«KAʼAX bʼa wa naj. Kumxan soka wa pamilyaʼiki sok cholo yabʼye yibʼanal ja jas skʼulunejawi ja Jyoba sok jastal snaʼuneja yajulal», jani it ja jas yala yabʼ ja Jesús jun winik b’a wa skʼana oj kʼot snochuman. Bʼobʼta tini aye mojan ja bʼa chonabʼ Gadara, ja bʼa sureste bʼa mar Galilea. Ja yaljelik it bʼa Jesús, wa chiktes ke wani snaʼa jun jasunuk ja bʼa kristyano: bʼa ayni yiʼoj ja skʼanjel bʼa loʼilanel soka spamilya ja bʼa jastik wa xmakuniyujile (Mar. 5:19).

Ja bʼa jtyempotiki, wantikni yiljel ja modoʼal it bʼa spetsanil ja kulturaʼik, anima bʼa jujuntik masni jel chikan yuja tuki. Ja yuj, yajni june wa xkʼot yaʼtijum bʼa Jyoba, ja Dyos smeranili, wani xnikjiyuj bʼa kʼankʼunel loʼilanel soka spamilyaʼik ja bʼa skʼuʼajel yiʼoje. Pe ¿jastal oj bʼobʼ skʼuluk? ¿Jastal oj kʼotkotik man skʼujole ja jpamilyatik bʼa ayiʼoje pilan relijyon ma mi skʼuʼane ja Dyosi? Ja Biblia wa xyaʼa rasonik bʼa jel xmakuni.

Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Andrés yeʼnani waj ja maʼ bʼajtan snaʼa ke ja Jesús yeʼnani ja Mesías. ¿Machun wegoxta yala yabʼi? «Ja jas bʼajtan skʼulani, jani waj sleʼ ja yermano Simón sok yala yabʼi: ‹Jtaʼatikonta ja Mesías› (ja sutubʼali jaʼa Kristo)». Tsaʼan yiʼaj och ja Pedro ja bʼay ja Jesús, jachuk skoltay bʼa oj kʼot jun snebʼuman (Juan 1:35-42).

Junuk wake jabʼil tsaʼan, ja Pedro tey bʼa Jope, yajni ajiyi ja lokjelal oj waj man norte bʼa Cesarea bʼa snaj jun olomal bʼa soldado sbʼiʼil Cornelio. ¿Matik staʼa ja yajni kʼoti? Ja loʼili wa xyala: ‹Jaxa Cornelio wanxani smajlajel [ja Pedro sok ja matik tey ekʼsoki], sok stsomota ja spamilya jumasaʼ sok ja mero yamigoʼiki›. Jach jastal it, ja Cornelio yaʼakan ja spamilya bʼa oj bʼobʼ smaklay ja Pedro sok bʼa yeʼn oj stsaʼ ja jasa oj skʼulukeʼi (Hech. 10:22-33).

¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Andrés sok ja Cornelio ja jastal yilawe ja spamilyaʼiki?

Xchawanile mini yawekan ja jastiki, a-ekʼuk jachta lom. Ja Andrés yeʼnani sleʼa modo bʼa jachuk ja yermano oj snaʼ sbʼaj ja Jesús, sok jaxa Cornelio stsomo ja spamilya bʼa oj smaklaye ja Pedro. Pe mini june bʼa yeʼnle stʼenawe ja spamilyaʼe oj kʼotuke snochumane Kristo. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik? Bʼobʼta ojni bʼobʼ kaltik yabʼ ja jpamilyatik bʼa jun jasunuk jel xpaywani, ojni bʼobʼ jletik modo bʼa oj snaʼe sbʼaj ja smeranil bʼa Biblia ma oj katik snaʼe sbʼaj tuk Testigoʼik. Pe tʼilani la jkistik ja jasa wa stsaʼawe skʼulajeli sok mokni jtʼentike. Bʼa oj jnatik jastal oj jkoltaytik, la kiltik jun sjejel bʼa meran ekʼel: ja bʼa Jürgen sok Petra, jun nupanum bʼa Alemania.

Ja Petra skʼulan estudiar ja Biblia soka testigoʼik b’a Jyoba sok yiʼaj ja’. Ja statami wajni jun olomal b’a soldado sok ama ja bʼajtani mini lek yila ja jas stsʼaʼa ja Petra. Pe ekʼ ja tyempo ya’a sbʼaj kuenta ja Testigoʼik jani wa sjeʼawe ja smeranil bʼa Biblia. Ja yuj, yayi ja sakʼanil ja Jyoba, sok ja wego jun ansyano b’a kongregasyon. ¿Jas wa xyala ja yeʼn b’a oj kʼotan man skʼujol juna pamilya tey b’a pilan relijyon?

