Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

¡WIKʼILUK JSITIK SPISIL-ORA!

Swokolik te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik: bayal millón ta tul te ya xlokʼik ta anel ta Ucrania

Swokolik te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik: bayal millón ta tul te ya xlokʼik ta anel ta Ucrania

 Ta 24 yuʼun febrero 2022, te soldadoetik yuʼun te Rusia la yochintayik te Ucrania, te bitʼil jich kʼot ta pasel bayal la yakʼbey swokol te ants winiketik tey-a, jaʼ yuʼun bayal machʼatik lokʼemik ta anel. a

 «Ya schʼojik tal bayal bombaetik sok bayal bintikxan ya stʼomesik-a. Bayal ayon ta xiwel-a te ma jnaʼ te bin-utʼil ya jchole. Kʼalal la jnaʼtik te yakik ta lokʼesel ta tren te ants winiketike, la jnoptik te ya xbootik-euk. Ta tulutul jaʼnax ya xjuʼ te ya kichʼtik bael jun mochila te ma mukʼuk-ae, te banti jaʼnax ya kotsestik te bin ya xtuun kuʼuntike. Jaʼnax juʼ kotsestik junetik te ya xtuun kuʼuntik, poxiletik, jaʼ sok jtebuk weʼelil. La kijkitaytik spisil, bootik ta banti terminal yuʼun tren, manchukme yak ta tʼomel bombaetik» (Te Natalia, te jaʼ slumal Járkov, Ucrania).

 «Ma la jkuytik te yananix jajch-a te guerrae. Jajch kaʼiy stojol te ay bayal bintik yak ta tʼomesel ta bayuk, te ya xyukʼilanotik te ventanaetik yuʼun. La jnop te ya xlokʼon baele sok te jaʼnax ya kichʼ bael te bin ya xtuun kuʼune. Lokʼon ta jna ta las 8:00 de la mañana, la jtsak te tren, boon kʼalalto ta Lviv, tey-abi la jtsak jun autobús te la yikʼon bael ta Polonia» (Te Nadia, te jaʼ slumal Járkov).

Ta artículo ini ay bin cheʼoxeb ya kilbeytik skʼoplal:

 ¿Bintiknix-a te ya yakʼbey swokol te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik?

 Manchukme jajch wokolil ta Ucrania ta skaj te la yichʼ ochintayel yuʼun te soldadoetik ta Rusia, te Biblia ya schol te ay yan swentail te mukʼxan skʼoplal te bin yuʼun ay te wokolil ini.

  •   Te ajwaliletik yuʼun te balumilal ma juʼem yuʼunik yakʼbeyel te bin ya xtuun yuʼun te ants winiketike. Te bitʼil yichʼojik mukʼ yaʼtelik ma jaʼuk ya stuuntesik yuʼun ya skoltayik te ants winiketik, jaʼnax ya stuuntesik yuʼun ya yakʼbeyik swokolik (Eclesiastés 4:1; 8:9).

  •   Te Satanás, «te ajwalil yuʼun in balumilal to» jaʼ ya yakʼ spas te bin kʼax chopol te ants winiketik ta balumilal te jich ya yal te Biblia ta stojol: «Ay ta scʼab pucuj swohlol te bahlumilale» (Juan 14:30, TZOXCH; 1 Juan 5:19).

  •   Ma jaʼuknax staoj swokolik te ants winiketik te jayeb jaʼbil kʼaxem tale, ta ora ini yakotikix ta kuxinel ta jun tiempo te yalojbeyix skʼoplal-a te Bibliae. Ta 2 Timoteo 3:1 jich ya yal: «Ta slajibal cʼahcʼal bahel ya xtal yorahil wocol». Jaʼnix jich, te guerraetik, te bintik ya xjinawan jilel, te wiʼnal sok te tulan chamel te ya xpujk baele jaʼme te bintik ya yakʼ ta ilel te nopol ayotikix ta slajibal kʼajkʼal sok jaʼ te bintik ya yakʼ te ya xlokʼik ta anel te ants winiketik ta slumalik (Lucas 21:10, 11).

