Ja jastal kʼot ajyukujtik ja Biblia

Ja jastal kʼot ajyukujtik ja Biblia bʼa jel tsʼikan juni meran milagro. Ekʼta mas ja 1.900 jabʼil ja chʼak tsʼijbʼajuk, tsʼijbʼajisok yamkʼabʼalik jel wego xjomi jastal ja (papiro, bʼa jani aji makunuk ja yal steʼil ja yal kʼul it sok ja pergamino bʼa tojbʼelsok stsʼujmil chante) sok bʼa kʼumalik jel tʼusan ja maʼ wa xkʼumaniye ja bʼa jtyempotiki. Chomajkil, winike jel yipe, emperadorik sok asta olomalik bʼa relijyon sleʼawe modo xchʼayjel snajel.

¿JASTAL bʼobʼ kʼulaxuk ja aʼtel it bʼa ajyi sakʼan ja Biblia sok kʼot ja libro mas naʼubʼal sbʼaji? La kiltik chabʼ modo.

Jitsan kopyaʼik stalnay ja teksto

Ja israʼelenyoʼik bʼa stalnaye ja bʼajtan tekstoʼik bʼa Biblia, stalnaye lek ja royoʼik ja bʼa mero tsʼijbʼaji sok yawe-el jitsan kopyaʼik. Jun sjejel, ja reyik ajiyile ja mandar ‹oj stsʼijbʼuke bʼa jun libro jun kopya ja bʼa ley wa snolowe ja sacerdoteʼik levitaʼik› (Deuteronomio 17:18).

Jitsan israʼelenyo jel sgustoʼe skʼumajel ja Biblia, bʼa wani xyilawe jani ja Yabʼal ja Dyos; ja yuj ja teksto kʼulaji kopyar yuj jeʼumanik bʼa ley jel chapane bʼa jel stalnaye. Ja Esdras, jun jeʼuman bʼa ley wa xiwyuj ja Dyos, kʼotelni «jun kopyaʼanum jel snaʼa ja bʼa Ley bʼa Moisés, bʼa akʼubʼalyi yuja Jyoba ja sDyos ja Israel» (Esdras 7:6). Ja masoretoʼik, bʼa skʼulane kopyar ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo ma (Poko Testamento), ja bʼa yojol ja siglo 6 sok 10, cha yaʼawe kuenta ja letraʼik bʼa mi jas oj ekʼuk. Ja jastal stalnaye lek ja kopyaʼik jelni koltani bʼa stojolni lek kan ja teksto sok bʼobʼni ajyuk sakʼan ja Biblia anima sleʼawe modo xchʼayjel snajel ja matik wa skontraʼane.

Ja bʼa jabʼil 168 bʼajtanto yuja jtyempotiki, ja rey sirio Antíoco IV, sleʼa modo xchʼayjel snajel yibʼanal ja kopya ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo wa xtax ja bʼa Palestina. Bʼa jun loʼil judía wa xyala: «Xchʼiʼawe sok stsikawe yibʼanal ja royo bʼa ley yajni staʼaweʼi». Ja Enciclopedia Judía wa xyala: «Ja mandar it bʼa xchʼayjel snajel chikan jas royoʼil jelni tsats waji [...]. Ja maʼ oj ajyukyuj jun libro [...] ja kastigo wani xmilji». Pe ama yuja mandar it, kʼot ajyuk yujile kopyaʼik bʼa Biblia ja judíoʼik bʼa Palestina sok ja matik aye sakʼan bʼa tuk parteʼik ja bʼa luʼumi.

