1, 2. Ovanthu aveho vesukisa okukala nonthumbi yatyi? (Tala olutalatu pefo pahimbikila onthele.)

NGETYI tuelilongesa monthele yokualamba, Eliapu liapopia okuti Jeova ketyivili okutumina ovanthu. Tupu liapopia okuti ovitumino via Jeova vialema, ovanthu mavakala vali nehambu inkha velitumina. Etyi Satanasi apopia otyili? Soka ñgeno ovanthu vekahi ñgeni, inkha vakalele nomuenyo uhapu mahi otyo velitumina. Okuti ñgeno vakala vali nehambu tyipona tyina vatuminwa na Huku? Okuti ove upondola okukala nehambu inkha ukala nomuenyo uhapu, mahi ohatuminwa na Huku?

² Petupu omunthu upondola okukumbulula omapulo oo pala ove. Ovanthu aveho vesukisa okuesoka. Konyima matyiyandyuluka nawa okuti onkhalelo ya Jeova yokutumina ikahi nawa iya tuna okukuatesako outumini wae. Onthue tupondola okukala nonthumbi mokonda yetyi tuatanga Mombimbiliya. Matutale etyi Ombimbiliya ipopia konthele youviuki wa Jeova wokutumina ouye auho.

3. Omokonda yatyi Jeova oe vala una Okutumina ovipuka aviho?

³ Jeova oe vala Omutumini wavilapo wouye auho mokonda o Huku wepondolo aliho tupu Omutungi. (1 Crônicas 29:11; Atos 4:24) Memonekelo limwe lio keulu, vo 144.000 onohamba vapopia okuti: “Jeova, Huku yetu, ove vala watokala okupewa omunkhima, nehumbilo noutumini, mokonda ove watunga ovipuka aviho. Mokonda viatungwa nokukahiko kehando liove.” (Apocalipse 4:11) Jeova watunga ovipuka aviho, otyo tyimuavela omphitilo yokutumina ovipuka aviho, tyilinge keulu na pano pohi.

4. Omokonda yatyi epondolo lio kuliholovonena kalituavela omphitilo yokutyitukilapo Huku?

⁴ Satanasi katungile natyike. Moluotyo ketyivili okutumina ouye. Satanasi kumwe novalinepi votete vatyitukilapo outumini wa Jeova. (Jeremias 10:23) Okuti epondolo lio kuliholovonena lieveavela omphitilo yokutyitukilapo outumini wa Jeova? Au. Epondolo lio kuliholovonena lituavela omphitilo yokulinga omatokolo etu, mahi kaituavela omphitilo yokutyitukilapo Omutungi, Jeova. Tyayandyuluka nawa okuti, okutyitukila-po Huku okuundapesa omapita epondolo lio kuliholovonena. Ovanthu aveho, vesukisa okutuminwa na Jeova nokuhongolelwa nae.

5. Omokonda yatyi omatokolo a Huku apeho aviuka?

⁵ Tala ehunga ekuavo lilekesa omokonda yatyi Jeova omutumini waviuka. Uundapesa outumini monkhalelo yaviuka. Utupopila okuti: “Ame Jeova, Una uundapesa oluembia olunene, no nondunge nouviuki kombanda yoohi.” (Jeremias 9:24) Jeova kahongolelwa novitumino viovanthu opo atokole etyi tyaviuka. Mahi, ovitumino viae apakako viaviuka. Jeova wavela ovanthu ovitumino iya vituka kouviuki wae. Omuhoneki wo no Salmu wati: “Otyipundi tyoutumini wae o tyouviuki.” Moluotyo, ovitumino aviho no nondonga nomatokolo a Jeova viaviuka. (Salmo 89:14; 119:128) Satanasi wapopia okuti Jeova ha Mutumini ukahi nawa. Mahi, Satanasi ketyivili okutumina nawa ouye.

