Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

I Paiekihda Ei Idawehn me Loalokong kan

I Paiekihda Ei Idawehn me Loalokong kan

I TAMANDA ehu ni menseng lemwulemwur sounpar tohto samwalahro nan Brookings, South Dakota, Wehin Amerika. I kak pehm me ahnsoun lemwulemwur keren. Ngehi iangahki aramas malaulau kei mi nan ihmw en apwalih mahn ehu oh se uhdahn pou. Se kesikesihnen limwahn deupen pihl laud ehu me diren pihl, oh pihlo uhdahn lemwulemwur. I pahn ekis koasoiahda duwen ei mour pwe kumwail en wehwehki dahme kahrehda se mihmihki wasao.

EI PENEINEI

Rien ei pahpao Alfred oh ei pahpao

I ipwidi nan March 7, 1936. Ei pahpa nohno naineki seri pahmen, oh ngehi me keieu tikitik. Se kousoan nan kisin wasa ehu me se kin apwalih mahn oh wia mwetuwel nan palimese en South Dakota. Soangen doadoahk pwukat kin kesempwal ong at peneinei, ahpw kaidehn met me keieu kesempwal nan at mour. Ei pahpa nohno papidaisla nin duwen Sounkadehdehn Siohwa kei nan pahr 1934. Re inoukidahr ara mour ong Siohwa, eri en wia kupwuren Koht iei me keieu kesempwal ong ira. Ei pahpao Clarence, oh rieo Alfred mwuhr papah nin duwen soun koasoanehdi pwihn en elder kan nan kisin mwomwohdiso ehu nan Conde, South Dakota.

At peneinei kin kalapw iang mihting kan oh kalohk ihmw lel ihmw pwehn ehukihong meteikan duwen koapworopwor kaselel kan nan Paipel duwen ahnsou kohkohdo. Mehn kahlemeng en ei pahpa oh nohno oh ara kaiahnehda kiht sewese kiht en poakohng Siohwa. Ngehi oh riei serepeino Dorothy wiahla Sounkalohk kei ni at sounpar weneu. Nan pahr 1943, I iang Sukuhl ong Sapwellimen Koht Doadoahk, me ahpwtehn tepida.

Doadoahk en Pioneer nan pahr 1952

Mihting tohrohr kan kin wia mehkot kesempwal nan at mour. I tamanda ehu mihting tohrohr nan pahr 1949 nan Sioux Falls, South Dakota. Brother Grant Suiter wia ehu padahk me oaralape “Kitail Uhdahn Kerenlang Ni Imwin Koasoandi Wet!” E kasalehda me Kristian koaros me inoukihda arail mour anahne doadoahngki arail mour pwehn kalohki rongamwahu en Wehin Koht. Mwurin mwo, I inoukihda ei mour ong Siohwa. I papidaisla nan mihting tohrohr ehu mwurin mwo nan Brookings, November 12, 1949. Ihme kahrehda I mi nan imwen mahn ko me inenen kopou me I koasoia mwoweo. Kiht meh pahmen awiawih pwe sen papidaisla nan deupen pihl laud ehu me wiawihkihda mete.

Mwuhr I pilada me I men wiahla pioneer men. I tepida nan January 1, 1952, ni ei sounpar 15. Paipel mahsanih: “Ma ke pahn padahngki mehkot sang rehn me loalokong kan, ke pahn pil loalokongla,” oh mie me loalokong tohto nan at peneineio me kin utung ei pilipil en wiahla pioneer men. (Lep. Pad. 13:20) I kin kalapw iang rien ei pahpao Julius, me sounpar 60. Mendahki e mah sang ie, se kin perenki ehupene nan doadoahk en kalohk. I sukuhlki laud sang ih oh duwen eh mour. Mwuhr Dorothy pil wiahla pioneer men.

SOUNAPWALIH ME KIN SEILOAK KAN KIN SEWESE IE

Ni ei pwulopwul, ei pahpa nohno kin luke sounapwalih me kin seiloak kan oh arail pwoud en mi reht. Pwopwoud ehu me kin sewese ie laud iei Jesse oh Lynn Cantwell. Ira nsenohkin ie oh kangoange ie. Ni ara kin papah ni mwomwohdiso kan me karanih kiht, ira kin ekei pak luke ien iang ira nan doadoahk en kalohk. I uhdahn perenki iang ira! I men soupisengki sapwellimen Siohwa doadoahk duwehte ira oh iang pioneer.

At sounapwalih me kin seiloak mwuhr iei Bud Miller. Ni ahnsou me ih oh eh pwoud, Joan, mwemweitdo nan at mwomwohdiso, I sounparte 18. Ni ahnsowo, I anahne kohla mwohn pwihn me pahn pilada ihs me pahn iang sounpei. Re men I en iang wia doadoahk ehu me I pehm e kin uhwong dahme Sises mahsanih duwen en soupoupali. Ahpw I men kalohki rongamwahu en Wehin Koht. (Sohn 15:19) Eri I peki ren mweidohng I en wia sounkalohk men.

