Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

«Kʼulan ja jas waxa kʼapa oja kʼuluki»

«Kʼulan ja jas waxa kʼapa oja kʼuluki»

«Yajni xa taʼa tiʼal ja Dyos bʼa skʼapjelabʼaj skʼulajel jun jasunuk, mok tʼabʼtʼunuk akʼujol bʼa skʼulajel» (ECLESIASTÉS 5:4).

TSʼEBʼOJ 18 SOK 7

1. a) ¿Jasa slaja sbʼaj yujile ja Jefté soka Ana? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JA Jefté kʼot jun olomal ya kʼotuk ja jas yala sok jun kʼakʼanum mi xiwi. Ja Ana waj jun ixuk chʼin yaʼa sbʼaj bʼa stalnay ja statam soka spamilya. Ja Ana soka Jefté ayni jas slaja sbʼaj yujile. Xchawanile yaʼteltaye ja Jyoba. Cha ay jas skʼapaweyi ja Jyoba sok yawe kʼotuk ja jastalni skʼapawe. Ja yeʼnle juni lekil sjejel sbʼaja winike sok ixuke ja bʼa jtyempotik bʼa wa skʼanawe ay jas oj skʼapeyi ja Jyoba. Pe ¿jasunkiluk jun skʼapjel? ¿Jas yuj mi tajneluk ta ay jas jkʼapatikyi ja Dyosi? ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa Jefté sok bʼa Ana? Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel.

2, 3. a) ¿Jasunkiluk jun skʼapjel? b) ¿Jasa wa xyala ja Biblia yajni wa xkaʼatikyi skʼapjelik ja Dyosi?

2 Jastalni wa xyala ja Biblia, jun skʼapjel kʼotel jun jasunuk wa x-el ja bʼa jtitik bʼa wa xkʼapatikyi ja Dyosi. Jun sjejel, wa xbʼobʼ jkʼaptikyi ja Jyoba bʼa ay jas oj jkʼuluktik, bʼa ay jas oj katikyi, bʼa oj kʼe kaʼteltaytik jun modo jel chaʼanyabʼal ma mi oj jkʼuluktik jun jasunuk. Keʼn wa x-el bʼa jtitik ja skʼapjeliki, sok mi maʼ wa stʼenawotik. Pe ta ay jas jkʼapatik, tʼilani oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ja Jyoba mi tajneluk xyila ja jas wa xkʼapatikyi ja yuj tʼilani oj jkistik sok oj katik kʼotuk. Ja bʼa Biblia, ja skʼapjel jachni stʼilanil jastal wa xtaʼatik tiʼal ja sbʼiʼil ja Dyos yajni wa xkʼapatik skʼulajel jun jasunuk ma miyuk (Génesis 14:22, 23; Hebreos 6:16, 17). Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿janekʼ stʼilanil oj kiltik ja skʼapjelik wa xkatikyi ja Dyosi?

3 Ja Ley bʼa Moisés wa xyala ta jun ixuk winik ay jas skʼapayi ja Jyoba tʼilani oj ya kʼotuk. Tʼilani oj ya kʼotuk ja jas elel ja bʼa stiʼ oj skʼuluki (Números 30:2). Tsaʼan, ja mandaranum Salomón stsʼijbʼan ja yaljelik it: «Yajni xa taʼa tiʼal ja Dyos bʼa skʼapjelabʼaj skʼulajel jun jasunuk, mok tʼabʼtʼunuk akʼujol bʼa skʼulajel, yujni ja yeʼn mini tʼun lek xyila ja matik jel sonso. Kʼulan ja jas waxa kʼapa oja kʼuluki» (Eclesiastés 5:4). Jaxa Jesús sjeʼa mini tajneluk yajni ay jas wa xkʼapatikyi ja Dyosi. Ja yeʼn yala: «Ta huan cʼa xa taa tiʼ ja sbiil ja Diosi, tʼilan ni oja hual ja smeranila» (Mateo 5:33).

4. a) ¿Jas yuj mi tajneluk yajni ay jas wa xkʼapatikyi ja Dyos? b) ¿Jasa oj jnebʼtik sbʼaja sjejel bʼa Jefté soka bʼa Ana?