6. Olipi ehunga limwe lilekesa omokonda yatyi Jeova oe una okutumina ouye?

⁶ Ehunga ekuavo lilekesa okuti Jeova una epondolo liokutumina, omokonda una enoñgonoko nounongo wokulinga nawa ohi. Otyo tutyimona tyina tutala onkhalelo aavela ounongo Omona wae, wokuhakula omauvela ehevilwa nondotolo. (Mateus 4:23, 24; Marcos 5:25-29) Namphila kuonthue tyihuvisa, ku Jeova katyihuvisa. Utyii oñgeni olutu lukahi iya utyivila okuhakula omauvela akala molutu. Tupu utyivila okututilisa ovanthu vokuankhia nokumanako ovinimawe vipondola okumoneka.

7. Omokonda yatyi Jeova omunongo vali tyipona ovanthu aveho mouye wa Satanasi?

 ⁷ Ouye utuminwa na Satanasi kaweta ombembwa, tyilinge motyilongo tyike ine movilongo aviho. O Jeova vala una epondolo liokueta ombembwa mouye auho. (Isaías 2:3, 4; 54:13) Tulitehelela nga Paulu etyi apopia okuti: “Omalumono a Huku nounongo wae nenoñgonoko viaya kohi unene ngatyi! Omakoyeso ae kaevilwa okunoñgonokwa, onondyila mbae kambuvilwa okuovololwa!”​—Romanos 11:33.

8. Oñgeni ove ulitehelela tyina utala onkhalelo ya Jeova yokutumina?

⁸ Ngetyi tuelilongesa, Ombimbiliya ilekesa nawa okuti Jeova una epondolo liokutumina. Tupu ilekesa omokonda yatyi Jeova Omutumini wavilapo. Ehunga limwe omokonda utumina noluembia. Onthue matufuene kwe inkha tusoka oñgeni alekesa “okankhenda nokuevela, nokuhanumana liwa, nokuna oluembia olunene, notyili.” (Êxodo 34:6) Huku ututekula nonthilo. Utuhandela vali otyiwa tyipona onthue muene. Eliapu liapopia okuti Jeova uholeka ovipuka oviwa kovaumbili Vae, mahi otyo omatutu. Huku alo umwe waava Omona wae opo tukakale nekevelelo liomuenyo uhapu.​—Tanga Salmo 84:11; Romanos 8:32.

9. Oñgeni tutyii okuti Huku usuka na kese umwe puonthue?

⁹ Jeova uhole ovanthu vae aveho. Mahi wesuka unene na kese munthu. Soka etyi tyaendele kohale. Mokueenda kuomanima ovityita vitatu, Jeova waundapesile ovakoyesi opo vahongolele ovanthu vae nokufinda onondyale mbavo. Mokueenda kuo muvo oo auho, Jeova ankho usuka na kese umwe puvo. Umwe puvo omukai utiwa Rute. Ankho ha mu Isilayeli iya ayekepo ovipuka ovinyingi opo akale omuumbili wa Jeova. Jeova wayambele Rute etyi emuavela omulume nomona. Tyakolela vali, omona wa Rute alingi onthele yombunga omu muatuka Mesiya. Jeova tupu wayeka ehipululo liomuenyo wa Rute lihonekwe Mombimbiliya, momukanda una enyina liae. Mokusoka kuove, oñgeni Rute melitehela tyina amatutiliswa iya anoñgonoka ovipuka ovio?​—Rute 4:13; Mateus 1:5, 16.

10. Omokonda yatyi tupopila okuti ovitumino via Jeova kavialemene?

¹⁰ Ovitumino via Jeova kavialemene. Mahi, vana vevitavela vayovoka nokukala nehambu. (2 Coríntios 3:17) David wapopila Jeova okuti: “Ponthele yae pena omunkhima nouwa uhuvisa, ponthele yae pena ononkhono nehambu.” (1 Crônicas 16:7, 27) Omuhoneki umwe wo salmu utiwa Etã, wahoneka okuti: “Vena ehambu ovanthu vana vei oityi okukuilila nehambu. Jeova, ovo vatualako okuendela motyimimi tyove. Vahambukilwa enyina ­liove onthiki  aiho, vankhimanekwa mokonda youviuki wove.”​—Salmo 89:15, 16.