I uhdahn perenki ni Brother Miller eh ndaiong ie me e pahn iang ie kohla ni ahn pwihno mihting. E sohte kin namenek oh e sohte kin masak aramas. E pil wehwehki laud duwen Paipel. Eh iang ie kahrehiong ie en ahneki eimah laud! Ni imwiseklahn ahnsoun karakar nan pahr 1954, pwehki imwila mwahu en at mihtingo, pwihno mweidala ien wia sounkalohk men. Met I ahnekiher saledek en doadoahk laud ong Siohwa.

Nin duwen tohn Pedel kapw men oh werennansapw ong mwetuwelo

Mwurin mwo, I iang luhk en kohla papah nan Pedel, me ni ahnsowo adaneki Watchtower Farm, nan Staten Island, New York. I papah wasao sounpar siluh. I ahneki ahnsou kaperen pwehki I tuhwong tohto riei Kristian kan me loalokong oh iang irail doadoahk.

DOADOAHK EN PEDEL

Mi ni wasahn redio WBBR iangahki Brother Franz

Redio station me adaneki WBBR pil mi ni wasahn mwetuwelo nan Staten Island. Sounkadehdehn Siohwa kan me kin katanga wasao sangete nan pahr 1924 lel pahr 1957. Tohn Pedel 15 lel 20 me pwukoahki wasahn mwetuwelo. Pali laud en kiht pwulopwul oh soakoahiek. Ahpw brother mah keidi men me adaneki Eldon Woodworth iang kiht doadoahk mwo. E duwehte pahpa men ong kiht oh e kin padahkihong kiht soahng tohto. Ekei pak ma mie kahpwal nanpwungat, Brother Woodworth kin nda,“Dahme Siohwa ketin wia uhdahn kaselel mendahki soh unsek en riatail kan me e ketin doadoahngki.”

Harry Peterson kin ngoang nan eh doadoahk en kalohk

Brother Frederick W. Franz pil iang kiht oh kin sewese kiht koaros. E loalokong oh uhdahn wehwehki Paipel. E kin uhdahn nsenohki emenemen kiht. At sounkuk iei Harry Peterson. E mengei ong kiht en doadoahngki eh last name sang at pahn doadoahngki uhdahn ahdo, Papargyropoulos. E pil wia emen me keidi, oh e kin perenki doadoahk en kalohk. Brother Peterson kin wia doadoahk mwahu nan Pedel ahpw e sohte kin soukautihong eh doadoahk en kalohk. E kin kihla neitail makasihn tohtohie nan ehuehu sounpwong. E pil uhdahn wehwehki Paipel oh sapengala at peidek tohto.

I SUKUHLKIHSANG SISTER LOALOKONG KAN

Ni wasahn mwetuwelo, se kihpene wahntuhke kan oh kihong nan pwoat kan. Ele pwoat en wahn tuhke 45,000 kin wiawihda nan ehu sounpar ong peneinei en Pedel. I kin iang Etta Huth doadoahk, me pil wia sister loalokong men. Ih me kin doaloahda soahng kan me se kin doadoahngki pwehn kaunopada wahntuhke ko. Ekei sister kan sang wasao pil kohdo pwehn iang kiht doadoahk, oh Etta pil kin sewese koasoanehdi arail doadoahko. Mendahki Etta ahneki pwukoa me keieu laud nan doadoahko, e kin ahnsou koaros wauneki brother kan me wia sounapwalih kei nan wasahn mwetuwelo. E wia mehn kahlemeng mwahu ong kiht koaros.

Ngehi oh Angela iangahki Etta Huth

Angela Romano iei emen sister pwulopwul ko me pil iang kohdo sawas nan wasahn mwetuwelo. Etta kin sewese ih ni eh iangala padahk mehlel. Ngehi oh Angie pwopwoudida nan April 1958 oh se perenki at papah Siohwa erein sounpar 58. Erein sounpar pwukat, ahn Angie eh loalopwoat ong Siohwa kahrehda at mouren pwopwoud en kehlail. E kin loalokong, oh I kin uhdahn koapworopworki ih, sohte lipilipil soangen kahpwal dah me se kin ahneki.

PWUKOAHN MISINERI OH SOUN APWALIH ME KIN SEILOAK

Ni ahnsou me brother kan netikihla wasahn redio WBBR nan Staten Island nan pahr 1957, I papah nan Pedel nan Brooklyn ahnsou mwotomwot. Mwuhr ngehi oh Angie pwopwoudida eri I kohkohsang Pedel. Erein sounpar siluh se pioneer nan Staten Island. Erein ahnsou ehu I kin doadoahk ong emen kaun kapw en wasahn redio, me mwuhr adanekihla WPOW.

