Ir al contenido

Ir al índice

Wayouta tü kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin

Wayouta tü kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin

Juuʼulaa suulia süpüshuaʼa tü kasa mojusü keejiapuʼukat paala jümüin (COL. 3:9).

JAYEECHI: 121, 142

1, 2. ¿Jamüsü nanüiki waneinnua wayuu nachiki na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?

WATTA naalii wayuu «anataʼaleeshiijaʼa maʼin naya» makana wachiki wayakana aʼyataaliikana nümüin Jeʼwaa. Jamüshijaʼa Anton Gill, wanee wayuu ashajüi karaloʼuta, aashajaashi nia süchiki tü alatakat namüin na wawalayuukana chaa Alemania soʼutpünaa nuluwataain Hitler. Naashin niakai, aʼürülaana anainchii na wawalayuukana natuma na kanüliakana nazis; otta eejana 6.000 aküjalii pütchi aʼyateʼennaka maʼin natuma soʼu 1939. Mayaapejeʼe müliain na wawalayuukana atumawaa, ayatüshii anamiain naya naashin Anton Gill, paaʼinwashii naya, nnojotsü shapaain naaʼin otta jüüjüüshii waneepia nümüin Jeʼwaa.

2 Akaataajaʼa neʼe nakuwaʼipa na wawalayuukana chaa Sudáfrica, anashaatasü maʼin. Nnojoliipuʼushii ooʼulaanüin noutkajaain na wawalayuu yuuikana ata namaa na wulekana ata, apülajünüsü noulia natuma na sülaülashiikana mma. Shiasaʼa soʼu juyaka 2011, tisienpüroʼu 18, outkajaashii 78.000 wawalayuu suluʼu wanee estadio miyoʼu chaa Johannesburgo. Eejana wawalayuu Sudáfricajee otta suluʼujee waneirua mma naatajatü. Naatawaisü neʼiruku na wawalayuu eejanakana sünain tia outkajawaakat. Anuu nünüiki wanee wayuu süpüʼüya tü estadiokot: «Eiwaʼalia teʼra anamiain napüshuaʼa na wayuu antakana suluʼu tü estadiokot. Anasü maʼin nayolojo napüshuaʼa. Akaʼaya naya, napütüin wulein maʼin tü estadiokot. Shiapejeʼe ponuin maʼin taaʼin paaʼinwajiraain naya sümaa naatawalin neʼiruku», müshi nia.

3. ¿Jamüsü naataka wakuwaʼipa suulia sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa?

3 Watüjaa aaʼu naatain maʼin nakuwaʼipa na wawalayuukana sainküin mmaka suulia sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa, ichaʼasaʼa sünüiki wayuu manoujainsat nachiki (1 Ped. 5:9). ¿Jamüsü naataka wakuwaʼipa suulia sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa? Shia süka waaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat otta wakaaliinjünüin nutuma chi naaʼinkai Maleiwa süpüla weeʼiratüin wakuwaʼipa. Shiaitpa waaʼinraka tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa (Col. 3:9, 10).

Eesü süpüla weeʼiratüin wakuwaʼipa jaʼitairü mojuin maʼin shia

4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü? ¿Jamüsü choʼujaaka wekirajaain sünain tia?

4 Choʼujaasü wooʼulaainjanain suulia aaʼinraa tü kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin. Sünain ekirajaayakat tüü wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla wooʼulaainjanain suulia aaʼinraa tia kasa mojusükat otta aküjüneerü wamüin jamüin choʼujaaka waaʼinrüinjatüin tia. Wekirajaajeerü anain eein süpüla niiʼiratüin nukuwaʼipa wanee wayuu jaʼitairü wainmain tü kasa mojusü naaʼinrakat nümaiwa. Jee müsia, wekirajaajeerü anain tü naaʼinrajatkat na kakaliainnakana sünain anoujaa süpüla nnojoluin naaʼinrüin tü kasa mojusü keejiapuʼukat namüin. Choʼujaasü maʼin wamüin pütchikat tüü süpüla nnojoluin sumojujaain wanoula, süka jamüin, wainmainain na ooʼulaakana suulia anoujaa sutuma shiain naaʼinrüin tü kasa mojusü keejiapuʼukat namüin sümaiwa. Jülüjeesü waaʼin pütchikat tüü: «Nnojo juʼwaataain suluʼu jukuaippa sünain nnojoleenain jaaʼinrüin kasa mojusü jaajüin. Jalia jia, kaainjalashii taa jia» (1 Cor. 10:12).