Tʼusan tsaʼan yajni chʼak tsʼijbʼajuk ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego ma (Yajkʼachil Testamento), wanxani skʼulane kopyar kartaʼik, ja jastik alubʼal oj ekʼuk sok ja bʼa loʼilik yiʼoji. Jun sjejel, ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan ja s-Evangelio bʼa Éfeso ma ja bʼa mojan yiʼoj. Chomajkil, jastalni wa xyalawe ja matik jel chapane, ke jitsan kilometro yiʼoj ja bʼa Egipto, taxni xetʼan bʼa jun kopya kʼulaji tʼusan ja 50 jabʼil tsaʼan yajni ja yeʼn stsʼijbʼan ja s-Evangelio. Ja jas taxi, xchiktes ja nochumanik Kristo ja bʼa najtik lugarik ayni yiʼoje kopyaʼik, ke ja bʼa tyempo jaw kʼotel tekstoʼik bʼa ajkʼachto tsʼijbʼajel.

Ja jastal jel pukxi ja Yabʼal ja Dyos cha koltani bʼa oj ajyuk sakʼan sigloʼik tsaʼan yuja Kristo. Jun sjejel, wa x-alji ke ja bʼa saʼan sakbʼel 23 bʼa febrero bʼa 303, ja emperador romano Diocleciano tini wan skʼeljel yajni ja soldadoʼik yiʼoj wane xchʼayjel snajel ja spuertaʼil jun iglesia sok wane stsikjel ja kopyaʼik bʼa Biblia. Ja Diocleciano wani spensaran xchʼayjel snajel ja slibroʼe ojni bʼobʼ xchʼay ja nochumanik bʼa Kristo, ja yuj yajni el kʼakʼu yaʼa mandar bʼa yibʼanal ja smandaranel bʼa stsikjel yibʼanal ja kopyaʼik bʼa Biblia. Pe jujuntik mini kʼot staʼe stsikjel sok pojxi-ele. Chomajkil, kʼotel ajyukujtik man jtyempotik parteʼik bʼa chabʼ kopya ja bʼa Biblia bʼa griego, bʼa bʼobʼta kʼulaji tʼusan tsaʼan yajni kʼe ilwanuk kontra ja Diocleciano. Ja juni wa xtax bʼa Roma sok jaxa juni bʼa British Library bʼa Londres.

Meran ama mi taxeluk ja bʼa mero tsʼijbʼunubʼalkani, pe wani xtax jitsan kopyaʼik ja bʼa teksto, jujuntik jelxani poko. ¿Tukbʼi maʼ ja rason yiʼoj ja bʼa mero tsʼijbʼunubʼalkan yajni wan kʼulaxel kopyari? Sbʼaja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, ja paklanum William Henry Green yala: «Wani xbʼobʼ alxuk sok jun skʼuʼajel ke mini ay tuk aʼtelik yiʼoj ja bʼa tyempo najate bʼa jel yalunej stojolil». Cha jachuk ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, ja Sir Frederic Kenyon, june maʼ jel naʼubʼal sbʼaj bʼa stsʼijbʼajel juʼunik ja bʼa tyempo najate, stsʼijbʼan: «Ja kopyaʼik ja bʼa libroʼik bʼa Biblia taxeli tsʼijbʼaji jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ja mero tsʼijbʼanumik tsʼijbʼane ja libroʼik bʼa Biblia. Ja yuj wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ja Biblia kiʼojtik jelni stojol jastalni ja bʼa mero tsʼijbʼunubʼalkani. Ja smeranil yi’oj sok ja jastal stojolil ay ja b’a libroʼik ja b’a Yajkʼachil Testamento jelni stalnunej». Cha yala: «Wani xbʼobʼ kaltik sok jun skʼuʼajel ke ja teksto yiʼoj ja bʼa Biblia wani xbʼobʼ jip jkʼujoltik. [...] Mini junxta wa xbʼobʼ alxuk bʼa jun pilan poko libro».

Ja sutjel yiʼoji

Ja xchabʼil modo ja jastal kʼot ajyukujtik ja Biblia ja libro mas naʼubʼal sbʼaji, jani yuja ayxa elel bʼa jitsan kʼumal. Ja it jelni slaja sbʼaj soka jas wa skʼana ja Dyos, ke yibʼanal ja chonabʼi sok ja kʼumal a-snaʼe sbʼaj sok a-stoye «ja jastalni oj tojuke yuja yipi sok ja jastalni ja smeranili» (Juan 4:23, 24; Miqueas 4:2).

