Ir al contenido

¿Kinamiki titlaxtlauas tlen tlanauatianij tlajtlanij?

¿Kinamiki titlaxtlauas tlen tlanauatianij tlajtlanij?

¿Kinamiki titlaxtlauas tlen tlanauatianij tlajtlanij?

MIAKEJ amo kinpaktia tlaxtlauasej impuestos o tlen tlanauatianij tlajtlanij. Kiijtouaj nochi nopa tomij tlen temakaj amo kuali kitekiuiaj, moaxkatiaj o kiichtekij. Uan sekinok amo kinekij tlaxtlauasej impuestos pampa ika nopa tomij kichiuaj tlen amo kuali. Kiampa kinpano se keski maseualmej katli euaj ipan se altepetl tlen Oriente Medio, inijuantij kiijtouaj: “Amo titlaxtlauasej impuestos pampa ika nopa tomij kikouaj balas tlen ika kinmiktiaj tokoneuaj”.

Miakej maseualmej ipa kiampa moiljuijtokej. Se tlayakanketl hindú katli motokaxtiyaya Mohandas Gandhi, kiijtok tlen moiljuiyaya ika ni tlajtoli: “Nochi katli tlaxtlauaj impuestos ipan se altepetl kampa itstokej soldados tlapaleuiaj ma mochiua tlen amo kuali. Nochi maseualmej maske ya uejueyij o amo, tlapaleuiaj ma mochiua tlen amo kuali kema tlaxtlauaj impuestos”.

Nojkia, nopa filósofo Henry David Thoreau, katli itstoya ipan siglo 19, kiijtok kenke amo tlaxtlauayaya impuestos tlen ika kichiuayayaj ma onka tlauilankayotl. Ya kiijtok: “¿Kinamiki tijkauasej maske se kentsi, se tlanauatijketl ma kitlapejpeni tlen tijchiuasej? Uajka, ¿kenke tijpiaj totlalnamikilis?”.

Cristo itokilijkauaj moneki tijmatisej ni tlamantli pampa Biblia techiljuia nochipa moneki tijpiasej totlalnamikilis tlapajpaktik (2 Timoteo 1:3). Nojkia, Biblia kiijtoua tlanauatianij kinamiki tlainamasej impuestos: “Moneki nochi tlakamej xikinneltokakaj tekiuejmej tlen gobierno, pampa toTeko kintekimakatok tekiuejmej. Uan niyon se tekiue tlen kipia tekiuejkayotl axiselti motlalijtok, pero toTeko kitlalijtok para ma tlanauati. Uajka moneki tikinneltokasej tekiuejmej para ma amo techtlatsakuiltikaj uan nojkia pampa toyolo [o totlalnamikilis] techiljuia para kej nopa xitlauak. Uan nojkia moneki titlaxtlauasej impuesto. Pampa kinamiki kiselisej inintlaxtlauil nopa tekiuejmej pampa kitekipanouaj toTeko mojmostla ipan ininteki tlen kintocaroua ma kichiuakaj. [...] Xitlapaleuikaj kema moneki intlapaleuisej. Uan xikintlaxtlauikaj tlen tlainamaj impuesto” (Romanos 13:​1, 5-7).

Yeka, Cristo itokilijkauaj tlen achtoui siglo nochipa tlaxtlauayayaj impuestos maske miak tlen nopa tomij motekiuiyaya ipan tlauilankayotl. Ipan ni tonali, Jehová itlajtoltemakauaj nojkia tlaxtlauaj impuestos. * ¿Kenke Cristo itokilijkauaj tlaxtlauaj impuestos tlaj nopa tomij kitekiuiaj kema kichiuaj tlen amo kuali? ¿Kinamiki Cristo itokilijkauaj tlaxtlauasej impuestos maske inintlalnamikilis amo kinkauilia?

Kema titlaxtlauaj impuestos uan totlalnamikilis

Se kentsi tlen nopa tomij tlen kiixtlauayayaj Cristo itokilijkauaj tlen achtoui siglo motekiuiyaya ipan tlauilankayotl. Yeka, Gandhi uan Thoreau amo kinejkej kiixtlauasej impuestos pampa kiitakej kenijkatsa motekiuiyaya nopa tomij.

Cristo itokilijkauaj kineltokakej nopa tlanauatili tlen kiijtoua Romanos capítulo 13. Inijuantij amo kineltokakej tlen nopaya kiijtoua san pampa ueliskia kintlatsakuiltisej, kichijkej pampa inintlalnamikilis kiniljuiyaya kiampa ma kichiuakaj (Romanos 13:5). Se Cristo itokilijka katli kipia kuali itlalnamikilis kimati moneki tlaxtlauas impuestos, maske nopa tomij kitekiuiaj ipan tlamantli tlen amo kuali. Maske nesi amo sanse tlen Biblia tlamachtia, moneki kuali tijkuamachilisej kenijkatsa techpaleuia totlalnamikilis ma tijmatikaj tlake tijtlapejpenisej.

