Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Espiritualmente ali cana nishpaca ¿imatata ningapaj munan?

Espiritualmente ali cana nishpaca ¿imatata ningapaj munan?

“Cristo Jesús yarishpa causashcashnallatami, cangunapash yarishpa causana canguichi” (FILIP. 2:5).

CÁNTICO 17, 13

1, 2. a) Ashtaca huauquipanicunaca espiritualmente ali canamandaca ¿imatata nishca? b) Cai temapica ¿imata tapuicunata yachajupashun?

CANADÁ llactamanda shuj paniguca ninmi: “Espiritualmente ali canami cada punlla llaquicunata chimbapurashpa, cushilla sintirichun ayudahuan” nishpa. Brasil llactamanda shuj huauquica ninmi: “23 huatacunatami ñuca huarmiguhuan espiritualmente ali caimanda cushilla causai ushashcanchi” nishpa. Shinallata Filipinas llactamanda shuj huauquica ninmi, espiritualmente ali caimandami tranquilo sintirini, shujcunahuanbash ali llevarini nishpa.

2 Imashinami ricupashcanchi, espiritualmente ali canami ashtaca bendiciongunata charichun ayudan. Chashna bendiciongunataca tucuicunallatami charingapaj munapanchi. Chaimandami cashna tapurina capanchi ¿espiritualmente ashtahuan ali cangapaca imatata rurana cani? nishpa. Espiritualmente ali cangapaj Biblia imata yachachijtami pundapica ali yachajuna capanchi. Cai 3 tapuicunatami yachajupashun. Primero, espiritualmente ali caj gentecunaca ¿imashinata can? Segundo, ¿picunapa ejemplota espiritualmente ali cachun ayudanga? Tercero, ‘Cristopa yuyaita charingapaj’ esforzarinaca ¿imashinata espiritualmente ali cachun ayudan?

ESPIRITUALMENTE ALI CAJ GENTECUNACA ¿IMASHINATA CAN?

3. Diospa espirituta na charijcunamanda, Diospa espirituta charijcunamandaca ¿imatata Bibliapica nin?

3 Apóstol Pabloca nircami, ‘Diospa espirituta charij’ runahuan Diospa ‘espirituta na charij runahuanga’ shujpachami can nishpa (1 Corintios 2:14-16, liingui). Shinallata nircami, Diospa “espirituta na charij runaca, pai imata carashcatapash na yachai ushanllu. Paipaca, juizu illaj runa parlarijunshna uyarijpimi, na yachajungapaj munan” nishpa. Cutin, “Diospaj espirituta charijca”, “tucuitami aliguta ricushpa yachai ushan” paica ‘Cristopa yuyaitami charin’. Chaimandami apóstol Pabloca espiritualmente ali cana canguichi nishpa consejarca. Shinaca Diospa espirituta na charijhuan, Diospa espirituta charijhuanga ¿imapita ashtahuan diferente can?

4, 5. Diospa espirituta na charijcunaca ¿imashinata can?

4 Pundapica Diospa espirituta na charij runamanda ricupashun. Diospa espirituta na charijca cai mundopa nali yuyaicunata catishpami paipa munaita rurashpa causan. Chaimi apóstol Pabloca nirca, “Diablollatami, Diosta na cazujcunataca cunangaman imatapash nalitalla rurachijun” nishpa (Efes. 2:2). Cai mundopa nali yuyaita catishpami paicunashna causan. Chaimi paicunaca paicunapa alishnallata ricurishcata rurashpa, Taita Diospa mandashcacunata cazungapapash na esforzarin. Diospa espirituta na charij gentecunaca shujcunapa ñaupajpi ali ricurinata, ashtaca culquita charinata, paicunapa munashcata rurashpa causanatallami munan.

5 Diospa espirituta na charij runaca paicunapa ‘munaitalla rurashpami causan’ (Gál. 5:19-21). Apóstol Pabloca Corinto huauquipanicunaman shuj cartata cachashpami, Diospa espirituta na charij runacuna imashina cashcata parlashpa cashna nirca: Shujcunapa problemacunapi satirin, shujcunata shicanyachin, pitapash ama cazuchun animan, autoridadcunapa ñaupaman pushan, autoridadcunata na respetan, micunata, ufianatami ashtahuan importante cashcata ricun. Shinallata tentaciongunapi jarcaringapajpash na esforzarin nishpa (Prov. 7:21, 22). Jesusta catij Judas runaguca nircami, huaquingunaca ‘Diospa espiritutaca na charinllu’ nishpa (Jud. 18, 19).

