1, 2. Saaʼujee tü alatakat nümüin Tony, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla shiiʼiratüin nukuwaʼipa wanee wayuu?

EESHI wane jimaʼai Tony nünülia, mashisai nia, iche ekiichi süpüla karaloʼuta. Ooʼulaainjachiyaa nia nüküjainruʼu suulia koleejiaa. Saawanoʼu jee rimiinkoʼu, chawaishi nia namaa naʼaleewainyuu jee chale nia suluʼu cine. Matüjainsai atkawaa otta akaijaa yüi, nnojotpejeʼe nütüjaain saaʼu tü nukuwaʼipainjatkat maaʼulu otta watta kaʼi, nnojoishi eein chi Maleiwakai naashin. Soʼu wanee kaʼi, yootushi nia nümaa wanee Aküjai pütchi sümaa nuʼwayuuse jee nüsakiraka naya shiimainre eein chi Maleiwakai otta nüküjain nnojoluin nütüjaain saaʼu tü sukuwaʼipainjatkat wayuu maaʼulu jee watta kaʼi. Naapaka na wawalayuukana nümüin tü poyeetokot El origen de la vida otta ¿Es la vida obra de un Creador?

² Nouyantapa nachikuaʼa na wawalayuukana, eeʼiratüsü nukuwaʼipa Tony. Neʼraka jiruttuin tü poyeetokot sümaa shokoshokoluin tü shiʼichikat süka naashajeʼerashaatain shia. «Shiimaintaajaʼa eein  chi Maleiwakai», nümaka Tony namüin. Nikirajaaka sünain tü Wiwüliakat namaa na wawalayuukana, shiasaʼa mapa nütüjaaka saaʼu tü sukuwaʼipainjatkat wayuu maaʼulu jee watta kaʼi. Jee nnojoluitpa ichein nikii süpüla karaloʼuta, atüjaleeichipa nia noulia na koleejiakana nümaa. Ponusü maʼin naaʼin chi sülaülakai tü koleejiakat nukuwaʼipa Tony. «Eeʼiratüsü pukuwaʼipa jee anasü maʼin punootain. ¿Aashin shiain sutuma pikirajaain namaa na Aküjaliikana pütchi?», nümaka nümüin. «Aa», nümaka Tony. Nüküjaka süchiki tü nikirajaakalü anain. Najaʼttirüin nukoleejiase mapa, shiasaʼa maaʼulu pürekutsootshi rekulaat nia sümaa niʼyataain neʼipajee na laülaashiikana. Talatüshi maʼin nia, süka jamüin, niaichipain Jeʼwaa Nüshin, chi Maleiwa anamiakai maʼin (Sal. 68:5).

3. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa namüin na jimaʼaliikana jee namüin na majayünnüükana?

³ Saaʼujee tü alatakat nümüin Tony watüjaa aaʼu kapülain naaʼin Jeʼwaa nakuwaʼipa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Niʼreein pia Jeʼwaa sünain anain pukuwaʼipa otta talatüin paaʼin. Anuu nünüiki pümüin: «Soto paaʼin jooluʼu chi Kakumalakai pia maiwaʼaya pia jimaʼalin» (Ecl. 12:1). Kapüleesiaaje aaʼinraa tia maaʼulu, nnojotpejeʼe mepireein shia. Nükaalinjeechi pia Jeʼwaa süpüla anainjatüin pukuwaʼipa maiwaʼaya pia jimaʼalin jee müshia laülaapa pia. Süpüla wayaawatüin saaʼu tia, wekirajaa süchiki tü naainjakat Jeʼwaa süpüla nantüinjanain na israeliitakana suluʼumüin tü Mma naapüinjatkat namüin. Otta süchiki meimmoluin David nutuma süpüla nuʼutuin naaʼin Goliat.

4, 5. ¿Kasa watüjaka sünainjee nüntirüin Jeʼwaa na israeliitakana suluʼumüin tü Mma naapüinjatkat namüin otta meimmoluin David nutuma süpüla nuʼutuin naaʼin Goliat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).