4 Chikani lek mini tajneluk oj kiltik ja skʼapjelik wa xkatikyi ja Jyoba. Yajel kʼotuk ma miyuk ja jas wa xkʼapatikyi wani xbʼobʼ ajyuk lek ma wa sjomo ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyos. Ja David ya chijkajukan lek ja it yajni sjobʼo: «¿Machun oj bʼobʼ kʼeʼuk ja bʼa swits ja Jyoba, sok machun oj bʼobʼ ajyuk tekʼan ja bʼa sakal slugari?». Jaxa Jyoba sjakʼa ojni skʼan ja matik mi loʼlaneluk ja jas elel ja bʼa stiʼi (Salmo 24:3, 4). ¿Jasa skʼapaweyi ja Dyos ja Jefté soka Ana? ¿Pasil maʼ waj bʼa yeʼnle yajel kʼotuk ja skʼapjeli?

YAWE KʼOTUK JA JAS SKʼAPAWEYI JA DYOSI

5. ¿Jasa skʼapa ja Jefté, sok jasa ekʼi?

5 Ja Jefté ay jas skʼapayi ja Jyoba yajni waj tiroʼanuk soka swinkil Ammón, bʼa yilawe kontra ja xchonabʼil ja Dyosi (Jueces 10:7-9). Yajni ja Jefté spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa akoltajuk skʼulajel ganar ja guerra, skʼapayi ja it: «Ta awaki bʼa jkʼabʼ ja yuntikil ja Ammón, anto ja maʼ x-eljan ja bʼa spwertaʼil ja jnaj bʼa oj jak staʼon yajni la kumxiyon sok lamanil sbʼaja yuntikil ja Ammón ojni kʼot sbʼajuk ja Jyoba». ¿Jasa ekʼi? Ja Dyos sjakʼayi ja yorasyon ja Jefté sok ya skʼul ganar. Yajni ja Jefté kumxi ja bʼa snaji, jani waj tajuk yuja yakʼix maʼ jel skʼana. Ja yuj yeʼnani ja maʼ oj kʼot sbʼajuk ja Jyoba (Jueces 11:30-34). ¿Jasun stojolan bʼa yeʼna?

Ja Jefté soka yakʼixi tojni wajye. Ja yuj, mini tʼun spensarane sjomjel ja jas skʼapaweyi ja Dyos

6. a) ¿Jas yuj mi pasil waj bʼa Jefté soka bʼa yakʼix yajel kʼotuk ja jas skʼapaweyi ja Dyosi? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Deuteronomio 23:21, 23 sok Salmo 15:4 sbʼaja skʼapjeliki?

6 Bʼa yajel kʼotuk ja jas skʼapunej ja stati, ja yakʼix ja Jefté tʼilan oj waj yaʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan ja bʼa tabernáculo. ¿Spensaraʼan maʼ bʼajtan ja jas skʼapa ja Jefté? Spensaraʼan. Pes bʼobʼta wani snaʼa ja maʼ oj eljan bʼajtan bʼa oj jak tajukyuji jani ja yakʼixi. Anima jachuk, yajel kʼotuk ja skʼapjel jaw mini pasiluk waj bʼa Jefté cha jachni ja bʼa yakʼixi. Yajni ja Jefté yila, yalani aji yajbʼuk ja skʼujol. Jaxa yakʼixi waj jun tyempo bʼa waj yokʼeltay ja solteraʼili. ¿Jas yuj jach skʼulani? Yujni mixa oj nupanuk sok mini oj ajyuk yuntikil. Sok yuja Jefté mixa ay mas yuntikil, mini maʼ oj yikan ja sbʼiʼil ja spamilya. Pe ja Jefté soka yakʼixi wani snaʼawe ayni jas mas tʼilan yuja jastal wa xyabʼ ayeʼi. Ja Jefté yala: «Jamatayi ja jtiʼ ja Jyoba, sok mixani oj bʼobʼ kumxukon jpatik». Jaxa yakʼixi yala: «Kʼulanki ja jastalni akʼapuneji» (Jueces 11:35-39). Ja Jefté soka yakʼixi tojni wajye. Ja yuj, mini tʼun spensarane sjomjel ja jas skʼapaweyi ja Dyos, anima jel wokol bʼa yeʼnle yajel kʼotuk (kʼuman ja Deuteronomio 23:21, 23 sok Salmo 15:4).

