Kanaj xotlanemili Jefté itech tlen okijli toTajtsin kichiuas? Ka, xijkon. Yejua kanaj kimatiya ika ichpoch akin ueliskia kuajnamikis. San ika, maski tla kimatiya noso ka, kichiuas tlen yokijlika Jehová ouijtika kitaya yejua niman ichpoch. Ijkuak Jefté okitak, melak onoyolkoko. Ichpoch oyaj onochokilito pampa xnonamiktiskia. ¿Tleka? Jefté xkipiaya ikoneuj tlakatl niman aman ichpoch xkeman nonamiktiskia niman xkinpiyaskia ikoneuan. Itokayo ichanejkauan Jefté popoliuiskia. Jefté niman ichpoch okasikamatkej ika onkatka tlen melak ueyi kijtosnekiya xijkon ken tlen kimachiliayaj. Jefté okijto: “Nejua yoniktlapo nokamak ika tlen onikijli Jehová niman aman xniuelis ninotlajtolkuepas”. Niman ichpoch okijto: “Xchiua nouan ijkon ken yotikijto tikchiuas” (Jueces 11:35-39). Jefté niman ichpoch oyolmelaujkanenkej niman xkeman okinemilijkej notlajtolkuepaskej itech tlen yokijlikaj toTajtsin kichiuaskej, maski melak ouijtika kitayaj kichiuaskej (xpoua Deuteronomio 23:21, 23; * Salmo 15:4). *

7. a) ¿Tlenon okijto kichiuas Ana niman tleka? b) ¿Kenon okinankilijkej Ana? c) ¿Tlenon panoskia iuan Samuel ika tlen Ana yokijlika toTajtsin kichiuas? (Xkita nota).

7 Ana noijki okijli Jehová itlaj kichiuas ijkuak panotoya melak ouijtika ipan inemilis. Yejua melak najmanaya pampa xueliya kinpiaya ikoneuan, niman ika yejon kiuejuetskiliayaj niman kipijpinaujtiayaj (1 Samuel 1:4-7, 10, 16). Yejua okijli Jehová kenon nomachiliaya niman yejuin tlen okijli kichiuas: “Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij, tla tejua tikita kenijki najmana motekipanojkauj niman tinechilnamiki, niman tejua xtikilkaua motekipanojkauj niman tikmaka motekipanojkauj se ikoneuj tlakatl, nejua nikmaktilis Jehová nochi tonaltin ipan inemilis, niman xkeman kitekiliskej itson ipan itsontekon” * (xkita nota) (1 Samuel 1:11). Jehová okikak tlen okitlajtlanili Ana, niman ijkuak opanok se xiuitl, okipix ikoneuj akin okitokayoti Samuel. ¡Melak oyolpak Ana! San ika, yejua xkeman okilkauj tlen yokijlika toTajtsin kichiuas. Ijkuak otlakat ikoneuj, okijto: “Ualeua itech Jehová pampa yejua oniktlajtlanili” (1 Samuel 1:20).

Ana okichiuj tlen yokijlika toTajtsin pampa okinek xkipiyas tlen kitaya ika ueyi kijtosneki

8. a) ¿Tleka ouijtika katka kichiuas Ana tlen yokijtoka? b) ¿Kenon techilnamiktia Salmo 61 kuajli ineskayo Ana?

8 Ijkuak Samuel ikipiaya kanaj yeyi xiuitl, Ana okichiuj ijkon ken yokijlika Jehová. Yejua okuikili Elí, ueyi teopixki, ikoneuj Samuel ipan tabernáculo tlen onkatka ipan Siló niman okijto: “Itechkopa yejuin konetl onikchiuj teoyotl, niman Jehová onechmakak tlen oniktlajtlanili. Niman aman, nejua, niktlaneujtis Jehová. Nochi kech tonaltin nemis, nomaktilis itech Jehová” (1 Samuel 1:24-28). Kuakon ipan yejon tonajli ika tlayekapan, Samuel opeuj nemi ipan tabernáculo. Biblia kijtoua ika “telpokatsin Samuel onoskaltijtiaj ixpan Jehová” (1 Samuel 2:21). Ana okitak ouijtika kichiuas tlen yokijtoka. Yejuin kijtosnekiya ika yejua xueliskia iuan nemis ikoneuj akin melak kitlasojtlaya. Ana noijki xueliskia kitas kenon noskaltijtiaskia ikonetsin. San ika, yejua okitak melak ueyi kijtosnekiya kichiuas tlen yokijlika Jehová. Yejua ouel okichiuj tlen yokijlika toTajtsin pampa okinek kitemakas tlen kitlasojtlaya (1 Samuel 2:1, 2; xpoua Salmo 61:1, 5, 8). *

¿Tikchiujtika tlen yotikijli Jehová?

9. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

9 Pampa yotikasikamatkej ika melak ueyi kijtosneki ijkuak tikijliaj Jehová itlaj tikchiuaskej, matikinnankilikan yejuin tlajtoltilistin: ¿Tlenon uelis tikijtoskej tikchiuaskej ipan yejuin tonajli? ¿Tleka melak noneki matikchiuakan tlen tikijtouaj?

TLEN TIKIJTOUA TIKCHIUAS IJKUAK TIMOSENTEMAKA ITECH TOTAJTSIN

Tlen tikijtoua tikchiuas ijkuak timosentemaka itech toTajtsin. (Xkita párrafo 10).

10. Akin tikchiuaj ken Cristo, ¿katlejua melak ueyi kijtosneki tiktlapejpeniskej tikijtoskej tikchiuaskej, niman tlenon kijtosneki yejon?

10 Se akin kichiua ken Cristo melak ueyi kijtosneki ijkuak nosentemaka itech Jehová. Ipan se teoyotl, se iselti kijlia toTajtsin kikuis inemilis ika kitekichiuilis nochipa maski san tlenon mapano. Jesús okijto ika noneki matikilkauakan tlen tiknekij, yejuin kijtosneki tikijliskej Jehová ika yejua kachtopa yes ipan tonemilis (Mateo 16:24). Ijkuak tosentemakaj itech Jehová, ijkuakon tochiuaj tiiyaxkauan (Romanos 14:8). Tejuamej xsan tikauilmatij ika yotosentemakakej itech toTajtsin. Tomachiliaj ijkon ken salmista akin okijto: “¿Ika tlenon niktlaxtlauilis Jehová itech nochi tlen kuajli yokichiuj nopampa? Tlen yonikijto nikchiuas niktlaxtlauilis Jehová, ixpan nochi ikalpan” (Salmo 116:12, 14).

11. ¿Tlenon opanok ipan tonajli ijkuak otimoapolakti?

11 ¿Yotimosentemakak itech Jehová niman yotikteititi yejuin ika apolaktilistli? Tla kema, ¡yejon melak kuajli! ¿Tikilnamiki ijkuak tokniuj akin okitemakak tlamachtijli itech apolaktilistli omitstlajtolti tla yotimosentemakak itech Jehová niman tla tikasikamati ika pampa timosentemaka niman ika timoapolaktia timoteixmachiltia ken iteixpantijkauj Jehová? Ijkuak tejua otikijto ika kema, nochimej okimatkej ika tejua itech yotimosentemakak niman aman ueliskia timoapolaktis ken akin kitekichiuilia Jehová. Tejua melak otikyolpakti Jehová.

12. a) ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej? b) ¿Tlenon kualneskayomej techyolchikaua Pedro matikinpiyakan?

12 Ijkuak otimoapolakti, tejua otikijli Jehová ika tijkuis monemilis ika tiktekichiuilis niman tikchiuas nochi tlen tiuelis ika tiktlakamatis itlanauatiluan. San ika, ijkuak timoapolaktis san kemach tipeuas. Ijkon ken panotiuej tonaltin, tinochimej noneki matoitakan niman matotlajtoltikan: “¿Yonochikauj ken iuan ninouika Jehová xken ijkuak oninoapolakti? ¿Ok niktekichiuilia ika nochi noyojlo?” (Colosenses 3:23). “¿Nochipa nikchiuilia teoyotl? ¿Nikpoua Biblia mojmostla? ¿Nochipa niauj ipan tlanechikoltin? ¿Nikchiua nochi tlen niueli niman ijkon nitenojnotsas? ¿Noso kemantika xok nipaki ijkuak nikchiua nochi yejon?”. Pedro, itlatitlankauj Cristo, otechmelajkaijli ika ueliskia itlaj xkuajli panos tla peua tijkauaj tiktekichiuiliaj Jehová. Yejuin xtopan nochiuas tla tochikauaj tikpiyaskej tlaneltokijli, tlaixmatilistli, tlaxikouilistli niman tlasojtlalistli itech toTajtsin (xpoua 2 Pedro 1:5-8).

13. ¿Tlenon noneki kasikamatis se tokniuj akin yonosentemakak niman yonoapolakti?