⁴ Wanaa sümaa nalüʼülüin na israeliitakana süpüla nantüin suluʼumüin tü Mma naapajatkat Jeʼwaa namüin, ¿nüküjainche namüin natüjainjanain atkawaa? Nnojo (Deut. 28:1, 2). Tü nümakat namüin shia noonooinjanain sümaa nünüiki jee neʼitaainjatüin naaʼin nünain (Jos. 1:7-9). Eesüjaʼa süpüla müin malaakai saaʼin tia sümüin wayuu. Nnojotpejeʼe malaain tia, süka jamüin, nükaalinjain Jeʼwaa na israeliitakana süpüla nayamülüin kojuyatua na kananeokana (Jos. 24:11-13). Kanoulainjachi wane wayuu süpüla noonooin sümaa nünüiki Maleiwa. Kanourale waya, aneerü wakuwaʼipa waneepia. Eesü süpüla anain wakuwaʼipa maaʼulu maʼaka anain nakuwaʼipa namaiwa na israeliitakana.

⁵ Yalayala aaʼinchi Goliat sünain atkawaa, choʼujaʼalaa neʼe maʼaka jeʼra süpüla apünüin meetüro najaʼapüin. Jee müsia wainma tü kasa nütkaayainjatkat (1 Sam. 17:4-7). Akaisaʼa David junaaya eejatka neʼe nümaʼana jee niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Eeshijaʼa wayuule mamainnashi David saaʼin namüin na manoulakana. Nnojoipejeʼe mamainnain nia, nia neʼe mamainnaka Goliat (1 Sam. 17:48-51).

6. ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁶ Sünain tü ekirajaayakat apünüin, wekirajaa anainrü pienchisü kasa talateetka atuma waaʼin: tü katchinkalü atuma wanoula, na wayuu anakana süpüla waʼaleewain, tü waʼyataweekalü anain nümüin Maleiwa otta kojutuinjatüin wamüin taashin wakuwaʼipa nutuma Maleiwa. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain sooʼomüin süchiki tia sünainjee tü sümakat Salmo 16.

7. (1) ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu jüüjüükai nümüin chi naaʼinkai Maleiwa? (2) ¿Kasa nüküjeeka achiki David soʼu nümüin: «Nia chi aapakai tü kasa eekat tamaʼana»? (3) ¿Jamüsü naaʼin David sutuma tia?

⁷ ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu jüüjüükai nümüin chi naaʼinkai Maleiwa? Kanoulashi nünain  otta wanaawasü tü jülüjakat naaʼin sümaa tü jülüjakat naaʼin Maleiwa. Nikirajaa anainrü tü nümakat jee naaʼinrüin shia (1 Cor. 2:12, 13). Naaʼinrapuʼuin tia David. Sutuma aleewain maʼin nia nümaa Jeʼwaa, «nia chi aapakai tü kasa eekat tamaʼana», müshi nia suluʼu wanee jayeechi (Sal. 16:5). Talatüsü naaʼin süka aleewain nia nümaa Maleiwa otta niʼitaain maʼin naaʼin nünain (Sal. 16:1). Makalaka nüshajüin talatüin maʼin naaʼin. Shia neʼe talataka atuma naaʼin David aleewain nia nümaa Jeʼwaa (paashajeʼera Salmo 16:9, 11).

8. ¿Kasa tü talateetkat maʼin atuma naaʼin wanee wayuu?