WAYOUTA TÜ AʼLUWAJIRAWAAKALÜ AKUWAʼIPA

5. (1) ¿Jamüsü weeʼiratamaatüinjatka wakuwaʼipa? Püküja wanee shiyaawase. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 15). (2) ¿Jarat tü kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin süpülapünaa wanoujain saashin Colosas 3:5-9?

5 ¿Kaseerü paaʼinraka yarüttüle püsheʼin sümaa keejuuin shia? Piiʼiratamaateerü shia, ¿aashimüin? Akaataajaʼa neʼe nuluwataale waya Jeʼwaa sünain ayoutaa tü kasa mojusükat, oonoomaatüshii waya nümaa. «Juuʼulaa jümata suulia süpüshua tü kasa mojusü keejiapüʼükat paala jümüin», müshi Pablo namüin na anoujashii namaiwajanakana. Anashii wekirajaale süchiki piamasü kasa naashajaakalü achiki Pablo: tü aʼluwajirawaakalü akuwaʼipa jee tü yarüttakalü atuma wakuwaʼipa (paashajeʼera Colosas 3:5, TNM; Colosas 3:6-9).

6, 7. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Pablo süpüla nnojoluin waaʼinrüin tü kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin? (2) ¿Jamapuʼusü sukuwaʼipa Sakura sümaiwa? ¿Jamakuwaʼipat süpüla shiiʼiratüin sukuwaʼipa?

6 Aʼluwajirawaa akuwaʼipa. Saashin tü Wiwüliakat, naainjiraale nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa wanee jiet, sümaa nnojoluin kasaalüin nia sümaa, aʼluwajiraashi nukuwaʼipa. Nüküjain Pablo namüin na anoujashii namaiwajannuukana, nachecherüinjatüin naaʼin suulia naʼluwajiraain nakuwaʼipa sümaa wayuu nnojotka naʼwayuusein. Akaʼaya wayakana, jülüjajaale waaʼin waʼluwajiraain wakuwaʼipa sümaa wayuu nnojotka waʼwayuusein, wasünneʼeramaatüinjatü tia suluʼujee wekii jaʼitairü müin isakai saaʼin wachiki, wounteerü waaʼinrüin shia.

7 Anuu süchiki wanee wawala chejeʼewat Japón, Sakura sünülia. * Jintuluiwaʼaya shia, mojupuʼusü saaʼin waneepia. Sünainjee tia, sünainpünaasü shia tooloyuu soʼujee 15 suuyase otta apünüintua ojutirüin joʼuu. «Wanaa sümaa sünainpünaapuʼuin taya tooloyuu, anapuʼusü taaʼin namaa otta müsü aikai taya napüla. Shiasaʼa kakalia mapa, müsü nnojotkai kasain talatüin atuma taaʼin», müsü Sakura. Ayatüsia shia sünainpünaain tooloyuu waneʼereʼeya 23 suuyase. Shikirajaaka sünain tü Wiwüliakat namaa na wawalayuukana otta kamalainshaatasü sümüin tü ekirajünakalü anain shia. Nükaaliinjain shia Jeʼwaa mapa süpüla nnojoluinjatüin mojuin saaʼin otta nnojoluin japülin shia sutuma tü saaʼinrapuʼukat. Ooʼulaasü shia suulia sünainpünawaa tooloyuu. Anasü shia maaʼulu otta pürekutsoot rekulaat shia. Anuu sooʼomüin sünüiki Sakura: «Talatüsü maʼin taaʼin sutuma teʼrüin waneepia tü naaʼinrakat Jeʼwaa saaʼujee alin taya nüpüla», müsü shia.

TÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA NNOJOLUIN YARÜTTÜIN WAKUWAʼIPA

8. ¿Kasa yarüttaka atuma nukuwaʼipa wanee wayuu noʼuluʼu Jeʼwaa?