Maske nochi tijpiaj totlalnamikilis, kej kiijtok Thoreau, nopa amo kiijtosneki amo kema techkajkayauas. Tlaj tijnekij tijyolpakiltisej toTeotsij, totlalnamikilis moneki moyakanas ika tlen Biblia kiijtoua. Kemantika moneki timotlalnamiktisej uan kiampa timoiljuisej sanse kej toTeotsij moiljuia, pampa ya tlauel tlalnamiki uan amo kej tojuantij (Salmo 19:7). Yeka, moneki tikinitasej tekichiuanij kej ya kineki. ¿Uan kenijkatsa kinita toTeotsij?

Apóstol Pablo kiijtok tekichiuanij “kitekipanouaj toTeko mojmostla ipan ininteki” (Romanos 13:6). ¿Tlake kiijtosneki tlen kiijtok? Kiijtosneki inijuantij tlapaleuiaj kuali ma tiitstokaj uan kichiuaj se keski tlamantli tlen kinpaleuia maseualmej. Maske sekij tekichiuanij tlachtekij, kena kichiuaj se keski tlamantli tlen tepaleuia, kej kema kitlaliaj escuelas, servicio de correos, bomberos uan policías katli tlamokuitlauiaj. Maske toTeotsij kimati tlanauatianij amo kuali kinyakanaj maseualmej, kinkaua ma tekichiuakaj se keski tonali. Nojkia, kineki ma titlaxtlauakaj impuestos pampa kiampa tijnextiaj tijtlepanitaj tlen ya kitlalijtok.

ToTeotsij amo nochipa kinkajtos ma tekichiuakaj tlanauatianij, ya mosentlalijtok kintekipatlas ika iTlanauatijkayo uan kiampa kisenkauas nochi kuesoli pampa tekichiuanij kichijtokej maseualmej ma tlaijiyouikaj miak tonali (Daniel 2:​44; Mateo 6:​10). Nama toTeotsij ayamo kiampa kichiua, yeka amo kineki ma tikinijixnamikikaj tekichiuanij, kej katli amo kinekij tlaxtlauasej impuestos o katli amo kinneltokaj ipan sekinok tlamantli.

¿Tlake uelis tijchiuas tlaj nojua timoiljuia kema titlaxtlaua impuestos titlapaleuia ma mochiua tlauilankayotl, sanse kej Gandhi moiljuiyaya? Kema tijnekij kuali tikitasej se tlamantli, moneki tiixtlejkosej. Uan tlaj tijnekij timoiljuisej kej toTeotsij, moneki tijpatlasej kej timoiljuiaj uan tikilnamikisej san ya tlauel tlalnamiki. Ika tlajtolpanextijketl Isaías, toTeotsij kiijtok: “Pampa keja iluikaktli eltok más uejkapa que ni Tlaltipaktli, keja nopa nojkia noojui uan notlalnamikilis eltok más uejkapa que inmojuantij inmoojui uan inmotlalnamikilis” (Isaías 55:8, 9).

¿Tlanauatianij uelij kinauatiaj nochi?

Kema Biblia kiijtoua moneki titlaxtlauasej impuestos, amo kiijtosneki tlanauatianij uelis kinnauatisej maseualmej nochi tlen kinekisej. Jesús kiijtok maske toTeotsij kinkajtok ma tlanauatikaj, amo kipiaj nochi tlanauatili. Kema se keskij judíos kitlajtlanijkej Jesús tlaj iTata kinekiyaya ma kimakakaj impuestos nopa tlanauatijketl tlen Roma, ya xitlauak kiniljuik: “Xijmakakaj César tlen César iaxka, uan xijmakakaj toTeko tlen toTeko iaxka” (Marcos 12:​13-17).

Tekichiuanij katli kiixnextiaj “César”, kichijchiuaj tomij uan kiijtouaj keski ipati elis. Yeka, toTeotsij kiijtoua kinamiki ma tikinkuepilikaj kentsi tlen nopa tomij ika impuestos. Maske kiampa tijchiuaj, Jesús kiijtok yon se tlanauatijketl uelis tijmakasej “tlen toTeko iaxka”, kej tijmaktilisej tonemilis o tijueyichiuasej. Kema tlanauatianij kitlaliaj se tlanauatili tlen kiixnamiki toTeotsij itlanauatiljuaj, tojuantij “moneki tijneltokilisej toTeko Dios achtoui uan axtlakamej” (Hechos 5:29).