⁸ Na wayuu oʼunakana süchiirua tü suchuntaakat naaʼin, nnojotsü süpüla talatüin naaʼin maʼaka talatüin naaʼin David (1 Tim. 6:9, 10). Anuu nünüiki wanee wawala chejeʼewai Canadá: «Nnojotsü süpüla talatüin waaʼin woʼunüle süchiirua tü suchuntakat waaʼin, shia talateetka atuma waaʼin waʼyataale nümüin Jeʼwaa, chi aapakai wamüin tü kasa anasükat» (Sant. 1:17). Kanourale maʼin pia nünain Jeʼwaa jee piʼyataale nümüin, aneerü pukuwaʼipa otta pütüjaajeerü aaʼu tü pukuwaʼipainjatkat maaʼulu otta wattaʼa kaʼi. ¿Kasa paaʼinrüinjatka süpüla kanoulain maʼin pia? Paashajeʼerüinjatü tü Nünüikikat Maleiwa, jülüjainjatü paaʼin tü kasa nukumajalakat otta püsakireʼerüinjatü paaʼin sünain tü nukuwaʼipakat, maʼaka saaʼin alin pia nüpüla (Roma 1:20; 5:8).

9. ¿Kasa paaʼinrüinjatka süpüla shiiʼiratüin pukuwaʼipa sutuma tü nümakat Maleiwa maʼaka naaʼinrüin shia David?

⁹ Eeshii nüchiaale waya Jeʼwaa süka alin waya nüpüla otta süka Washin nia. Kojutusü nümüin David nüchiaanüin nutuma Jeʼwaa, müsüjeseʼe müin nünüiki: «Taʼwaajeechi Jeʼwaa süka niain aküjain tamüin tü taaʼinrüinjatkat. Süchiaain taya tü pümakat süka jülüjain taaʼin shia saʼwai» (Sal. 16:7). Jülüjasü naaʼin tü nümakat Maleiwa nümüin jee nüchajaain sukuwaʼipa süpüla wanaawain tü jülüjakat naaʼin sümaa tü jülüjakat naaʼin Maleiwa. Niiʼiratüin nukuwaʼipa David sükajee tü nümakat Maleiwa nümüin jee anasü nukuwaʼipa nümaa. Paaʼinrüle tia, miyoʼujeerü naalin Jeʼwaa püpüla otta oonoojeechi pia sümaa nünüiki süka süpüshuaʼa paaʼin. Jee müsia, laülaajeerü paaʼin sünain anoujaa. Anuu sünüiki wanee wawala Christin sünülia: «Tekirajaale sümaa tasakireʼerüin taaʼin sünain tü taashajeʼerakat, müsü tamüinjatkai saaʼin tia pütchikat nutuma Jeʼwaa».

10. ¿Jamüsü anaka jüüjüüle pia nümüin chi naaʼinkai Maleiwa saashin Isaías 26:3?

¹⁰ Jüüjüüle pia nümüin chi naaʼinkai Maleiwa, wanaaweerü tü jülüjakat paaʼin sümaa tü jülüjakat naaʼin süchiki nakuwaʼipa na manoujainsaliikana otta süchiki tü nakuwaʼipainjatkat watta kaʼi. Naapeerü pümüin atüjaa otta kekiiwaa maʼin. Naapeerü pümüin tia süka nücheküin püpüleerua piyaawatüinjatüin saaʼu tü kasa alanaʼaleeinjatkalü ojutü pümüin, püneeküinjachin kasa anasü otta nnojolinjachin mmoluin pia seema tü kasa alatüinjatkat mapeena. Naashin Isaías, chi nünüikimaajachikai Jeʼwaa, naaʼinmajeena Jeʼwaa na eʼitaakana naaʼin nünain otta aneerü naaʼin waneepia nutuma (paashajeʼera Isaías 26:3). Anuu nünüiki wanee wawala Joshua nünülia, chejeʼewai Estados Unidos: «Waneepiale pia nümaa Jeʼwaa, piyaawateerü aaʼu tü kasa alanaʼaleeinjatkalü ojutü pümüin otta tü nnojoluinjatkat alanaʼaleein ojutü pümüin».

11. ¿Jaralii na nüneekakana David süpüla naʼaleewain?

