Armenia näyttää viimein tunnustaneen niiden oikeudet, jotka omantunnonsyistä kieltäytyvät asepalveluksesta. 23. lokakuuta 2013 Armenian tasavallan asettama toimikunta käsitteli ja hyväksyi 57 anomusta kaikkiaan yli 90:stä Jehovan todistajien anomuksesta, jotka koskivat pääsyä uuteen vaihtoehtoiseen siviilipalvelusohjelmaan (toimikunta tulee käsittelemään myös loput anomukset). Tähän siviilipalvelusohjelmaan hyväksyttin 6 niistä 20:stä Erebunin vankilassa olevasta todistajasta, jotka olivat jättäneet anomuksen. Nämä kuusi vankia vapautettiin 24. lokakuuta. Toimikunta harkitsee myös muiden sellaisten vankilassa olevien todistajien anomuksia, jotka haluavat suorittaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen, ja odotettavissa on, että nuo miehet vapautetaan.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun Armenia hyväksyi 8. kesäkuuta 2013 lakimuutokset, jotka saattoivat vaihtoehtoista palvelusta koskevan lain sopusointuun eurooppalaisten normien kanssa, ja kun se hyväksyi asetukset 25. heinäkuuta 2013. Armenian presidentti viittasi tähän hiljattain tehtyyn lakimuutokseen puhuessaan 2. lokakuuta Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle. Hän sanoi, että niitä, jotka eivät omantunnonsyistä tahdo palvella armeijassa, ei lain mukaan vastedes pidettäisi rikoksentekijöinä. Lokakuun 3. päivänä Armenia hyväksyi lain, jonka nojalla aseistakieltäytyjien vankeusrangaistukset lyhenivät puolella vuodella. Tämän perusteella kahdeksan todistajaa, joilla vankeusrangaistusta oli jäljellä alle puoli vuotta, vapautettiin 8.–9. lokakuuta.

Uusi vaihtoehtoinen siviilipalvelusohjelma suo aseistakieltäytyjille mahdollisuuden toimia maansa hyväksi tavalla, joka ei ole ristiriidassa heidän Raamatun avulla valmennetun omantuntonsa kanssa. Siviilipalvelus ei enää kuulu sotilashallinnon vaan siviilihallinnon alaisuuteen. Palvelus kestää kolme vuotta. Työtä on 48 tuntia viikossa ja lomaa kymmenen päivää vuodessa. Palvelus suoritetaan lähellä kotia, ja se on luonteeltaan ei-sotilaallista.

Kun Armeniasta tuli vuonna 2001 Euroopan neuvoston jäsen, se sitoutui kaikkien uusien jäsenmaiden tavoin noudattamaan vaihtoehtoista palvelusta koskevaa lakia ja vapauttamaan vankilasta kaikki, jotka omantunnonsyistä kieltäytyvät asepalveluksesta. Tästä huolimatta se edelleen asetti syytteeseen ja vangitsi nuoria todistajamiehiä.

Aseistakieltäytyjät näkivät toivon pilkahduksen, kun Armenian tasavallassa astui 1. heinäkuuta 2004 voimaan vaihtoehtoista palvelusta koskeva laki. Vaihtoehtoinen palvelus kuului kuitenkin sotilashallinnon alaisuuteen ja oli rangaistusluonteista. Euroopan neuvosto muistutti toistuvasti, että tällainen vaihtoehtoinen palvelus oli ristiriidassa eurooppalaisten normien kanssa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous totesi päätöslauselmassaan 1532 (2007) olevansa ”hyvin huolissaan siitä, että asianmukaisen siviilipalvelusmuodon puuttuessa lukuisat omantunnonsyistä aseista kieltäytyvät, joista suurin osa on Jehovan todistajia, ovat edelleen vankilassa, koska he ovat mieluummin vangittuina kuin suorittavat vaihtoehtoista palvelusta, joka ei todellisuudessa ole siviililuonteista”.

YK:n ihmisoikeuskomitea ilmaisi niin ikään huolensa sen johdosta, että Armenia vangitsee todistajia, jotka eivät omantuntonsa vuoksi tartu aseisiin. Komitea totesi 105. istunnon (2012) loppupäätelmässään:

”Valtion tulee tarjota asepalvelukselle todellinen vaihtoehto, joka on aidosti ei-sotilaallinen ja kaikkien aseistakieltäytyjien ulottuvilla ja jota ei voida pitää luonteeltaan, kustannuksiltaan tai pituudeltaan rangaistuksellisena. Valtion on lisäksi vapautettava vankilasta kaikki ne, jotka ovat omantunnonsyistä kieltäytyneet asepalveluksesta tai nykyisestä vaihtoehtoisesta palveluksesta.”

Vahan Bayatyan ja kaksi muuta tuomittua nuorta todistajaa, jotka olivat tuloksetta hakeneet tilanteeseensa helpotusta Armenian oikeusistuimista, tekivät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) valituksen Armeniaa vastaan. Bayatyanin tapaus oli käänteentekevä, sillä 7. heinäkuuta 2011 EIT:n suuri jaosto teki hänelle suotuisan ratkaisun ylivoimaisella äänten enemmistöllä. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana EIT päätti, että Euroopan ihmisoikeussopimus suojelee niitä, jotka omantunnonsyistä kieltäytyvät aseista. Tämän suotuisan ratkaisun jälkeen EIT teki neljä muuta aseistakieltäytyjien oikeuksia suojelevaa ratkaisua. a

Armenia jätti huomiotta suuren jaoston ratkaisun tapauksessa Bayatyan vastaan Armenia. Se pidätti 29 nuorta asepalveluksesta kieltäytynyttä todistajaa ja nosti syytteen heitä vastaan. 23 heistä vangittiin. 86 miestä on vuoden 2011 heinäkuun ja vuoden 2013 lokakuun välisenä aikana ollut vankilassa Armeniassa yhteensä yli 168 vuotta. Jotkut näistä nuorista miehistä ovat valittaneet laittomasta vankeusrangaistuksesta EIT:hen.

Ne aseistakieltäytyjät, jotka ovat suorittaneet vankeusrangaistuksensa, sekä lokakuussa 2013 vapautuneet toivovat, että heitä koskevat tiedot poistetaan rikosrekisteristä. Tämä olisi sopusoinnussa äskettäin muuttuneen Armenian rikoslain kanssa. Lisäksi on avoinna kysymys siitä, saavatko Bayatyanin tapauksen jälkeen tuomitut ja vangitut valtiolta vahingonkorvausta.

Nähtäväksi jää, millainen vaikutus uudella, vaihtoehtoista palvelusta koskevalla Armenian lailla kaiken kaikkiaan on. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Armenia pyrkii nyt kunnioittamaan aseistakieltäytyjien oikeuksia.

Pitkä tie uuteen siviilipalvelusohjelmaan