8 Tü yarüttakalü atuma wakuwaʼipa. Saashin tü Wiwüliakat, wainma tü kasa yarüttakalü atuma wakuwaʼipa, nnojotsü shiain neʼe tü aʼluwajirawaakalü akuwaʼipa sümaa wayuu nnojotka waʼwayuusein. Yarüttüsüya nukuwaʼipa wayuu sutuma tü akamüjaakat jee sutuma nimeeʼerajaain süchiki aainjirawaa akuwaʼipaa sümaa jieyuu (2 Cor. 7:1; Éf. 5:3, 4). Jee müsia yarüttüsü nukuwaʼipa wayuu sutuma tü kasa mojusü naaʼinrakat ojuunaa maʼaka saaʼin aashajeʼeraa karaloʼuta süchikimaajatka aainjirawaa akuwaʼipa sümaa jieyuu otta eere jaʼyain shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Naaʼinrüle wayuu tia, kiʼreechi sünain amülejaa nukorolo, kashüülasü maʼin tia (Col. 3:5, TNM). *

9. ¿Jameena waya ayatüle macheʼein süchiirua anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa?

9 Na kiʼrakana sünain anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa, suchuntaashaateerü naaʼin nashatüin tia neʼrakat. Naashin na ekirajaakana süchiirua nakuwaʼipa na wayuu makana aainjala, müsü nakuwaʼipa maʼaka naaʼin na akamüjüliikana yüi otta na asüliikana maʼin. Müsüjeseʼe mojuin maʼin anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Na wayuu anajakana shiyaakua wayuu maichesat, eʼrüshii japülii sutuma, shokulashii naya, nnojoishii talatüin naya sümaa napüshi, ooʼulaajiraashii naya suulia naʼwayuuse otta eeshii süpüla noʼunajiraain naaʼin. Anuu nünüiki wanee wayuu waneeichika juya ooʼulaain suulia anajaa shiyaakua wayuu maichesat: «Nnojoluitpa taaʼinrüin wanee kasa yarüttaka atuma taaʼin».

10. ¿Kasa nuuʼulaaka anainjee Ribeiro anajaa shiyaakua wayuu maichesat?

10 Wainma wayuu ooʼulaweekana suulia anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Mayaapejeʼe kapüleein shia namüin, eeshii süpüla nooʼulaain suulia. Ichaʼasaʼa ooʼulaain Ribeiro suulia tia, chejeʼewai nia Brasil. Jimaʼaliiwaʼaya nia, oʼunushi nipialuʼujee otta niʼyataaka eere sukumajünüin süchikuaʼa karaloʼuta. Shiasaʼa chayaa, nünajapuʼuin tü karaloʼutairua shiyaakuamaajatkat wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Müshi nia süchiki tia: «Sutuma kamalainshaatain tamüin shiʼipaʼaya anajaa shiyaakua wayuu maichesat, suchuntaashaatain taaʼin süpütüin taya tamüiwaʼa taʼwayuuse süpüla tanajüin video eere jaʼyain wayuu aainjiraaka nakuwaʼipa sümaa jieyuu», müshi Ribeiro. Soʼu wanee kaʼi niʼyataakalü oʼu Ribeiro, niʼrüin saʼaka waneirua karaloʼuta tü kanüliakat Talatüinjatka atuma waaʼin sümaa wapüshi. Naashajeʼeraka shia. Sutuma kamalain nümüin tü naashajeʼerakat, nikirajaaka mapa sünain tü Wiwüliakat namaa na wawalayuukana. Kapüleepejeʼe nümüin nuuʼulaainjachin suulia anajaa shiyaakua wayuu maichesat, kakalia nia eejiraain sümaa tia. ¿Kasaka nuuʼulaain atuma tia? «Sutuma toʼuraajawalin, tekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta tasakireʼerüin taaʼin sünain tü taashajeʼerakat, kojutusü maʼin tamüin tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa. Muloʼu tü naaliinkat tapüla, niaichipa jülüjakai taaʼin suulialeʼeya anajaa shiyaakua wayuu maichesat», müshi Ribeiro. Niiʼiratüin nukuwaʼipa sutuma tü nikirajaakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat jee nutuma chi naaʼinkai Maleiwa. Woutiisashi Ribeiro mapa otta laülaashi nia suluʼu tü outkajaaleekat.

Alinjachi maʼin Jeʼwaa wapüla sümaa wayoutuin tü kasa mojusükat

11. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain wanajüin shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa?

