Biblia ye namani ño nikwe

Biblia tikani ño kena ye erere täbe nüke ni näire, ye kukwe ñan tuabare. Tärä ye tikani ünä kä 1,900 nikanina ta yete aune tikani jondron ñan nuin raire yebätä (kri kwata sribe nämäne papiro aune jondron nire kwata sribe nämäne pergamino) aune kukwebiti tikani, yebiti blita ñan niena krubäte nengwane. Ne madakäre, nitre emperadore aune nitre ji ngwanka iglesiate käkwe ja di ngwani kwatibe gatekäre täte.

¿ÑOKÄNTI Biblia ye täbe nüke ni näire? ¿Aune ñobätä nitre tä ñäke bäribätä tärä mada ye kräke? Ñobätä ye ani mike gare ketebu jai.

Manuscrito copia sribebare ere

Texto Bibliabätä tikani kena rollo bätä ye nitre israelita texto ngübaka käkwe kriemikani kwin aune copia sribebare kabre kwetre. Ñodre, sacerdote levita nämäne lei ngübare ye reitre israelita rabadre copia sribere täräbätä jai niebare ietre (Deuteronomio 17:18).

Ñäkädre Kukwe Ngöbökwe yebätä ye käi nämäne juto nitre israelita kwatibätä, ñobätä ñan aune ye Ngöbö kukwei nämäne gare ietre yebätä. Ye medenbätä, nitre escriba tötikani kwin ye käkwe ja di ngwani texto ye tike kwin. Ni escriba iti, Ngöbö jürä ngwanka jabätä kädeka nämäne Esdras yei ni escriba lei biani Ngöbökwe juta Israel kräke Moisés ie, ye tikaka baliente nie nämäne ie (Esdras 7:6). Nitre masoreta, Escritura Hebrea (Antiguo Testamento) tikaka kä 500 aune 1,000 ye käkwe tärä okwä kwatire kwatire täinbare jökrä, ne kwe tädre jökrä kwin. Copia sribebare kwin kwetre aune dre nämäne tikani ye erere kwitani kwetre. Ye köböire, Biblia täbe nengwane, nitre käkwe ja töi mikani kwatibe gatekäre yebiti ta.

Kä 168 Kristo känenkri, rei sirio Antíoco IV käkwe ja di ngwani copia Escritura Hebrea nämäne Palestina ye gainte. Kukwe kira nitre judiobätä täinta känti nieta: “Rollobätä lei nämäne kwani ietre ye jökrä ötaninte kwetre aune kukwani kwetre”. The Jewish Encyclopedia tä niere: “Guardiatre kukwe ne nuainkä käkwe nuainbare brukwä kwatibebiti [...]. Nirekwe tärä deme ne nämäne [...] ye murie keta nämäne”. Kukwe nuainbare yebiti ta, copia Escritura Hebrea ye nämäne nitre judío Palestina ye ngätäite aune kä jökräbiti tibien.

Escritura Griega Cristiana (Nuevo Testamento) sribebare ünä ye bätärabe, profecía aune kukwe namani bare kira ye copia sribe namanina ere krubäte. Ñodre, apóstol Juan käkwe Evangelio kwe tikani Éfeso o känime yere. Akwa, tärä tikani kwe ye copia chi kwani mente krubäte Egipto yete. Tärä tikani Juankwe ne käi ñan nikani 50 ta ngwane, copia ne sribebare nieta nitre ja tötikaka kri krikwe. Ne tä mike gare, texto sribebare krire ne nämäne nitre kristiano nünanka juta mente mente yekwe.

Ngöbö kukwei döräibare krubäte ye köböire Jesukristo krütani ye siklo nikani kabre ta ye bitikäre Ngöbö kukwei nämäne. Ñodre, köbö 23 febrero dekä, kä 303 nitre rükä romano käkwe jukwe iglesiate dikaninte aune copia Ngöbö kukweikwe kukwani kwetre emperador Diocleciano okwäbiti nieta nitre kukwe kira täinkäkwe. Diocleciano käkwe kukwe Ngöbökwe gaite yebiti ni kristiano gaikä kwe nütübare kwe, yebätä köbö ye bitikäre dekä imperio kwe yete Biblia jökrä kukwa mananbare kwe nitre kwati okwäbiti, akwa Biblia ruäre kwäräbebare. Aisete Biblia kwäräbebare ye copia mada sribebare. Biblia sribebare griegore ye sección ketebu krikri täbe nüke nengwane, copia ye sribebare Diocleciano ja mikani Biblia rüere ye bitikäre raba ruin nie. Keteiti tä mikani Roma aune mada abokän tä British Library Londres Inglaterra.