6. Diospa espirituta charijcunaca ¿imashinata can?

6 Diospa espirituta charijcunaca shujpachami can. Diospa espirituta charijcunaca Taita Dioshuan ali amigo cangapaj, paipa ejemplota catingapami esforzarin (Efes. 5:1). Chaica Jehová Dios imashina pensajta catingapaj munashcatami ricuchin. Diospa espirituta charijca Taita Dios tiajtami crin. Shinallata Diospa mandashcacunata paipa causaipi pactachin (Sal. 119:33; 143:10). Paipa ‘munaitalla ruranapa’ randica ‘Diospa espiritu granota fucuchinshna’ ali cualidadcunata charingapami esforzarin (Gál. 5:22, 23). Espiritualmente ali canata ali intindingapaca caipi pensaripashunchi. Pipash musicamanda yachajungapaj munashpaca, musicata ninanda gushtashcatami ricuchin. Shinallatami Taita Diospa mandashcacunata ninanda alicachishpaca Diospa espirituta charishcata ricuchin.

7. Diospa espirituta charijcunamandaca ¿imatata Bibliapica nin?

7 Jesusca nircami: Diospa espirituta charijcunaca cushillami causan nishpa. Mateo 5:3​pica ninmi: “Diosmanda yachajungapaj, paicunapaj shungupi ninanda munajcunaca, ninandami cushijun. Jahua pachamanda shamuj mandanaca, paicunapajmi” can nishpa. Romanos 8:6​pica Diospa espirituta charina imamanda ali cashcata ricuchingapami cashna nin: “Quiquin munaitalla rurashpa causanaca, huañushpa chingagringapajllami. Ashtahuangarin Diospaj espíritu munashcatalla rurashpa causanaca, causaigutapash, casilla ali causaitapash charinami” can nishpa. Espiritualmente ali cangapaj esforzarishpaca cunanbillatami Taita Diospa ñaupajpi ali ricurishpa, cushilla sintirishun. Shamuj punllacunapicarin para siempre causaitami charishun.

8. Espiritualmente shinlli cangapaca ¿imamandata esforzarina capanchi?

8 Ñucanchica cai nali mundopimi causanajunchi. Gentecunaca Taita Dios shinaca na pensanllu. Shina gentecunapa chaupipimi ñucanchica causanajupanchi. Chaimandami ñucanchica nali yuyaicunata ama charingapaj esforzarina capanchi. Espiritualmente ñana shinlli cajcunaca cai nali mundopa ruraicunata, nali munaicunatami rurai callarin. Chaicunapi ama urmachunga ¿imata ayudanga? Espiritualmente shinlli cangapaca ¿imatata rurana capanchi?

ALI EJEMPLOCUNAMANDA YACHAJUPASHUNCHI

9. a) Espiritualmente shinlli cachunga ¿imata ayudanga? b) Cai temapica ¿picunamandata yachajupashun?

9 Imashinami huahuacunaca paicunapa taitamamacunata ricushpa yachajun. Shinallata espiritualmente shinlli caj gentecunapa ejemplota catinami espiritualmente shinlli cachun ayudanga. Paicunapa munaitalla rurashpa causaj gentecunamandaca imata na rurana cashcatami yachajui ushapanchi (1 Cor. 3:1-4). Bibliapica ali ejemplocunamanda, nali ejemplocunamandapashmi parlan. Cai temapica Jacobmanda, Mariamanda, Jesusmandapashmi yachajupashun. Paicunaca alipacha ejemplocunami can. Paicunamanda yachajunaca, espiritualmente shinlli cachunmi ayudanga.

Jacob runagumandaca ¿imatata yachajupashcanchi? (Párrafo 10​ta ricupangui).

10. Espiritualmente shinlli cashcataca ¿imashinata Jacobca ricuchirca?

10 Pundapica, Jacob runagumandami yachajupashun. Paipa causaica shinllipachami carca. Cunanbipash tucuicunapallatami causaica shinlli can. Esaú runaca paipa munaipilla pensaimandami Jacobta huañuchingapaj munarca. Shinallata Jacobpa suedropashmi cutin cutin paitaca umachingapaj munarca. Jacobca nali gentecunapa chaupipi causashpapashmi espiritualmente shinlli cashpa catirca. Abrahán runaguman Taita Dios imata cusha nishcapimi Jacobca confiarca. Paipa familiamandami Taita Diospa munaica pactarina carca. Chaimi paipa familiataca ali cuidarca (Gén. 28:10-15). Paipa parlocunahuan, paipa rurashcacunahuanmi Jehová Diospa munaita, paipa mandashcacunatapash ninanda alicachishcata ricuchirca. Shuj ejemplota ricupashun, Esaú huañuchingapaj munajujpica, Taita Diostami Jacobca ayudahuai nishpa mañarca. Paica cashnami mañarca: “Canllatami cashna nircangui: ‘Ñucami, candaca alita rurasha. Cambaj miraicunaca, mama cucha manñapi tiaj t’iyu alpashna ashtacapacha cajpi, na cuentai ushanallami canga’” nishpa (Gén. 32:6-12). Jacobca, paimanbash, paipa punda taitacunamanbash Taita Dios imata cusha nishcapimi feta charirca. Chaitaca paipa causaihuanmi ricuchirca.