Ja Jürgen wa xchiktes: «Moka leʼ modo stimjel ja skʼuʼajel yiʼoje sok yaljel yabʼye jitsan jastik junuk. Ja it kechani wa x-aji jitsuke. Yajni wan ekʼel ja tyempo masni lek takal takal oj cholxuk yabʼye. Cha wani xkoltani sjejelyile ja hermanoʼik bʼa junxta sjabʼile ma ja jas junxta wa xyiʼaje gusto. Skʼulajel ja it ojni koltajuke».

Ja jekabʼanum Pedro soka spamilya ja Cornelio, wegoxtani skisawe ja jas cholji yabʼyeʼi. Pe ja tuk kristyanoʼik ja bʼa bʼajtan siglo mini wegoxta skisawe.

Jitsan ja bʼa yermano ja Jesús skʼuʼane bʼa yeʼna yajni xcholo ekʼi. Jun sjejel, bʼobʼta ja nebʼuman Santiago sok ja Juan sprimo’eni sok jaxa snane Salomé, bʼobʼta wajni stiya ja Jesús. Jastalni jkʼumantik, sen yeʼnani waj june ja bʼa «jitsan tuk ixuke» bʼa «yawe makunuk ja jastik yiʼoje bʼa oj skoltaye» ja Jesús sok ja sjekabʼanumiki (Luc. 8:1-3).

Pe tuk ja bʼa spamilyaʼik ja Jesús mini skʼuʼane bʼa yeʼna ja bʼajtanto. Bʼa jun ekʼele, mas ja jun jabʼil yajni ja yeʼn yiʼajta jaʼ, jitsan kristyano stsomo sbʼaje bʼa jun naʼits bʼa oj smaklaye. Ja loʼili wa xyala: «Yajni ja spamilya yabʼye ja jas wan ekʼeli, ja yeʼnle waj sleʼe bʼa oj yiʼe oche, yujni wa xyalawe: ‹Kʼeta slokoʼil›». Tyempo tsaʼan, yajni ja majan yermanoʼik sjobʼoweyi bʼa lugar wajuma, mini yala yabʼye stojol. ¿Jas yuj mini yala? Pes yujni «ja yermanoʼik mini sjeʼawe skʼuʼajel bʼa yeʼna» (Mar. 3:21; Juan 7:5).

¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja jastal yila ja spamilyaʼik ja Jesús? Ja yeʼn mini tajki yajni jujuntik aljiyabʼ kʼeta slokoʼil. Jaʼuktoma, yajni milji sok sakʼwi, stsatsankʼujolan ja spamilya, pes yujni ti sjeʼa sbʼaj ja majan yermano Santiago. Sok bʼobʼta ja bʼa ekʼele it yajni sjeʼa sbʼaja Santiago, ja tuk majan yermanoʼik kʼot skʼuʼuke ja Jesús yeʼnani ja Mesías. Ja yeʼnle sok ja tuk matik toji tini ayesok ja nebʼumanik bʼa stsomo sbʼaje ja bʼa Jerusalén sok ja yajni ajiyile ja yip ja Dyosi. Mas tsaʼan ja Santiago sok ja Judas, pilan majan yermano ja Jesús, ajiyile cholalik bʼa jel tʼilan (Hech. 1:12-14; 2:1-4; 1 Cor. 15:7).

Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, ja bʼa jtyempotik jujuntik jpamilyatik wani xyiʼaj yujile tyempo snochjel ja bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanili. La kiltik ja sjejel bʼa Roswitha, bʼa kʼotel jun católica yajni ja statam och testigo bʼa Jyoba ja bʼa 1978. Yuja kʼokxel lek ja bʼa skʼuʼajel yiʼoji, mini skisa ja jasa stsaʼa skʼulajel ja statami. Pe jabʼilik tsaʼan stukbʼes ja smodo. Kʼotni snaʼ ke ja Testigoʼik jani wa sjeʼawe ja smeranili sok ja bʼa 2003 yiʼaj jaʼ. ¿Jasa nikjiyuj bʼa stukbʼes sbʼaj? Jani ja smodo ja statami: jaʼuktoma oj syajbʼes yuja jastal wa skʼulanyi, ja yeʼn wani xyaʼakan ke a-stukbʼes ja jastal wa spensarani. ¿Jas rason wa xyaʼa ja Roswitha? «Ta ay leka pasensya ojni lajxuk skʼulajel takal takal».