Ngehi oh Angie kin kihsang soahng kan me sohte nohn kesempwal nan at mour pwe sen saledek oh kak kohla papah wasa kan me anahn laud mie. Pwehki met, nan pahr 1961 se ale luhk en papah nin duwen pioneer tohrohr kei nan Falls City, Nebraska. Ahpw mwuhr ni at kohla wasao, se ale luhk en kohla South Lansing, New York, ong sounpwong ehu pwehn towehda Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas kan. Se perenki kasukuhl me se ale, oh se medewe me se pahn pwurala Nebraska mwurin at ale kasukuhlo. Eri se uhdahn pwuriamweikihla ni at ale pwukoa kapw ehu. Se pahn kohla papah nin duwen misineri kei nan Cambodia! Nan sahpw kaselel wet ni palieir en palimese en Eisia, se kilang, rong, oh neme soahng kan me kapw ong kiht. Se uhdahn men padahkihong aramas ako wasao duwen rongamwahu en Wehin Koht.

Ahpw palien politik nan Cambodia wekila oh se anahne kohla Palieir en Vietnam. Mwurin sounpar riau I soumwahuda laud eri se anahne pwurala nan Wehin Amerika. I anahne ahnsou pwehn kehlailda. Ni ei mwahula, se pil pwurehng tepida pioneer.

Ngehi oh Angela nan pahr 1975, mwohn at pahn wia interview nan TV

Nan March 1965 se tepida papah ni mwomwohdiso kan oh wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak. Erein sounpar 33 ngehi oh Angie kin perenki wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak en mihting tohrohr kan, oh se sewese koasoanehdi mihting tohrohr kan. I perenki doadoahk wet, pwehki mihting tohrohr kan kin ahnsou koaros kaperen ong ie. Erein sounpar kei se kin mwemweitla nan mwomwohdiso kan nan oh karanih New York City, oh pil mihting tohrohr tohto kan nan wasahn mwadong en Yankee Stadium.

PWUREHNG PWURALA PEDEL OH IANG SUKUHL EN SAPWELLIMEN SIOHWA PWIHN

Ngehi oh Angie ale pwukoa kapw oh apwal kan nan erein sounpar pwukat. Nan pahr 1995, I ale luhk en wia kasukuhl ong Sukuhl en Brother kan ong Pwukoa Tohrohr kan. Sounpar siluh mwuri, se ale luhk ong Pedel. Mwurin sounpar 40, I perenki pil pwurala Pedel wasa me I tepida doadoahngki pali laud en ei ahnsou ong papah Siohwa. Erein ahnsou ehu, I kin doadoahk nan Pali en Kalohk oh nin duwen soun kasukuhl men nan tohtohn sukuhl ko. Nan pahr 2007, Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon wiahda Sukuhl en Sapwellimen Siohwa Pwihn pwehn apwalih sukuhl kan koaros me wiawi nan Pedel, oh erein sounpar kei I wia sounapwalih men.

Me keren, wekidekla tohto wiawihda ong sukuhl kan nan Pedel. Sukuhl en Elder kan tepida nan pahr 2008. Oh erein sounpar riau mwuri, elder 12,000 ale kasukuhl nan Patterson oh Pedel nan Brooklyn. Kasukuhl wet kin pousehlahte wiewiawi nan wasa teikan. Nan pahr 2010, ahd wet Sukuhl en Brother kan ong Pwukoa Tohrohr kan uhd adanekihla Sukuhl en Paipel ong Brother Kiripw kan, oh sukuhl kapw ehu wiawihda me adaneki Sukuhl en Paipel ong Pwopwoud Kristian kan.

Nan September 2015, sukuhl riau pwukat patpene oh wiahla Sukuhl ong Sounkalohki Wehio kan. Ele tohnsukuhl kan kak wia pwopwoud kei, brother de sister kiripw kei. Me tohto ni sampah pwon kin perenki ar rong me re pil kak iang sukuhl wet nan pein arail sahpw kan. E kaperen en kilang me me tohto pahn ahneki ahnsou mwahu en iang sukuhl pwukat. Oh I uhdahn kalahnganki ei pil kak tuhwong me tohto me wiahda wekidekla tohto nan arail mour pwehn kak iang ale kasukuhl wet.

Ni ei medewehla ei mour mwohn ei papidaisla nan imwen mahn lemwulemwuro lao lel ahnsouwet, I kalahngankihong Siohwa pwehki aramas loalokong pwukat me I esehla. Re sewese ie en esehla ih oh pil kamwahwihala ei kin papah ih. Ekei irail pwulopwul sang ie oh ekei mah sang ie. Oh me tohto kohsang soangsoangen tiahk me weksang ahi. Ahpw I kilang sang arail wiewia oh madamadau me re uhdahn poakohng Siohwa. I uhdahn kalahnganki me diren kompoakepahi loalokong kan nanpwungen sapwellimen Siohwa aramas akan me I kak ale kasukuhl sang.

I perenki tuhwong tohnsukuhl kan sang sampah pwon