María huarmigumandaca ¿imatata yachajupashcanchi? (Párrafo 11​ta ricupangui).

11. María huarmigu espiritualmente shinlli cashcataca ¿imashinata yachapanchi?

11 Cunanga Mariapa ejemplomanda yachajupashunchi. Jehová Diosca ¿imamandashi Mariataca Jesuspa mama cachun agllarca? Mariataca espiritualmente shinlli caimandami Jehová Diosca agllarca. ¿Imamandata shina nipanchi? María huarmiguca Zacariasta, Elisabetta visitangapaj rishpaca Jehová Diostami jatunyachirca. Chaimi María huarmigu espiritualmente shinlli cashcata yachanchi (Lucas 1:46-55, liingui). María huarmigupa shimicunaca, Taita Diospa Shimita ninanda alicachishcata, Escrituras Hebreastapash ali rijsishcatami ricuchin (Gén. 30:13; 1 Sam. 2:1-10; Mal. 3:12). José runaguca, Mariahuan cazarashpapash, Jesús naciringacamanmi na pacta puñurca. Shinami paicunaca ricuchirca paicunapa munaita pactachinapa randica, Jehová Diospa munaita pactachina ashtahuan importante cashcata (Mat. 1:25). Ashtaca huatacunatami Mariaca Jesuspa rurashcacunata ricushpa, Jesuspa nishcacunata ali ali uyashpa causajurca. Chaicunatami ‘na cungashpa paipa shungupi’ yaria causajurca (Luc. 2:51). Mesías shamunamanda Taita Dios imata nishcatami Mariaca ninanda yachangapaj munarca. Shinaca Mariapa ejemplota catishpa Taita Diospa munaitara pundapi churashpa causangapaj esforzaripashunchi.

12. a) Jesusca ¿imapita paipa Taitahuanga igual can? b) Jesuspa ejemplotaca ¿imashinata cati ushapanchi? (Callari fotota ricupangui).

12 Cunanga Jesusmanda ricupashun. Paillami cai alpapi gentecunamandaca espiritualmente ashtahuan shinlli carca. Jesusca villachinapipash, paipa tucui causaipipashmi paipa taitapa ejemplota catingapaj munashcata ricuchirca. Paipa pensashcacunahuan, ruraicunahuanbashmi Diospa munaita, Diospa mandashcacunata pactachijushcata ricuchirca (Juan 8:29; 14:9; 15:10). Por ejemplo Isaiasca nircami, Jehová Diosca juyaj llaquijmi can nishpa. Shinallata Marcos libropica Jesús llaquij cashcatami parlan (Isaías 63:9; Marcos 6:34, liingui). ¿Ñucanchipashchu Jesús shina gentecunata llaquishpa ayudapanchi? ¿Jesuspa ejemplota catishpachu ñucanchipash Diospa Reinomanda villachinapi, yachachinapi ocupado capanchi? (Luc. 4:43). Shina rurajushpaca espiritualmente shinlli cashcatami ricuchipashun.

13, 14. a) Jesuspa ejemplota catishpa espiritualmente ali cangapaj esforzarishca huauquipanicunamandaca ¿imatata yachajupanchi? b) Shuj experienciamanda parlapai.

13 Cunan punllacunapipashmi ashtaca huauquipanicunaca Jesuspa ali cualidadcunata ricuchi ushashca. Espiritualmente shinlli caj huauquipanicunaca cushijushpami villachin, paicunapa huasipi mingachin, tucuicunatallata llaquishpa tratan. Shuj ali cualidadcunatapashmi paicunaca charin. Shinallata paicunaca ñucanchishna juchayu cashpapash, nali munaicunata mishashpami ali cualidadcunata ricuchingapaj esforzarinajun. Brasil llactamanda Rachel paniguca ninmi: “Pundaca chairalla llujshishca mushuj ropacunatami alicachishpa churajun carcani. Chai ropaca pinganayaimi carca. Shinapash Taita Diosmanda yachajushpami espiritualmente shinlli cangapaj esforzarina cashcata intindircani. Ñuca causaita cambianaca ashata shinllimi ricurihuarca. Shinapash ñuca causaita cambiashpaca cushilla ali causaitami tari usharcani” nishpa.

