Ir al contenido

¿Allinchu kanman kausayninchejta wañuy pataman churaj deporteswan kusirikunanchej?

¿Allinchu kanman kausayninchejta wañuy pataman churaj deporteswan kusirikunanchej?

¿Imatataj Biblia nin?

¿Allinchu kanman kausayninchejta wañuy pataman churaj deporteswan kusirikunanchej?

 

The Willow Glen Resident nisqa periódico nin: “Unayqa wakin runaslla avionmanta paracaidaspi phinkimoj kanku, qaqasmanta pitawan uraykamoj kanku, canoaspi sinchʼita qhollchoqeaj yakusnejta purej kanku chayri tiburoneswan khuska nadaj kanku. Kunanrí sapa kuti astawan ashkha runas kusirikunankurayku chay imasta ruwanku”.

CHAY periódico nin jina, sapa kuti astawan runas kay imasta ruwanku: avionmanta paracaidaspi phinkimunku, carrera de motospi correnku, carpaswan jina loma puntasmanta phinkimunku, toro tinkustapis ruwanku. Runasqa chayta ruwanku kusirikuyta munasqankurayku. Wakin runastaj ritʼiyoj lomasmanta tablaswan chayri waj imaswan suchumunku, manaqa mana puriy atina lomasta bicicletaspi purimunku. Wakintaj patinetaspi imaymana lugarespi phinkiykachamunku. ¿Imaraykutaj runas chay imasta ruwaspa kausayninkuta wañuy pataman churanku? Time revista nin: “Runasqa chay jina imasta ruwanku ni imata manchikusqankuta rikuchinankupaj, kusirikunankupaj, may kasqankuta rikuchinankupaj ima”.

Kunantaj astawan runas chay deportesta ruwanku. Chayrayku ashkhas makinkuta, chakinkuta pʼakikunku chayri waj jinasmanta cuerponkuta maltratanku. 1997 watapi Estados Unidosmanta hospitalespi trabajajkuna nerqanku: “Pasaj watasmanta nisqaqa, kay watapi astawan runas hospitalman chayamorqanku monopatinwan pujllasqankurayku, ritʼipi tablaswan suchumusqankurayku, alto lomasta purimusqankurayku ima”, nispa. Chaykunaman rijchʼakoj deportespeqa, wakin hasta wañupunku. Chay deportesta ruwajkunataj, yachanku accidentakuyta atisqankuta. Ritʼipi lluskʼaykachaj warmi nin: “Yachani ima ratollapis wañuyta atisqayta”, nispa. Ritʼipi tablawan lluskʼaykachaj runataj nin: “Imanarpakunapuni tiyan sumaj lluskʼaykachajman tukunapajqa”, nispa.

Chay imasta yachaspa, ¿allinchu kanman uj cristiano chay jina deportesta ruwaspa kusirikunan? ¿Biblia yanapawasunmanchu chayta yachanapaj? Arí. Jinapis ñaupajtaqa imatachus Jehová kausaymanta yuyasqanta qhawarina.

¿Imaynatá Dios kausayta qhawan?

Bibliaqa nin, Jehová Dios “kausay yaku juturi” kasqanta (Salmo 36:9). Payqa mana kausayllatachu qowanchej, nitaj necesitasqanchej imasllatachu. Astawanpis kusirikunanchejpaj tukuy imata churapuwanchej (Salmo 139:14; Hechos 14:16, 17; 17:24-28). Chaytaj rikuchiwanchej, kausayninchejta jatunpaj qhawananchejta munasqanta. Chayta reparasunman israelitasman qosqan leyespi.

Moisespa Leyninpeqa, ashkha kamachiykuna israelitaspa kausayninkuta jarkʼaj. Chay leyesta mana kasukusqankurayku pillapis wañoj chayqa, chay mana kasukoj israelita juchachasqa kanan karqa. Wakin leyesmanta parlarina. Mosoj wasita ruwakuspaqa, terrazankuta juchʼuy perqawan muyurichinanku karqa. Chayta mana ruwajtinku, pillapis chay terrazamanta urmaykuspa wañoj chayqa, chay wasiyoj juchayoj rikhurej (Deuteronomio 22:8). Sitajchus uj toro jinallamanta pillatapis wajraspa wañurpachej chayqa, dueñonqa mana juchayojchu kaj. Jinapis sichus chay toro runasta sapa kuti wajraj, dueñontaj chayta yachashaspa mana wisqʼajchu chayqa, chay toro pitapis wañuchejtin dueñoqa wañuchisqallataj kanan karqa (Éxodo 21:28, 29). Jehovaqa runaj kausayninta jatunpaj qhawasqanrayku chay leyesta israelitasman qorqa.

Diospa kamachisnenqa sutʼita entienderqanku, ni kausayninkutapis, ni wajpa kausaynintapis wañuy pataman churanankuchu kasqanta. Paykunamanta ujqa David karqa. Uj pacha pay nerqa: “Belén punkupi kashan chay estanquemanta uj chhikan yakitullatapis tomarikuyman”, nispa. Chayta uyarispataj, kinsa wapu soldadosnenqa, a la fuerza filisteospa campamentonkuman yaykorqanku. Belén punkupi estanquemanta yakuta orqhospataj Davidpaj apamorqanku. Davidtajrí mana chay yakuta tomayta munarqachu, pampamantaj jichʼarqa. Chantá nerqa: “Noqaqa Diosta manchachikuni, ni imarayku kay yakutaqa tomaykuymanchu. Kay runasqa kausayninkuta wañuy pataman churanku, ¿imaynatataj yawarninkuta tomaykuymanri? Kay runasqa yakuta apamuspa kausayninkuta wañuy pataman churanku”, nispa (1 Crónicas 11:17-19). Davidqa mana pejpa kausaynintapis wañuy patanman churayta munarqachu.

Jesuspis kikillantataj yuyarqa. Uj pacha, Diabloqa Jesusta temploj aswan patanejninman sayaykucherqa. Chantataj payman nerqa chaymanta wijchʼuykukunanta ángeles yanapanankupaj. Jesustaj payman nerqa: “Jehová Diosniykitaqa ama pruebaman churankichu”, nispa (Mateo 4:5-7). Jesuswan Davidwanqa, repararqanku Diosqa mana munasqanta kausayninkuta wañuy pataman churanankuta.

Davidmantawan Jesusmantawan yachakusqanchejman jina, kay tapuykunapi piensarina: “¿Imaynatá yachasunman ima deporteschus kausayninchejta wañuy pataman churasqanta? Wakin deportes allillan kajtinpis, ¿imaynapí yachasunman chaykuna mana allinman tukushasqankuta?”.

¿Allillanchu kanman wañuchiyta atiwasqanchej deportesta ruwananchej?

Ima deportepis allinchus manachus kasqanta yachanapajqa, kay tapuykunapi piensarina: “¿Mashkha runastaj chay deportepi accidentakuyta yachanku? Chay deporteta, ¿allintachu pujllayta yachanchej? ¿Tukuy imachu kapuwanchej mana ni imanakunapaj? Chay deporteta ruwashaspa accidentakusunman chay, ¿tumpallatachu nanarpachikusunman? Chayrí, ¿hospitalmanchu chayasunman, hasta wañusunmanchu?”.

Sichus uj cristiano kusirikunanraykulla kausayninta wañuy pataman churan chayqa, Jehová Diosta llakichinman, wajkunatapis pantachinman (1 Timoteo 3:2, 8-10; 4:12; Tito 2:6-8). Cristianosqa kusirikushaspapis, kausayta Jehová Dios jina jatunpaj qhawananku tiyan.