11 Nnojoishi ekirajaain neʼe Ribeiro sünain tü Wiwüliakat. Nüsakireʼerüin naaʼin sünain tü naashajeʼerakat sümaa nuuʼulaain sütanalüin naaʼin. Jee müshia nia, achuntushi kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. Amuloʼulaasü naalin Jeʼwaa nüpüla sutuma naaʼinrüin tia, müshijeseʼe nuuʼulaain suulia anajaa shiyaakua wayuu maichesat. Choʼujaasü wamüin wayakana wapüshuaʼa alinjachin maʼin Jeʼwaa wapüla sümaa wayoutuin tü kasa mojusükat. Müle shia watuma, nnojoleena waya anajüin shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa (paashajeʼera Salmo 97:10).

NNOJO WAASHICHIJAAIN, NNOJO AIRUʼULUIN WANÜIKI JEE NNOJO WAKÜJAIN ALAWAA

12. ¿Jamüshi nnojoluichipaka kaashichijaaralin jee airuʼuluin nünüiki Stephen?

12 Eeshii wayuu eekai kaashichijaaraliin jee airuʼutsü sümaa kashüülain nanüiki. Müliasü saaʼin napüshi na wayuu makana akuwaʼipa. Wekirajaa nüchiki wanee wayuu chejeʼewai Australia, Stephen nünülia. «Kashüülapuʼusü maʼin tanüiki otta kaashichijaaraipuʼushi taya. Apünüintua sükatalaain taʼwayuuse toulia jee ooʼulaajirataainnaje waya», müshi Stephen. Ekirajünüshii naya sünain tü Wiwüliakat natuma na wawalayuukana. Shiasaʼa sutuma naaʼinrüin Stephen tü sümakat tü Wiwüliakat, anasü nukuwaʼipa sümaa nüpüshi. Sümaiwa, maaʼatshi jameekai naaʼin sooʼomüin wayuu sutuma tü jashieekat, eekajasaʼa maaʼulu, jimatüitpa naaʼin. Aʼyataashi nia neʼipajee na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat. Otta tü nuʼwayuusekat kojuyairü juya sünain pürekutsoolüin shia. Anuu nanüiki na laülaashiikana nüchiki Stephen: «Nia wanee wawala anamia maʼin, nnojotsü yaletüin naaʼin otta aʼyataaishaana maʼin nia». Naashin nayakana, nnojoishi neʼrüichin Stephen sünain aashichijawaa. Nnojotpejeʼe nunouteʼerüin nukuwaʼipa nümüiwaʼa, müshi nia: «Anasü takuwaʼipa sümaa teeʼiratüin shia süka tooʼulaain nükaaliinjain taya Jeʼwaa».

13. (1) ¿Jamüsü mojuka maʼin kaashichijaaraire wanee wayuu? (2) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia?

13 Nnojoliinjana waya wayuuin kaashichijaaraliin, nnojoluinjatü airuʼuluin wanüiki jee nnojoliinjana waya kaʼwoorojaaraliin saashin tü Wiwüliakat (Éf. 4:31). Süka jamüin, kachajaalasü wayuu sutuma tia akuwaʼipaakat. Mayaapejeʼe nnojoluin mojuin tia namüin na wayuukana, watüjaa aaʼu mojutuin Maleiwa sünainjee. Müshiijeseʼe wainmainnain na anoujashii eeʼiratakana akuwaʼipa (paashajeʼera Salmo 37:8-11).

14. ¿Eeshiche süpüla anamiain wanee wayuu kaainjarai?