7. a) ¿Jasa skʼapa ja Ana, sok jas yuj? b) ¿Jastal jakʼjiyi ja Ana yuja Jyoba? c) ¿Jasa stojolan bʼa Samuel ja skʼapjel yaʼa ja Ana? (Kʼela ja nota).

7 Ja Ana cha ay jas skʼapayi ja Jyoba bʼa jun tyempo jel wokol ja bʼa sakʼanil. Jelxani ajula sbʼaj xyabʼi yujni mi xbʼobʼ ajyuk yuntikil. Cha wani stselaji sok wa xloʼiltaji yuja mey yuntikil (1 Samuel 1:4-7, 10, 16). Ja Ana yala yabʼ ja Jyoba jastal wa xyabʼ ay sok yayi ja skʼapjel it: «Ah Jyoba sbʼa kʼakʼanum, ta ja weʼn awila sbʼaja swokol jawa aʼtijum sok wa xjula kʼujol jmok sok mi xchʼaya kʼujol ja bʼa wa waʼtijum sok awayi jawa aʼtijum jun yal skerem, ojni kayi ja Jyoba bʼa spetsanil ja sakʼanili, sok mini oj ekʼuk nabaja ja bʼa yolomi» * (kʼela ja nota) (1 Samuel 1:11). Ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyon ja Ana, sok ekʼ jun jabʼil ajyi jun yal skerem, bʼa ya sbʼiʼilik Samuel. Ja Ana jel gustoʼaxi, pe mini chʼay skʼujol ja jas skʼapunejyi ja Dyosi. Yajni ajyi ja skeremi, ja Ana yala jani skʼanunejyi ja Jyoba (1 Samuel 1:20).

Bʼa yajel kʼotuk ja jas skʼapa, ja Ana pwesto ajyi bʼa yajel chikan jasa ama jel tʼilan bʼa yeʼna

8. a) Cholo jas yuj mi pasil waj bʼa Ana yajel kʼotuk ja jas skʼapa. b) ¿Jas yuj ja Salmo 61 wa xya juljkʼujoltik ja lekil sjejel bʼa Ana?

8 Yajni ja Samuel ayiʼoj junuk oxe jabʼil, ja Ana ya kʼotuk ja jastalni skʼapunejyi ja Jyoba. Yiʼaj och ja Samuel bʼa tabernáculo, man bʼa Siló. Ja tiw yayi ja mero olomal bʼa sacerdote, ja Elí. Anto ja Ana yala yabʼ ja Elí: «Sbʼaja yal kerem it bʼa kayi orasyon, sok ja Jyoba yaki ja jas jkʼanayi. Jaxa keʼn, ja wego, wa xkayi majan ja Jyoba. Bʼa spetsanil ja skʼakʼujiki, majubʼal oj ajyuk soka Jyoba» (1 Samuel 1:24-28). Man jutsʼin jaw, ja Samuel ti ajyi bʼa tabernáculo. Ja Biblia wa xyala ja kerem Samuel och kʼiʼuk bʼa stiʼ sat ja Jyoba (1 Samuel 2:21). Mini pasiluk waj bʼa Ana yajel kʼotuk ja jas skʼapa. ¿Jas yuj? Yujni ja it wa stojolan mini oj ajyuksok lajan kʼakʼu kʼakʼu ja skerem maʼ jel skʼana sok mi oj yil oj kʼiʼuk. Ama jachuk, ja Ana mini tajneluk yila ja jas skʼapayi ja Jyoba. Bʼa yajel kʼotuk ja jas skʼapa, pwesto ajyi bʼa yajel chikan jasa ama jel tʼilan bʼa yeʼna (1 Samuel 2:1, 2; kʼuman ja Salmo 61:1, 5, 8).

¿Wantik maʼ yajel kʼotuk ja skʼapjelik kaʼunejtikyi ja Jyoba?

9. ¿Jasa oj kiltiki?

9 Jastalni kilatikta, mini tajneluk yajni ay jas wa xkʼapatikyi ja Jyoba. Ja wego oj kiltik jastik tikʼe skʼapjelik wa xbʼobʼ katik ja bʼa jtyempotiki sok jas yuj tʼilan oj katik kʼotuk.