14 Filipinas llactamanda Reylene panigupa causaica diferentemi carca. Paica Testigo cashpapash universidadpi estudianatalla, alipacha trabajota charinatalla, cai mundopi ali causaita charinatallami ashtahuan mascajurca. Paica nircami, “espiritual cosascunataca ñana rurangapaj munarcanichu. Chaipimi cuenta japircani trabajomandapash yali ñuca causaipi imachari faltajujta. Chaimi cutin Jehová Diosmanda villachinata pundapi churai callarircani” nishpa. Chai horasmandami Reylene paniguca Mateo 6:33, 34​pa shimicunapi tucui shunguhuan crin. Reylene paniguca ninmi, Jehová Dios ñucata cuidanataca seguromi cani nishpa. ¿Nachu quiquinba congregacionbi shina huauquipanicunata rijsipangui? Jesuspa ejemplota catinajujta ricushpaca ¿nachu ñucanchipash paicunapa ejemplota catingapaj munapanchi? (1 Cor. 11:1; 2 Tes. 3:7).

‘CRISTOPA YUYAITA CHARIPASHUNCHI’

15, 16. a) ¿Imashinata Jesuspa ejemplota cati ushapanchi? b) Jesús imata pensashcata yachajungapaca ¿imatata rurana capanchi?

15 ¿Imashinata Jesuspa ejemplota cati ushapanchi? 1 Corintios 2:16​pica ninmi, ‘Cristopa yuyaitami charina’ canguichi nishpa. Shinallata Filipenses 2:5​pica, “Cristo Jesús yarishpa causashcashnallatami, cangunapash yarishpa causana canguichi” nijun. Jesuspa ejemplota catingapaca, Jesús imashina cashcata, imashina pensashcata, imata rurashcatami ali yachajuna capanchi. Jesuspaca paipa Taitahuan ali canami ashtahuan importante carca. Jesuspa ejemplota catinami Taita Dioshuan ali amigo cachun ayudan. Chaimandami ñucanchipash Jesús pensashcashna pensangapaj esforzarina capanchi.

16 Chaita rurangapaca ¿imata ayudanga? Jesús milagrocunata rurajta, discursocunata cujta, gentecunata imashina tratajta, Diospa mandashcacunata imashina pactachijtapashmi Jesusta catijcunaca ricurca. Chaimi paicunaca nirca: ‘Jesús imatalla rurashcata ricushpami, ñucanchica villanajunchi’ nishpa (Hech. 10:39). Ñucanchica Jesustaca na ricui ushanchichu. Shinapash Jesuspa ali cualidadcunamanda yachajuchunmi Jehová Diosca Mateo, Marcos, Lucas, Juan librocunapi Jesuspa causaimanda escribichirca. Chai librocunata liishpa, imata liishcapi pensarishpami Jesús imata pensashcata yachajupashun. Shinami cai consejocunata pactachi ushashun. Bibliapica ninmi, ‘paishnalla llaquita apashpa paita catichi’ nishpa. Caitapashmi nin, “cangunapash, llaquita apanata yariajlla causana canguichi” nishpa (1 Ped. 2:21; 4:1).

17. Jesús pensashcashna pensanaca ¿imapita ayudan?

17 Jesús pensashcashna pensanaca ¿imapita ayudanga? Chaita ali intindingapaca caipi yuyapashun. Sano micunata micushpaca ñucanchi cuerpo shinlli cachunmi ayudan. Shinallata espiritualmente shinlli cangapaca Jesús imashina pensashcatami ali yachajuna capanchi. Shinami imapash ruranacunapi Jesús imashina rurashcata catingapaj munashun. Shina rurashpami ali decisiongunata agllashun. Chaimi concienciapi tranquilo sintirishun. Shinallata Taita Diostapash cushichishun. Chaimandami cai consejota catingapaj munashun: ‘Jesuspa ushaitami churajunshna japina canguichi’ nishcata (Rom. 13:14).

18. Espiritualmente shinlli canamandaca ¿imatata cai temapica yachajupashcanchi?

18 Cai temapimi espiritualmente ali cana cashcata yachajupashcanchi. Shinallata espiritualmente shinlli caj gentecunamandapash yachajupashcanchi. Espiritualmente shinlli cangapaj ‘Cristopa yuyaita charina’ imashina ayudashcatapashmi yachajupashcanchi. Shinapash chai yuyaicunamanda yachajunaca ashtahuan tianrami. Por ejemplo, espiritualmente shinlli cashcataca ¿imashnata yachai ushapanchi? Espiritualmente shinlli cangapaca ¿imatata ashtahuan rurana capanchi? Espiritualmente shinlli canaca ñucanchi causaipica ¿imashinata ayudan? Cai tapuicunataca cati temapimi ashtahuan yachajupashun.