14 Anuu nukuwaʼipa Hans, laülaashi suluʼu wanee outkajaalee chaa Austria. Müsü nünüiki chi akumajakai napüleerua na laülaashiikana tü aainjünajatkat eere nuutkajaain Hans: «Anamia maʼin chia wawalakai». Nnojoitpajaʼa aletüjülin nia anamiain. Asüishaata nia jimaʼaliiwaʼaya jee kaashichijaarai maʼin. Soʼu wanee kaʼi epeʼtkalü oʼu nia, aʼürülajaashi nia sooʼomüin nümüraajüin, nuʼutaka saaʼin. Püreesashi nia 20 juya saaliijee tia. Nnojoitpajaʼa nia eeʼiratayaain nukuwaʼipa. Saashajaakalaka tü niikat nümaa wanee laülaashi süpüla nikirajüin Hans sünain tü Wiwüliakat. «Kapüleesü maʼin tamüin teeʼiratüin takuwaʼipa toʼttaiwaʼaya. Eejatka piamasü pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat atanatka taaʼin. Tü palajatkat shia Isaías 55:7, eere sümüin nuuʼulaainjachin chi kaainjaraikai suulia naainjala. Otta wane shia 1 Corinto 6:11 eere sümüin nachiki na eeʼiratakana akuwaʼipa: ‹Alaʼajaanüitpa jaainjala juulia›. Kojuya juya nükaaliinjain taya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla teeʼiratüin takuwaʼipa», müshi nia. Woutiisashi mapa Hans suluʼu tü kaatsetkat jee ojuʼitüshi nia süchikijee 17 juya shiatapünaamüin. «Talatüshi maʼin taya nümaa Jeʼwaa saaʼu nülaʼajaain taainjala toulia», müshi Hans.

15. ¿Jarat tü wane kasa mojusü keejiapuʼukat wamüin? ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia?

15 Wanee kasa mojusü keejiapuʼuka wamüin shia tü aküjaakat alawaa. Maaʼulu, wainma na aküjakana naʼalain süpüla nnojoluin nawalaajüin tü nneerü nachekajakat na sülaülashiikana mma jee süpüla nnojoluin nasoutuin saaʼu naainjala. Aluʼujasaʼa Jeʼwaa, nüküjain tü shiimainkat waneepia (Sal. 31:5). Müshiijeseʼe waküjainjanain tü shiimainkat waneepia, nnojoishii waya aküjiraainjanain alawaa (Éf. 4:25; Col. 3:9). Waküjainjatü tü shiimainkat jaʼitaina weʼrüin japülii jee jaʼitairü nnojoluin anain wakuwaʼipa saaliijee aaʼinraa tia (Prov. 6:16-19).

TÜ NAAʼINRAKAT SÜPÜLA NEEʼIRATÜIN NAKUWAʼIPA

16. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla weeʼiratüin tü wakuwaʼipakat?

16 Choʼujaasü nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla weeʼiratüin wakuwaʼipa, isasü wachiki waaʼinrüin tia wamüiwaʼa. Kapüleesü sümüin Sakura shiiʼiratüin sukuwaʼipa. Akaʼaya neʼe Ribeiro, Stephen otta Hans, kapüleesü namüin. Nükaaliinjapejeʼe naya Jeʼwaa sükajee tü Nünüikikat otta nükajee chi naaʼinkai (Luc. 11:13; Heb. 4:12, TNM). Aneerüya wakuwaʼipa wayakanaya waashajeʼerüle tü Wiwüliakat waneepia, wasakireʼerüle waaʼin sünain otta wachuntule nümüin Jeʼwaa kekiinjanain maʼin waya jee mapüleeinjatüin wamüin oonowaa sümaa Nünüiki (Jos. 1:8; Sal. 119:97; 1 Tes. 5:17). Wekirajaale sünain tü pütchi süpülajatkat tü outkajawaakat otta woʼunule sünain, aneerü wakuwaʼipa sutuma sünüiki tü Wiwüliakat jee nükaaliinjeena waya chi naaʼinkai Maleiwa (Heb. 10:24, 25). Jee müsia, ekirajaainjana waya sünain tü rewiisütakalüirua, wanajüinjatü tü videoirua ojuʼitakat suluʼu JW Broadcasting, eeinjatü wamaʼana JW Library otta wanaʼlaainjatü tü suluʼukat jw.org (Luc. 12:42).

¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüin wakuwaʼipa? (Paashajeʼera tü pütchikat 16).

17. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

17 Wekirajaaitpa anain süchiki waneirua kasa wayoutajatka waneepia. Nnojotpejeʼe shiainjatüin neʼe waaʼinrüin tia süpüla anain wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Choʼujaasü weeʼiratüin wakuwaʼipa sümaa wachecheraain süchiirua tia. Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma süpüla wainküin tia.

^ püt. 7 Nnojotsü shiain tü sünülia shiimainsükat.

^ püt. 8 Paashajeʼera tü karaloʼutakat Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas (volumen 1) suluʼu ekirajaaya 25.