11. Oityi tupondola okulinga opo tukale nonthumbi yokuti outumini wa Jeova waviuka?

¹¹ Tyina tusokolola kokankhenda okanene ka Jeova, tyituavela onthumbi yokuti outumini wae wavilapo waviuka. Tulitehelela ngo muhoneki wo salmu wapopila Huku okuti: “Onthiki ike mondyuo yove hahe vali tyipona ovityita ekwi komphangu onkhuavo!” (Salmo 84:10) Jeova wetutunga, iya wii nawa etyi tyitukalesa nehambu. Oe una okankhenda iya utuavela atyiho tuesukisa. Ovipuka aviho Jeova etuita tulinge vituetela ouwa. Namphila pamwe okulinga etyi etuita tyesukisa ononkhono, mahi apeho tukala nehambu tyina tutavela ku Jeova.​—Tanga Isaías 48:17.

12. Omahunga patyi tuna okukuatesako outumini wa Jeova?

¹² Mombimbiliya tuelilongesa-mo okuti konyima Yomanima Ovityita Ekwi Outumini wa Kristu, vamwe mavatyitukila-po outumini wavilapo wa Jeova. (Apocalipse 20:​7, 8) Oityi matyivelundu okulinga ngotyo? Pomuvo opo, Eliapu malihongiliya vali ovanthu opo vakale nelungavi. Eliapu otyo lilingale apeho. Lihanda ovanthu vasoke okuti vapondola okukala nomuenyo mahi otyo vehetavela ku Jeova. Mahi otyo hatyili-ko. Tuna okulipula okuti: ‘Okuti ndyipondola okutavela komatutu ngoo?’ Inkha onthue tyili-tyili tuhole Jeova iya tuna onthumbi yokuti omunthu omuwa, tupu ukahi nawa opo atumine ouye auho, kamatutavela komatutu oo. Onthue tuhanda okutuminwa vala na Jeova, utumina nohole.

13. Oñgeni matukuatesako outumini wa Huku?

¹³ Ngetyi tuelilongesa, Jeova una epondolo liokutumina iya onkhalelo yae yokutumina yaviuka. Tuna okukuatesako outumini wae. Tukuatesako outumini oo, tyina tukala ovakuatyili ku Jeova nokumuhetekela. Tyina tulingila Jeova atyiho tuvila, ngotyo tulekesa okuti tumuhole iya tukuatesako onkhalelo yae yokutumina.​—Tanga Efésios 5:1, 2.

14. Oñgeni ovakulu vewaneno no nonkhalamutwe mbo nombunga vahetekela Jeova?

¹⁴ Mombimbiliya tuelilongesa-mo okuti Jeova apeho uundapesa epondolo liae noluembia. Ononkhalamutwe mbo nombunga novakulu vewaneno vehole outumini wa Jeova, vemuhetekela tyina vahahindi ovitumino vialema. Apostolu Paulu ankho ulinga atyiho opo ahetekelele Huku Nomona wae. (1 Coríntios 11:1) Ankho kakuluminya vakuavo valinge etyi tyaviuka. Mahi, ankho uveavela ondundo opo valinge etyi tyaviuka. (Romanos 12:1; Efésios 4:1; Filêmon 8-10) Tyina alinga ngotyo, Paulu ankho uhetekela Jeova. Tyina tutekula vakuetu nohole, ngotyo tukahi nokukuatesako outumini wavilapo wa Jeova.

15. Oñgeni tukuatesako outumini wavilapo wa Jeova tyina tukala nonthilo novanthu aavela outumini?

¹⁵ Onthue tukuatesako outumini wavilapo wa Jeova tyina tumulingila onthilo nokutavela kuvana Jeova aavela outumini. Namphila katuanoñgonokele nawa ine katutavela  etokolo valinga, mahi no ngotyo tutualako okuvekuatesako. Hatyoko ovanthu vomouye valinga, mahi onthue tutyilinga putyina tutavela Jeova, Ngomutumini wetu. (Efésios 5:22, 23; 6:1-3; Hebreus 13:17) Iya konyima tukala nehambu mokonda Huku utuhandela otyiwa.