13 Ijkuak yotikijlikej ika tiktekichiuiliskej Jehová xkipiya ika tikpatlaskej totlajtol. Se akin onsiaui ika kitekichiuilia Jehová noso onsiaui ika kichiua ken Cristo xuelis kijtos sakin ika yejua xmelauak onosentemakak itech toTajtsin niman ika xtlaj okijtosnek iapolaktilis * (xkita nota). Tla se akin yonosentemakak itech Jehová kichiua se tlajtlakojli, kipiya ika noyolkuitis itech Jehová niman itech tlanechikojli (Romanos 14:12). Xkeman tiknekiskiaj tochiuaskej ken akin Jesús okimijli: “Xok tinechtlajsojtla ken achtoj otinechtlajsojtlak”. Tejuamej tiknekij ika yejua makijto yejuin totechkopa: “Nejua nikixmati motekiu, motetlajsojtlalis, motlaneltok, niman moijyouilis. Niman nikmatstikaj ika aman más titekiti xken achtopa” (Apocalipsis 2:4, 19). Tiknekij tikyolpaktiskej Jehová ijkuak kuajli tikteititiskej ika yotosentemakakej.

TLEN TIKIJTOUA TIKCHIUAS IJKUAK TIMONAMIKTIA

Tlen tikijtoua tikchiuas ijkuak timonamiktia. (Xkita párrafo 14).

14. ¿Katlejua tlen ika ome melak ueyi kijtosneki tikijtos tikchiuas, niman tleka?

14 Ika ome tlen melak ueyi kijtosneki se kijtos kichiuas, yejuin ijkuak se nonamiktia. Namiktilistli okitlali toTajtsin. Jehová kita ika melak ueyi kijtosneki tlen kijtoua kichiuas se ijkuak nonamiktia. Ijkuak akin nonamiktiaj noijliaj tlen kichiuaskej, kichiuaj ixpan Jehová niman imixpan nochimej akin ompa nemij. Yejuamej noijliaj ika notlasojtlaskej, notlajpiyaskej niman notlakaitaskej se iuan okse kech uejkaujtipan nemij san sekan ipan tlaltikpaktli ijkon ken toTajtsin okitlali namiktilistli. Oksekimej kanaj xkijtouaj ika yejuin tlajtoltin, san ika, yejuamej noijki kijtouaj kichiuaskej itlaj ixpan toTajtsin. Ijkuak yejuamej yokijtokej tlenon kichiuaskej, aman kimatij ika yononamiktijkej. Namiktilistli noneki mauejkaui nochi innemilis (Génesis 2:24; 1 Corintios 7:39). Jesús okijto: “Ma ka yakaj tlakatl kixelos on tlen Dios okinsentlalij”. Akin kinekij nonamiktiskej xkipiya ika kinemiliskej ika pampa xkuajli nouikaj uelis tlamis innamiktilis niman nokauaskej ixpan tekiuajkej (Marcos 10:9).

15. ¿Tleka akin tikchiuaj ken Cristo xnoneki tikitaskej namiktilistli ken oksekimej?

15 Pampa tinochimej titlajtlakolejkej, xnemij akin yononamiktijkej niman maka makipiyakan tlajtlakojli. Ika yejon, Biblia techijlia ika nochimej akin nonamiktiaj kemantika kipiyaskej tlen “kimpajsoloua ipan” innemilis (1 Corintios 7:28). Miyekej tlaltikpakchanejkej ipan yejuin tonajli, xtlanemiliaj ken noneki itech namiktilistli. Yejuamej kinemiliaj ika tla xkuajli onkisa innamiktilis, uelis nokauaskej ixpan tekiuajkej. San ika, akin kichiuaj ken Cristo xijkon kitaj namiktilistli. Yejuamej kasikamatij tlen okijtokej kichiuaskej ixpan toTajtsin. Tla yejuamej xkichiuaskej tlen yokijtokej, kentla kikajkayaujtoskiaj toTajtsin, niman yejua kintlauelita akin tlakajkayauaj (Levítico 19:12; Proverbios 6:16-19). Akin yononamiktijkej noneki kilnamikiskej itlajtoluan Pablo: “Tla yotimonamiktij, ma ka teuan timokakauas” (1 Corintios 7:27). Pablo okijto yejon pampa kimatiya ika Jehová noijki kintlauelita akin kikajkayauaj imixnamik pampa kineki nokauaskej itech tekiuajkej (Malaquías 2:13-16).