JA SKʼAPJEL BʼA YAJELYI JA JSAKʼANILTIK JA DYOSI

Yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos (Kʼela ja parrapo 10).

10. ¿Jasa skʼapjel mas tʼilan wa xbʼobʼ katik jastal kʼuʼumanotik Dyos, sok jas wa stojolan bʼa keʼntik?

10 Ja skʼapjel mas tʼilan wa xkʼulantik jastal kʼuʼumanotik bʼa Dyos jani ja yajni wa xkʼapatik yajelyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba. Bʼa jun orasyon jach jtuchʼiltik, wa xkʼapatikyi ja Dyos bʼa oj katik makunuk ja jsakʼaniltik bʼa yaʼteltajel tolabida, ama chikan jas x-ekʼi. Ja Jesús yala mixa keʼn oj jyajtay jbʼajtik, wa xkʼan kaltik, wa xkʼapatikyi ja Jyoba yeʼn oj kʼotuk ja mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki, sok mi jaʼuk ja jas wa xkʼana ja keʼntiki (Mateo 16:24). Masan ja kʼakʼu wa xkatikyi ja jsakʼaniltiki, sbʼajotikxa ja Jyoba (Romanos 14:8). Ja it mini tajneluk bʼa keʼntik. Jachni wa xkabʼtik jastal ja tsʼijbʼuman bʼa jun salmo, bʼa yala: «¿Jastal oj jtupyi ja Jyoba bʼa yibʼanal ja jas lek skʼulunejki? Ja keʼn oj jtupyi ja jas jkʼapunejyi ja Jyoba, bʼa stiʼ sat yibʼanal ja xchonabʼi» (Salmo 116:12, 14).

11. ¿Jasa ekʼ ja kʼakʼu kiʼajtik jaʼi?

11 ¿Kaʼatikta maʼ yi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok jeʼatikta bʼa kiʼajtikta jaʼ? Yujkʼa jkʼulantikta, jelni lek ja jas jtsaʼatik skʼulajel. ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik ja loʼil ajikitik bʼa yijel jaʼi? Ja jmoj-aljeltik maʼ ya ekʼuki sjobʼokitik ta katiktayi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok ta kabʼtikta stojol ja yajelyi ja jsakʼaniltik sok yijel jaʼ oj najuk jbʼajtik jastal taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Yajni jakʼatiki, spetsanil ja matik tsomani yabʼye bʼa katiktayi ja jsakʼaniltik ja Dyos sok chapanotikxa bʼa wa xbʼobʼ kitik jaʼ sok bʼa kʼotel jun yaʼtijum ja Jyoba. Soka jaw jelni katik gustoʼaxuk ja Jyoba.

12. a) ¿Jastik sjobʼjelik tʼilan oj ka jbʼajtik? b) ¿Jastik modoʼal slokowotik ja Pedro bʼa oj ajyukujtik?

12 Yajni kiʼajtik jaʼi, jkʼapatikyi ja Jyoba yajelyi ja jsakʼaniltik bʼa yaʼteltajel sok ojni jkʼuluktik ja janekʼ xbʼobʼkujtiki bʼa ajyel kʼuʼabʼalsok. Pe ja yijel jaʼ kechanta jaʼa skʼeʼulabʼil. Yajni wan ekʼel ja tyempo, jpetsaniltik tʼilani mok kakan spaklajel jbʼajtik. La jobʼ jbʼajtik: «¿Janekʼ tsatsbʼel ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba masan kiʼaj jaʼ? ¿Wanonto maʼ yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujol?» (Colosenses 3:23). «¿Wan maʼ xkayi orasyon tikʼan ja Jyoba? ¿Wan maʼ xkʼuman kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia? ¿Kʼajyel maʼ mi xchʼaya mini jun tsomjelal? ¿Wan maʼ la elyon tikʼan ja xcholjel ja janekʼ wa xbʼobʼkuji? ¿Ma chʼaytakuj ja gustoʼil ja bʼa jastik aʼtel bʼa Dyosi?». Ja jekabʼanum Pedro yalkabʼtik bʼa ay jas xiwela sbʼaj bʼa yajel kʼotkotik tekʼan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja it mi oj ekʼ jbʼajtik ta wa xkʼujolantik ajyelkujtik mas skʼuʼajel, snajel, kuchelkujtik sok syajtajel ja Dyosi (kʼuman ja 2 Pedro 1:5-8).