Maske uelis Cristo itokilijkauaj kinyolkokoua inintlalnamikilis pampa tekichiuanij amo kuali kitekiuiaj tomij tlen impuestos, amo kema moiljuiaj amo tlaxtlauasej impuestos yon kinekij kiniljuisej tekichiuanij tlake moneki kichiuasej. Tlaj kiampa kichiuaskiaj, kinextiskiaj amo motemachiaj toTeotsij kisenkauas nochi kuesoli tlen maseualmej kipiaj. Tojuantij tijpiaj toyolo uan tijchiaj nopa tonali kema toTeotsij iTlanauatijkayo kintekipatlas tlanauatianij ika iKone Jesús, katli tlanauatis ipan nopa Tlanauatijkayotl, ya kiijtok: “Notlanauatilis kampa na nitlanauatia axmokaua ipan ni Tlaltipaktli” (Juan 18:36).

Mitspaleuis tlaj tijchiuas tlen Biblia kiijtoua

Tlauel mitspaleuis tlaj tijchiuas tlen Biblia kiijtoua uan titlaxtlauas impuestos. Kiampa tekichiuanij amo mitstlatsakuiltisej yon timajmauis mitsitskisej uan mitstsakuasej (Romanos 13:​3-5). Uan tlen tlauel ipati, tijpias kuali motlalnamikilis iixpa toTeotsij uan tijueyichiuas pampa tijneltoka tlen tlanauatianij kiijtouaj. Maske uelis amo tijpias miak tomij kej katli amo tlaxtlauaj impuestos uan katli kinkajkayauaj tekichiuanij, uelis timotemachis toTeotsij nochipa kinmokuitlauia itekipanojkauaj katli amo kitlauelkauaj. David, katli kiijkuilok se salmo, kiijtok: “Na nojkia nitelpokatixtoya uan ama ya niueuentsi, pero axkema nikitak toTeko kitlauelkaua se tlakatl tlen itstok xitlauak iixpa. Niyon ikoneuaj [...] motlaejeuiaj [o kitemouaj tlen] ika panosej” (Salmo 37:25).

Tlaj titlaxtlauas impuestos pampa tijkuamachilia tlen Biblia kiijtoua, tiitstos ika tlaseuilistli. ¿Kenke? Pampa tijmati toTeotsij amo mitstlajtlakoltis pampa tekichiuanij amo kuali kitekiuiaj nopa tomij tlen titemaka, sanse kej tlanauatianij amo kitlajtlakoltiaj katli tlaxtlaua renta pampa iteko nopa kali amo kuali kitekiuia nopa tomij. Kema ayamo momachtiyaya Biblia, se tlakatl katli itoka Stelvio kichijki kampeka kipatlas se keski tlamantli ipan sur tlen Europa. Ya kiijtok kenke ayokmo kiampa kichijki: “Nijkuamachilik se tlakatl amo uelis kichiuas maseualmej ma itstokaj ika tlaseuilistli uan ma moitakaj kej iknimej. San toTeotsij iTlanauatijkayo uelis kichiuas nochi maseualmej ma itstokaj ika pakilistli”.

Tlaj ta titlaxtlauas “tlen toTeko iaxka”, nojkia kiampa timoiljuis. Tikitas kema toTeotsij iTlanauatijkayo tekichiuas ipan nochi Tlaltipaktli uan kitsontlamiltis nochi tlamantli tlen amo kuali tlen tlanauatianij kichijtokej.

[Tlatsintla kiijtoua]

^ Tijpantis sekinok tlamachtili kampa kiijtoua kenijkatsa Jehová itlajtoltemakauaj tlaxtlauaj impuestos ipan La Atalaya noviembre 1, 2002, iamayo 12, párrafo 15, uan mayo 1, 1996, iamayo 16, párrafo 7.

[Tlajtoli katli pankisa]

Moneki tijpatlasej kej timoiljuiaj uan kiampa timoiljuisej kej toTeotsij, pampa ya tlauel tlalnamiki amo kej tojuantij

[Tlajtoli katli pankisa]

Kema Cristo itokilijkauaj tlaxtlauaj impuestos, kipiaj kuali inintlalnamikilis iixpa toTeotsij uan motemachiaj ya kinmakas tlen moneki

[Tlaixkopinkayotl]

“Xijmakakaj César tlen César iaxka, uan xijmakakaj toTeko tlen toTeko iaxka”

[Katli iaxka tlaixkopinkayotl]

Copyright British Museum