Ja bʼajtan sutjel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa Biblia bʼa Hebreo jani ja Septuaginta. Sutjini sbʼaja judíoʼik wa xkʼumaniye griego bʼa teye ja bʼa Palestina, chʼak sutjuk bʼa chabʼ siglo bʼajtanto oj kʼe stulyi ja yaʼtel ja Jesús ja bʼa luʼumi. Yibʼanal ja Biblia, bʼa ti chʼikan ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, sutjini bʼa jitsan kʼumal sigloʼik tsaʼan ja chʼak sutjuki. Pe ajyi reyik sok sacerdoteʼik ke jaʼuktoma oj skʼujoluke koltanel bʼa oj kʼot sbʼaje ja kristyano, sleʼawe modo yajel ajyuke bʼa kʼikʼinal sbʼaja jastik bʼa Dyos yajni mi yawekan ke ja Yabʼal ja Dyos a-sutjuk ja bʼa kʼumaliki.

Bʼa skʼulajel lucharsok ja Iglesia sok ja gobyerno, ajyini winike bʼa mi xiwye sutjel ja Biblia ja bʼa skʼumal ja lugari ama chikan jas x-ekʼ sbʼaje. Jun sjejel, ja William Tyndale, wa xkʼumani inglés bʼa chapubʼal bʼa Oxford, ja bʼa 1530 ya eluk ja Pentateuco (ja joʼe bʼajtan libroʼik ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo). Ama jel ilji kontra, yeʼnani bʼajtan sutu ja Biblia ja bʼa hebreo bʼa inglés sok yeʼn kʼot ja bʼajtan sutuman bʼa inglés bʼa yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos, ja Jyoba. Ja William Tyndale cha kʼotni jun paklanum bʼa español ja Casiodoro de Reina, ke tikʼanxta kol miljuk yuja skontraʼik católico, yajni wanto sutjel sbʼajtanil ekʼele bʼa español ja Biblia. Bʼa oj chʼak sute, skʼulan biajar man Inglaterra, Francia, Holanda sok Suiza. *

Ja Biblia wantoni sutjel bʼa mas kʼumal sok miyonik bʼa wanto pukxel. Ja jastal ajyeljan sakʼan bʼa kʼot ja libro mas jel naʼubʼal sbʼaji, wani sjeʼa ja smeranil kʼotel ja yaljelik it bʼa aji ekʼyi ja jekabʼanum Pedro: «Ja yal kʼuli wa xtaki jaxa snichmali wa xmokʼi, pe ja yabʼal ja Jyoba wani x-albʼi bʼa tolabida» (1 Pedro 1:24, 25).

[Nota]

[Rekuagro sok dibujo]

¿B’AY JA OJ K’UMUKI?

Bʼa jitsan kʼumal ayiʼoje jitsan Biblia sutubʼal. Jujuntik ja b’a sutubʼal wa xyawe makunuk kʼumalik jel wokol yabʼjel stojol, b’a najate sok jaxa bʼa tuk sutubʼali cholubʼalxani ja jas wa xyala b’a pasil yabʼjel stojol. Jaxa tuk chikani lek tojol ja jastal sutubʼal ja yaljeliki.

Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi bʼa inglés bʼa yaʼuneje eluk ja testigoʼik bʼa Jyoba, chapji yuj jun Tsome Olomalik ja bʼa mero kʼumal tsʼijbʼaxi. Ja Biblia it, jani kʼotel ja bʼajtan yamkʼabʼal yaʼuneje makunuk ja sutumanik b’a axel eluk junuk 60 kʼumal, ja sutumanik skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile b’a yajel slaj sbʼajsok ja tekstoʼik ja bʼa jastal mero tsʼijbʼaxi. Wani skʼujolane yajelkan ja jastalni mero tsʼijbʼunubʼali bʼa mi oj chʼayuk ja jas wa stojolani. Ja jas yaweyi stʼilanili, jani ke ja matik oj skʼumuk Biblia ja b’a jtyempotik pasil ayabʼye stojol, jastalni yabʼye lek stojol ja matik skʼumane ja b’a bʼajtan siglo.