Ja Monika yi’a ja’ b’a 1974, sok lajune jabʼil tsaʼan ja chabʼ yuntikil kʼotye Testigo. Ja statam Hans mini skontraʼan ja srelijyoni, pe mini yi’a ja’ wego man staʼa ja jabʼil 2006 ja tito skʼulani. Ja bʼa jas ekʼi, ¿jasa rason wa xyaʼawe? «Ajyan toj soka Jyoba sok moka yopesabʼaj yajni ja ti chʼikansok ja skʼuʼajela wiʼoji». Jun jasunuk jel koltajiyuj ja Hans jani yuja tolabida wa xyila ke ja spamilya wa xkʼanjiyuj. Sok mini tʼun chʼayujile ja smajlajel ke oj kʼotuk ja kʼakʼu oj ochuk ja bʼa smeranili.

Bʼa jun ekʼele, ja Jesús ya slaj ja rason bʼa smeranili jastal jaʼ bʼa wa xyaʼa sakʼanil (Juan 4:13, 14). Wani xkʼanatik ke ja jpamilyatik ayuʼe ja jaʼ it wa xyaʼa sakʼanili sok bʼa wa xyaʼa likikeli. Pe mokni jtʼentike bʼa ayuʼe junta jalon. Ja matik wa xlikiki xyabʼye ma tʼenubʼal xyabʼye, jani yuja jastal wa xjeʼatik ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Ja Biblia wa xyala ke «ja skʼujol ja maʼ toji wa spensaran bʼajtanto ay jas oj yal» sok «ja skʼujol ja maʼ bibo wa xya sjeʼ biboʼil ja yakʼi, sok masni wa xya kʼokxan ja jastik wa xyala». ¿Jastal oj katik makunuk ja yaljelik it? (Prov. 15:28; 16:23).

Ja cheʼumal bʼa wa skʼana ja statam oj kʼot snaʼ ja skʼuʼajel yiʼoji, «wa spensaran bʼajtanto ay jas oj yal», wan xkan alxuk, wa stsaʼa lek ja jas oj yali sok mi wegoxta wa xkʼumani. Tʼilani mi xbʼobʼ sjeʼ mas ekʼxel ma mas toj yuja statami. Jach jastal it ja jas oj yali, ojni bʼobʼ tsatsankʼujolanuk sok oj ya ajyuk ja lamanil. Sok bʼa oj «sjeʼ biboʼil ja yakʼi», ja cheʼumali ojni bʼobʼ sjobʼ sbʼaj: «¿Jas tyempo mas lek oj bʼobʼ loʼilanukon soka jtatami? ¿Jastik jel xyiʼaj gusto stajel tiʼal? ¿Bʼa jas tema jel xyiʼaj gusto skʼumajel? ¿Wan maʼ xyiʼaj gusto ja ciencia, ja politika ma ja tajneli? ¿Jastal oj nikyi skʼujol sbʼaja jas wa xyala ja Biblia sok skisjel ja jastal ay xyabʼ sok ja jas wa spensarani?».

Ja yujil, bʼa oj kʼotkotik man skʼujole ja jpamilyatik mi Testigoʼuke tʼilan oj jcholtik yabʼye bʼa jun modo pasil ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Ja jas wa xkalatiki tʼilani a-sjeʼ ja bʼa jas wa xkʼulantiki.

Ja Jürgen bʼa tax tiʼal ja bʼajtani, wa xcholo: «Amakunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa wa sakʼanili. Jachuk ja pamilya mi kʼuʼumanuki oj kʼot yil yeʼn mismo ja smeranili, anima mito xchʼak snaʼ yibʼanal». Ja Hans, bʼa tsaʼan yiʼaj jaʼ junuk 30 jabʼil yuja xcheʼumi, junxtani wa xyila, wa xyala: «Tʼilani oj axuk jun lekil sjejel. Jachuk ja pamilya mi Testigo’uke oj yil ja jasa meran wa xkʼulantiki». Ja jpamilyatik tʼilani ayil ke ja skʼuʼajel kiʼojtiki tukni lek, pe mi bʼa mi stojoluk ma bʼa mi lekuk yiljel, sbʼajni jlekilaltik.