13. ¿Jasa tʼilan oj snaʼ lek ja maʼ yaʼunejxayi ja sakʼanil ja Dyos sok yiʼojxa jaʼ?

13 Ta jkʼapatiktayi ja Jyoba bʼa oj kaʼteltaytik, mini xbʼobʼ kumxukotik jpatiktik. Ja maʼ wa xyajtikaxi yaʼteltajel ja Jyoba ma mixa skʼana ajyel sakʼan jastal jun kʼuʼuman Dyos mini xbʼobʼ yal bʼa mi yayi meran ja sakʼanil ja Dyos sok mi makuni ja yiʼaj jaʼi * (kʼela ja nota). Ta ja ixuk winik it sleʼa jun chaʼan mulal, tʼilani oj yayi kwenta ja Jyoba soka kongregasyon (Romanos 14:12). Mini xkʼana oj kʼotkotik jastal ja matik staʼa tiʼal ja Jesús yajni yala: «Ja ajyi, jel juntiro yaj xa huabyonex pero ja huego, lajan soc chʼay ta syajal ja hua cʼujolex jmoqui». Jani wa xkʼanatik ayal kabʼtik ja it ja Jesús: «Huax naa ja hua modoexi soc huax naa que jel ja syajal ja hua cʼujolexi. Huan ni xa cʼuanex ja Dios merani. Gusto huaxa colta bajex y jel huaxa huaa ja hua pasensiaexi. Cada cʼacʼu mas con gana ayex» (Apocalipsis 2:4, 19). Wani xkʼanatik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba yajel kʼotuk gusto lek ja skʼapjelal bʼa kaʼunejtikyi ja jsakʼaniltik ja yeʼn.

JA SKʼAPJEL WA X-AXI JA BʼA NUPANEL

Skʼapjel ja bʼa nupanel (Kʼela ja parrapo 14).

14. ¿Jasa xchabʼil skʼapjel mas tʼilan wa xbʼobʼ ya jun ixuk winik, sok jas yuj jel tʼilan?

14 Ja xchabʼil skʼapjel mas tʼilan wa xbʼobʼ ya jun ixuk winik jani ja skʼapjel wa x-axi ja bʼa nupanel. Ja nupanel jel chaʼanyabʼalil, ja yuj bʼa stiʼ sat ja Jyoba mini tajneluk. Yajni ja nupanumik wa xyaweyi ja skʼapjeli, wani xyaweyi jun skʼapjel bʼa stiʼ sat ja Jyoba soka matik wa smojtaye. Ja jas kʼajyel wa xyalawe jani skʼapjel syajtajel sbʼaje, stalnajel sbʼaje sok skisjel sbʼaje yajni xchawanile aye sakʼan ja bʼa Luʼum, jastalni yaʼunej kujlajuk ja Dyos ja nupaneli. Jujuntik nupanum bʼobʼta mi junukxta wa xyalawe ja yaljelik jaw, pe spetsanile ayni jas wa skʼapaweyi ja Dyosi. Yajni ja nupanumik wa xyaʼawe ja skʼapjeli, tixa wa xkʼotye tatamal sok cheʼumal. Ja nupanel tʼilani oj albʼuk bʼa tolabida (Génesis 2:24; 1 Corintios 7:39). Ja Jesús yala: «Jayuj mi sbejuc oja pilex ja jas ya staa sbaj ja Diosi». Ja matik oj nupanuki mokni spensaraʼuke oj bʼobʼ skʼutse ja snupanele ta mi lek xwajyujile (Marcos 10:9).

15. ¿Jas yuj ja kʼuʼumanik Dyos mok yile ja nupanel jastal wa xyilawe jitsan ixuk winik?