 ¿Banti ya xjuʼ ya sta smukʼul yoʼtanik te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik?

 Te Biblia ya yakʼ jnaʼtik ta stojol te Jpaswanej kuʼuntik, te Jehová b te jaʼ jun Dios te kʼux ta yoʼtan sok te ya snaʼbey yoʼbolil sba te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik sok te machʼatik yijkitayojik te snaik (Deuteronomio 10:18). Jaʼ ya yal ta jamal te ya slajin te wokoliletik te ya xkʼax ta stojol te machʼatik lokʼemik tal ta slumalike, jaʼ ini ya skʼotes ta pasel ta swenta te Wentainel yuʼun te ay ta chʼulchan sok te ya sjelolin spisil te ajwaliletik te ayik ta balumilal ta ora ini (Daniel 2:44; Mateo 6:10). Te Jehová ya xbajt slajin te Satanás ta swenta te Wentainel yuʼun (Romanos 16:20). Te Wentainel yuʼun te Diose ya xbajt mantalajuk ta swolol balumilal, yame stupʼbey skʼoplal te fronteraetik te ya yakʼ ya xatiklan sba te nacionetike. Spisil te ants winiketik jun-nax familia ya xkʼotik ta swolol Balumilal. Maʼyukix machʼa ya xlokʼ ta anel ta sna, melel jich ya yal ta jamal te Biblia: «Jujutuhl ya shuhcan sbahic ta yeʼtal te stsʼusubil soc ta yeʼtal te higuera yuʼune, mayuc machʼa ya xiwtesotic yuʼun. ¡Hich yaloj te Jehová te scuentahinej spisil!» (Miqueas 4:4).

 Jaʼnax te Wentainel yuʼun Dios ya xjuʼ ya slajin ta jkʼaxel te wokoliletik ay ta stojol ta ora ini te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik. Te Jehová yame stuuntes te Wentainel yuʼun ta slajinel te wokoliletik te ya yakʼ te ya xlokʼik ta anel te ants winiketik ta slumalik. Kiltik cheʼoxebuk ejemploetik:

  •   Guerraetik. «[Te Jehová] jcʼaxel ya yacʼ quehchajuc guerrahetic» (Salmo 46:9). Yuʼun ya jnaʼtik te bin-utʼil te Dios ya xbajt slajin te guerraetik, kʼopona te artículo «¿Bin-utʼil ya x-ayin lamalkʼinal ta Balumilal?».

  •   Tulan wokol sok utsʼinel. «[Te Jehová] ya me scoltaylan ta wocol soc ta utsʼinel» (Salmo 72:14). Yuʼun ya xkʼot ta koʼtantik bin-utʼil te ants winiketik ya xjuʼ ya sjel stalelik te kʼax ma lekike, kʼopona te serie yuʼun te articuloetik te sbiilinoj «¿Aybal bin-ora ya xlaj te pʼajaw?».

  •   Pobreil. «[Te Jehová] ya me scoltay te pobre te ya xʼawon» (Salmo 72:12). Yuʼun ya jnaʼtik te bin-utʼil te Dios ya xbajt slajin te bintik ya yakʼ te pobreil, kʼopona te artículo «¿Aybal bin-ora te pajalnax ay stakʼinik te ants winiketike?».

  •   Wiʼnal. «Ayuc me bayel trigo ta lumqʼuinal» (Salmo 72:16). Yuʼun ya jnaʼtik bin ya xbajt spas te Dios yuʼun maʼyuk machʼa ya xkʼax ta wiʼnal, kʼopona te artículo «¿Un mundo sin hambre?».

 ¿Yabal xjuʼ ya skoltay te Biblia te machʼatik lokʼemik tal ta slumalik?

 Yak. Ma jaʼuknax ay bin lek ya yakʼbey smaliy ta pajel chaʼbej te machʼatik lokʼemik tal ta slumalike, jaʼnix jich te Biblia ya yakʼbey lekil tsitsel yuʼun ya xkoltayotik ta sitintayel te wokoliletik ay yuʼunik ta ora ini.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Te machʼa ma snaʼ qʼuinal spisil ya schʼuhun, yan te machʼa pʼij yoʼtan ya stsahtay te banti ya xbehene» (Proverbios 14:15).