16. Oñgeni omatokolo tulinga alekesa okuti tukuatesako outumini wavilapo wa Huku?

¹⁶ Tupu tupondola okukuatesako outumini wavilapo wa Huku nomatokolo tulinga. Jeova ketuavelele ovitumino vituhongolela movipuka aviho tulinga. Mahi, utupopila oñgeni asoka. Otyo tyitukuatesako okunoñgonoka etyi tupondola okulinga. Mongeleka, Jeova kapopila Ovakristau omuvalo patyi vapondola okuvala nou vahapondola okuvala. Mahi, uhangununa okuti tupondola okuvala monkhalelo yapola pokati imunkhimaneka ilekesa okuti Tunombangi mbae. (1 Timóteo 2:9, 10) Uhanda tusoke oñgeni omatokolo etu akalesa vakuetu. (1 Coríntios 10:31-33) Tyina tulinga omatokolo elikuata kumwe nonkhalelo Jeova asoka, tulekesa okuti tumuhole tupu tuhanda okukuatesako outumini wae.

 

17, 18. Oñgeni ovalinepi vapondola okulekesa okuti vekahi nokukuatesako outumini wavilapo wa Jeova?

¹⁷ Tutalei onkhalelo imwe Ovakristau vanepa vapondola okukuatesako outumini wavilapo wa Jeova. Ovalinepi vamwe vapondola okuhakala ngetyi ankho vakevelela.  Vapondola okukala novitateka ovinene. Inkha ongotyo, vapondola okupola ouwa tyina vasoka oñgeni Jeova atekulile ova Isilayeli kohale. Jeova muene welieleka ngatyina omulume wovanthu vae. (Isaías 54:5; 62:4) Ova Isilayeli vanumanesile Jeova ovikando ovinyingi. Oupanga wavo ankho ukahi ngotyinepo tyina ovitateka. Mahi Jeova kayekele-po liwa ova Isilayeli. Mahi, weveevela ovikando ovinyingi, atualako nomphango alinga navo.​—Tanga Salmo 106:43-45.

¹⁸ Ovalinepi Ovakristau vehole Jeova vaovola okumuhetekela. Alo umwe tyina vena ovitateka motyinepo tyavo, ovalinepi kavaovola okuvitetulula monkhalelo yehelikuatele kumwe Novihonekwa. Vetyii okuti omphango yotyinepo ku Jeova yakolela unene tupu uhanda omulume nomukai “veliwaneke” kumwe. Ovihonekwa vipopia vala ehunga like ovalinepi vapondola okuliyapuka nokulihenga akanepa vali, inkha umwe puvo walinga oundalelapo. (Mateus 19:5, 6, 9) Tyina Omukristau alinga atyiho opo otyinepo tyae tyiende nawa, ukahi nokukuatesako outumini wavilapo wa Jeova.

19. Oityi tuna okulinga tyina tuamalingi etyi tyapenga?

¹⁹ Atuho tuvakuankhali, iya apeho tulinga ovipuka vinumanesa Jeova. Oñgeni tutyii? Omokonda wetuavela Kristu ngofeto yeyovo. Tyina tulinga oviponyo, onthue tuita ku Jeova opo etuevele. (1 João 2:1, 2) Katupondola okulitehelela omapita mokonda yoviponyo vietu, mahi tuna okulilongesila kuvio. Onthue tuhanda okufuena ku Jeova, una metuevela nokutuhakula opo tutualeko okumuumbila.​—Salmo 103:3.

20. Omokonda yatyi tuna okukuatesako outumini wavilapo wa Jeova pehepano?

²⁰ Mouye omupe, ovanthu aveho maveketavela outumini wavilapo wa Jeova tupu mavelilongesa ouviuki wae. (Isaías 11:9) Mahi nkhele tuna okulilongesa oñgeni asoka noñgeni ahanda tulinge ovipuka. Apa katutu, petupu omunthu nawike mekelipula inkha outumini wa Huku waviuka. Ngotyo tuesukisa okulinga atyiho tuvila opo tukuateseko outumini wa Jeova putyina tumutavela, nokumuumbila noukuatyili, nokulinga atyiho opo tumuhetekele movipuka aviho tulinga.