15 Meran, yuja mulanumotiki, ja yuj spetsanil ja nupanum cha mulanumni. Ja Biblia wa xyala ja matik nupanelxa ayni ekʼele «oj ni ajyuc jitzan suocolea» (1 Corintios 7:28). Jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotik mini xyaweyi stʼilanil sbʼaja nupaneli. Wa spensarane wani xbʼobʼ skʼuts ja snupanele ta ay jas mi lek x-elkʼotyujile. Pe ja kʼuʼumanik Dyos mini jach wa xkilatik sbʼaja nupaneli. Ja kʼuʼumanik Dyos bʼa nupanelexa wani snaʼawe bʼa ay jas skʼapaweyi ja Dyosi. Ta mi xyawe kʼotuki, jach jastal wane slejelyi abʼal ja Dyosi, sok ja yeʼn wa xyilkʼujolan ja abʼaltanumiki (Levítico 19:12; Proverbios 6:16-19). Ja kʼuʼumanik Dyos bʼa nupanelexa tʼilani oj yawe julskʼujole ja yaljelik it bʼa Pablo: «Ta ay ahuiojex ja hua cheumexi, mi lom xa jipa cani» (1 Corintios 7:27). Ja Pablo yala ja it yujni wa snaʼa ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja maʼ wa xchʼaykʼujolan ja statam ma ja xcheʼum bʼa jachuk oj skʼuts ja snupaneli (Malaquías 2:13-16).

16. ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli sok ja sjipjelkan sbʼaje?

16 Ja Jesús sjeʼa ja kechan rason wa xyaʼa ja Biblia bʼa skʼutsjel ja nupaneli jani ta june bʼa yeʼnle koʼ mulal sok pilan sok jaxa maʼ mey smuli mi yala oj ya perdon (Mateo 19:9; Hebreos 13:4). ¿Sok jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja sjipjelkan sbʼaje? Ja Biblia jamani lek ja jas wa xyala sbʼaja it (kʼuman ja 1 Corintios 7:10, 11). Ja Biblia mini staʼa tiʼal bʼa ay rason bʼa oj sjipkan sbʼaje. Pe bʼobʼta oj ajyuk ekʼele bʼa jun kʼuʼuman Dyos oj spensaraʼuk ja jas kechan mas leki jani sjipjelkan ja statam ma ja xcheʼum. Jun sjejel, jujuntik wani snaʼawe lek ja sakʼanile ma ja jastal wa xtaxye soka Jyoba jelni xiwela sbʼaj ay ta mi sjipawekan june maʼ wa x-ixtalani ma kontra ay soka smeranili * (kʼela ja nota).

17. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja kʼuʼumanik Dyos bʼa nupanelexa bʼa oj albʼuk ja snupanele?

17 Pe ¿jasa oj skʼuluk ja ansyanoʼik ta jun nupanum skʼanawe skoltajel bʼa oj ajyuk lek jas nupaneli? Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ sjobʼeyi ta yilaweta ja bideo ¿Cómo sabes si es amor? sok ta spaklayeta ja poyeto Jawa pamilya oj bʼobʼ ajyuk gusto. Ja yamkʼabʼalik it ayiʼojan rasonik bʼa Biblia bʼa oj koltajuke yajel ajyuk tsats ja snupanele. Jun nupanum yala: «Man kʼe jpaklaytikon ja poyeto it, mini bʼa ajyelotikon mas gusto jastal ja wego». Yajni axa yiʼoj 22 jabʼil nupanel, jun jmoj-aljeltik ixuk spensaraʼan ojxani jomuk ajyi ja snupaneli. Pe tsaʼan yajni yila ja bideo ¿Cómo sabes si es amor? yala: «Kiʼunejtikon jaʼ jchawaniltikon, pe mixa xkisa jbʼajtikon sbʼaja jastal wala taxtikoni. Meroni styempoʼil el ja bideo. Masni jelxa lek ay ja jnupaneltikon ja wego». Chikani lek, ta ja matik nupanelxa wa xyawe makunuk ja rasonik bʼa Jyoba ja bʼa snupanele, masni tsats oj ajyuk ja jastal wa xyila sbʼaje sok masni gusto oj ajyuke.

JA SKʼAPJEL BʼA AʼTIJUMIK TSAʼUBʼALE BʼA TYEMPO TSʼIKAN

18, 19. a) ¿Jasa skʼuluneje jitsan nantatalik kʼuʼuman Dyos? b) Ja matik teye bʼa aʼtel tsaʼubʼal bʼa tyempo tsʼikan, ¿jastal wa xyawe kʼotuk ja skʼapjel yaʼuneje?