Jujuntik paklanumik ja bʼa yechalil ja kʼumali, spakluneje ja sutjelik mas ajkʼachto, bʼa tini chʼikan Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi bʼa inglés, b’a slejel jastik mi chikanuk stojol ja jastal sutxeli. June ja b’a yeʼnle, ja’a Jason David BeDuhn, jun maestro b’a Universidad ja b’a Norte b’a Arizona b’a Estados Unidos, ja b’a jabʼil 2003 spuku jun spaklajel bʼa 200 slamik ja bʼa bʼalune «Biblia mas wa xmakuni ja bʼa anglosajón». * Ja bʼa yestudio skʼulani, spaklay jitsan loʼil bʼa Biblia bʼa tuktukil ja jas wa staʼa tiʼal, ke «bʼobʼta xchʼikuneje yaljelik bʼa mi stojoluk ja jastal sutubʼali». Bʼa kada loʼil, ja BeDuhn ya slaj sbʼajsok ja teksto bʼa griego ja jastal sutubʼal ja Biblia bʼa inglés, bʼa oj yil bʼay ja tukbʼel ja jas wa stojolani. ¿Jasa kʼot snaʼi?

Ja BeDuhn wa xyala ke jitsan kristyano mi lek xyilawe Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi, pes yujni wa spensarane ja sutumanik jani xchʼikawe ja pensar yiʼoj ja srelijyone ja bʼa Biblia it. Chomajkil, ja yeʼn wa xyala ke ja Biblia it «jelni chʼikan stojol sok wani slaja sbʼajsok ja tuk kʼumal ja bʼa mero tsʼijbʼaxi». Anima ja BeDuhn mini akuerdo ayuk ja jastal sutji jujuntik bersikulo ja bʼa Biblia it, ja yeʼn wa xyala «bʼa akʼubʼalni slaj yuj tuk Biblia, Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi jani mas chʼikan stojol. Sok jani mas lek».

Ja loktor Benjamin Kedar, jun hebreo bʼa Israel, ja bʼa 1989 yala jun jasunuk juntikxta sbʼaj Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi: «Ja aʼtel it wani sjeʼa ja janekʼto kʼujolaxel bʼa yabʼjel stojol tsʼikan lek ja teksto [...]. Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi mini jas jtaʼunej bʼa tukbʼel, bʼa skʼumajel jun jasunuk mi teyuk ja bʼa teksto».

Jobʼo abʼaj: «¿Jasa jkʼelsat yajni wa xkʼuman ja Biblia? ¿Wan maʼ xleʼa june mas pasil skʼumajel ama mi jel chʼikanuk stojol? ¿Ma wa xkʼana oj kʼumuk june bʼa chʼikan lek stojol jastalni ja bʼa mero tsʼijbʼaxeli?» (2 Pedro 1:20, 21). Jawa kʼelsat jani oj kʼotuk ja jas oj xchiktes ja bʼa sutjel oja tsaʼi.

[Nota]

[Dibujo]

Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi ayxani elel bʼa jitsan kʼumal

[Dibujo]

Stsʼijbʼajelik bʼa masoretoʼik

[Dibujo]

Xetʼan yiʼoj ja bʼa Lucas 12:7: «Mok xiwanik. Ja weʼnlexi masto baleʼex yuj jitsan yal chanik»

[Dibujo]

Página en primer plano: Biblioteca Nacional de Rusia (San Petersburgo); segunda y tercera: Bibelmuseum, Münster; fondo: © The Trustees of the Chester Beatty Library (Dublín)