16. ¿Tlen kijtoua Biblia itech ijkuak se kikaua ixnamik ixpan tekiuajkej niman timoxelos itech moixnamik?

16 Jesús otemachti ika Biblia kijtoua ika se san uelis tekauas tla ixnamik kikajkayaua iuan okse niman tla akin okikajkayaujkej xkineki kitlapopoluis ixnamik (Mateo 19:9; Hebreos 13:4). ¿Aman tlenon uelis tikijtoskej itech ijkuak se noxeloua itech ixnamik? Biblia noijki techmelajkaijlia itech yejuin (xpoua 1 Corintios 7:10, 11). Ipan Biblia xnoijtoua itlaj tlen makinkauili manoxelokan akin yononamiktijkej. San ika, kemantika kanaj uelis se akin kichiua ken Cristo kinemilis ika yemelak noneki noxelos itech ixnamik. Se neskayotl, sekimej kanaj kuajli kimatstoskej ika innemilis noso ken nouikaj iuan Jehová melak ijtlakauis tla ok nemij iuan ixnamik akin melak kiuisoki noso aman kixnamiki tlen melauak * (xkita nota).

17. ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej niman ijkon mauejkaui innamiktilis?

17 Tla akin yononamiktijkej yauej itech tlayekankej ipan tlanechikojli komintlajtlaniliaj tlajtolpaleuilistli itech kenon kiyektlaliskej innamiktilis, tlayekankej uelis kintlajtoltiskej tla yejuamej yokitakej video ¿Cómo sabes si es amor? niman tla yonomachtijkej amatlajkuilojli Mochanejkauan uelis pakiskej. Yejuin teititiaj tlajtolyekanalistin itech Biblia tlen uelis kinpaleuiskej kuajli manouikakan akin yononamiktijkej. Sekimej akin yononamiktijkej okijtokej: “Ijkuak opeuj tomachtiaj yejuin amatlajkuilojli, melak opeuj tiyolpakij ipan tonamiktilis”. Se tokniuj akin ikipiaya 22 xiuitl ika yononamiktijka okinemili ika inamiktilis itlamiskia. Kuakon yejua okitak video ¿Cómo sabes si es amor? Yejua okijto: “Tiomemej yotoapolaktijkej, san ika, xok toijliayaj tlen tikmachiliayaj. ¡Video oyejkok ijkuak yemelak nonekiya! Aman melak yopeuj kuajli tinemij tiomemej”. Kema, kuajli nesi ika tla se teueuentsin niman se tesiuatsin kichiuaj tlajtolyekanalistin tlen kijtoua Biblia ipan innamiktilis, melak yolpakiskej niman kuajli nouikaskej.

TLEN KIJTOUAJ KICHIUASKEJ IJKUAK PEUA CHIKAUAK KITEKICHIUILIAJ SAN TOTAJTSIN

18, 19. a) ¿Tlenon yokichiujkej miyekej tokniuan tajtin? b) ¿Tlenon uelis tikijtoskej itech tokniuan akin okijtokej kitekichiuiliskej chikauak san toTajtsin?

18 Ipeujyan otomachtijkej tlen okijtokej kichiuaskej Jefté niman Ana. Ipampa yejon tlen okijtokej kichiuaskej, ichpoch Jefté niman ikoneuj Ana okikuikej innemilis san ipan itekiyo Jehová. Miyekej tajtin aman yokinyolchikaujkej inkoneuan mapeuakan chikauak makitekichiuilikan toTajtsin niman makinekikan kichiuaskej kachtopa yejon ipan innemilis. Niman tinochimej uelis tikinyolchikauaskej yejon telpokamej maka makikauakan itekiyo toTajtsin (Jueces 11:40; Salmo 110:3).

Tlen tikijtoua tikchiuas ijkuak peua chikauak tiktekichiuilis san toTajtsin. (Xkita párrafo 19).