¹¹ (Paashajeʼera Salmo 16:3). Naya nüneeka David süpüla naʼaleewain na wayuu aikana apüla Jeʼwaa otta na aaʼinrakana tü nuluwataakalü anain. Naashin David, anasü naaʼin wanaa sümaa chain nia namaa. Müsia nünüiki  wanee ashajakai süpüshi tü Salmokot. Naashin niakai, aleewashi nia namaa na mmoluwaakana neema Maleiwa otta na aaʼinrakana tü nuluwataakalü anain (Sal. 119:63). Müshia piakai, eeshi süpüla aleewain pia namaa na aikana apüla Jeʼwaa otta na aaʼinrakana tü nümakat, jaʼitaina tepichin jee laülaayuuin naya maʼaka wekirajaain sünain ekirajaaya apünüin.

12. ¿Jamüshi aleewajiraaka maʼin David nümaa Jonatán?

¹² Nnojoishi aleewain neʼe David namaa na wanaawakana ouyase nümaa. Aleewashi nia nümaa wanee wayuu miyoʼu nuulia. ¿Pütüjaa aaʼu jaralin nia? Nia Jonatán. David nümaa Jonatán, napüshi na wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat suluʼu aleewajiraain maʼin naya. ¿Pütüjaa aaʼu jeʼrain juya nülüʼüjaka Jonatán nuulia David? 30 juya. ¿Jamakaʼa aleewajiraaka maʼin naya? Süka kanoulain maʼin naya nünain Maleiwa, kojutujiraain naya otta kojutujiraain namüin tü nakuwaʼipakat maʼaka saaʼin meimmoluin naya sünain atkawaa namaa na nüʼünüükana Maleiwa (1 Sam. 13:3; 14:13; 17:48-50; 18:1).

13. ¿Kasa paaʼinrüinjatka süpüla wainmain paʼaleewainyuu? Püküja süchiki tü saaʼinrakat wanee wawala.

¹³ Meena waya maʼaka naaʼin David nümaa Jonatán, talateerü waaʼin aleewale waya namaa na aikana apüla Jeʼwaa otta na kanoulakana nünain. Anuu sünüiki wanee wawala Kiera sünülia, kakaliairü shia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa: «Aleewasü taya namaa na wawalayuu sainküinjeejanakana tü mmakat, na naatakana akuwaʼipa otta na naatakana eʼiruku». Paaʼinrüle tü saainjakat tü wawalakat, piyaawateerü aaʼu aleewajiraain waya namaa na wawalayuukana sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat otta nutuma chi naaʼinkai Maleiwa.

14. (1) ¿Kasa akaalinjeechika pia süpüla kettaajüin putuma tü piʼyataainjatkalü anain nümüin Maleiwa? (2) ¿Jamüsü nanüiki waneinnua jimaʼalii süchiki kettaajüin natuma tü naʼyataainjatkalü anain nümüin Maleiwa?

¹⁴ (Paashajeʼera Salmo 16:8). Tü alanaʼaleekalü ojutü nümüin David shia aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Paaʼinrüle tia, aneerü pukuwaʼipa otta talateerü maʼin paaʼin. Shiainjatü alanaʼaleeka ojutü pümüin tü piʼyataainkat nümüin Maleiwa otta kettaaja putuma tü piʼyataainjatkalü anain nümüin sümaa jülüjain paaʼin tü nüchekakat püpüleerua. Anuu nünüiki wanee wawala  Steven nünülia: «Tachajaale sukuwaʼipa süpüla kettaajüin tatuma tü taʼyataainjatkalü anain nümüin Maleiwa wanaapünaa sümaa tü keeʼireekat naaʼin jee teʼrüle kasa anasü sünainjee, talatüsü maʼin taaʼin». Anuu nünüiki wanee jimaʼai chejeʼewai Alemania jee oʼunakai sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa suluʼumüin wanee mma naata: «Nnojotsü taaʼinreein wanee kasa suchuntaaka neʼe taaʼin süpüla mojuin taaʼin sutuma laülaapa taya». Anasü müle pukuwaʼipa. Pütüjale süpüleerua wanee kasa, piʼyataa sünain tia nümüin Maleiwa otta paaʼinra kasa anasü napüleerua na waneinnua (Gal. 6:10). Kettaaja putuma tü piʼyataainjatkalü anain nümüin Maleiwa otta puchunta nümüin nükaalinjai pia süpüla piʼyataain sünain. Naapeerü pümüin Jeʼwaa tü puchuntakat nümüin (1 Juan 3:22; 5:14, 15).