Manuscrito sribebare kena ye ñan kwen, akwa copia ötare o ngöi tärä kabre krubäte, ruäre ye abokän kirabe krubäte. ¿Manuscrito kena ye copia sribebare ngwane, kukwe nämäne tikanibätä ye kwitani jene? Escritura Hebrea yebätä, ni ja tötikaka krikri W. H. Green niebare: “Tärä mada kira kwita ñaka metre ta tärä ne erere ye nie raba metre”. Sir Frederic Kenyon, ni ja tötikaka kri manuscrito Bibliakwe yebätä, käkwe niebare Escritura Griega yebätä: “Nitre tärä Bibliabätä tikani ye käi nikani braibe ta ngwane, copia ne sribebare ye meden copia täbe nüke ni näire. Ye medenbätä, Biblia tä nengwane nikwe yebätä kukwe nämäne tikani kira ye erere täbe tikani nengwane ye gare metre nie, akwa ye erere nie ñan raba tärä kirabe mada yebätä”.

Biblia kwitani kukwe madabiti

Kukwe ketebukäre abokänbätä nitre bäri kwati tä ñäke Bibliabätä ye abokän, Biblia kwitani kukwe kabre krubätebiti. Juta jene jene aune nitre kukwei jene ie Ngöbö rabadre gare aune “mikadre täte üaibiti aune kukwe metre yebiti” ie Ngöbö tö ye kukwe ne tä mike gare metre (Juan 4:​23, 24, TNM; Miqueas 4:⁠2).

Escritura hebrea kwitani kena kukwe madabiti ye abokän kwitani kukwe griegore yebiti abokän kädekata Septuaginta. Nitre judío blitaka kukwe griegorebiti nünanka mentokwäre Palestinabätä, käkwe sribebare. Namani bare täte siklo krobu Jesús jämi nüke kä tibienbätä känenkri. Biblia ngöi, metrere Escritura Griega Cristiana, ye kwitani bärira jire kukwe madabiti namani bare sikloi nikani braibe ta ye bitikäre. Ye bitikäre, reitre aune nitre ji ngwanka iglesiate käkwe nitre töi mikadre ñäke Ngöbö kukweibätä näre. Ja di ngwani kwatibe kwetre, ne kwe Biblia ñaka rabadre jire nitrekwe. Nitre ye käkwe ñaka nitre mada tuanimetre Biblia ye kwite nitre kä ye näire kukweibiti, ne kwe Ngöbö ñan rabadre gare ietre yekäre.

Nitre ruäre käkwe ñaka iglesia aune gobrantre jürä ngwani jabätä, käkwe Biblia kwitani nitre kä ye näire kukweibiti. Ñodre, 1530 ni inglés William Tyndale ja tötikabare Oxford, käkwe tärä Pentateuco sribebare keteiti (tärä ketarike kena Escritura Hebrea). Rüe brukwä namani tain brere kräke, akwa niara ye ni kena käkwe Biblia kwitani hebreo kukwe inglerebiti aune ni kukwe kwitaka kena inglés käkwe Jehová kädekaninte. Ni ja tötikaka kri kukwe Bibliakwebätä Casiodoro de Reina käi España, käkwe kukwe ye erere nuainbare arato. Niarakwe Biblia kwitani kukwe suliarebiti yebätä nitre catolico tö namani murie ketai. Nämäne kukwe kwite ngwane, niara ngitiani Inglaterra, Alemania, Francia, Holanda aune Suiza. *

Biblia kwita täbe kukwe keta kabrebiti aune imprimi täbe millón kwati krubäte. Biblia täbe nüke ni näire aune nitre bäri kwati tä ñäkebätä yebiti kukwe niebare Pedrokwe üai demebiti, ne nemen bare metre: Mikä tä nemen nötare aune kri blü tä näkäinkä akwa “Jehová kukwei ye tä kärekäre” (1 Pedro 1:​24, 25, TNM).

[Nota]

[Recuadro]

¿MEDENBÄTÄ TIKWE ÑÄKÄDRE?