 Te bin ya skʼan ya yal: Nopa nailuk te bintik wokolil ya xjuʼ ya asitintay sok te bin-utʼil ya xjuʼ ya akanantay aba. Tsajtaya aba ta stojol te machʼatik chopolik, jaʼ ya yutsʼinik te machʼatik ya yilik te kʼoelikto ta slumalik, melel ya yilik te ayik ta xiwel sok te maʼyuk bin ya snaʼik te machʼatik lokʼemik tal ta slumalike.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Ha yuʼun teme ay jweʼel cuchʼeltic soc jcʼuʼ jpacʼtic, junuc coʼtantic yuʼun» (1 Timoteo 6:8).

 Te bin ya skʼan ya yal: Ma jaʼuk xbajt ta awoʼtan sleel biluketik. Jaʼ ayxan stseʼelil awoʼtan teme jun awoʼtan sok te bintik ay awuʼune.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Ha yuʼun spisil te bintic lec yac acʼan ya spasbeyex te yantique, ha nix hich xapasbeyic» (Mateo 7:12).

 Te bin ya skʼan ya yal: Akʼa ta ilel slekil awoʼtan sok te manchuk ya x-ilinat ta orae. Teme jich atalele, jaʼme ya skoltayat yuʼun ya yichʼatik ta mukʼ sok lekme ya yilatik te banti kʼoat ta nainele.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Ma me xasutbeyic ta bin chopol te machʼa chopol bin ya spasbeyex» (Romanos 12:17).

 Te bin ya skʼan ya yal: Te kʼalal ay machʼa ay bin chopol ya spasbat ma xa asutbey spakol te machʼa la yutsʼinat te bitʼil ilinemate. Teme jich ya apase, jaʼnax ya yakʼ xmukʼubxan te awokole.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Spisil ya xjuʼ kuʼun ta swenta te Machʼa ya yakʼbon yip koʼtan» (Filipenses 4:13, TNM).

 Te bin ya skʼan ya yal: Jaʼukme mukʼuk skʼoplal ta akuxlejal te Diose. Jich te kʼalal ya akʼopone, kʼanbeya te ya yakʼbat awip yuʼun ya xkujch awuʼun. Akʼa ta awoʼtan te ya xbajt skoltayat.

 Texto te mukʼ skʼoplale: «Ma me ayuc bin ya snaʼulan awoʼtanic yuʼun, pero ta scuenta scʼoponel Dios soc yalel wocol, aʼbeya snaʼ Dios spisil te bintic yac acʼambeyic, soc halbeyahic wocol Dios yuʼun. Hich te lamal qʼuinal te ya yacʼ te Diose, te cʼax mucʼ te ma xhuʼ cuʼuntic snaʼel, ya me scanantaybeyex awoʼtanic soc apensaric» (Filipenses 4:6, 7).

 Te bin ya skʼan ya yal: Chikan biluk wokolil te yak ta kʼaxel ta atojole, kʼanbeya te Dios te yakuk yakʼbat slamalil awoʼtan. Ilawil te artículo «Filipenses 4:6, 7 | ‹No se inquieten por nada›».

a Ta yan kʼajkʼal te la yichʼ ochintayel te Ucrania, te Alto Comisionado de las Naciones Unidas para los Refugiados (ACNUR) la yal te maʼyuk jich kʼoem ta pasel te tulan wokolil yak ta kʼaxel ta Ucrania. Ta docenax kʼajkʼal, kʼaxem ta dos millón ta tul ants winiketik anemik lokʼel ta Ucrania sok jun millón ta tul ants winiketik yichʼojik tikunel ta yanyantik lugaretik teynix ta yutil nación-abi.

b Jehová jaʼ sbiil te Diose (Salmo 83:18). Ilawil te artículo «¿Machʼa-a te Jehová».