15. ¿Kasa tü anakat süpüla paaʼinrüin? (Paashajeʼera tü pütchikat: «Tü anakat süpüla paaʼinrüin»).

¹⁵ ¿Kasa tü anakat süpüla paaʼinrüin? Eeshi süpüla piyalerüin pajapü süpüla pusoutuin shiʼipajee tü asakinnakalü anain sünain tü outkajawaakat, eeshi süpüla pürekutsoolin pia jee piʼyataain suluʼu Weteet. Eeshi süpüla pikirajaain sünain wanee anüikii naatajatü süpüla püküjain pütchi suluʼu. Anuu nünüiki Barak, wanee jimaʼai aʼyataakai waneepia nümüin Maleiwa: «Talatüsü maʼin taaʼin sutuma taʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa taaʼin, nnojotsü eein wanee aʼyatawaa makalü aka saaʼin tia».

16. ¿Kasa naaʼinraka David sutuma kojutuin nümüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa?

¹⁶ (Paashajeʼera Salmo 16:2, 4). Sünain ekirajaaya apünüin, wekirajaa anainrü taashin wakuwaʼipa sutuma tü nuluwataakalü anain waya Maleiwa otta sutuma tü pütchi nümakat wamüin, süka jamüin, sükaaliijain waya süpüla waaʼinrüin tü kasa anasükat jee wayoutuin tü kasa mojusükat (Amós 5:15). ¿Kasa nüküjeeka achiki David suluʼu Salmo 16:2? Niain Jeʼwaa shikiishin aaʼinraa tü kasa anasükat. ¿Kasaka naaʼinrüin David sutuma kojutuin nümüin tia? Nüshatüin nukuwaʼipa Maleiwa otta naaʼinrüin tü kasa anasükat. Jee müsia nülerajüin tü kasa nülerajakat Maleiwa, maʼaka saaʼin tü maleiwayaasükat. Mojusü nukuwaʼipa wanee wayuu sutuma tia jee nnojoishi aʼwaajünüin Jeʼwaa sünainjee (Is. 2:8, 9; Alat. Map. 4:11).

17, 18. (1) ¿Kasa nüküjaka David süchiki aʼwaajaa tü maleiwayaasükat? (2) ¿Jamüsü wattaka saalii kasa mojusü neʼraka noʼutku na wayuukana?

¹⁷ Sümaiwa paala, eepuʼushii na amaʼüjiraakana nakuwaʼipa namüin namaleiwase (Os. 4:13, 14). Wainma na aʼwaajakana maleiwayaasü süka keejiain namüin namaʼüjiraain nakuwaʼipa. Nnojotpejeʼe talatüin naaʼin sutuma. Nüküjain David suluʼu Salmo 16:4 wattain saalii tü kasa mojusü neʼrakat na aʼwaajakana maleiwayaasü. Naya wayuukana naʼajüin nachonnii namüin na maleiwayaashiikana (Is. 57:5). Mojushaatasü nümüin Jeʼwaa tia naaʼinrakat (Jer. 7:31). «Akaijasaʼa niain Jeʼwaa nuʼwaajüin tashi sümaa tei», müshijeʼe pia eejachire pia soʼu tia.