Ja jekabʼanum Pedro yayi ja rasonik it jel chaʼanyabʼal ja cheʼumalik kʼuʼuman Dyos bʼa ay statame mi kʼuʼumanuki: «Ajyanik bʼa yibʼ skʼabʼ jawa tatamexi, bʼa jachuk, ta jujuntik mi kʼuʼabʼal ayuke soka yabʼal ja Dyosi, ojni kʼokxuke yuja wa modoʼexi ama mi jas xa walawex, yuja yeʼnle mismo wa xyilawe jawa tojil modoʼex sok ja jastal jel lek wala kʼulwaniyex respetari. Mokni jaʼ wa tsamalbʼukex ja bʼa juera, jastal jelxelxa stojbʼesel jawa wolomexi, jelxelxa slapjel oro sok lekil kʼuʼalik, jani xwa tsamalbʼukex ja jas ay ja bʼa wa kʼujolexi. Ja yujil tojbʼesabʼajik soka lamanil sok ja mansoʼil bʼa jelni chaʼanyabʼalil ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi; chomajkil ja stojbʼesela bʼajex jachuki mini xjomi» (1 Ped. 3:1-4).

Ja Pedro xchiktes ke ja lekil modoʼal yiʼoj jun cheʼumal kʼuʼuman Dyos, ojni bʼobʼ nikjuk ja statami. Yajel presente ja rason it, jun hermana sbʼiʼil Christa, man yajni yiʼaj jaʼ ja bʼa 1972 wani skʼujolajel bʼa snikjelyi skʼujol ja statami. Ja yeʼn wan skʼulajel estudiar soka Testigoʼik, pe mitoni stsaʼa oj yaʼteltajel ja Jyoba. Wajelni jujuntik reunionik sok wani xyiʼaj sbʼaj lek soka kongregasyon bʼa wa skisawe ja derecho yiʼoj bʼa stsajel skʼulajel. Ja Christa, ¿jastal wa sleʼa modo oj kʼot man skʼujol?

Ja yeʼn wa xcholo: «Puestoni ayon bʼa snochjel ja bʼej wa sjeʼaki ja Jyoba. Cha wani xkʼujolan skisjel ja jtatam ja bʼa jmodo wa xjeʼa sok bʼa ‹mini jas oj kalyabʼ›. Yajni mi wanuk skʼokjel jun rason bʼa Biblia, wa xkʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa yajel gustoʼaxuk. Wa xkisa ja jas wa stsaʼa skʼulajeli, sok ja jastik junuki wa xkakan bʼa yeʼn oj yil ja Jyoba».

Ja jas ekʼ sbʼaj ja Christa wa sjeʼa ja stʼilanil yiʼoj snajel jastal ochel loʼil. Anima tolabida ajyi latsan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, jastal wajel ja bʼa reunionik, ja bʼa xcholjeli, wani xyabʼ stojol ja jastal wa xtax ja statami. Wani snaʼa yeʼnani yiʼoj ja derecho bʼa oj sjeʼ wa syajtay, spiljelyi tyempo, sok smaklajel. Jpetsaniltik tʼilani oj natik jastal ochel loʼil sok oj kabʼtike stojol ja jpamilyatik mi Testigoʼuke. Ja Biblia wa xyala: «Ay jun styempoʼil bʼa skʼulajel ja jastik junuki». Ja it, tini chʼikan yajel ekʼuk tyempo soka jpamilyatik mi Testigoʼuke, mas ta jaʼa wa nupi. Yajel ekʼ tyempo lajan masni wa xbʼobʼ loʼilanuke, skʼulajel ja jaw wani xkoltani bʼa mi oj yabʼye stuchʼil aye ma oj tajkuke (Ecl. 3:1).

«Jelni tʼilan a-snaʼ ja jpamilyatik ke wa xkʼanatik sok wa xkatikyi orasyon yuj yeʼna», jachni wa xcholo ja Holger, bʼa 20 jabʼil tsaʼan yiʼaj jaʼ ja stat yuja tuk spamilya. Jaxa Christa wa xcholo: «Mini tʼun oj chʼaykuj ja smajlajel ke ja jtatam oj ochuk ja bʼa smeranili sok oj ajyuk ja bʼa slado ja Jyoba». Ja jmodotik soka ja jpamilyatik mi Testigoʼuke tʼilani a-sjeʼ bʼa jun modo stojol. Sok mokni el jganatik.

Ja jasa wa xkʼanxi jani lek oj kil jbʼajtik soka jpamilyatiki, sjejelyi bʼa oj kʼot snaʼe ja smeranili sok yajel kʼot man skʼujole ja rasonik wa xyaʼa ja Biblia. Sok tolabida la ‹jkʼuluktik bʼa jun modo laman sok kʼulwanel respetar› (1 Ped. 3:15).