Biblia tärä kwitani kukwe keta kabrebiti. Ruäre kwitani kukwe kirabe yebiti aune ñan nuäre nüke gare. Ruäre abokän nuäre nüke gare, akwa ñan kwitani metre ta. Mada abokän kwitani tärä okwä kwatire kwatire ye ererebätä.

Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras inglere ye nitre testiko Jehovakwe braibe ñan tö ja kä mikamana gare käkwe sribebare. Nitre kira käkwe Ngöbö Kukwei tikani ye kwitani kwetre inglere. Biblia kwitani inglere ne kwitata kukwe mada keta kabrebiti. Aune nitre kukwe kwitaka ne tätre kukwe tikani kira ye mike ñärärä arato. Kukwe Ngöbökwe tikani kira ye erere Traducción del Nuevo Mundo kwitata, akwa kukwe ye kwitata mrebe aune nuäre nüke gare. Nitre kira ie Kukwe Ngöbökwe nämäne nüke gare nuäre, ye erere nitre nengwane ie Ngöbö Kukwei rükadre gare nuäre yei nitre kukwe kwitaka tö.

Nitre ja tötikaka krikri ruäre tätre ja di ngwen Biblia kwitani kukwe jene jenebiti nengwane ye mikatarikäre ñärärä ne kwe tä kwitani metre ta o ñakare ye mikakäre gare jai. Ni iti ja tötikaka kri ye abokän Jason David BeDuhn, niara ye dirikä religionbätä Northern Arizona University Estados Unidos yete. Biblia keta ökänbätä nitre inglere tä ja tötike bäri yebätä kukwe mikani gare kwe 200 página kä 2003 yete. * Bersikulo keta kabre Bibliabätä ye nämäne kwitani ja erebe o ñakare ye mikanintari ñärärä kwe. Bersikulo ye nämäne ja erebe texto griegore yebe o nitre kukwe kwitaka töi ño ye ererebätä texto ye kwitani kwetre ya, ye niarakwe mikanintari ñärärä. ¿Dre niebare kwe?

BeDuhn tä niere Traducción del Nuevo Mundo aune Biblia mada ye ñan ja erebe, ñobätä ñan aune nitre kukwe kwitaka ye tä dre mike täte ye ererebätä kukwe Bibliabätä ye kwitani kwetre nütüta nitre kwatikwe. Aune nitre ja tötikaka kri kri kukwe Bibliakwe yebätä tä töbike ye erere arato. Akwa niarata niere: “Traducción del Nuevo Mundo ñan ja erebe Biblia madabe, ñobätä ñan aune tä kwitani bäri metre ta aune kukwe tikani kira ye ererebätä kwitani”. Kukwe ruäre kwitani ño Traducción del Nuevo Mundo yebätä ye ñan debe DeBuhn kräke, akwa “Biblia ne kwitani bäri metre ta” nieta kwe. Kukwe ne kwitani kwin krubäte nieta kwe.

Doctor Benjamin Kedar, ni ja tötikaka kri kukwe hebreore yebätä, kukwe ye erere bäsi niebare kwe Traducción del Nuevo Mundo yebätä kä 1989 yete. Niebare kwe: “Kukwe kwitani ne tä bämike nitre kukwe kwitaka käkwe ja di ngwani texto ye mike nüke gare kwin jai. [...] Texto keteiti Traducción del Nuevo Mundo yebätä kwitani jene ye ñaka kwen jire tie”.

Ngwentari jai: “¿Ñobätä tita ñäke Bibliabätä? Ñan kwitani metre ta akwa nuäre ñäkädrebätä, ¿aisete yebätä ti tö ñäkäibätä? ¿O kukwe tikani kira ye erere kwitani metre ta bätä ti tö ñäkäi?” (2 Pedro 1:20, 21). Kukwe ngwinintari nebätä mä kukwe mikai gare ño ye käkwe mä dimikai Biblia kwitani kwin ye den ñäkärä jai.

[Footnote]

[Jondron üai bämikani]

Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras ye tä kwitani kukwe keta kabrebiti

[Jondron üai bämikani]

Manuscritos masoréticos

[Jondron üai bämikani]

Fragmento känti Lucas 12:7 tä: “Mun abko bäri ütiäte kri nukwä kabrekabre bti ta, [...] munkwe ñan kä jürä ngwian jabtä”

[Üai kite nirekri]

Página plano kena: National Library of Russia, St. Petersburg; ketebu aune ketamä: Bibelmuseum, Münster; üai trökri: © The Trustees of the Chester Beatty Library, Dublin