19 Ipan yejuin tonajli, kanaj 67,000 tokniuan nemij ipan Orden Mundial de Siervos Especiales de Tiempo Completo de los Testigos de Jehová. Sekimej tlapaleuiyaj Betel, tekitij kampa nochijchiuaj kaltin kampa tosentlaliaj noso tekitij ken tlayekankej ipan circuito. Oksekimej tekitij chikauak ken tlamachtijkej *, precursores especiales, misioneros, siervos ipan Kajli kampa tikpiyaj Toueyitlanechikol noso tlapaleuiyaj manoyektlali kampa notemakas tlamachtijli itech Biblia. Nochimej yejuamej kitemakaj intlajtol ika tetlakamatiskej niman nopanoltiskej san ika achijtsin. Yejuin tlen kijtouaj kichiuaskej, kijtosneki kitemakaj intlajtol ika tekitiskej chikauak san ipan katlejua tekitl kinmakaskej ipan intekiyo Jehová, nopanoltiskej san ika achijtsin, niman xnotekipanouiliskej tla xkimijliaj makichiuakan. Yejuamej noijki ijkon ken oksekimej tokniuan, san ika, tekitl tlen kichiuaj xijkon ken okseki tekitl. Yejuamej yolyemankej niman kinektokej kichiuaskej tlen yokijtokej niman ijkon chikauak kitekichiuiliskej san Jehová.

20. ¿Kenon noneki tikitaskej tlen tikijliaj toTajtsin tikchiuaskej niman tleka?

20 Ipan yejuin tlamachtijli, yotomachtijkej yeyi itech tlen uelis tikijliskej toTajtsin ika tikchiuaskej. Kanaj tejua yotikijto tikchiuas se itech yejon. Tikmatij ika tlen tikijtouaj tikchiuaskej melak ueyi kijtosneki niman ika noneki tinochimej tokojtiliskej tikchiuaskej tlen yotikijtokej (Proverbios 20:25). Tla xtikchiuaj tlen tikijliaj Jehová, kanaj yejon uelis melak techijtlakos (Eclesiastés 5:6). Kuakon matochiuakan ken salmista akin okijli Jehová: “Nikuikatlalilis motokayo nochipa niman ijkon niktlaxtlauas tlen yonikijto nikchiuas mojmostla” (Salmo 61:8).

^ párr. 6 Deuteronomio 23:21, 23: “Tla tejua tikijtoua tikchiuas itlaj ixpan Jehová moTajtsin, maka xuejkaui ika tiktlaxtlauilis. Pampa Jehová moTajtsin yemelak mitstlajtlanilis; tla xtikchiua, se motlajtlakol yes. Tlajtojli tlen kisa ipan mokamak xnoneki tikilkauas, niman noneki tikchiuas tlen mokamak yokijto ken se uentli tlen ika moyojlo tikmaka Jehová moTajtsin”.

^ párr. 6 Salmo 15:4: “Xkiselia akin xyolkuajli, san ika, kintlakaita akin kimojkaitaj Jehová. Yejua kichiua tlen yokijto maski ijkuak kixnamiki tlen ouijtika”.

^ párr. 7 Ana okijli Jehová ika tla yejua kipiyaskia se ikoneuj, yejua yeskia nazareo ipan nochi inemilis. Yejuin kijtosnekiskia ika ikoneuj nosentemakaskia itech Jehová niman san yejua kitekichiuiliskia (Números 6:2, 5, 8).

^ párr. 8 Salmo 61:1, 5, 8: “Xkaki, noTajtsin, notlatlaujtilis ipampa tlapaleuilistli. Kuajli xkaki noteoyouj. Pampa tejua, noTajtsin, yotijkak tlen yonikijto nikchiuas. Tejua yotinechmakak tlen kiseliskej akin kimojkaitaj motoka. Kuakon nikuikatlalilis motokayo nochipa niman ijkon niktlaxtlauas tlen yonikijto nikchiuas mojmostla”.

^ párr. 13 Pampa tlayekankej kitaj kachtopa miyek tlemach tlen notlajtlani iuan akin noapolaktis, melak ouijtika nonemilis ika xtlaj okijtosnek iapolaktilis.

^ párr. 16 Xkita Apéndice “¿Tlenon kijtoua Biblia ijkuak se tekaua ixpan tekiuajkej niman ijkuak se noxeloua?” ipan amoxtli Nochipa xnemikan itech itlasojtlalis toTajtsin.

^ párr. 19 Yejuin tlamachtijkej noijki tokniuan akin temachtiaj ipan Tlamachtijli tlen kiseliaj Akin Tenojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin, Tlamachtijli tlen kiseliaj Tlayekankej itech Tlanechikojli noso Tlamachtijli tlen kiseliaj Akin Tlayekanaj ipan se Sucursal iuan insiuauan. Miyek itech yejon tlamachtiltin, temakaj ipan Kajli kampa tikpiyaj Toueyitlanechikol, Kajli kampa Tosentlaliaj noso kampa noyektlalia notemakas tlamachtijli.