18 Bʼajtan kilatik ja jasa skʼapawe ja Jefté soka Ana. Stsʼakatal ja skʼapjelik jaw, ja yakʼix ja Jefté soka skerem ja Ana yawe makunuk ja sakʼanile bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal. Ja bʼa jtyempotiki, jitsan nantatalik kʼuʼumanik Dyos skoltuneje ja yuntikil bʼa oj aʼtijuke bʼa tyempo tsʼikan sok bʼa yajel ja sakʼanile ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Jpetsaniltik wani xbʼobʼ jtsatsankʼujoluktik ja keremtik it bʼa mok yawekan ja aʼtel jaw (Jueces 11:40; Salmo 110:3).

Aʼtel tsaʼubʼal bʼa tyempo tsʼikan (Kʼela ja parrapo 19).

19 Ja bʼa jtyempotiki, ay junuk 67,000 wane aʼtel jastal Kʼole Jmoj-aljeltik bʼa Luʼumkʼinal bʼa Aʼtijumik Tsaʼubʼale bʼa Tyempo Tsʼikan bʼa Taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Jujuntik ti wane aʼtel bʼa Betel sok bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik ma biajanteʼik. Tuk kʼotele jeʼumanik ja bʼa eskwelaʼik bʼa Biblia, precursorik especial, misioneroʼik, talnumanik sbʼaja Naʼitsik bʼa Niwan Tsomjelal ma sbʼaja naʼitsik bʼa eskwelaʼik bʼa Biblia. Spetsanile yaʼuneje jun «Skʼapjel bʼa Kʼuʼabʼal sok Pobreʼil». Soka jaw, skʼapunej sbʼaje bʼa skʼujolajel skʼulajel chikan jas cholal x-ajiyile ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Cha skʼapuneje yijel sbʼisol ja sakʼanile sok mini oj sleʼ jun yaʼtele bʼa oj syame takʼin, kechan wa xbʼobʼ ta ayiʼoje permiso bʼa skʼulajel. Ja jmoj-aljeltike jaw mini chaʼanyabʼaluke, pe jelni chaʼanyabʼal ja aʼtel wa skʼulane. Ja yeʼnle chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok wani xyawe kʼotuk ja skʼapjel yaʼuneje yajni teye ja bʼa aʼtel tsaʼubʼal bʼa tyempo tsʼikan.

20. ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ja skʼapjelik kaʼunejtikyi ja Dyosi, sok jas yuj?

20 Ja bʼa artikulo it, kilunejtik oxe skʼapjel bʼa wa xbʼobʼ katikyi ja Dyosi. Bʼobʼta ayxa bʼa jkʼulunejtik junuk ja bʼa skʼapjelik jaw. La juljkʼujoltik mini tajneluk oj kiltik ja jas jkʼapunejtiki sok lani jkʼujoluktik bʼa yajel kʼotuk (Proverbios 20:25). Pes ta mi xkatik kʼotuk ja jas jkʼapunejtikyi ja Jyoba, ojni bʼobʼ kiltik ja swokolil (Eclesiastés 5:6). La kʼotkotik jastal ja tsʼebʼanum bʼa yala yabʼ ja Jyoba: «Ja keʼn oj jtsʼebʼantay sok tsʼebʼoj jawa bʼiʼil bʼa tolabida malan wanon stupjel kʼakʼu kʼakʼu ja jas jkʼapuneji» (Salmo 61:8).

^ par. 7 Ja Ana skʼapayi ja Jyoba ta ajyi jun skerem, ojni kʼotuk jun nazareo ja bʼa sakʼanil. Ja it wa stojolan ja skeremi oj ya ja sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil (Números 6:2, 5, 8).

^ par. 13 Yuja ansyanoʼik tʼilani wa spaklaye lek jitsan jastik bʼa jun ixuk winik bʼajtanto oj yale ta chapanxa ay bʼa oj yiʼ jaʼ, jel tʼusan ekʼele ja mi makuni yajni yiʼaj jaʼ june.

^ par. 16 Kʼela ja artikulo «Ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli sok ja sjipjelkan sbʼajeʼi», wa xtax ja bʼa pilan sjejelik ja bʼa libro La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.