¹⁸ Maaʼulu yaa, anasü namüin tü amaʼüjirawaakalü akuwaʼipaa na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain jee nnojotsü mojuin namüin jaleerüle wanee toolo otta tooleere saaʼin wanee jierü. Eʼrapajaʼa naya kasa mojusü sünainjee tia maʼaka neʼrüin kasa mojusü na wayuu namaiwajanakana (1 Cor. 6:18-20). Naaʼinrüin tü naaʼinreekalü amüin süka taashin nakuwaʼipa naashin, wattapejeʼe saalii tü kasa mojusü neʼrakat sünainjee. Eesüjaʼa piʼrüirüle müin nakuwaʼipa. Makalaka kacheʼeinjachin pia nümüin chi Püshi iipünaajachikai. Jülüja paaʼin aneerüin pukuwaʼipa poonoole sümaa nünüiki. Nnojo motuin paaʼin watteerüin saalii kasa mojusü piʼraka sünainjee paaʼinrüin kasa mojusü, jaʼitasü  talatüin paaʼin motsomüin (Gal. 6:8, TNM). Anuu sooʼomüin nünüiki Joshua, chi wachuntakai anülia suluʼu pütchi 10: «Taashisü wakuwaʼipa süpüla waaʼinrüin tü keeʼireekat waaʼin, nnojoleetpejeʼe talatüin waaʼin müleka waaʼinrüle tü kasa mojusükat».

19, 20. ¿Kaseerü naapaka Jeʼwaa namüin na jimaʼalii jee majayünnüü kanoulakana nünain jee oonookana sümaa nünüiki?

¹⁹ «Müleka joonoole sümaa tanüiki waneepia, shiimüinshaana jiain tekirajüin. Je jiyaawateerü aaʼu tü shiimainkat süpüla jujuittüinjanain sütüma suulia achepchiaa», müshi Jesuu namüin na nikirajüinkana (Juan 8:31, 32). Sutuma tü shiimainkat, taashisü wakuwaʼipa suulia tü iküleesia nnojotkat shiimain, suulia «anasü», wamüin sümüin wanee kasa sümaa nnojoluin watüjaain saaʼu mojuin shia otta suulia wanoujain sünain tü kasa «pülasü», sümakat amüin wayuu. Nnojotpejeʼe shiain neʼe taashin oulia wakuwaʼipa tia, taashireejeeria wakuwaʼipa mapeena maʼaka «taashin nakuwaʼipa na nüchonniikana Maleiwa» (Roma 8:21, TNM). Eepajaʼa süpüla paaʼinrüin kasa anasü maaʼulu süka taashin pukuwaʼipa. ¿Kasa paaʼinrüinjatka? Oonooinjachi pia sümaa tü nikirajakalü anain Kürisüto. Paaʼinrüle tia piyaawateerü aaʼu tü shiimainkat sükajee pikirajaain sünain jee paaʼinrüin tü pütüjakat sünainjee.

²⁰ Jimaʼai jee majayüt, kojuta pümüin taashin pukuwaʼipa nutuma Maleiwa. Paaʼinrüle kasa anasü, aneerü pukuwaʼipa watta kaʼi. Anuu nünüiki wanee jimaʼai Aküjai pütchi: «Paaʼinrüle kasa anasü maaʼulu, pütüjaajeerü aaʼu tü paaʼinrüinjatkat miyoʼupa pia otta püneeküinjatpa wanee kasa, maʼaka saaʼin wanee aʼyatawaa anaka noʼuluʼu Maleiwa, kasaalüinjachire pia jee maʼwayuuseinjachire pia maʼaka jeʼra juya».

21. ¿Kasa paaʼinrüinjatka süpüla katüin poʼu waneepia?

²¹ Tü «anaa akuwaʼipaa» sümakat wayuu, nnojoleerü waneepiain shia. Nnojotsü watüjaain saaʼu tü alatajateetkat wamüin mapeena (Sant. 4:13, 14). Makalaka anain ayatüle waya suluʼu tü wopu katüinjatkalü atuma woʼu waneepia (1 Tim. 6:19, TNM). Nnojotpejeʼe nüpüleeruain waaʼin Maleiwa süpüla woʼunuin suluʼu tia wopukot. Wayainjana aneekakana süka waaʼin wamüiwaʼa woʼunüinjanale suluʼu. Puuʼulaa niaiwa Jeʼwaa aapüin pümüin tü kasa anasükat jee kojuta shia pümüin (Sal. 103:5). Piʼitaa maʼin paaʼin sünain aneerüin pukuwaʼipa nutuma jee talateerüin paaʼin waneepia (Sal. 16:11).